EU auttaa suomalaisia "lausunnolla" julkisen taloutemme hoidosta

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi, että Suomi on vaarassa rikkoa EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osan sääntöjä, joilla varmistetaan julkisen talouden vakaus.

Sääntöjen rikkominen ei tuo mukanaan kansalaisia helpottavaa ulkoista kontrollia Suomen julkisen talouden hoitoon. EU komissio saa kuitenkin antaa lausunnon (opinion) Suomen julkisen talouden hoidosta. Tämä on kuitenkin enemmän kuin ei mitään. Pienikin apu on parempi kuin ei mitään. 

Valtio rikkoo sääntöjä vain vähän

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) mukaan on olemassa riski, että Suomi ei noudata EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen julkisen talouden vakautta varmistavaa, ennalta ehkäisevää osaa vuonna 2020. Tällä hetkellä näyttää, että julkisyhteisöjen rakenteelliseen jäämään saattaa syntyä säännöstön kannalta merkittävä poikkeama. Toisaalta raja-arvon ylitys, josta merkittävä poikkeama syntyy, on tämänhetkisten tietojen valossa pieni.

VTV myös arvioi, että julkiset menot ovat ensi vuonna kasvamassa nopeammin kuin EU:n säännöt sallivat. Jotta Suomi voisi tulevina vuosina varmistaa finanssipoliittisten sääntöjen noudattamisen, työllisyyttä tulisi lisätä.

”Sääntöjen noudattamiseen vaikuttaa muun muassa se, että hallituksen kertaluonteinen tulevaisuusinvestointiohjelma alkaa vuonna 2020. Lisäksi hallitus lisää pysyviä menoja aiemmin kuin hallituksen päättämät veronkorotukset tuovat lisätuloja. Vaikka arvioihin sisältyy epävarmuutta, kehotamme valtioneuvostoa huomioimaan merkittävän poikkeaman riskin vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osan noudattamisessa. Lopullisen arvion säännöstön noudattamisesta vuoden 2020 osalta teemme keväällä 2021”, ekonomisti Leena Savolainen sanoo.

Hallitus tavoittelee julkisen talouden tasapainottamista työllisyyttä lisäämällä. Työllisyystoimillaan hallitus tahtoo 60 000 uutta työllistä vuoteen 2023 mennessä. Kun otetaan huomioon Suomen työllisyysasteen erot verrattuina muihin Pohjoismaihin, tavoitteen saavuttaminen on mahdollista. Se edellyttää työllisyystoimien onnistunutta valintaa ja valmistelua. Pohjoismaiden välisen vertailun perusteella pelkästään esimerkiksi yli 50-vuotiaiden miesten työllisyysasteen kohottaminen Ruotsin tasolle riittäisi täyttämään työllisyystavoitteen.

Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelman talouspoliittiset tavoitteet kohdistuvat julkisen talouden tasapainoon, työllisyysasteen kehitykseen, eriarvoisuuden ja tuloerojen kehitykseen ja hiilineutraaliuden saavuttamiseen. Hallitus asetti tavoitteen, että julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023 normaalissa kansainvälisessä taloustilanteessa.

”Hallitus ei ole vielä esittänyt julkisen talouden suunnitelmassaan täsmällisiä keinoja, joilla tasapainotavoitteeseen päästäisiin. Julkisen talouden suunnitelman sisältö vastaa silti olennaisin osin lainsäädännön vaatimuksia, ja suunnitelman perustana oleva valtiovarainministeriön ennuste on realistinen”, johtava finanssipolitiikan tarkastaja Mika Sainio arvioi.

Huomiot perustuvat Valtiontalouden tarkastusviraston vastajulkaisemaan finanssipolitiikan valvonnan arvioon. Arviossa tarkastellaan vuonna 2019 alkaneen vaalikauden talouspoliittisia tavoitteita, julkisen talouden suunnitelmaa ja sen perustana käytettyä valtiovarainministeriön talousennustetta sekä miten Suomi noudattaa EU:n finanssipolitiikan sääntöjä.

Tarkastusvirasto julkaisee joulukuussa 2019 vielä laajemman finanssipolitiikan valvonnan raportin. Siinä arvioidaan lisää hallituksen asettamia tavoitteita alkaneelle vaalikaudelle ja finanssipolitiikan sääntöjen noudattamista. Lisäksi tarkastusvirasto julkaisee loppuvuodesta kaksi tarkastusta, joiden aiheina ovat julkisen talouden kestävyysarviot talouspolitiikan tietoperustassa sekä keskipitkän aikavälin kehitysarviot julkisen talouden suunnittelussa.

Tutustu tarkastusviraston uuteen arvioon: Finanssipolitiikan valvonnan arvio julkisen talouden hoidosta

Kuvan lähde: Pixabay

Kommentit

Comment: 

Kiitos, hyvä artikkeli, taas kerran. Korjaisin tosin suomennoksen opinion/mielipide viralliseksi  EU-termiksi, eli kyseessä on lausunto. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Comment: 

Kiitos!  Muutin käännöksen niin että "opinion" on nyt käännetty EU- terminologian mukaisesti sanalla "lausunto".  

Nyt näyttää asiallisemmalta.

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.