60% suomalaisista haluaa presidenttikeskeisen autoritaarisen hallitusmuodon

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Noin 60% suomalaisista haluaa presidentille lainsäädäntöön liittyvää valtaa ja presidentille oikeuden erottaa vastaan niskuroiva eduskunta ja valita (ja erottaa) pääministeri (ja sen seurauksena implisiittisesti myös hallitus), selviää EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.

”60 prosenttia antaisi presidentille melko paljon valtaa esimerkiksi eduskunnan lainsäädäntötyöhön. Tuloksen vahvuutta voi pitää yllättävänä, koska ylimpien valtioelimien välistä vallanjakoa Suomessa on parlamentarisoitu ja presidentin valtaoikeuksia karsittu määrätietoisesti jo noin 30 vuoden ajan”, toteaa Elinkeinoelämän valtuuskunnan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto. Tutkimuksessa kysyttiin, kuinka paljon valtaa presidentillä pitäisi olla yhteensä 17 eri asian tai asiakokonaisuuden osalta.

Haaviston mukaan vastauksia voidaan tulkita siten, että presiden­tin valtaoikeuksien karsimisessa on kansalaisten mielestä menty liian pitkälle.

”Kyse on myös siitä, että kansalaiset kokevat, että presidentti voisi toimia jonkinlaisena kan­sakunnan erotuomarina. Hän voisi viheltää pil­liin, kun hallituksen muodostaminen ei ota on­nistuakseen, kun hallituksen toiminta halvaan­tuu erimielisyyksien vuoksi tai kun hallitus tuo eduskuntaan lakiesityksen, joka on perusteltu huonosti tai valmisteltu puutteellisesti”, Haavisto toteaa. 

Kysely presidentin vallasta on osa EVAn vuoden 2018 Arvo- ja asennetutkimusta. Presidentinvaltaa koskevassa kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan sopivaa presidentinvallan määrää riippumatta siitä, mikä vallanjako nykyään on. Tulokset perustuvat  2 073 henkilön antamiin vas­tauksiin. Virhemarginaali on koko vä­estön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 2.–15.1.2018. Vastaajat edustavat koko maan aikuisväestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelilla ja painotettu edustamaan väestöä sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mu­kaan.

Kommentit

Käyttäjän J.Vahe kuva

Comment: 

muuallakin kuin Brexit äänestyksessä. Kokemukset 4 terveydeltään heikosta vanhasta Suomen pressasta (Kallio, CGEM, JKP ja UKK) eivät vakuuta ja UKK:n ajan muistan ihan hyvin itsekin.

Edes Trump ei oikein vakuuta.    

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Comment: 

Minä en missään nimessä halua UKK aikaa takaisin.  Yksinvaltaisesti hallittu maa ei ole minun maani - se on yksinvaltiaan maa.

Venäjä on tällä hetkellä presidenttikeskeinen järjestelmä. Mutta edes Putin ei ole koskaan syyllistynyt sellaiseen perustuslain vääntelyyn jolla Kekkoselle saatiin lisää kausia. Ja Kekkonen sai toiminnallaan aikaan saman kuin Putin - vastaehdokkaat siivottiin pois. Vastaehdokas oli lopussa ainoastaan yhdestä änkyräpuolueesta, Veikko Vennamo maaseudunpuolueesta.

Ja eduskunta erotettiin, tai uhattiin erottaa, aina tarpeen tullen silloin kun sen kanssa ei tullut toimeen. Lähinnä silloin kun presidentti ei löytänyt eduskunnasta haluamalleen hallituskoaliitiolle tukea (kuten vuosina  71 ja 75).

 

Comment: 

Tuollainen kertoo valitettavasti, että kokemusperäinen historia on katkennut uusilta sukupolvilta. UKK:n aikaa voi nostalgisoida, kun ei ole siitä hatariakaan omia muistoja. Eikä kunnollisen ajankuvan hankkiminen kiinnosta. Tulee se ajatus, että asiat menisivät paremmin, kun Iso Pomo ajaisi pikkupolitiikot kuriin. Niinkuin tuosta riemusta ei olisi esimerkkejä riittävästi lähinurkilla parasta aikaa.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Comment: 

Olen monesti ollut small talkissa, jossa ensin on taivasteltu nykymenoa ja sitten iäkäs keskustelukumppani on tokaissut kaihoisasti "enää ei ole sellaista poliitikkoa kuin Kekkonen". Riidan välttämiseksi olen sanonut, ettei ole tosiaankaan ole. Sitä ei sitten ole pohdittu, kuinka toivottava / epätoivottava tilanne on, vaikka käsitykset ovat ihan ilmeisesti olleet päinvastaiset.

Comment: 

Kaipa yksi vahva johtaja on helpompi käsittää kuin nykyinen systeemi. Lisäksi kansalaiset tuntevat itse saavansa enemmän valtaa, kun voivat näennäisesti suoraan vaikuttaa presidentin valintaan. 

Omasta mielestäni presidentin valtaoikeudet ovat nykyään aivan riittävät. Vaikka lakiin kirjatut vaikutusmahdollisuudet ovat kaventuneet, niin presidentin vaikutusta mielipiteisiin ei pidä väheksyä. Jos pressa on suosittu, niin hän voi mediaesiintymisillään vaikuttaa ratkaisevasti esimerkiksi eduskunnassa käyvään äänestykseen, mikäli vaihtoehdot ovat kohtalaisen tasaväkiset. Hän voi myös tietyissä määrin painostaa/ohjata eduskuntaa ja hallitusta käsittelemään tärkeäksi kokemiaan asioita, vaikka ei voi sanella noissa asioissa lopputulosta. Tällä vaikutusmahdollisuudella on toki rajansa. Joka soppaan ei presidentti voi pistää lusikkaansa, muuten hänen mediavaikutuksensa laimentuu.

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.