Euron tulevaisuus

Käyttäjän mikko kuva

Olin Ajatuspaja Liberan tilaisuudessa "Euron tulevaisuus". Tilaisuudessa oli sellainen hullabaloo, että todennäköisesti kuulette asiasta lähipäivinä lisää eri tiedotusvälineistä. Raportoin tässä suoraan paikanpäältä Economicumista toivottavasti ensimmäisenä "toimittajana".

Tilaisuuden pihvi oli Euron tulevaisuutta käsittelevän kirjan julkistaminen. Julkistettavan kirjan oli kirjoittanut Liberasta riippumaton 12 henkinen työryhmä. Nähtyään kirjan Libera päätti sponsoroida teosta. Liberan aikaisemmat julkaisut ovat olleet korkeatasoisia. Niinpä, odotukseni olivat korkealla tämänkin tilaisuuden suhteen. Tälläkertaa jouduin kuitenkin pettymään. Kirjan tavoitteena oli olla "analyyttinen" katsaus euron tulevaisuuteen. Mielestäni tätä analyyttisyystavoitetta ei saavutettu. Sensijaan kirjassa oli asenteellista eurovastaisuutta. Ihmetyttää, että Libera naulitsi itsensä mukaan tälläiseen lähes uskonnolliseen euroskeptisyyden lietsontaan.

Analyyttisyyden puutteesta mainittakoot se, että Vesa Kanniaisen esityksessä heikko taloustilanne laitettiin paljolti Euron syyksi. Jossain muussa kommentissa 1993-1996 käynnistynyt voimakas talouskasvu laitettiin itsenäisen markkamme ansioksi. Kuinka ollakaan, se sivuutettiin täysin, että kohtasimme 1990-luvun laman vaikka meillä oli tuo monien nyt kaipaama oma kansallinen valuutta. Samaten sivuutettiin se, että euroaikana tulomme ja varallisuutemme ovat kasvaneet valtavasti, kuten voi todeta esimerkiksi Tilastokeskuksen tuloja ja varallisuutta käsittelevistä raporteista. Suomen ja Euroopan taloustilanne on vaikea, mutta Euron syyttäminen tilanteesta on vailla faktapohjaa.

Tilaisuudessa esiintynyttä eurovastaista populismia oli myös epäanalyyttinen liittovaltiokehityksen ja tulonsiirtojen paketoiminen yhteisvaluutta-asiaan. Nämä oletettiin välttämättömiksi ehdoiksi yhteisvaluutalle vaikka US dollarin käyttäminen virallisena valuuttana monissa hyvinkin epähomogeenisissa maissa osoittaa sen, että homogeenisuus ei ole mikään välttämätön ehto yhteisvaluutalle.

Onneksi suuri osa tilaisuudessa käydystä keskustelusta oli yhteisvaluutasta riippumattomista ja yhteisvaluutta-asiaa tärkeämmistä ja kiinnostavammista asioista, kuten huonosta taloudenpidosta ja Euroopan kilpailukykyongelmasta. Björn Wahlroos oli paljon äänessä ja hän summasi asian niin, että ongelmaan on kaksi mahdollista ratkaisua: työmarkkinoiden joustaminen tai palkkojen ja kulujen alentaminen valuutan arvon kautta. Nalle ja moni muukin keskustelija totesi ensinmainitun keinon poliittisesti mahdottomaksi.
Julkaistussa kirjassa oli ihan käyttökelpoisiakin "rautalankamalleja". Mainittakoot näistä "nelikenttä", jonka avulla voi pohtia yhteisvaluutan etuja ja haittoja vastaten sitä taantuuko suomi yhdeksi Euroopan "banaanivaltioista" versus kasvaako Suomi Saksan kaltaiseksi Euroalueen "talousveturiksi". Suomelle optimaalinen yhteisvaluutta on näissä skenarioissa erilainen.
Kirja maalasi Suomelle kolme vaihtoehtoa: 1) liittovaltiokehitykseen osallistuminen 2) liittovaltiokehityksestä irtautuimnen ja yksipuolinen paluu maastrichtin sopimukseen ja 3) välitön ero eurosta.

