Trendit, suhdanteet ja teknologiat

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomi pärjää hyvin internet käyttäjävertailussa

Tulevaa taloudellista kehitystä ja myös pörssikurssien pitkän aikavälin kehitystä pyritään monasti ennustamaan yhteiskunnallisten tekijöiden avulla:

  • internetin ja tietoliikenteen käytön lisääntyminen
  • koulutason parantuminen
  • yhteiskunnan korruptoitumisen vähäneminen ja systemaattisuuden lisääntyminen
  • tulonjaon tasaisuus (kohtuullisen tasainen tulonjako on optimi)

Suomi ja muut pohjoisen euroopan maat sijoittuvat vertailussa hyvin. Mutta se tekeekin asian hankalaksi. Meillä ei ole näiden tekijöiden osalta niin suuria mahdollisuuksia kehittyä kuin monella muulla ja niinpä sijoitukset valuvat meidän harmiksemme kehittyviin maihin. Siellä on odotettavissa parempaa kasvua ja enemmän positiivista muutosta.

Alla on internetin käyttömääriä 100 asukasta kohden. Tämänkin tekijän osalta sijoitumme vertailussa ihan kivasti.

Internet käyttäjämäärien kehitys 100 asukasta kohden (Lähde: Maailmanpankki ja google.)

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Valuuttasodan vaara väistynyt

Raflaava termi "valuuttasota" on paljon esillä. Poliitikot USA:ssa syyttävät Kiinaa maansa velkaongelman aiheuttamisesta. Tulilinjalla on erityisesti Kiinan Yuan:n kiinteä kytkentä USA:n dollariin. Kiinaa syytetään Yuan:n arvon keinotekoisesta dumppaamisesta ja vientiteollisuuden epäreilusta edistämisestä.  Media spekuloi mielellään sanasodan eskaloitumisella valuuttasodaksi. 

Valuuttakurssit ovat pysyneet vakaina

Valuuttakurssit ovat jo pari vuotta pysyneet suhteellisen stabiileina heiluen 10% puolin jo toisin, kuten oheisesta Yahoo:n tuottamasta valuuttavertailugraafista voimme havaita.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Perheyritykset pärjäävät hyvin

Monet perheyrityksistä ovat selvinneet onnistuneesti taantumasta. Yli kolmannes perheyrittäjistä vaihtaa kuitenkin omistajaa seuraavan viiden vuoden aikana, mutta suurimmalta osalta puuttuu suunnitelma toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Muun muassa tämä selviää suomalaisista perheyrityksistä PwC:n kansainvälisestä perheyritystutkimuksesta.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yritysostot ovat yhä tärkeämpi osa talouselämämme organisoitumista

Talouselämän organisoiminen vaatii työtä ja osaamista. Hyvä omistaja ja yritysjohto ymmärtävät milloin on aika jakaa yritys useammaksi itsenäiseksi yritykseksi ja tai liiketoimintavastuulliseksi yksiköksi. Ja toisinaan taas liiketoimintaympäristö edellyttää, että useampi pienempi yritys kootaan yhteen järkevän kokoiseksi toimijaksi.

Suuret yritykset kykenevät sisäiseen uudelleenorganisoitumiseen suunnitellusti keskusjohtoisen organisaationsa ohjaamana. Mutta pienyritysvaltaistuvassa Suomessa talouselämän organisoituminen vaatii toimivan johdon ohella yhä useammin myös omistajatahojen osaamista ja paneutumista. Organistoituminen tarkoittaa yritysostoja, sulautumisia ja yrityksen jakamisia (splittejä). 

Yritysostot ovat tärkeä osa talouselämän organisoitumista

Taloussanomien järjestämässä seminaarissa yritysostot strategisen kasvun keinona käsiteltiin yhtä organisoitumisen osa-aluetta - organisoitumista yritysostojen kautta.

Yritysostot voidaan jakaa karkeasti kolmeen tyyppiin (kuva alla):

  • liiketoiminnan täydentämiseksi tehdyt ostot, joissa olemassaolevaa kokonaisuutta täydennetään
  • liiketoiminnan ratkaisevat laajennukset isolla yritysostolla (uhkapeluristrategia)
  • yritysostojen ammattilaisten tekemät yritysostojen ketjut, joilla rakennetaan jokin kokonaisuus kuten esimerkiksi maailmanlaajuinen jakeluketju, kootaan jakeluketjuun soveltuvat tuotteet saman katon alle tai rakennetaan pienistä samanlaisista kokonaisuuksista yhden toimialan kattava osaamisketju (esim. Alma Media kokosi tällä tavoin pienet paikallislehdet yhteen konserniin)

Yritysostojen tyypit

 

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Kiinan päätökset heiluttavat taalaa

Kaikki eivät ehkä huomanneet tai tajunneet mitä tapahtui viime tiistaina. Omalla kohdallani täytyy sanoa että kyseessä oli silmät avaava tapahtuma.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Spara och placera messuilta

Tukholman säästä ja sijoita (Spara och placera) messut sanovat olevansa yksityistalouden suurin kohtauspaikka 7.-10.10. Piksu sivuston iskuryhmä kävi perjantaina 8.10. tutustumassa tähän tapahtumaa.

