Avaako Kreikka eurokriisin uudestaan?

Kreikan pääministerin Antonis Samarasin uhkapeli epäonnistui ja kreikkalaiset marssivat ennenaikaisiin vaaleihin tammikuun lopussa. Tällä hetkellä näyttä siltä, että äärivasemmistolainen Syriza voittaa vaalit. Jos marginaali on tarpeeksi iso, nousee se hallituksen vetäjäksi. Voisiko se johtaa eurokriisin uuteen roihahdukseen?

Syrizan lausunnot ovat maltillistuneet aseman vahvistuessa, mutta edelleen se ajaa niin rajuja julkisten menojen lisäyksiä, että Kreikka ei selviäisi niistä millään ilman ulkopuolisen rahoituksen mittavaa kasvua. Sitä Syriza tulee vaatimaan euromailta ja yksityisiltä luotottajilta. Financial Timesissa siteeratut sijoittajat, joita Syrizan johto oli tavannut, luonnehtivat linjaa katastrofaaliseksi. Siinä voi olla poliittista antipatiaa aimo annos, mutta nopeallakin silmäyksellä näkee, että Syriza kasvattaisi budjettivajeen takaisin hallitsemattomalle tasolle. Elvyttävä vaikutus ei varmasti riittäisi kattamaan menoja, semmingin kun Syrizaa ei valtion tulojen lisääminen näytä kiinnostavan.

Luotottajat eivät voi hyväksyä Syrizan linjaa, eikä puolue saa sitä rahoitettua kuin velalla. Toisaalta rahoituksen katkaisemiseenkin on korkea kynnys, koska se ajaisi Kreikan eurosta ulos. Se on poliittisesti vaikea paikka, niin paljon euron koossa pitämiseen on panostettu – rahaakin, mutta myös poliittista pääomaa euromaiden johdossa.

Mario Dragihikin julistaa, että euro on peruuttamaton. No sitä se ei tietenkään ole, Kreikka tai kuka tahansa voi heittäytyä niin hankalaksi, että sovitteluratkaisut ovat mahdottomia. Siihen riittää, että äänestäjät nostavat tarpeeksi kovan linjan radikaalit valtaan. Syriza kuuluu niihin. Jos se vetää hallitusta, vaatii se tukiehtojen oleellista helpotusta.

Lainaehtojen järjestelyä pidän mahdollisena, ja suotavanakin, niin kovilla Kreikka on. Nykyisellään lainat ovat Kreikalle tolkuton este taloudelliseen tasapainoon. Todennäköisesti helpotus tapahtuisi niin, että maksuaikoja pidennettäisiin ja korkoja leikattaisiin. Lainoja annettaneen aikanaan anteeksi, mutta tässä vaiheessa lievemmät helpotukset voisivat taata molemminpuolisen sovun. Samalla euromaat kunnioittaisivat kreikkalaisten äänestäjien tahtoa, millä olisi EU:n suosion kannalta paljonkin merkitystä.

Entä jos se ei riitä Syrizalle? Käytännössä se ajaisi Kreikan eurosta ulos, koska ilman tuen lisäämistä puolue ei pysty lupauksiaan lunastamaan. Omassa valuutassa se voisi tumpata valtion kassaan rahaa ja jättää velat maksamatta. Mutta viime aikoina Syriza itse on korostanut haluaan pysyä eurossa.

Varmasti Syriza ja kreikkalaiset ovat seuranneet Venäjän tapahtumia tarkasti, ja ne ovat vahvistaneet eurossa pysymisen halua. Valuutan romahdus on rankka paikka, eikä Kreikalla ole Venäjän valtavia valuuttareservejä ja luonnonvaroja, ainoastaan velkaa ja roskaluottostatus. Häivähdyskin eurosta lähdöstä ajaisi pääomat Kreikasta ja kaataisi pankkijärjestelmän. Devalvaatio auttaisi aikanaan vientiä ja etenkin turismia, mutta megainflaatio ja konkurssiaalto tekisivät sitä ennen karmeaa jälkeä. Tsipras on idealistinen dogmaatikko käsitykseni mukaan, mutta tämän hänkin tajunnee.

Toisaalta Syriza pelannee sen varaan, että Kreikan lähdön seuraukset euroaleen taloudelle pelottavat rahoittajat väistämään riskin eli kaivamaan kuvetta. Tilanne on kuitenkin euroalueen kannalta paljon parempi kuin pari vuotta sitten, kun Kreikka horjutti luottamusta euron selviytymiseen. Lähtöön on varauduttu muun muassa vakausmekanismeilla. Luotottajat ovat putsanneet taseitaan. Pankkikriisi ei iske, vaikka luottotappiot tekisivät lyhyellä aikavälillä rumaa jälkeä.

Luottojärjestelyjen ohella en usko, että Syriza saa vaatimuksiaan läpi jo sen vuoksi, että puoleen palkitseminen suurilla myönnytyksillä ruokkisi taloudellisesti holtitonta radikalismia kaikissa jäsenmaissa. Se on nousussa muutenkin monessa maassa, joskin vähän vaihtelevista poliittisista suunnista. Kohta erivapauksien ja tukien vaatijoita olisi jonoksi asti, mikä murentaisi rahaliiton pohjan.