Kommentit

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Comment: 

Katselin YLE uutisoinnin jossa satuin näkemään Kimmo Sasi:n. Olen aina pitänyt Kimmoa järkevänä kaverina. Näyttiköhän hän nyt kasvojaan väärässä, uskonnollissävytteisen dogmaattisesti yhtä asiaa ajavassa, seurassa, jossa totuuteen ei pyritä vaan ajetaan ensisijassa tuota yhtä agendaa. 

Comment: 

Kimmo Sasi puolusti tilaisuudessa Euroa asiapohjalta. YLE uutisointi ei tehnyt hänelle oikeutta.

Käyttäjän mikko kuva

Comment: 

Kiinnitin huomiota tilaisuudessa siihen, että Sasia melkeinpä työpaikkakiusattiin. Hänen kommenteille naurahdeltiin ennenkuin edes kuunneltiin mitä hän sanoi. Ihminen on ihmiselle Sasi.

Paneelin osallistujista Tuomioja oli ainoa, joka käyttäytyi asiallisesti, vaikka poliittisten kantojen puolesta olisi luullut, että juuri hän hyökkäisi Sasin kimppuun. No se siitä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Comment: 

Tuomioja on kyllä aina käyttäytynyt fiksusti ja asiantuntemuksella. Minusta meillä on hyvä ulkoministeri, joka on mielestäni osannut hoitaa hommansa hyvin. Olispa kaikki poliitikot samanlaisia kuin Sasi ja Tuomioja. 

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Comment: 

Olisi syytä muistuttaa, että tapahtumassa myös mukana olleena painottaisin kansallisen kelluvan valuutan olemassaoloa. Lepomäki muistutti, että syyskuusta 1992 ecu-kytkentään asti meillä oli oikeastaan ensi kertaa tilanne, jossa valuuttamme (markka kellui) — ja kuinka ollakaan: lama korjaantui nopeasti.

Ennen vuotta 1973 meillä oli de facto kultakanta (dollarin ja punnan kautta Bretton Woodsia) ja sen jälkeen valuuttakäärmettä ja -putkea, vahvaa markkaa jne.

Se oli siis kiinteän valuuttakurssin aikaa, jolloin devalvoitiin alvariinsa.

Wahlroos summasi nimenomaan euron ongelman: hintataso kiinteä (kiinteä valuuttakurssi) ja työmarkkinat joustamattomat -> työttömyys joustaa. Sasi kertoi siinä, miten Espanjassa on työmarkkinoilla joustettu ja kasvua näkyisi. Njaa, minusta työttömyys on sielläkin se, mistä jousto on tullut. Lukemat kun ovat päälle 25 prosentin.

Käyttäjän mikko kuva

Comment: 

kun en tiennyt että olit siellä. Olisi ollut kiva tavata Henri ihan livenä.

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Comment: 

Olin paikalla siinä salissa, missä panelistitkin olivat - ymmärtääkseni siellä oli muitakin saleja? Esitin jopa kysymyksen, että mitä sitten pitäisi tehdä, jos kerran liittovaltio (tulonsiirrot) on ei, yhteisvastuu on ei, euroero on ei, ja kuten Sasikin totesi, ettei niistä säännöistä (Maastricht) välttämättä pidettäisikään kiinni, vaan ne voisivat unohtua 5-7 vuodessa...

Wahlroosin analyysi on aivan oikea: jos me kiinnitetään hinnat (Suomi saa annettuna rahan ulkoisen arvon, mikä ei heijastaisi sen omaa taloutta — epäsymmetriset shokit), ja me kiinnitetään työmarkkinat — niin ainoa asia, mikä joustaa on työttömyys. Ja tämä ei parane millään muulla kuin purkamalla jompikumpi järjestelmä: ensimmäinen purkaa euron, toinen yhteiskunnan (näin uskallan väittää).

Ei liene yllätys, etten saanut politiikoilta oikein vastausta. :)

Comment: 

täyttävä menetelmä on devalvaatio sitten että EKP ostaa ison määrän noin nollakorkoisia pitkäaikaisia valtioiden bondeja EKPn pääoma-avaimen jakosuhteessa. Eli jos Kreikka saisi EKPltä tätä lähes ilmaista rahaa esim. 29 mrd niin Saksa saisi 257mrd ja Suomi vastaavasti 18mrd. Tällä olisi monta hyödyllistä ominaisuutta 1) Euro devalvoituisi -> tulomme asettuisivat nykyistä alhaisemmalle tasolle (ilman närää herättäviä nimellisten palkkojen alennuksia) jonne ne kuuluvat eli kilpailukyky ongelma pienentyisi 2) Nykyisten bondien omistajat saisivat rahansa pois -> pienentäisi luottotappioriskejä ja sitä kautta rahoitusmarkkinoiden kaaosta 3) Koska kaikki saisivat EKPn pääoma-avaimen suhteessa niin kenenkään ei tarvitsisi vaivata päätään sillä että tukeeko tässä pohjoinen etelää tai etelä pohjoista. Eli tällä mekanismilla saisimme ihan normaalit devalvaation hyödyt ja lisäksi bailoutin hyödyt ilman sen moraalikato-ongelmaa.

