Elinkeinoelämän järjestöt lobbaavat onnistuneesti poliitikkoja

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Lobbaus Suomessa kohdistuu valtiollisella tasolla päätöksenteon kaikkiin vaiheisiin ja toimijoihin. Keskeisimpiä lobbauskohteita ovat etenkin ministerit, ministeriöiden keskeiset virkamiehet ja ministerien avustajat. Tulokset selviävät oikeusministeriön rahoittamasta tutkimushankkeesta, jossa selvitettiin, millaista on valtion tason päätöksentekoon kohdistuva lobbaus Suomessa.

Lobbaaja yrittää löytää lobbaajan ja lobattavan välille win-win tilanteen, jossa lobattava ymmärtää, että hänen kannattaa edesauttaa lobbaajan etua. Lobbaaja tarjoaa lobattavalle arvokasta tietoa ja ymmärrystä. Tiedon ohella lobbaaja pystyy edistämään lobattavan tai hänen lähipiirinsä etua esimerkiksi avautuvien työpaikkojen, edustustehtävien tai lobattavan lähipiirille suunnatun vaalituen muodossa. Lobbaaja pystyy myös tuomaan lobattavalle positiivista julkisuutta.

Tehokkaan ja onnistuneen lobbauksen seurauksena meillä on hyvin kohdentuvia yritystukia, vapaan kilpailun rajoitteita, tietyille yritysryhmille kohdistuvia verotuksen porsaanreikiä ja lakiin kirjattuja yksinoikeuksia. Näiden ohella meillä on myös yritysten kannalta hyvin toimivaa lainsäädäntöä - sekin on joskus lobbauksen ansiota.

Tutkimuksen perusteella keskeisimpiä lobbaajia Suomessa ovat elinkeinoelämän järjestöt ja institutionaaliset järjestöt. Sen sijaan ammattiliittojen merkitys on näitä vähäisempi.

Lobbausta tapahtuu niin virallisten kuin epävirallisten vaikutuskanavien kautta. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että epävirallinen vaikuttaminen nousee merkittävään rooliin lobbauksessa etenkin tiedonsaannin kannalta ja pyrittäessä luomaan luottamuksellisia suhteita päättäjiin. Epävirallinen vaikuttaminen on myös se osa lobbausta, joka jää useimmiten pimentoon ja asiakirjajulkisuuden ulottumattomiin.

Lobbaus näyttäytyy tutkimuksen valossa ennen kaikkea ammattimaisena ja suunnitelmallisena toimintana. Siinä pyritään pitkäjänteisesti suhteita luomalla rakentamaan luottamusta lobbareiden ja päättäjien välillä. Useimmiten suhdetoimintaa ja vaikuttamista tehdään itse, kun taas mediassakin esillä ollut konsulttilobbauksen rooli näyttäytyy vielä vähäisenä.

Tutkimus tehtiin oikeusministeriön rahoittamassa selvityshankkeessa, joka on osa oikeusministeriön avoimuusrekisterin (lobbarirekisterin) perustamisen valmistelua.

Lisää tietoa:

Kuvan lähde:  Pixabay / Septimium Balica

 

Lisää uusi kommentti

(If you're a human, don't change the following field)
Your first name.
(If you're a human, don't change the following field)
Your first name.
(If you're a human, don't change the following field)
Your first name.

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.