Trendit, suhdanteet ja teknologiat

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kaksi uutista metsäalalta, osa 1

 

Ensimmäinen uutinen

Suomen metsäsektorilla on edessään kaksi vaikeaa vaihtoehtoa. Ensimmäinen on kansataloudellemme tuhoisa. Sektorin kokonaistyöllistävä vaikutus laskee alle 100.000:n. Tehtaiden sulkeutuessa ja korjuuketjujen vähetessä harvaan asuttu maaseutumme väistämättä autioituu ennenkokemattomassa määrin. Erityisen raskaasti tämä iskee Sisä-Suomeen.

Toinenkin vaihtoehto on kova. Vuosikymmenien hukatun etsikkoajan jälkeen metsäsektorin on esim. alussa olleen uutisen tavoin uusiuduttava. Tämä vaihtoehto on kova esim. siksi, että se saattaa pakottaa myymään ulkomaille alehintaan runsaasti sanomalehtipaperikoneita, joihin on sidottu kansallista pääomaamme ja osaamistamme. Irtisanomisia tämäkään vaihtoehto ei ensi vaiheessa estä.

Kemiallisen metsäteollisuuden uudenlaista kehittämistä on tutkinut jo vuosikymmeniä ja tutkinut ilmeisen innostuneesti myös esim. Åbo Akademin professori Bjarne Holmbom.

UPM:n sidosryhmälehti The Griffinin numerossa 4/2008 Holmbom kuvaa alaansa suorastaan runollisin sanakääntein.

Puut kasvavat paikoillaan vuosisatoja, jopa vuosituhansia. Maailman vanhimmat elävät puut ovat havupuita.

Puitten puolustusmekanismi perustuu kemiaan. Pitkän evoluution seurauksena puille on kehittynyt kyky muodostaa kemiallisia yhdisteitä, joilla torjua ulkoisia uhkia. Yhdisteillä voisi olla käyttöä jopa ihmisen terveydenhuollossa. Esimerkkinä voi mainita hemiselluloosan tulehduksia parantavia ominaisuuksia. Toisaalta hemiselluloosaa olisi ehkä mahdollista käyttää jopa ravintokuituna.

Prof. Holmbomin pitkäjänteisyydestä saa kuvaa linkistä

Käyttäjän J.Vahe kuva

Metsäteollisuudella paljon hukassa

Metsäsektori lahoaa monella tavalla

Ilmaisu “pallo hukassa” ei sovi metsäteollisuuden tuotteisiin eikä se riitä liioin kuvaamaan kriisin syvyyttä muutoinkaan.

Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksillä on strategia ollut hukassa kauan. PC:n yleistyminen aikaansai ensimmäisessä vaiheessa tulostamisen lisääntymistä, mutta niistä ajoista on kulunut jo liikaa aikaa. Liikaa sen takia, että sopeutumiseen vapaaehtoisesti olisi ollut mahdollisuus hyvinkin kokonaisen vuosikymmenen ajan.

Jos jäsenyrityksillä ei mene hyvin, sen paremmin ei kulje Metsäteollisuus ry:llä. Alan ulkopuolelta värvätty Anne Brunila ei ilmeisesti pystynyt tuomaan mitään konkreettista metsäteollisuuden etujärjestölle.

Ilman Brunilan eroakin olen koko kesän kiinnittänyt huomiota siihen, että metsäteollisuuden tiedottamisessa on ollut totuus hukassa.

Teollisuuden omien ilmoitusten mukaan puusta vallitsee hirmuinen pula samaan aikaan kun kaikki muut merkit viittaavat kysynnän lopahtamiseen.

Edelleenkin Metsäteollisuuden sivuilla toistetaan vanhaa fraasia siitä, miten ala työllistää suoraan ja välillisesti 200.000 henkilöä.

Jo useita vuosia sitten välillisen työllistämisen määrä on kyseenalaistettu. Metsäteollisuus on tuonut lisätuloja esim. metsänomistajille ja kuljetusalalle, mutta kyse on ollut monen henkilön osalta vain lisätuloista, ei ainoasta tai edes pääasiallisesta tulonlähteestä.

