Arvostuksen merkitys tuleville tuotoille, lyhyt oppimäärä

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Kun sinulle myydään tuotetta tai unelmaa, joka perustuu korkoa korolle, on syytä miettiä, kuinka realistinen tämä tuottotaso onkaan. Ja sitäkin vielä, saadaanko tätä tuottoa markkinatilanteesta riippumatta, mikäli aikaa tähän on?

Crestmont Researchin tutkimus havainnollistaa tämän asian erittäin ansiokkaalla tavalla. Kuviossa siis reaalituottolukemia, eli inflaatiokorjattuna, sisältäen uudelleensijoitetut osingot yli ajan. Jopa uudelleensijoittamisen kustannukset on huomioitu! Verotusta ei sen sijaan ole huomioitu. Tässä taustatietoja lähtökohdista vielä.

Tiivistettynä tämä kuvio osoittaa sen, että tuotot normalisoituvat pääosin n 20 sijoitusvuoden jälkeen, paitsi jos ostohetki osuu härkämarkkinan loppuun jolloin arvostustasot hipovat taivasta. Esimerkiksi sijoitus S&P500 indeksiin vuonna 1929 olisi tuonut alituottoja tähänkin päivään asti, kun taas 1932 tehty sijoitus olisi tuottanut normaalituoton. Myös 1960- ja 70-luvun öljykriisin ympäri tehdyt sijoitukset olisivat olleet erittäin haastavia.

Odotettavissa olisi, Crestmont Researchin tutkimuksen mukaan, siis pääosin 4-6% reaalituottoa kunhan osingot aina sijoitetaan täysimääräisesti uudelleen, indeksitasolla. Mikäli tulevaisuudessa inflaation halutaan asettuvan vaikkapa 2%:n tasolle olisi sijoittajan tuleva tuotto tyypillisesti 6-8% ennen inflaatiokorjausta.

Tätä hämmästyttävää kuviota olen itse esittänyt sijoittajille kymmeniä kertoja. Viestini on tässä suhteessa erittäin selkeä. Sijoittamalla indeksiin et ole saamassa yli ajan ylituottoja vaikka sijoitushetki olisikin aina laskusuhdanteen pohjassa! Sillä on vain merkitystä keskipitkällä tähtäimellä (esim. 10-20v), mutta vaikutus laimenee ajan myötä. Siltä osin ajoitusasiat voi unohtaa.

Mutta! Tyhmät kaupat, eli aivan huipussa ostetut erät sen sijaan tuottavat tuskaa kymmenienkin vuosin päästä! Joudutaan kuitenkin ottamaan kantaa ajoitukseen. Aina ei siis kannata ostaa!

Jotta tämän päätteleminen ei olisi liian helppoa, katsotaan mitä historia tästä kertoo. Nimittäin joskus tämä huono aika paljastuu monta vuotta myöhemmin. Ota yllä oleva linkki taas auki ja tarkastele mitä olisi tapahtunut, jos olisi sijoittanut 1955-1960. Edessä olisi ollut loistava vuosikymmenen, mutta 15-25 vuoden sijoitusajalla edessä olisi silti ollut valtava pettymys öljykriisin takia. Hyvät tuotot olisivat sulaneet tuskallisesti, eikä siihen olisi juurikaan voinut varautua näin monta vuotta ennakkoon.

Kun tarkastelee kuviota tarkemmin huomaa ylälaidasta Shillerin P/E ja vasemmalla laidalla tavallinen P/E. Kun Shillerin P/E on poikennut olennaisesti edellisen noin 15-vuoden "normaalitasolta", on edessä ollut huonoja vuosia, jopa parikymmentä huonoa vuotta! Esimerkiksi 1960-luvun lopussa Shillerin P/E kipusi 21-24 tasolle oltuaan pidemmän aikaa 11-15 tasolla ja sekuläärinen karhumarkkina oli edessä. Varoituksen merkit olivat siis ilmassa, mutta paljastuivat melko myöhäisessä vaiheessa.

Sijoittaja joka tosiaan olisi ostanut 1955-60 selkeästi houkuttelevalla arvostuksella olisi menettänyt etunsa 15-25 vuotta myöhemmin. Samoin kävi 1990-luvun lopussa jolloin Shillerin P/E kipusi jopa yli 40 tasolle, oltuaan sitä ennen 12-20 tasolla.