Mikko

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Comment: 

...EKP:n säännöt kieltävät valtiolainojen oston, "valtioiden rahoittamisen". Kysymys: miksei näin olla jo tehty? Inflaatio on ollut nyt puoli vuotta alle prosentissa, eikä "tavoitetta" olla täytetty yli vuoteen. On ollut selvillä, että euron korkea kurssi haittaa monen maan vientiteollisuutta. Valitellaan, ettei pankeilla ole riittävästi likviditeettiä pyörittämään yritysrahoitusta.

Jos järjellä ajattelee, niin kaikki nämä indikaattorit viittaavat siihen, ettei EKP:n tulisi "istua käsiensä päällä". Mutta se ei ole tehnyt juuri mitään. Jostain sanotaan, ettei näin saa tehdä — tämä on puhdas arvailuni. Olisinko hirveän hakoteillä, jos arvelisin tällaisen ohjailun tulevan Saksalta, joka on myös EKP:n suurin yksittäinen rahoittaja?

Euro-QE:stä on puhuttu jo pitkään. Mutta kaikki muut markkinat ovat niin ohuita, ettei suurta vaikutusta saisi ajoiksi. ABS:ltä saisi kasaan ehkä 500 miljardia euroa. Hernepyssy. Vai pitäisikö Euroopan keskuspankin sekaantua esimerkiksi espanjalaisiin asuntoluottoihin — sieltä voisi volyymiä löytyäkin? Olisiko se tasapuolista toimintaa?

Käyttäjän mikko kuva

Comment: 

mutta EKP on jo julistanut ".. pelastetaan maksoi mitä maksoi". EKP on julistanut olevansa valmis ennalta rajoittamattomiin tukiostoihin. Lisäksi suomen eduskunta on päättänyt Maastrichtin sopimusta rikkovasta bailout strategiasta. Eli juuri tuon säännön voi kyllä huoletta unohtaa, kun käytännön toimet ovat jo pitkään olleet toisensuuntaisia. Tuossa ehdotuksessani ei EKP sekaantuisi Espanjan asuntoluottoihin juuri siksi, että se ei olisi tasapuolista toimintaa. Ehdotuksessani Espanjan laillinen valtiovalta saisi EKP pääoma-avaimensa mukaisen määrän tuota "ilmaista" lainaa Espanjan itsensä parhaaksi katsomien asioiden hoitoon (velan hoitoon, asuntoihin, ABS, ...). Toivottuna tuloksena siis devalvaatio ja sitä kautta sijoittajavastuun toteutuminen ja Espanjan (ja vastaavasti muiden Euromaiden) talousongelmien helpottuminen.

Comment: 

Kaikkein fiksuinta olisi, että kaikkien valtioiden lainat olisi Eurobondeja ja ne myytäisiin aina keskuspankille. Lainoja ei myytäisi markkinoilla lainkaan vaan rahan antaisi aina keskuspankki tarpeellisilla ehdoilla. Jos jollakin alueella menisi lujaa, kuten Saksalla nyt, keskuspankki pyytäisi siltä kovempaa korkoa. Ja alue millä menisi huonosti, kuten Espanja nyt, saisi rahaa halvemmalla korolla. Näin se elvyttäisi oikeita maita ja estäisi ylikuumentumista. Nyt markkinaehtoisuudella korot menevät toisinpäin. 

Comment: 

mitään tuollaista ratkaisua, jossa palkitaan asiansa ryssineitä ja kannustetaan ryssimään jatkossakin. Siinä mielessä olisi parempi antaa saksallekin sama tuki kuin Kreikalle. Saksalla on yli 2 biljoonaa velkaa, joten ei EKPn saksan valtiolle antama isokaan laina välttämättä aiheuttaisi mitään muuta kuin sen velan lyhentämisen. Jos sama summa annettaisi jollekin Saksalaiselle yksityiselle taholle niin tottakai talous ylikuumenisi.