Jo pitkään jatkuneet metsäteollisuuden voimakkaat supistukset antavat työllistämisluvuille epätodellisen lisänsä. Ilmoitetut supistukset koskevat siis vain suoraan työllistettyjä, joitten päälle tulevat välillisesti työllistetyt ja nyt työnsä menettäneet.

Kun visiot puuttuvat metsäteollisuudelta, tarjoan paremman puutteessa tilalle omaani. Jos suurin osa sisämaassa sijaitsevasta kemiallisesta metsäteollisuudesta ajetaan alas, metsäteollisuuden suora ja välillinen työllistävä vaikutus putoaa 100.000 henkilöön. Sellainen pudotus on hirvittävä isku Suomen kansantaloudelle.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Muuttuuko Suomi Finlandé Matkailumaaksi

HelsinkiTuleeko Suomesta laman jälkeen lomakohde? Muutummeko maailmoja syleileväksi matkailumaaksi?

Olen pohtinut matkailun mahdollisuuksia useita kertoja elämäni aikana ja usein päätynyt kielteiseen asenteeseen, vaikka tarjolla on rutkasti luontoa, rauhaa, hyttysiä, lomariehaa, kömpelöä palvelua ja kehnoa tienvarsiruokaa.

KESÄLEHTIEN UUTISTARJONTA

Kesällä kerään tienvarsipysäkkien esitetelineistä kesälehtiä ja matkailumainoksia ja etsin niistä järisyttäviä paikallisuutisia. Mainoksia niissä on paljon ja paikalliset yritykset esitellään parhaimmassa valossa. Yleisilmeeltään ne ovat nykyään värikkäämpiä, mutta sisällöllisesti niissä on sama poljento Porvoosta Pudasjärvelle.

Yritin viikonlopun aikana etsiä kesäjulkaisuista uusia avauksia ja luin kertomuksia mainioista matkailukohteista. Kesälehtien kaavaan kuuluu, että kunnanjohtaja, kulttuuritoimen johtaja ja/tai sihteeri ja kirkkoherra kertovat, mitä kaikkea mainiota juuri heidän kunnassa voi tehdä. Lisää syvyyttä tuovat kotikuntaansa eksyneet julkimot, kirjailijat tai maailmalla menestyneet, joiden lausunnoista voi päätellä, että syntymäpitäjää parempaa paikkaa maailmalla ei ole vastaan tullut.

KIRKKO JA KULTTUURIKESKUS KUNTAKESKUKSESSA

Kirkossa pitää ehdottomasti käydä ihastelemassa puurakenteita ja kunnan kulttuuritalossa järjestetään konsertteja ja taiteilijoiden tauluja on seinällä silmien iloksi. Harvoin maan mainioissa kohteissa tulee käytyä, koska satunnaisen matkailijan aika kuluuu ABC-asemalla autoa tankkaamassa. Vessatkin niissä ovat siistit, mutta niiden ruokatarjonnasta ymmärrän, miksi Berluscone ja ranskan edellinen presidentti eivät innostuneet "perinneruoistamme".

PELIMIESTEN JA NAISTEN ILLAT

Maakunnissa pelataan pesäpalloa, rappiotiloilla järjestetään yhteislaulutilaisuuksia ja tanssilavat kutsuvat Tangon taikaan. Museoiden ovet ovat kesällä selkosen selällään ja joka kunnassa on TaitoShop, josta voi ostaa käsitöitä kotiin tai syntymäpäiville lahjaksi.

"Juvan kesässä on paljon nähtävää ja koettavaa", lupaa Juvan Kesälehti 2009. Keskeisillä kauppapaikoilla palvellaan aamusta iltaan. Varjoon suojaan alta polttavan auringon onnistuu sisätilojen kesätapahtumissa. Lehti tietää myös, että vapaa-ajan asukkaat haluavat paikallisia palveluja ja Sokoksen hyllyiltä löytyy jopa 16 000 artikkelia kesämökille vietäväksi.