Samalla kasvaisi eurovastaisuus taloudeltaan vahvemmissa maissa. Saksassa eurovastainen Adf nakertaa jo pahasti kristillisdemokraattien kannatusta oikealta käsin, ja siihen Merkel haluaa varmasti stopin. Saksalaiset ovat jo julistaneet, että Kreikka ei saa erivapauksia vaalituloksesta riippumatta. Oletan vahvasti, ettei puhe ole pelkkää taktiikkaa, vaikka panokset ovat kovat molempiin suuntiin. Tukien lisääminen ei onnistu ilman Saksaa.

Jos tiukka paikka tulee, kuka taipuu eniten? Sanoisin Syriza. Eurosta lähtöä ei kreikkalaisten enemmistö kannata, eikä puolue uskalla sitä riskiä ottaa. Valtion kassan tyhjeneminen on visio, joka ajaa sitkeämmänkin porsaan kotiin.

Lyhyellä tähtäimellä Syrizan voiton suurin vaikutus tulisi luultavasti EKP:n suunnalta. Sehän suunnittelee setelirahoitusta eli valtioiden velkakirjojen ostamista ehkäistäkseen deflaation uhkan. Muutaman talouslehtien mukaan enää noin neljäsosa jäsenmaista vastustaa sitä. Eikä EKP tarvitse päätökseen yksimielisyyttä vaan enemmistön, kuten Draghi on viime aikoina korostanut.

Setelirahoituksesta tulee kuitenkin tulenarka tai jopa mahdoton operaatio, jos yksikin jäsenmaa luistaa radikaalisti julkisen talouden pelisäännöistä. Saati jos on pelättävissä, että se saa kohta seurakseen muita maita. Syrizalle tehdyt suuret myönnytykset avaisivat tällaisen skenaarion, joskaan kuten sanottu en pidä sitä luultavana.

Jos EKP kuitenkin jatkaa setelirahoitusohjelman toteuttamista – kuten suotavaa mielestäni olisi -, Kreikan tilanne hoidettaneen laatimalla säännöt sen vaatimalla tavalla. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että valtionvelkaa ostetaan vain niiltä mailta, jotka täyttävät julkisen talouden ehdot. Tai vain niiltä mailta, joilla on sen myötä pääsy luottomarkkinoille. Kreikan velkoja EKP:n ei tarvitsisi siinä tapauksessa ostaa. Mutta viivytyksen EKP:n suunnitelmiin Syrizan voitto varmaan aiheuttaisi jo sen vuoksi, että Saksa ja muutama muukin maa saisi virtaa setelirahoituksen vastustamiseen.

Eikä asian synkkää puolta voi vähätelläkään. Setelirahoituksen riskit ovat hallittavia vain siinä tapauksessa, että hallitukset toimivat vastuullisesti. Äänestäjien heiluntaa ei voi säädellä. Maltilliset voivat voittaa yhdet vaalit ja hävitä seuraavat. Tämä ongelma EKP:n ja ylipäätään rahaliiton on hallittava.

Todennäköisesti EKP ei uskalla tehdä päätöstä ennen kuin Kreikan tilanne selviää. Markkinat ovat käsittääkseni jo paljolti hinnoitelleet setelirahoituksen aloittamisen, joten oletus sen peruuntumisesta voi heiluttaa pörssejä tässä kuussa. Kun reipasta nousua on muutenkin kestänyt jo muutaman kuukauden, Kreikka-droppi voi iskeä lähiviikkoina. Osakeostoja suunnittelevan kannattanee odottaa jonkun aikaa. Itse ainakin teen niin parin ostoaikeeni kanssa.

Valitan jutun pituutta, mutta halusin perata asian kunnolla.

Kommentit

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Comment: 

Alla on Euroopan komission arvio Kreikan talouden kehityksestä vuosille 2015 ja 2016.  Jos tähän syksyllä tehtyyn ennusteeseen on luottamista, niin Kreikan talous kehittyy mukavan positiivisesti. On ikävää jos Syriza:n vaalivoitto romuttaa tämän menossa olevan kehityksen.  Olisi niinikään harmi jos Kreikka kaiken tämän ponnistelun jälkeen eroaa Eurosta. Paljon hyvää työtä valuisi hukkaan. Mutta eihän sille mitään mahda, jos Kreikkalaiset itse niin haluavat.

 

Comment: 

Eurojärjestelmän yksi heikko kohta on äänestäjien käyttäytyminen, tai ainakin siihen asti, että systeemistä harva haluaa eroon, kuten on Yhdysvalloissa - ei siellä kukaan vakavissaan halua dollarialueesta eroon.

Yhden myönteisen sauman näen Syrizan voitossa näen: puolue voisi velkajärjestelyn vastikkeena tehostaa Kreikan verotusta. Vasemmistopuolueelle veronkierron ehkäisyn pitäisi sopia muutenkin, ja jotain sensuuntaista Syriza on puhunutkin.  Ainakin sen olettaisi olevan siihen valmiimpi kuin perinteisten valtapuolueiden, joiden etupiirissä on eniten vanhasta systeemistä hyötyviä.

Tiedä miten todennäköinen tämmöinen diili olisi, mutta siihen pitäisi panostaa, jos Syriza nousee valtaan. Tässä vinkki Suomen hallitukselle tilanteen varalle.

Heikki

Comment: 

Tuossa on hyvä lähde aiheesta, kirjoittanut EKP:n johtokunnan entinen jäsen Lorenzo Smaghi:

http://blogs.ft.com/the-exchange/2015/01/05/lorenzo-bini-smaghi-until-it...

Ei juttu tosin tuo esiin oikeastaan muuta kuin sen mitä itse kirjoitin, mutta paketoi sen joka tapauksessa arvovaltaisesti.

Heikki

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.