Alla on kuva sisäänkäynnistä messualueelle.

 

 Spara och placera i Stockholm 2010

 

Katsotaan saadaanko palstalle kirjoituksia vaikutelmista messuilla.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Globalisaation on haitaksi mailmantaloudelle?

Homo Economicus törmäsi hiljattain mielenkiintoiseen artikkeliin Technology review:ssa.

Siinä referoitiin Deem & He:n tutkimusta jossa verrattiin mailmantaloutta biologiseen järjestelmään.

Lähtökohtana oli ajattelu jonka mukaan hierarkiset osittain riippumattomat järjestelmät ovat kehittyneet lähes jokaiseen biologiseen organismiin ja järjestelmään. Tutkimusten mukaan tämä lisää systeemin kriisinsietoisuutta.

Deem&He löysivät samanlaisia piirteitä mailmantaloudessa. Viimeisen 40 vuoden aikana globalisoituminen on voimistunut, eri maat ovat huomattavasti voimakkammassa yhteydessä toisiinsa. Tämä on johtanut talouskriisien syvenemiseen. Lisäksi niistä toipuminen vie entistä kauemmin.

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalous: Maailmantalouden kasvuodotusten hidastuminen väliaikaista

Makrotalouskatsaus lokakuu / 2010     Kai Nyman         

Suhdannetilanne OECD:n mukaan (lähde:JPMorgan)

Kesällä tapahtunut suhdannekäänne on jatkanut samaan suuntaan. Ostopääliköiden odotukset ovat heikentyneet lähes kaikkialla lukuun ottamatta alppien pohjoispuolista Eurooppaa, jossa odotukset ovat edelleen hyvällä tasolla.

Korkomarkkinat ovat pessimistisiä

Korkomarkkinat ovat yleensä kaikkein luotettavin suhdannemittari. Korkoihin summautuu kaikkien kuluttajien, yritysten ja valtioiden halu investoida ja usko tulevaisuuteen. Pitkät korot asettuvat yleensä tasolle, joka on bruttokansantuotteen odotettu kasvu + inflaatio-odotukset. Korot ovat nyt laskeneet niin, että kehittyneissä maissa esimerkiksi kolmen vuoden mittainen korko on reippaasti alle prosentin. Tämä tarkoittaa sitä, että korkomarkkinat uskovat lähivuosien kasvun tyrehtymiseen ja/tai deflatooriseen kehitykseen. Tätä ei kannata ottaa liian vakavasti. Korkomarkkinatkin käyttäytyvät monasti epärationaalisesti. Mutta tämä on kuitenkin eräs selvä indikaattori, jonka tilanteesta on hyvä olla tietoinen.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Asiakastieto Oy: Koulutus ja rakennusalat vahvimmassa kasvussa

Yritysten euromääräinen arvo on viidessä vuodessa kasvanut nopeimmin koulutus- ja rakennusaloilla. Taantuma leikkasi suomalaisyritysten arvosta 12 prosenttia, mutta ne selvisivät kriisistä paremmin kuin ruotsalaiset kilpailijansa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Useita hyviä vaihtoehtoja sijoittajan seuraavan vaiheen menestysaalloksi

Sijoittajan on kiva ratsastaa aallonharjan, muita paremmin kasvavan osa-alueen, avittamana.

90- luvun lopulla tuon aallonharjan muodostivat IT teknologian osakkeet. Sitten tuli pienempi, biotekniikan aalto. Ja nyt tuottavat parhaiten kehittyvien maiden ETF rahastot.

Harmi että korkeaa aallon harjaa seuraa yleensä syvä kuoppa aaltojen välissä. Mitä korkeampi aalto sen ikävämpi on monttu maininkien välissä. Kehittyvien maiden osakkeet ja ETF rahastot toimivat tällä hetkellä hyvin, mutta milloin on aika vaihtaa aaltoa ja missä onkaan seuraava tyrsky.

Surffausta (Lähe: Wikimedia.org)

Sivut

Tilaa syöte Trendit, suhdanteet ja teknologiat