KESÄ ON LAATUAIKAA

Kyläkaupat ovat nekin "monipuolisia". Ne ovat malliesimerkkejä paikallisten ja vapaa-ajan asukkaiden onnistuneille tapaamisille. Hyvin varustetun kyläkaupan ja viihtyisän baarin lisäksi palvelua haluaville asiakkaille kuljetetaan ostokset kotiin ja mökille. Isäntä voi maata kaljahuuruisena loma-asuntonsa rantahiekalla, kun naisväki voi tilata Tarmo Lähikauppiaalta puhelimella tai sähköpostilla lisää kaljaa ja kabanossia.

Kesäkuukausina on toritapahtumia, lentopallon peli-iltoja, kalakauppiaat kiertävät mökkikeskittymissä, apteekista saa asperiinia ja käärmepakkauksia, lisämakua maaseutulomailijan arkeen saa piipahtamalla K-Citymarketissa!

Tuoretta hyvää pellolta pöytään, on Hesburgeria, Pizzeriaa, Kebab-ravintolaa ja muuta pikaisesti kertakäyttöpakkaukseen tai voipaperiin käärittyä matkaevääksi. Mutta se uutinen, että jossain olisi jotain epätavallista, outoa ja puistattavaa, sitä en näistä lehdistä löydy. Kesälehdessä kaikki on yhtä aurinkoa.

SATUMAASSA ASUU VAIN LOTTOVOITTAJIA

Kesälehdissä ei ole lamaa, finanssikriisiä tai maailmanlopun ennusteita. Siksi suosittelen niitä kaikille niille, jotka metsästävät megatrendejä ja paremman tulevaisuuden projektioita.

Kesälehdissä ja matkailumainoksissa elämä jatkuu siistinä ja siveänä, ilma sotia ja terroritekoja, vailla hätää ja kurjuutta, vaikka kaikki suomalaiset lomautettaisiin vuosiksi eteenpäin.

Tyyliltään ja uskottavuudeltaan Satumaan kesäjulkaisut noudattavat itäeurooppalaista kaavaa. Totuus taitaa olla jossain muualla. Ei ole näitten lehtien vika, jos maaseutukuntien talousvaikeudet lähivuosina lisääntyvät.

 

 

 

 

 

 

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalouskatsaus: Nyt on aika nauttia - merkit paremmasta ovat ilmassa

Makrotalouskatsaus elokuu /2009     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä esitys pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

 

Source: http://www.ism.ws

Laman pohja on pääosin ohitettu ja nyt suunnataan katsetta tulevaan nousuun. Nyt on sijoittajan aika nauttia - hellettä ja kauniita kesäpäiviä on vain rajoitetusti - niistä kannattaa nauttia. Tänä vuonna on sijoittajan kesä.

Sentimentti-indikaattorit

Kaikki suhdannelaitokset (IFO, JP-Morgan (yllä), ISM, OECD) näkevät odotuksissa kuukaudesta toiseen tapahtuvaa paranemista. Ostopääliköt ovat jo monin paikoin niin positiivisia, että laman voi syksyllä odottaa väistyvän ainakin kauko-idästä ja kenties jopa joistain kehittyneistä talouksista.

Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on Euroalueella kasvussa eivätkä USA:n luvut ole enää aivan niin synykät kuin jokin aika sitten. Työttömyys kuitenkin pahenee eikä tavallinen kuluttaja heti huomaa makrotaloudellista muutosta.

Korkomarkkinat

Korkokäyrä indikoi kaikille merkittäville markkina-alueille viimeistään vuoden kuluttua alkavaa talouden kasvua. Korkokäyrä ennakoi, jos tarkkoja ollaan, keskuspankkien toimia ja nyt korkomarkkinat odottavat että keskuspankit alkavat nousevan inflaation paineessa vuoden kuluttua kiristää korkoruuvia. Sijoittajan kannalta tämä tarkoittanee sitä, että seuraavan vuoden aikana taloudellista tulosta voi tehdä muilla sijoitusmuodoilla kuin talletuksilla.