Nyt Shillerin P/E on taas noussut yli 30 tasolle, mutta koko 2000-luvun se onkin pyörinyt enimmäkseen 21-26 kohdalla. Itse asiassa noin 1990 luvulta alkaen ovat nämä olleet keskimäärin selvästi korkeammalla kuin aiemmin historiassa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että nykyajan laskusuhdanteissa pörssit eivät välttämättä koskaan enää asetu ”halvalle” tasolle. Jos näin on, ovat tulevaisuuden tuotot entistäkin pienemmät, tai sitten uusi normi on, että osakkeet maksavat aina vain enemmän myös suhteellisesti vaikkapa Shillerin P/E:lla mitattuna. Toiseksi ongelmaksi muodostuu myyntihentken päätteleminen, ainakaan Shillerin P/E ei hirvesäti tarjoa siihen eväitä. Vaikkei kannata ostaa ei se välttämättä tarkoita että pitäisi myydä. 1982-2000 Shillerin P/E nousi vuosittain aina 42 asti oltuaan 7 vuonna 1982.

Pitkällä tähtäimellä huomataan, että Shillerin P/E on ollut nousemaan päin, siis joudutaan maksamaan osakkeista aina vain enemmän. Yksi selittävä tekijä tähän liittyy korkotasoon. Uusi normi vaikuttaa olevan vähintään 20 taso S&P500:ssa. Sen alle ei mennä helpolla. 

Kun yhdistää arvostustasot ja odotettavissa olevat tuotot huomaa, täysin oppikirjamaisesti, että tulevat tuotot ovat sitä heikompia mitä kalliimmalla ostetaan. Shillerin P/E osoittautuu tässä asiassa kaikesta huolimatta melko hyväksi indikaattoriksi. Pitää suhteuttaa tason edelliseen vaikkapa 15 vuoden historiaan. Käytännössä historia opettaa sen, ettei tulisi ostaa pitkäksi ajaksi, ainakaan merkittävällä summalla Shillerin P/E:n ollessa keskimääräisesti korkeammalla. Se ei ole hyväksi tuotoille.

Nykytilanteessa eletään sitä maailmaa, jossa Shillerin P/E on 1929 vuoden tasolla ja korot nousussa, ainakin USA:ssa. Kukaan ei tosin odota korkojen nousevan reippaasti, kuten 1960-1980-luvilla kävi, siltä osin tilanne ei verrattavissa ainakaan siihen. Historiasta tiedetään  sen verran, että yli 20 vuoden sijoitushorisontilla, Shillerin P/E:n oltua yli 25 ei ole saatu normaalituottoja. Mutta 2000-luvulla Shiller P/E onkin keskimäärin ollut lähellä tätä tasoa. Jos tämä tarkoittaa, että jotain todella ikävää sattuu 2020-luvulla jää nähtäväksi. Arvelen kuitenkin, että kun Crestmont Research päivittää kuvionsa 20 vuoden päästä tullaan näkemään keskimääräistä heikompia tuottoja jos ostohetki on 2010-luvun loppupuoli. 

Svenne Holmström

Kirjoittaja toimii sijoitusvalmentajana. www.holmstromgroup.com

Kommentit

Comment: 

Oikein hyvä analyysi, kiitos. Mutta juuri tuon takia tällaisina aikoina on mieltä paneutua osakepoimintaan. Ylihintaisista osakkeista ei nyt ole pulaa Shillerin mittarilla, toisaalta mielekkäästi hinnoiteltuja on riittävästi ainakin piensijoittajan tarpeisiin. Siis myös Shillerin mittarilla. 

Toisaalta on hyvä huomata, että Shillerin mittari toimii parhaiten suhdanneherkkien yhtiöiden kohdalla. Meillä on paljon suhdanteista kohtalaisen vapaita yhtiöitä, joiden tulokset ja osingot eivät heilu kummoisesti tai ainakaan vahvasti talousolojen mukana. Jos osakkeita nyt etsii, kannattaa paneutua sellaisiin. Hypemarkkinat eivät arvosta vakaita hitaasti kasvavia korkean osingon yhtiöitä. Niitä on aina tarjolla. 

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.