Hallitus ja talouskasvu

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Reaalisella talouskasvulla on kaksi suurta komponenttia. Ensimmäinen niistä on tehdyt työtunnit ja toinen on tuottavuus. Ensimmäinen komponentti riippuu enimmäkseen työikäisten määrän muutoksesta. Toisin sanoen, se riippuu sekä kotimaisen työvoiman lisääntymisestä tai vähenemisestä että työikäisten maahanmuutosta. Toinen suuri komponentti on paljon monimutkaisempi kuin ensimmäinen. Tuottavuuskehitys on ratkaisevampi kuin tehdyt työtunnit.

 

Hallitus ja työtuntien kehitys

 

Kenellekään ei varmasti tule yllätyksenä, että työtuntien kehitys tulee olemaan negatiivinen tulevina vuosikymmeninä. Syntyvyys on laskussa eikä maahanmuutolla voida ratkaista asiaa. Työperäinen maahanmuutto on vähäistä. Tähän on useita syitä, mutta Suomen sijainti on yksi suurimmista. Ilmasto ja lyhyet päivät talvisin vähentävät halukkuutta tulla tänne. Molemmat ovat meistä riippumattomia. Niille ei voi tehdä mitään. Korkea verotus ja elämisen kalleus vähentävät myös halukkaita työntekijöitä tulemasta. Työperäinen maastamuutto on lisääntymään päin ja se vähentää ammattitaitoisten työntekijöiden määrää. Työikäisiä suomalaisia muuttaa keskimäärin muutamia tuhansia enemmän pois kuin heitä palaa takaisin. Ammattitaidottomien maahantuonti Suomeen ei ole järkevää, koska heidän sopeutumisessaan keskimäärin kestää liian pitkään. Suomella ei ole varaa lisätä merkittäviä määriä elätettäviä.

 

Jotta syntyvyyden väheneminen pystyttäisiin kompensoimaan, tarvitaan noin 10000-20000 pätevää lisähenkilöä vuodessa. Ensimmäinen luku kuvaa seuraavaa kahta vuosikymmentä ja toinen luku kahta vuosikymmentä siitä eteenpäin. Käytännössä tämä tarkoittaa useampien prosentin kymmenysten negatiivista vuosittaista vaikutusta talouskasvuun tulevina vuosikymmeninä.

 

Hallitus ja tuottavuuskehitys

 

Tuottavuuskehitykseen suurimmat vaikutukset tulevat mm. koulutuspanoksista, perusinfran toimivuudesta, sääntelyn lisääntymisestä/vähenemisestä ja hallituksen kyvystä lisätä oikeudenmukaisuuden tuntoa kansalaisissa, kuten omaisuudensuojan parantamista, mahdollisuuksien tasa-arvoa tai poliittisen korruption vähentymistä. Koulutukseen panostaminen lisää ammattitaitoisten työntekijöiden määrää. Tämän pitäisi lisätä työikäisten kykyä parantaa tuottavuutta. Loppujen lopuksi asia ei ole yksinkertainen. Tuottavuus lisääntyy vain mikäli koulutuksen hinta on matalampi kuin sen tuottamat hyödyt. Korkeakoulutettujen valmistumisen hintaa ei pidä kasvattaa. Muun muassa yliopistoissa on liikaa korkeastikoulutettua väkeä suojatyöpaikoissa. Ensin pitäisi päästä eroon resurssien tuhlailusta ja sitten katsoa tarviiko koulutukseen laittaa rahaa enempää. Pidän todennäköisenä, että tämän hallituksen panostukset koulutukseen voivat hieman parantaa tuottavuuden kasvua, jos vertaa edelliseen hallitukseen. Tämä tosin näkyy vasta paljon myöhemmin.

 

Perusinfra Suomessa kärsii korjausveloista. Maanteiden ja rautateiden korjausvelka on parissa miljardissa. Tähän pitää lisätä useamman sadan miljoonan vesijohtoverkostojen korjausvelka puhumattakaan julkisista rakennuksista. Niiden korjausvelasta en löytänyt lukuja. Perusinfran korjausvelkojen vähentäminen olisi järkevä investointikohde. Kaikki edellämainitut korjausvelat eivät kuulu täysin hallitukselle. Täytyy sen verran nostaa hattua nykyhallitukselle, että se on lisäämässä perusinfraan käytettävien rahojen määrää. Nykyisen hallituksen toimien voidaan siis katsoa lisäävän tuottavuuden kasvua tältä osalta.

 

Suomi on sääntelyn luvattu maa. Suosittelen uskomista enemmän joulupukkiin kuin sääntelyn vähenemiseen. Edes Sipilän hallitus ei kaunopuheista huolimatta juurikaan vähentänyt sääntelyä. Sen vähentäminen ei myöskään aina onnistu, kuten jokainen taksiuudistuksesta jotain kuullut on varmaan huomannut. Sääntelyn vähentäminen toimii tiettyyn pisteeseen saakka, mutta sen ylittyessä nähdään suuria katastrofeja. Kannatan sääntelyn minimoimista, mutta kannatan myös korjausliikkeitä mikäli minimointi epäonnistuu. Jos laskee sääntelyyn vielä verotuksen niin arvioni mukaan sääntelyn lisäämisen todennäköisyys on korkea, joten tuottavuuskasvu hidastuu.