Reaalitalous

Teollisuustuotanto on useimmissa maissa elpynyt kevään pohjalukemista, vaikka vielä ollaan alemmalla tasolla kuin vuosi sitten. Ainoastaan Kiinassa, Intiassa ja Singaporessa tuotanto on suurempaa kuin viime vuonna ja näiden maiden taloudet kasvavat jo ripeää vauhtia.

IMF ennakoi hidasta toipumista lamasta - muut suhdannelaitokset ovat yleisesti ottaen positiivisempia. Yleisesti ottaen USA:n taloutta seuraavat instituutiot ennustavat hidasta toipumista ja muita talouksia enemmän seuraavat näkevät toiveita nopeasta toipumisesta. Mutta myös IMF on alkanut puhua valtion taholta tapahtuvien elvyttävien toimien vähittäisestä poistamisesta. Korkotason nostamisen tarpeellisuudesta aletaan todennäköisesti keskustella vasta sitten kun kasvu on jo kunnolla käynnissä.

Pankkien väliseen luottamukseen liittyvä kriisi väistyi pari kuukautta sitten. USA:ssa kasvavat nyt sekä vanhojen että uusien asuntojen myynnit ja asuntokriisikin alkaa vähitellen siirtyä historiaan. Autoja ja kestokulutustavaroita hankitaan harkiten, mutta myös niiden suunta on kohti parempaa.

Sijoitusmarkkinat

Yritysten liikevaihto laski heinäkuun osavuotiskatsauksessa samassa suhteessa kuin BKT - siis aivan ennakoidulla tavalla. Positiivisen yllätyksen muodostivat yitysten tulokset - ne olivat ennakoitua hieman paremmat. Yhteiskunnan dynaamisuus on kasvanut, sillä yritykset ovat ilahduttavan nopeasti kyenneet sopeuttamaan toimintansa laajuuden laskeneeseen liikevaihtoon. Yritysten tuloksissa näimme kuitenkin pohjalukemat heinäkuussa - loppusyksy tuo vähitellen paranevia aikoja.

Korkomarkkinat eivät tällä hetkellä ime sijoituksia - muut sijoituskohteet ovat tässä suhdannevaiheessa parempia.

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

MikroVC - uusi avoin sijoittamisen konsepti Suomessa

Törmäsin eilen mielenkiintoiseen uuteen MikroVC-konseptiin.

Tämän avoimen konseptin ideana on tuoda säästäjille mahdollisuus sijoittaa myös riskiyrityksiin pienemmillä summilla ja ilman yritysosaamista. Konsepti pyrkii rakentamaan mallin, jolla pyritään lisäämään venture capital -toiminnassa liikkuvaa rahaa ja mahdollistamaan useampien suomalaisten uusien menestystarinoiden syntyä. Homman nimi on korkeampi riski, suuremmat voitot. Yksittäisten sijoitusten koon on arvioitu sijoittuvan 500-10000Euroon.

Konseptin takana ovat Pekka Abrahamsson, Petteri Alahuhta ja Jussi Autere, mutta avoimena konseptina myös muilla on mahdollista lähteä mukaan.

Käykääpä katsomassa tarkemmin ja antamassa palautetta.

www.mikrovc.com

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Kuumin talousartikkeli on edelleen Eugene Faman

"Market efficiency, long-term returns, and behavioral finance", joka on julkaistu Journal of Financial Economics lehdessä, Volume 49, Issue 3, September 1998, sivuilla 283-306.

Artikkelin on nimennyt kuumimmaksi Elesevier kustantamon ScienceDirect's sivusto Top 25 Hottest Articles.
Tämän ScienceDirect's sivuilta voi listata kustantamon lehdistä eniten ladatut artikkelit tieteenaloittain. Tämä taloustieteen artikkelien listaus löytyy linkistä.
 
