”Hallitus ei huolehdi julkisen talouden tasapainosta”

Käyttäjän J.Vahe kuva

Tätä ei sanonutkaan oppositio, vaan viisi lähinnä taloustieteen alojen professoria.

Pääministeri Sanna Marin, 34 vuotta, kertoi hallituksensa käyneen ”hyvän” keskustelun taloustilanteesta. Jipii.

Muistettakoon, että edellinen pääministeri Antti Rinne lupasi, ettei hänen hallituksensa leikkaa. Sen lupauksen Rinne piti. Ainoa ongelma on, ettei lupaus sovi yhteen talouden realiteettien kanssa.

Asia oli päivänselvä jo Rinteen hallitusta muodostettaessa ja nyt sen ovat lausuneet viisi professoria talouspolitiikan arviointineuvostossa. Kaikki on sen varassa, että uusia täytettyjä työpaikkoja saataisiin kymmeniä tuhansia lisää.

Talouspolitiikan arviointineuvoston lausunto ja tiivistelmä.

Lausunnosta poimittua:

  • Suomen talous näyttää jättäneen taakseen noususuhdanteen ja sen korkeat kasvuasteet.
  • Nykyisten ennusteiden mukaan julkisten menojen pysyvät ja väliaikaiset lisäykset vuosina 2020 ja 2021 kasvattavat julkisyhteisöjen menoja nopeammin kuin vakaus- ja kasvusopimus sallisi. Koska menokehitys on samaan aikaan ehdollistettu työllisyyspolitiikan tuloksiin, olisi ollut järkevämpää toteuttaa ehdollisuus käänteisessä järjestyksessä siten, että kulutusta lisätään, jos työllisyystavoite saavutetaan.
  • Hallituksen väliaikaista tulevaisuusinvestointien pakettia voidaan pitää harhaanjohtavasti nimettynä siinä määrin, että paketin monet osat eivät muistuta läheisesti investointeja.
  • Investointiohjelma on yhteensopimaton kokoelma erilaisia menoeriä, jotka kohdentuvat eri ministeriöille.
  •  [Valtion] omaisuudenhoitopäätösten pitäisi perustua strategisiin näkökulmiin, ei tarpeeseen rahoittaa erityisiä paketteja.
  • Julkisyhteisöjen alijäämän kasvattaminen juuri suhdannehuipun jälkeen tulee todennäköisimmin vähentämään mahdollisuuksia toteuttaa elvyttävää finanssipolitiikkaa mahdollisessa taantumavaiheessa.
  • Valtiovarainministeriön viimeisimmässä ennusteessa Suomen velka-asteen odotetaan ylittävän 60 prosentin raja-arvo vuonna 2022. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomi ylittää vakaus- ja kasvusopimuksen 60 prosentin kynnysarvon.
  • Pitkän aikavälin ennusteiden mukaan velkasuhteen odotetaan kasvavan yli 20 prosenttiyksikköä seuraavien 15 vuoden aikana ilman politiikan muutoksia.
  • Ongelmallista on, ettei hallitus edes pyri lisäämään julkisen talouden liikkumavaraa, joka pienenee huomattavasti seuraavien kahden vuosikymmenen aikana.

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.