Comment: 

Nyt rahan lisääminen kierrätetään pankkien kautta antamalla niille provikkaa siitä. Joku pankki ostaa kotivaltionsa lainan, niin se haalaa sen keskuspankkiin josta se saa halvalla 100% lainaa. Arbitraasi tulee pankille, vaikka viimekädessä valtioiden lainat ovat yhteisvastuun piirissä. Ja kun katsotaan kotivaltioiden pankkeja niillä kaikilla on hyvin paljon kotivaltioiden lainoja. Jos joku maa tekee defaultin, se vääjäämättä kaataa myös nuo pankit. Pankkiunionin kautta olemme taas yhteisvastuussa ja ei vain sen kautta. Pankeilla on keskinäisriippuvuuksia todalla paljon. Kun leikattiin Kreikan valtion lainoja, niin kyproslaiset pankit kaatuivat. Ne oli painostettu ostamaan Kreikan lainoja.

Keskuspankki pitää olla todella itsenäinen, aivan kuten EKP on. Se voisi aivan hyvin rahoittaa kaikki valtioiden velat painamalla rahaa. Nytkin se tekee niin, tosin mutkan kautta. Näin eri alueiden elvyttäminen tapahtuisi järkevästi. Nyt elvyttäminen valtioilla on mahdotonta silloin kun sitä eniten tarvittaisiin eli huonon taloudellisen aktiviteetin aikana. Nykyinen systeemi on yhtä älytön kuin valtion opintolaina 1980-luvulla. Nehän kierrätettiin pankkien kautta vaikka niissä oli valtion takuu ja korkoa piti maksaa enemmän kuin asuntolainoista. Aivan hyvin tuon rahan olisi voinut antaa valtionkonttori.

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Comment: 

Tässä eurobondi-ideassa on ongelmana sitten se, että mikä tulkitsee "maan tilan" olevan milloin korkeiden korkojen — milloin matalien korkojen tarpeessa? Aivan varmasti aiheuttaisi kitinää tasapuolisuuden kumoamisesta jne.

Comment: 

Onhan nytkin aivan sama ongelma. Ohjauskoroista joudutaan vaan päättämään vain yksi luku, mikä ei ole sopiva kenellekkään. Sitten tulee vielä päälle pankkien vaatima marginaali mikä riippuu paljon noiden kotivaltioiden likviditeettitilanteesta. Tämä menee vielä väärinpäin, kun taloudella menee huonosti, niin pankkien likviditeetti/valtion tilanne on huono maksettavat korot ovat korkeampia. Heikosti mennessä lainaa pitäisi saada pienellä korolla ei suurella. Tämän ongelman takia olemme joutuneet rakentamaan epämääräisiä vakautusmekanismeja jolla maa/pankit saavatkin lainaa poliittisesti päätetyllä korolla. Itse esitin, että tuo keinotekoinen markkinoilla lainakorkojen myynti lopetettaisiin ja siirryttäisiin suoraviivaisempaan ja huomattavasti yksinkertaisempaan järjestelmään. 

Valtiota ei voi verrata yritykseen. Valtiota ei voi lopettaa jos sitä joku ei valloita tai sitä ei liitetä johonkin. Valtion konkurssipesää on pyöritettävä ikuisesti vaikka se tuottaisi tappiota. Tappio on saatava katkaistua. Tälläistä aluetta kuin Euro-alue ei ole koskaan historiassa ollut. Se vaatii toimiakseen erillaisia instituutioita kuin mitä on missään. Ja valtiota ei voi verrata yrityksiin eikä ihmisiin, ne ovat aivan eri asioita.

Käyttäjän mikko kuva

Comment: 

>Heikosti mennessä lainaa pitäisi saada pienellä korolla ei suurella.

Minun mielestä lainaa pitäisi aina saada vapaiden markkinoiden määrittelemään hintaan. Poikkeuksena pelkästään tuo mainitsemani devalvointioperaatio, jonka on oltava tasapuolinen eikä huonoon taloudenpitoon kannustava.