Mistä tämä Faman artikkeli sitten kertoo, alla sen abstrakti:
"Market efficiency survives the challenge from the literature on long-term return anomalies. Consistent with the market efficiency hypothesis that the anomalies are chance results, apparent overreaction to information is about as common as underreaction, and post-event continuation of pre-event abnormal returns is about as frequent as post-event reversal. Most important, consistent with the market efficiency prediction that apparent anomalies can be due to methodology, most long-term return anomalies tend to disappear with reasonable changes in technique."
 
Samassa talouden top 25 listauksessa on muuten sijalla 11 pankkikriisin esiin nostama tuore kirjoitus:
Banking regulation and the output cost of banking crises
Journal of International Financial Markets, Institutions and Money, Volume 19, Issue 2, April 2009, Pages 240-257
Angkinand, A.P.
Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Tallink - sulaako suo vai kuoleeko kurki?

Tallink kasvoi nopeasti Itämeren matkustajaliikenteen ykköseksi. Laivoja tilattiin nopeaan tahtiin ja rohkeasti vivuttaen. Yrityksellä onkin alan ylivoimaisesti uusin aluskanta. Investointitahdin esimerkkeinä Romantika 2002, Victoria 2004, Galaxy 2006, Star  2007, Superstar 2008, Baltic Princess 2008 ja Baltic Queen 2009. Laivojen hinnat pyörivät noin 120-150 miljoonassa eurossa kappale.

Yritys osti  Superfast Ferriesin kolme lauttaa vuoden 2006 huhtikuussa 350 miljoonalla eurolla. Superfastin liikenne Saksaan siirrettiin Hangosta Helsinkiin. Saman vuoden kesäkuussa käytiin tarjouskilpailu Silja Linesta, jonka Tallink sai omakseen 450 miljoonalla eurolla ja 5 miljoonalla Tallinkin osakkeella.

Viron liikenteessä Tallinkin kilpailuaseena oli pitkään kilpailijoita huomattavasti alhaisemmat palkkakustannukset. Tätä kilpailuasetta ei ole pystytty – yrityksistä huolimatta – siirtämään muihin liikenteisiin. Päinvastoin, Vironkin palkkakustannukset ovat jatkaneet voimakasta nousuaan. Muutama pienempi kilpailija, kuten Nordic Jet Line, on pudonnut jo kisasta. Toisaalta Viking Line toi lisää kapasiteettia Suomen ja Viron väliseen liikenteeseen.

Yrityksen investoinnit eivät rajoittuneet aluksiin ja kilpailijoiden ostamiseen. Yritys laajentui myös maihin, panostamalla omiin hotelleihin.  Yhtiö operoi neljää hotellia Tallinnassa ja yhtä Riikassa

Yhtiön yritysostot ja niiden jälkeinen fuusiointi ei ole sujunut ongelmitta. Superfastiin yritettiin virolaista miehitystä ja palkkarakennetta, tuloksetta. Silja Linen pitkään rakennettu brändi saatiin pilattua alle vuodessa m.m. johdon kuuluisan Toaster Gate –risteilyn vauhdittamana. (http://www.talouselama.fi/uutiset/article169555.ece)

Siljan myyntikonttoreita suljettiin, henkilöstöä ja toimintoja siirrettiin milloin Tallinnnnan, milloin muualle. Tietojärjestelmäuudistus – yllätys, yllätys – kesti pidempään ja maksoi enemmän kuin oli suunniteltu. Sekä laskutus- että varausjärjestelmät tökkivät pitkään vielä vuosi sitten.

Mainonnassa yritettiin ensin TallinkSilja –brändiä, ennen kuin huomattiin  että ostetulla Silja-brändillä oli Suomen ja Ruotsin välillä parempi kaiku kuin Tallinkilla. Rakennemuutoksen suurin hyötyjä on ollut Viking Line, joka on saanut ison osan Siljan asiakkaista itselleen. Vikingillä on panostettu laatuun ja suomalaisuuteen – strategia tuntuu purevan.

Suomalaisille virolainen sopii paremmin huonosti kohdeltuna ja epäonnisena pikkuveljenä kuin omistajana. Pienikin virhe risteilykokemuksessa pannaan kansallisuuden piikkiin.  Joskus syystäkin.

