Trendit, suhdanteet ja teknologiat

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Milloin kasvu käynnistyy?

Juha Vahe pohdiskeli kirjoituksessaan osakekurssien odottamattomia heilahteluja, joita kukaan ei osannut ennustaa. Jälkiviisauden Nobelia ei vielä ole jaossa, mutta Amerikan asuntoluototuksen vinoutuma oli asiantuntijoiden tiedossa useita vuosia ennen Subprimen puhkeamista.

Autoteollisuuden ongelmat kärjistyivät öljyn hintapiikin takia. Syyllisiksi on tarjottu veroparatiiseista toimivia hedgerahastoja. Kivaa tämä talouden kieli, tämä tuntuu melkein atk:lta tai hifi-kaiuttimien harmankardonisoinnilta. Tällainen ala vaatii oman papistonsa ja kremnologinsa.

Perusjuntille sijoitusteoriat näyttävät Kaukopään kartonkikoneen prosessin käyttäytymistä kuvaavilta käppyröiltä. Niissäkin on säädön kannalta sellainen vika, että homma hoituu niin kauan kuin ei mitään erityisen poikkeavaa tapahdu. Osaamme ennustaa suhteellisen stabiileja prosesseja, mutta sitkun tilanteessa ollaan äimän käkenä.

Milloin nousu alkaa ja mistä kulmasta maailmaa vedetään pohjamudista pinnalle?

  1. Terveys ja hyvinvointi
  2. Ruokaa ja juomaa tarvitaan
  3. Sirkushuvia kansalle, joka pimeydessä taapertaa
  4. Ensin rakennuksia peruskorjataan
  5. Energian hinta näyttää tulevan kehityksen suuntaa
  6. Jos öljy, kaasu ja sähkö nousevat, silloin nokka kohti Venäjää
  7. Onko ICT:llä vielä joku lupaus täyttämättä?
  8. Rakentamisen kustannustehokkuuden parantaminen on bisnes
  9. Tuottavuuden parantamisen innovaatioita kaivataan
  10. Maailma muuttuu inhimillisemmäksi ja sosiaalisemmaksi
  11. Yrittääkö maailma muuttua hyvinvointiyhteiskunnaksi?

Milloin uusi suunta voimistuu? Nuo yllä olevat trendit ovat valmiina tarjolla ja niitä edistetään eri puolilla maailmaa. Laskussa lienee terrorismin vastainen sota, koska nykykeinoilla sitä ei saada kuriin. Hyvinvointimallilla  maailma muuttuisi - jollei kertaheitolla - mutta sadassa vuodessa siedettäväksi elinympäristöksi. Tarvitaan hoitavia käsiä, ajattelevia aivoja ja sydämellisyyttä. Eihän tämän pitäisi olla kovin vaikeaa, mutta ahneudesta luopuminen ei tule tapahtumaan taistelutta.

PS: Junttiklubissa konseptoidaan Sven Tufva Akatemiaa, Pyhän Yksinkertaisuuden Tiedepuistoa, sijaintipakaksi aasinsiltojen kautta Alvar Aallon suunnittelema Stora Enson entinen pääkonttori (Pikku-Svetogorsk). Sen kylkeen sopii myös Matalan Teknologian Instituutti. Tulkaa mukaan keskustelemaan tulevaisuuden mahdollisuuksien muuntamisesta todelliseksi toiminnaksi - jolla Suomi pläjäytetään maailman kartalle jälleen kerran kuin Pisan kaatuva torni.

 

 

 

 

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Maailman talous törmäsi seinään

Kaikki alkoi subprimesta, joka johti luottokriisiin. Amerikan investointipankit annettiin mennä nurin ja se sai aikaan domino-efektin. Vahvasti velkaiset Islannin pankit ajautuivat konsurssiin, heidän kanssaan suohon joutui myös monia muita brittiläisiä pankkeja. Korkopiikki ja käytännössä luototuksen loppuminen hetkeksi ajoi useat firmat vaikeuksiin. Tämä kaikki on jo historiaa, mutta nyt vasta näemmä todelliset seuraukset firmojen antaessa tulosvaroituksia. Kehittyvien markkinnoiden vetokin tuntuu loppovan. Kiina ja Intia ovat ensimmäistä kertaa 15-vuoteen joutuneet ilmoittamaan kasvun hidastumisesta. Kriisi on laajentunut nopeasti globaaliksi.

Kuten jo aikaisemmin ennustelin, pahin on edessä päin. Puheet deflaatiosta, lamasta ja suurtyöttymyydestä ovat ajankohtaisia. Tämä on helppo ennustaa, mutta taantuman muuttumista lamaksi tai arvuutteleminen kriisin kestosta onkin sitten vaikeampaa. Itse olen ollut melko passiivinen ja yrittänyt sijoittaa edelleen suunnitelmani mukaan. Mutta kriisin pahentuminen ja ennen kaikkea kaiken nopeus, tuli minullekin yllätyksenä.

Öljy on halventunut 160 dollarista 44 dollariin tynnyriltä. Muutkin raaka-aineet ovat yli puolet siitä, mitä ne olivat (ei kaikki, mutta esim. viljat). Hedge-rahastot, lyhyeksi myynti ja muut vipusijoitukset ovat todella tuoneet likvideettiä markkinoille. Näin amatöörin silmin katseltuna kaikki vaikuttaa jotenkin kovin epätodellisesta. Ehkä suuret pelurit aikaansaavat ylimääräistä paniikkia pörssissä ja taloudessa. Markkinat heiluvat nyt edes takaisin ja yhtiöiden hinta saattaa päivässä nousta vajaa kymmenen prosenttia. Minä en ota enää selvää pörssin menosta.

