Öljysota hyödyttää useimpia maailmantaloudessa

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Öljyn hinnasta on ollut Piksussa jo useampi hyvä juttu, mutta työnnänpä lusikkani soppaan minäkin laventamalla paria näkökulmaa, joita ovat muutkin jo kyllä sivunneet. Ensimmäinen kysymys on, onko rintaromahduksen takana kysynnän puute eli heikko suhdanne, mikä olisi selkäesti kielteinen tilanne. Alan tuntijoiden mukaan pehmeä kysyntä on yksi tekijä, mutta tärkeämpi on liuskeöljy, jonka Yhdysvalloista on tullut Saudi-Arabian veroinen tuottaja. Sen seurauksena öljystä on ylituotantoa ospuilleen Norjan koko tuotannon verran.

Opec ei lähtenyt tuotannon leikkauksiin nostaakseen hintaa eli se aloitti hintasodan. Kuten Jarno analysoi, matala hinta heikentää reippaasti liusketeknologian kannattavuutta, toki muidenkin, mutta liusketuottajat ovat Opecin kohde. Matala hinta pakottaa leikkaamaan investointeja. Jos Opec olisi manipuloinut hintaa ylös supistamalla tuotantoa, olisi se vain yllyttänyt liusketuotannon investointeja.

Nykyinen hintataso sulkee osan tuotantoa ja siirtää uusia projekteja. Kuten Jarno totesi, monet yhtiöt pyörivät jo nyt velkarahalla ja heikolla kannattavuudella. Riskipääomaa on ollut helppo haalia uuteen innovatiiviseen teknologiaan, mutta nyt rahoitus vaikeutuu. Konkurssejakin lienee edessä. Ylitarjonta tasapainottuu, mutta on vaikea sanoa, koska. Liuskelähteet ovat yleensä hyvin lyhytikäisiä – suurin osa niistä pumpataan liki tyhjäksi parissa vuodessa. Sen perusteella ylitarjonta ei kestä pitkään.

Toisaalta pienen liuskelähteen poraaminen on todella halpaa verrattuna perinteisiin kohteisiin, vaikka suhteelliset kustannukset tynnyriä kohti ovat yhä korkeat. Siirretyt projektit on helppo toteuttaa heti, kun öljyn hinta nousee kannattavuusrajan yläpuolelle. Teknologia on olemassa ja varannot tiedossa. Se hillitsee hintaa jatkossakin.

Entä onko kyse Venäjän rankaisusta, kuten aika yleinen tulkinta on? Pidän sitä hyvin epätodennäköisenä, eivätkä alan lähteetkään tilannetta siten tulkitse. Opec-maista harvalla on tarve kurittaa Venäjää, osa niistä on Putinin harvoja tukijoita. Saudi-Arabia voisi periaatteessa tehdä Venäjä-politiikkaa Yhdysvaltojen painostamana, mutta aika kovan hinnan se itse siitä maksaisi. Toisaalta Yhdysvallat itse on tuottajiensa kautta vaaravyöhykkeessä hintaromahduksessa, joten onko uskottavaa, että Obaman hallinto ajaisi sitä öljyrikkaiden liittolaistensa kautta – jos se ylipäänsä olisi mahdollista? En usko.

Tällä on merkitystä arviotaessa hintakehitystä. Jos sen tausta ei ole poliittinen, ei myöskään tulevia muutoksia kannata odottaa politiikasta. Kysyntä ja tarjonta ratkaisevat hinnan, teki Putin sitä tai tätä Ukrainassa.

Maailmantaloudelle halpa öljy on ehdottomasti piristysruiske kuten toimitus arvioi. Tietysti siinä on häviäjänsä, ja jonkin asteisen kriisin poikasiakin se voi tuottaa kuten Jarno arvioi. Mutta öljy on niin yleisesti käytetty välttämättömyyshyödyke, että suurin osa talouksista ja toimijoista hyötyy alennuksesta. Jos hinta pysyy nykytasolla, putoaa maailman energialasku tuhat miljardia euroa vuodessa. Se on samaa mittakaavaa kuin EKP:n kaavailema rahaelvytys. Kuluttajien ostovoima ja yritysten kannattavuus paranevat. Ja sitä enemmän, mitä suurempi rooli öljyllä on taloudessa.