 

Oikeudenmukaisuuden tunnon lisääminen ei ole yksinkertainen asia. Omaisuudensuoja on Suomessa hyvä, ainakin toistaiseksi. Kykeneekö nykyhallitus parantamaan sitä vai ei on toinen asia. En usko tähän. Suunta on pikemminkin alaspäin. Tästä esimerkkinä on maastapoistuvien yrittäjien tuleva massiivinen verotus. Entäs mahdollisuuksien tasa-arvo? Suomessa tämä on verrattain hyvällä tasolla. Parantamisen varaa löytyy. Lähes ”ilmainen” koulutus parantaa kaikkien mahdollisuuksia pärjätä. Massiiviset yritystuet taas vähentävät mahdollisuuksien tasa-arvoa ja parantavat niitä saavien yritysten kilpailuasemaa. Olisi parempi antaa markkinatalouden poistaa yritykset, jotka eivät pärjää ilman tukia. Poliittista korruptiota esiintyy Suomessa. Viimeisenä esimerkkinä kovapalkkaisten valtiosihteerien määrän merkittävä lisääminen. Nämä paikat menivät lähinnä puolueiden mukaan eikä ammattitaidon. Tämä kertoo huonosta kyvystä ymmärtää kansalaisten näkemyksiä oikeudenmukaisuudesta tai suoranaisesta kansan halveksunnasta. Sama pätee kaikkiin sulle mulle virkoihin julkisella sektorilla eikä kyse ole tämän hallituksen keksinnöstä vaan poliittisesti korruptoituneesta järjestelmästä. Tämä komponentti pienentää tuottavuuden kasvua.

 

Hallituksen 2%:n normaalikasvu?

 

Antti Rinne on sanonut Suomen talouskasvun olevan normaalitilanteessa kaksi prosenttia. Onko seuraavien vuosien tilanne normaali ja onko normaalitilanteessa reaalisen talouskasvun suuruus sitä luokkaa? Vastaus molempiin on ei. Jos katsotaan historiaa niin vuosina 1980-2018 BKT kasvoi keskimäärin 2.2%:a. Vuosina 1988-2018 BKT kasvoi keskimäärin 1.8%:a. Tällä vuosikymmenellä (2010-2018) keskimääräinen kasvu on ollut 1.1%:a. Viimeisestä luvusta vielä sen verran, että lähtötilanne oli vuoden 2009 -8.3%:n talousromahdus mikä tarkoittaa, että lähtötilanne nopeammalle talouskasvulle oli kohtuullinen.

 

Historialliset lukemat kertovat jotain, mutta eivät kaikkea. Tarkistellaan asiaa tuottavuuden ja työikäisten määrän kautta. Kehittyneissä talouksissa tuottavuuden kasvu on pitkällä aikavälillä ollut noin kaksi prosenttia. Kasvuluvut heittelevät ja näin on käynyt Suomessakin. Historiallisesti Suomessa työvoiman tuottavuuskasvu on ollut 1991 maaliskuusta tämän vuoden maaliskuuhun keskimäärin 1.85%:ia. Pitkällä aikavälillä on turha odottaa parempaa lukua. Kehityksen suunta on lievästi alaspäin. Pitkä aikaväli ei kerro nykyhallituksen mahdollisuuksista. Lyhyillä aikaväleillä tuottavuuden kasvu heittelee. Työvoiman tuottavuus on ollut miinuksella viimeiset puolitoista vuotta. Sitä edelliset noin puolitoista vuotta oltiin keskimäärin hieman yli parin prosentin vauhdissa. Todennäköisesti tämän hallituksen aikana tuottavuuskehitys tulee olemaan keskimäärin alle kaksi prosenttia. Tämä kehitys varmasti heilahtelee, kuten edellisenkin hallituksen aikana.

 

Kun otetaan huomioon vähenevä työvoiman määrä niin voidaan todeta, että Rinteen mainitsema kahden prosentin normaalikasvu on epärealistinen. Pidän optimistisena arviona puolentoista prosentin vuosittaista talouskasvua ja realistinen kasvuprosentti on yhden luokkaa tämän hallituksen ja seuraavien aikana. En pidä hallitusta vastuussa tuottavuuden kasvusta. Sen tehtävänä on olla hankaloittamatta positiivista kehitystä. Nykyinen näkemykseni on, että nykyhallituksella on hieman negatiivinen vaikutus tuottavuuskehitykseen. Sen sijaan hallitus on vastuussa valtion menojen pitämisessä kurissa talouden reaaliteettien mukaisesti. Hallitus voi ottaa muutamia miljardeja lisää lainaa järkeviin investointeihin, kuten korjausvelan pienentämiseen. Sen ei pidä kasvattaa pysyviä menoja, koska tulevat sukupolvet joutuvat ne maksamaan. Niille se on myös vaikeampaa, koska heitä on vähemmän.

 

Summa summarum. Nykyisen ja tulevien hallitusten on hyväksyttävät se tosiasia, että seuraavien vuosikymmenien aikana talouskasvu tulee olemaan alle 2%:a nykyjärjestelmällä toimien. Niiden tulee järkevöittää kansakunnan resurssien käyttöä, jotta kestävyysvaje ei räjähdä käsiin. Niiden tulisi myös keskittyä ajattelemaan valtiontaloutta vuosikymmenien maratonina sen sijaan, että keskittyvät siihen miten tulevat uudelleenvalituiksi. Tälläisiä poliitikkoja ei tosin löydy monia ja pidän sitä enemmän järjestelmän korruptoisuutena kuin poliitikkojen persoonallisuuksiin liittyvinä asioina. Ja järjestelmä kun on mikä on niin mikään ei todella muutu ennen sen romahtamista. Se tuskin tapahtuu tämän hallituksen aikana, mutta ei siihen montaa vuosikymmentä mene.

 

-Tommi T

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.