Eduskunnan pitäisi tinkiä arvopäämääristään talouden hyväksi (?)

Suomen pankin talousennusteen mukaan pitkän ajan kasvuedellytykset ovat vaimeita:

• valonkajoa horisontissa, mutta pimeä talvi edessä
• toipuminen hidasta ja kasvuedellytykset vaimeat
• julkisen talouden suunnanmuutos tarpeen

Suomen talous kehittyy eduskunnan arvopäämäärien viitoittamaa polkua

Suomen talous supistuu vuonna 2020 merkittävästi, mutta aiempaa ennustettua vähemmän, 3,8 %. Koronaviruspandemian odotetaan väistyvän rokotusten myötä vuonna 2021, jolloin yksityinen kulutus kääntää Suomen talouden 2,2 prosentin kasvuun. Kasvu vahvistuu 2,5 prosenttiin vuonna 2022 ja palaa vuonna 2023 hitaaseen 1,5 prosentin kasvuun, joka kuvastaa pitkän aikavälin vaimeita kasvuedellytyksiä.

Vaikka taantuma on jäämässä pelättyä pienemmäksi, se heikentää talouden kasvuedellytyksiä. ”Pandemian toisen aallon myötä investoinnit vähenevät edelleen ja työmarkkinoiden toipuminen viivästyy. Julkisen talouden tilanne jää kriisin jäljiltä entistä heikommaksi, ja kestävyysvaje on entistä suurempi”, painottaa Meri Obstbaum. Työllisyysasteen ennustetaan jäävän 73 prosenttiin vuonna 2023. Kasvuedellytyksiä painavat niin ikään väestön ikääntyminen ja vaimea tuottavuus.