Deflaation uhatessa voisi kuvitella, että keskeisen hyödykkeen hinnan lasku olisi kielteinen asia. Näin ei asia mielestäni ole, koska öljy on jatkuvan kulutuksen kohteena oleva välttämättömyyshyödyke, jonka hinta on pudonnut tuotannon kasvun kautta. Kukaan ei jätä työmatkoja seuraavalle viikolle tai vuodelle, koska odottaa bensan hinnan olevan silloin matalampi. Ja tuskin lomamatkojakaan. Tuskin se muita investointejakaan leikkaa kuin energiasektorin.

Deflaatio on vaarallinen, jos se nakertaa yritysten ja kuluttajien kassavirtoja samaan aikaan, kun velkataakka pysyy entisellään. Halpa öljy parantaa useimpien käytettävissä olevia varoja. Se ei ole pois palkoista kuin tuottajien kohdalla. Yleistä kysyntää ja palkanmaksuvoimaa energialaskun putoaminen lisää.

Maailmantalouden kukoistuskausi 1980-luvulla johtui pitkälle 1970-luvun öljykriisin loppumisesta. Se oli poliittisesti tuotettu ja ratkaistu tilanne toisin kuin nyt, mutta vaikutukset ovat silti samat, vaikka hinta ei ole pudonnut aivan yhtä dramaattisesti kuin 1980-luvulla.

Euroalueella halvan öljyn vaikutuksia vaimentaa euro, joka on pudonnut suhteessa dollariin, jolla öljykauppa käydään. Toisaalta euroalue on täysin tuontiöljyn varassa, joten öljytuotantoa koettelevat ongelmat eivät täällä tunnu. Euroalue kuuluu siten selkeästi halvan öljyn nettovoittajiin, ja Suomi eritoten pitkien matkojen ja talvilämmityksen maana. Haitat tulevat etupäässä Venäjän talouden sukeltamisen kautta, ja valitettavasti ne eivät ole vähäiset. Mutta valtaosa vientimaistamme hyötyy selkeästi halvasta öljystä.

Lisäksi matala inflaatio pitää korot alhaalla, euroalueella se luultavasti vauhdittaa EKP:n poikkeustoimia. Ultrakevyt rahapolitiikka ja välttämättömyyskustannusten lasku ovat tehokasta elvytystä, jota euroalue kaipaakin.

Kommentit

Comment: 

USA:ssa annetaan viikottain tilastotietoa öljytuotteista. Seuraava julkistus on 17.12 ja nykyinen on viikolta minkä tiedot päättyvät päivään 5.12.

http://www.eia.gov/petroleum/supply/weekly/

Viimeisimmän tilaston mukaan jalostamoiden käyttöaste on 95,4% ja raakaöljyn tuonti USAan kasvoi hieman 7,7 miljoonan barreliin päivässä. öljyvarastot kasvoivat 1,5 miljoonaa barrelia. Varastotasot ovat olleet noin 1,5 vuotta korkealla tasaisella tasolla. 

Viimme vuonna arvioitiin liuske-energia määriä eri maissa.

http://www.adv-res.com/pdf/A_EIA_ARI_2013%20World%20Shale%20Gas%20and%20...

Jos nuo maat tulevat riippumattomiksi tuontienergiasta maailman energiapolitiikka on erilaista kuin nyt.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Comment: 

Viimeisessä Economist lehdessä oli mielenkiintoinen artikkeli, jonka mukaan lisuskeöljyn ja kaasun poraaminen on kannattavaa, jos öljyn hinta pysyttelee noin 70$/barreli. Tätä alemmilla hintatasoilla ei kannata porailla uusia reikiä. Vanhat lähteet toimivat kunnolla vuoden verran, mutta sitten alkaa tuotanto hiipua. Liuskeöljyn osuus maailman öljyntuotannosta on noin 3...4%, mutta se on juuri sen verran kuin maailmassa on ylikapsiteettia. 

Voisi ajatella, että öljyn hinta tulee jatkossa pysyttelemään tuossa 60...75$ / barreli välillä. Jos hinta nousee tästä, niin uusia liuskeöljyreikiä poraillaan maankuoreen ja jos hinta laskee, niin tuotanto supistuu. Ollaan siis löytämässä uusi tuotannon ja kysynnän välinen melko stabiilin oloinen tasapaino.