Matkustajia on saatu mukavasti, hinnalla. Happy Hour –hinnoittelusta piti päästä kulut kattavaan hinnoitteluun, mutta todellisuudessa tarjousmyynti on jatkunut ja matkustajien laivoille jättämä rahamäärä per matkustaja on kehittynyt samaan suuntaan kuin matkapuhelinten keskihinta. Markkinointi on maksanut maltaita, mikä näkyy tuloksessa sekin. Googlaamalla löytyy satakunta järjestöä, yritystä ja seuraa, joiden jäsenyydellä saat Tallinkin hinnoista heti tuntuvan alennuksen.

Maailman talouden lama on iskenyt suoraan rahtimääriin, Tallink ei ole ollut immuuni pudotukselle. Yhdeksässä kuukaudessa rahdista on hävinnyt 37 miljoonaa euroa. Valuuttakurssitkin (SEK) ovat rassanneet ja vieneet 9 kk tuloksesta 15 miljoonaa euroa. Rahtimarkkinoiden elpymiseen menee optimistisestikin ajatellen yli vuosi.

Yhdeksän kuukauden myyntikate (gross profit) oli 84 miljoonaa euroa, pudotusta edellisestä vuodesta 28 miljoonaa (25 %). Rahoituskulut kasvoivat 11 miljoonalla 57 miljoonaan euroon. Kun samalla markkinakorot ovat pudonneet voimakkaasti, voi päätellä että Tallinkin rahoitusrakenteessa on kovenantteja jotka nostavat marginaalin sitä korkeammaksi, mitä huonommaksi tulos käy. Nettotulokseksi jää 40 miljoonan euron tappio. Sitä ei johdon 20 % palkanalennuksella paljon paikata.

Korollista pitkäaikaista velkaa yrityksellä on 1.040 miljoonaa euroa, alusten ja kiinteän omaisuuden arvo taseessa 1.745 miljoonaa. Omaisuus koostuu lähinnä aluksista, joiden sopivuutta muihin liikenteisiin ja myyntiarvoa on vaikea arvioida. Yritys on ilmoittanut ryhtyvänsä myymään tarpeettomia aluksia.

Tallink on laajentunut ennätysmäisen voimakkaasti ja toiminta on ollut erittäin vivutettua. Nyt, markkinoiden jäähtyessä, on kassavirran kääntäminen nopeasti positiivikseksi tärkeämpää kuin koskaan. Saa nähdä sulaako suo ennen kuin kurki kuolee.

Yrityksen suurin omistaja on m.m. ylimmän johdon  ja hallituksen eräiden jäsenten omistama holding-yhtiö Infortar noin 40 prosentilla. Infortar omistaa esimerkiksi Tallinkin pääkonttorin Tallinnassa sekä osia Tallinkin operoimista hotelleista.  Kuriositeettina mainittakoon että Tallinkin taksiyhtiö Tallinnassa on myös 51 prosenttisesti Infortarin omistama. Virolaiset kutsuvat näitä, Infortarin omistamia, Tallinkille ja sen asiakkaille palveluja tarjoavia yhtiöitä punkkiyhtiöiksi. Punkkihan kiinnittyy isäntäänsä eikä irroita ennen kuin on kylläinen.

Infortar muutti kirjanpito käytäntöään viime vuonna ja arvosti Tallinkin osakkeet taseessaan “omaisuuden reaaliarvolla” eikä osakkeiden pörssikurssilla. Markkinahinnan käyttäminen olisi johtanut 2.6 miljardin EEK:in tappioon.

Konsultti osti aikoinaan Tallinkin osakkeita ennen yrityksen istautumista pörssiin. Niistä sai mukavat pikavoitot. Osakeantiinkin tuli osallistuttua. Kun Siljan fuusiointi osoittautui vaikeaksi ja ylilyöntejä alkoi näkyä otsikoissa, myin osakkeet. Päätöstä ei ole tarvinnut katua.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä (www. deltafreight.fi).