Comment: 

Ei nytkään yksikään Euro-valtio hae markkinoilta markkinaehtoista velkaa. Euroopan mukamas markkinaehtoisin lainanottaja Saksa saa nyt 'markkinoilta' viiden vuoden lainaa alle 2% korolla. Ei tuolla hinnalla kukaan anna ilman keskuspankin rahoitusta velkaa. Keskuspankki maksaa valtaosan tuosta korosta. Sama se on Suomellakin.

Pankkiirien ja myös valtioiden olisi hyvä olla rehellisiä tästä rakenteesta ja myös piilotuista. Mielestäni huonosti menevien maiden pitäisi päästä mahdollisimman nopeasti voimakkaaseen kasvuun. Johan noissa huonosti menneissä maissa ihmiset ovat kituneet pitkään. Olisi Suomenkin etu, että koko Euroopassa olisi napakka kasvava kysyntä. Meidän päävientialue on kuitenkin lähi-alueemme.

Käyttäjän mikko kuva

Comment: 

>Ei nytkään yksikään Euro-valtio hae markkinoilta markkinaehtoista velkaa.

 

Tämä on totta nyt ja lähimenneisyydessä. Ja tämä sama asia on myös pankkikriisin syy. Juuri tämän takia seison tiukasti kommenttini takana (ja samalla viilaan hiukan sanamuotoani): kaiken lainan pitäisi jatkossa olla markkinaehtoista tai tinkimättömän tasapuolista (=pääoma-avaimen mukaista EKPn devalvointilainaa)

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Comment: 

On toki luvannut, ja sen varaan on laskettukin. Kysymykseen: miksei näin olla jo tehty jää silti ilman vastausta? Ajatuksesi eräänlaisesta EKP:n "ikuisuuslainasta" on ollut hirmuisen suosittua muuallakin.

Mutta se ei sovi näiden pirtaan ehkä siksikään, että jos näin tehtäisiin, niin pihtiote euromaista löystyisi, eikä liittovaltioon pakottaminen enää onnistuisikaan. Vai keksitkö jonkun muun hyvän syyn sille, miksi Euroopassa on toimittu käsittämättömällä tavalla, kuten mm. kesken kriisin tehdyt kaksi ohjauskoron nostoa?

Mutta entäpä jos puheet jäävät puheiksi? Millainen tilanne aukeaa sitten, kun hätäluottojakin pitäisi maksaa takaisin? Löytyykö markkinoilta vielä luottoa siinä vaiheessa? Voisiko se karista ennen aikojaan, jos kunnon elvytystä ei tulekaan?

Käyttäjän mikko kuva

Comment: 

näin ei ole tehty kahdesta syystä: 1) temppu on alkuperäisten sopimusten vastainen 2) aikaisemmin esitetyissä muodoissa temppu olisi huonoon taloudenpitoon kannustava ja tulonsiirto, jota suuri osa kansasta ei halua.

Tämän takia esitin sen "lisäinnovaation", että tuetaan kaikkia (myös Saksaa ja Suomea) oikeudenmukaisimmassa mahdollisessa suhteessa eli EKPn pääoma-avaimella. Tämä korjaa ongelman 2.

Ongelma yksi on jo paljolti korjattu EKPn julistuksin ja mm. suomen eduskunnan tekemin päätöksin.

Käyttäjän Henri Myllyniemi kuva

Comment: 

Olosuhteet, olosuhteet. Jos siis katsot, että Suomi kelluvan kansallisen valuutan kanssa lähtisi ärhentelemään ja miehittämään muita maita — ja saisi osakseen siksi talouspakotteita — niin huolesi lienee aivan aiheellinen.

Mitä tulee taloustieteen osalta valuuttakurssin joustoon niin se vastaa tilanteessa, jossa muualla olevaa joustoa tarvittaisiin "kautta linjan", eli esimerkiksi useat toimialat olisivat kannattamattomia. On helpompaa, että valuutta joustaa arvossaan, kuin että joka ainoaa toimialaa jouduttaisiin verovaroin (tai velaksi) tukemaan. Ja jos näin ei tehtäisi niin sitten räjähtää työttömyys silmille.

Tarvitsee muistaa, että vientiyritykset myyvät tuotteensa niiden kauppamaiden valuutoilla (esim. dollari), ja sillä määrällä pitää sitten pystyä huolehtimaan euroina tuotannontekijäkustannuksista. Jos EURUSD on suuri, niin vaikeaksi menee.

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.