Jos öljyn hinta vielä paljon laskee, niin ostan öljyn hintaa seuraavaa ETF rahastoa:  OIL

 

Comment: 

En usko, että öljynhinta stabiloituu yhtään mihinkään. Se on luonteeltaan volatiili ja heiluu. Tässä kuvassa on öljyn prosentuaaliset vuosimuutokset vuosina 1950-2013. Veikkaan heilunnan jatkuvan.

Miten tuo ETN mihin viittasit oikein seuraa öljyn hintaa? ETN (OIL) oli 17.8.2006 arvoltaa 48,55 ja Sweet Crude Oil oli 70,12. Joulukuun 2014 alussa ETN oli arvoltaa 15,85 ja öljy oli 68,98. Öljy oli laskenut tuossa ajassa 1,6%, mutta rahasto oli laskenut 67%. Ei tuo ainakaan öljynhintaa seuraa?

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Comment: 

Näissä raaka-aineita seuraavissa ETN tuoteissa on erityispiirre. Ne on muodostettu futuurien avulla eivätkä perustu siihen, että rahastoon olisi ostettu varastoon oikeaa öljyä. Siitä seuraa virhettä. ETN tuotteen hinta seuraa lyhyellä aikavälillä kyseistä raaka-ainetta, mutta pidemmällä aikavälillä tulee virhettä. Sijoittaja joutuu tällä tavalla epäsuorasti maksamaan öljyn varastoimiskuluista yms. siihen liittyvästä.  

Parempaan sijoitustulokseen voi päästä, jos ostaa itselleen oikeaa öljyä. Mutta varastoimiskulut joutuu silloin maksamaan suoraan omasta lompsasta. 

Oikeastaan mitään raaka-ainetta ei kannata ostaa pidemmäksi aikaa jemmaan. Ei ETF rahaston kautta eikä oikeasti. Varastoimiskulut juoksevat koko ajan ja raaka-aineiden reaalihinnat ovat vuosisatojen saatossa vähitellen laskeneet. Raaka-aineet ovat lyhytaikaisia sijoituskohteita.

Comment: 

Raaka-aineisiin kannattaa sijoittaa futuurien tai foptioiden kautta. Nuo ETN-tuotteet ovat pankkituen yksi muoto, tuollaisia voi shortata. Oikeasti niitä ei kannata ostaa lyhyeksi eikä pitkäksi aikaa. Fuuurien hintoja näkee vaikka täältä.

http://www.cmegroup.com/trading/energy/crude-oil/light-sweet-crude.html

Comment: 

Aivan oikeita päätelmiä.

Syy perinteisten öljyntuottajamaiden (erit. Saudi-Arabian) äkkinäiseltä tuntuvaan reaktioon näkyy hyvin kolmanneksi viimeisellä sivulla tästä

Se, että Brasilia ja Meksiko sekä Venäjä joutuvat samalla sijaiskärsijöiksi, on ihan sattumaa.

Kaikkea matalasta öljynhinnasta johtuvaa dynamiikkaa on kuitenkin vaikea hahmottaa.

Pörssit ovat reagoineet alaspäin ilmeisesti deflaatioriskin nousun vuoksi, pelkkä öljystä suoraan tai epäsuoraan riippuvien yhtiöiden sukellus ei riitä tähän dippiin.

Comment: 



Pörssien sukellus oli odotettavissa, kuten viikko sitten Ruotsi-jutusssa totesin. Kun pörssit ovat nousseet pari kuukautta yhtä soittoa, dippi on aina lähellä. Toki öljyn hinnan pudotus vaikuttaa alan yhtiöohin, mutta muiden notkahdusta voinee pitää teknisenä liikkeenä, joita pörssi tekee jatkuvasti ylös ja alas.

Kiitos linkistä, hyvää grafiikkaa.

Oletko muuten Paraneva kai sama kaveri, jonka kanssa keskustelimme vilkkaasti aikanaan Kauppa-lehden nettisivuilla? Olit tuolloin vaikeasti sairas, mutta siinä tapauksessa nyt toipunut tai toipumussa. Olen oikein ilahtunut, jos näin on.

Heikki

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.