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kiina haastaa länsimaisen talouden

Luin mielenkiinnolla EVA:n tutkimuksesta seuraavan kohdan:

[Kiinassa] ”lojaalisuus on ansaittava. Perhe, suku ja ystävät korostuvat kiinalaisten eettisyydessä. Lähipiirille ollaan rehellisiä ja heihin luotetaan. Kiinalaisten henkilökohtainen sitoutuminen oman, perheen ja suvun hyvinvoinnin edistämiseen on erittäin vahvaa.”

Jo vuosikymmeniä on puhuttu aasialaisten lojaaliudesta perhettä, sukua, klaania, heimoa ja yritystä kohtaan samaten kuin siitä, millaisen työn vaatii luotetun aseman saavuttaminen aasialaisessa kulttuurissa.

Luottamus ja sen ansaitseminen ovat perinteisesti olleet keskeisiä tekijöitä kaikessa ihmisten toiminnassa. Ne ovat olleet aiemmin keskeisiä tekijöitä myös eurooppalaisessa ja amerikkalaisessa talouselämässä, jossa uraa on tehty yhdessä yrityksessä, missä lojaalisuus on myös palkittu.

Sellaiset asenteet ovat uusia ilmiöitä, että yrityksen oma henkilökunta on itsestäänselvyys ja saavutuksia saadaan vain kaappaamalla kilpailijan johtaja tuplapalkalla. Juuri ajatus siitä, että henkilökunta on aina parempaa “aidan toisella puolella”, on johtanut kasvaviin kannustimiin ja sitouttamisiin.

Kiinalaiset pärjäävät vähemmällä. Sitoutuminen on edellytys, johon kannustetaan vasta vuosikymmenien kuluttua. Siinä kuluu kvartaali poikineen!

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Teollisuustuotannon syöksykierre on päättynyt

Teollisuustuotannon syöksy pysähtymässä

Ensimmäinen makrotaloudellisen käänteen airue on yleensä ollut teollisuustuotannon piristyminen - ja niin näyttää tapahtuvan tälläkin kertaa. Teollisuustuotannon lasku (tumman punaiset käyrät alla olevissa graafeissa) on kvartaali tai kuukausitasolla pysähtymässä monissa kaukoidän maissa ja USA:ssa. Ainoita merkittäviä poikkeuksia ovat enää Euroalue ja Intia, joiden luvuissa ei vielä näy käännettä. Siis ensimmäisiä makrotaloudellisia tunnusmerkkejä paremmasta on nyt näkyvissä. Bruttokansantuote (oranssit käyrät) laskee yhä kaikkialla, mutta se seuraa yleensä pienellä viiveellä teollisuustuotantoa ja voimme odottaa pudotuksen jyrkkyyden taittuvan viimeistään syksyllä.

Inflaatio ja korkotaso stabiloituneet

USA:ssa ja Kiinassa on pientä deflatoorista kehitystä (keltaiset käyrät) ja Euroalueella kuluttajahintojen nousu on miltei kokonaan pysähtynyt. Tilanne ei näytä huolestuttavalta - syvää deflaatiota ei näyttäisi tulevan. Korkotaso (siniset käyrät) on inflaation yläpuolella ja niinpä rahalle maksetaan tällä hetkellä tervettä reaalista korkoa.

USA:n vaihtotaseen vaje supistuu

USA supistaa kulutusta ja siellä vaihtotase ja kauppatase (violetti ja sininen katkoviiva; oikeanpuoleinen asteikko) oikenee vähitellen. Kiinan kulutuskysynnän kasvu ei näy toteutuneissa luvuissa. Kiinan kauppatase on näiden lukujen valossa aina vain positiivisempi ja siellä tuotetaan yhä kasvava joukko maailman tavaroista eikä paikallinen kulutuksen kasvu ole pystynyt imemään kasvavaa tuotantoa. Talousmedian luoma illuusio Kiinan kulutuksen kasvusta on näiden lukujen valossa virheellinen. Kiina siis ei tehokkaasti elvytä lisäämällä kulutusta vaan päinvastoin kasvattaa vientiä. Sen sijaan Euroalue on lisänyt kulutusta ja elvyttää maailmantaloutta. 

 

Lähteet: Economist, FED, ECB

 

 

Käyttäjän Nina Suomalainen kuva

Maailmantaloutta kohentamassa

Eurovaalipaneeleissa kysytään jatkuvasti mitä pitäisi tehdä maailmantaloudelle. Meppiehdokas yrittää sitten minuutissa omat lääkkeensä. Jokainen heittää peliin jotain. Itse olen vastannut kolmella kärjellä.

Ekaksi, elvytys on laastari, tekohengitystä, sillä pidetään talouden pyöriä pyörimässä. Tai ainakin joillain aloilla, kuten rakentaminen ja erilaiset infrastruktuurihankkeet, tiet, rautatiet. Koko elvytyskysymys ei oikeastaan ole tulevien meppien päätettävissä, mutta koska vaalikimaroissa on kaikkeen oltava mielipide, niin tähänkin. Elvytystä tehdään pääosin kansallisten hallitusten toimesta, mutta unionissa voidaan kaveria jeesata - vaikka lähes kaikki taitavat joutua lainanottoon itsekin. EU hyväksyi myös yhteisen elvytyspaketin, suurelta energia-alalle. Siitä infoa löytyy täältä:

http://www.europarl.europa.eu/news/expert/infopress_page/034-55118-124-0...

Toiseksi, pankki- ja luototustoimintaan on saatava luottamusta. Siksi toimintaa on alettava paremmin säädellä, esimerkiksi vaatimalla enemmän avoimuutta sijoituksilta ja ketjuttamiselta. Parlamentti on jo hyväksynyt toimia tähänkin, mm. vakavaraisuusdirektiviin, vakuutusalojen säätely-direktiivin, ja rajoja luottoluokituslaitoksille. Yksityiskohtiin en ole vielä perehtynyt, ja direktiivejä tuskin on alettu panna toimeen. Mutta ainakin lainsäädännön puolella asiassa ollaan edetty.

Kolmantena kohtana olen itse maininnut tulevaisuuden yritystoiminnan ja tutkimus- ja kehityspuolen edistämisen, jotta meillä on tulevaisuudessa mitä tuottaa, kaupata ja myydä. Tässä tulee kyseeseen yksi tärkeistä unionin toimialueista eli tutkimus- ja kehityspolitiikka.Uuden talousarvion mukaan unionin käyttää 11,8 mrd euroa ‘kilpailukyky, tutkimus- ja innovaatiotoimintaan’. Tämä aihepiiri ei ole erikoisosaamisalaani, mutta on selvää, että jos haluamme talouslaman jälkeen olla mukana maailmanlaajuisessa kilpailussa relevanttia toimijana, on unionilla oltava tuotteita ja palveluja, joita myydä muualle. Niitä taas ei useinkaan synny ilman merkittäviä investointeja tutkimukseen ja tuotekehittelyyn.

Ranskan presidentti Sarkozy ja Saksan liittokansleri Merkel kirjoittavat sunnuntaina ranskalaisessa Le Journal du Dimanchessa ja saksalaisessa Welt am Sonntagissa “vastustavansa ”byrokraattista Eurooppaa, joka noudattaa mekaanisesti pikkutarkkoja sääntöjä ja suhtautuu epäluuloisesti muutokseen”.– Vahva Eurooppa ei välttämättä aina merkitse lisää  valtaa Euroopan unionille, lisää eurooppalaista lainsäädäntöä ja taloudellisia ohjauskeinoja.” (Lainaus poimittu Talousanomista.)

Tämäkin on hyvä muistaa silloin kun innokkaat mepit alkavat uudessa europarlamentissa miettimään keinoja talouden kohentamiseksi, puhumattakaan kun niitä miettivät innokkaat komission virkamiehet.

Sivut

Tilaa syöte Trendit, suhdanteet ja teknologiat