Joko veri virtaa kaduilla?

Irtisanomiset ovat jo levinneet hyvävaraisiin yhtiöihin. Konkurssit ovat vasta lisääntymässä. Ensi vuodesta on tulossa todennäköisesti pahempi, mitä tästä vuodesta. Koronlaskut purevat kuitenkin hitaasti, joten uskoisin että firmojen säästöohjelmat tulevat näkymään tuloksessa vasta 6-12 kuukauden sisällä. Eli kiristetään vyötä ja pidetään työpaikoista kiinni!

Kasterin sijoitusvinkit

Osakemarkkinoiden riskit ovat laskeneet viime vuodesta. Vältä velkaisia yhtiöitä, joilla on vaikeuksia taantumissa. Vipu ETF Xact Bear alkaa olla riski-sijoitus. En myöskään ole vielä valmis ostamaan Xact Bull ETF:ää. Seligsonin Euro obligaatiorahastoni ovat menestyneet loistavasti ja viime kesä-heinäkuussa ostetut erät ovat jopa +8% voitolla. Korkorahasto onkin toistaiseksi vielä ihan hyvä sijoitus, koska on todennäköistä, että Euroopan korot laskevat edelleen.

Osakeostokseni tulen tekemään aikaisintaan 2009 keväällä. Todennäköisesti hajautan ostokseni useampaan osaan. Tällä hetkellä salkussani on siis Rautaruukki ja Wärtsilä. Osakesalkku on -22% tappiolla. Koko salkku on noin -10% tappiolla, joten se on kestänyt melko hyvin. Tällä hetkellä salkku on jaettu rahastoihin, suoriin osakkeisiin sekä korkorahastoihin.

Anteeksi, että varsinaisia kuukausiraportteja en ole ehtinyt tehdä. Talonrakennus ja työpaikan vaihto - itse asiassa yrittäjäksi - ryhtyminen vievät leijonan osan aikaani. Vapaa-aikana sitten tekee mieli vain rentoutua. Sijoituksia en kumminkaan ole unohtanut ja päivittäin kirjaan arvot Exceliin.  Tämän hetkistä sijoittamistani kuvaakin hyvin, että nyt laskettelen alamäkeen vapaa vaihde päällä. Kaasun painan päälle, kun pohja on mahdollisimman lähellä tai sitten kun ylämäki alkaa. :-)

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Onko Ruotsi seuraava Sveitsin ja Islannin jälkeen

Talentumin nettisivu kysyy Onko Sveitsi seuraava Islanti? 
http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/article192925.ece
Itse esitän kysymykselle jatkoa: Onko Ruotsi seuraava pankkikriisin tai pikemminkin pankkijärjestelmän luhistumisen kohde Sveitsin ja Islannin jälkeen?

Yhteistä Sveitsille ja Islannille on oma valuutta, bruttokansantuotetta monta kertaa suurempi pankkisektori ja jättäytyminen talouspoliittisten liittoutumien ulkopuolelle. Entä eroaako Ruotsi merkittävästi näistä maista.

Joskus marraskuun loppupuolella törmäsin oheiseen kuvaajaan, jossa on esitetty pankkisektorin koko suhteessa maan bruttokansantuotteeseen.

 

Huomiota herättää Sveitsin ja Englannin pankkisektorin suuri koko, Islannissa pankkisektori oli jossain vaiheessa 900 % BKT:sta. Eikä Ruotsikaan jää kovin vaatimattomaksi. Vaikka pankkisektorin osuus on EU-maiden keskitasoa, on huomattava että kruunu on pieni valuutta euroon verrattuna.

Toinen mielenkiintoinen piirre on USA:n pankkisektorin verrattain vaatimaton koko suhteessa kansantuloon. Nyt kun finanssikriisi lähti liikkeelle USA:ta niin ainakin minua ihmetyttää kuinka Eurooppa voi selvitä paremmin tästä kriisistä kun pankkien merkitys on noin paljon suurempi.
Kun vielä muista, että USA:n asuntomarkkinoiden subprime lainoista lähes puolet oli saatu myytyä Eurooppaan, niin pidän uskottavana että Eurooppa tulee kärsimään meneillään olevasta finanssikriisistä kokonaisuutena vielä enemmän kuin USA.

Ja toinen johtopäätös minusta on, että Ruotsin kruunun heikkeneminen voi olla vasta alussa. Joten sijoittajan kannattaa vaihtaa karhumarkkinatuotteensa Xact Bear rahastosta johonkin euromääräiseen, esim. EuroSTOXX50 shorttiin tai sitten suojata asemansa kruunun jatkoheikkenemisen suhteen.

DB X-TRACKERS DJ EURO ST.50 S. 1
http://etf.onvista.de/snapshot.html?ID_INSTRUMENT=16426178&SEARCH_VALUE=DBX1SS

Käyttäjän J.Vahe kuva

JIIHAA, UUNITUOREITA UUTISIA!

Kyllä tämä nykymaailma on sitten hieno. 24 / 7 saa esim. kännykkään (tai ainakin satelliittipuhelimeen) minne tahansa maailmaa uutisia reaaliajassa. Oma henk.kohtainen uutisten kerääjäni on tänään välittänyt minulle uutisen , joka on aikaansaatu 14:27 USA:n itäistä aikaa. Sen mukaan:

USA SIIRTYI TAANTUMAAN,

ja tämä tapahtui - vuosi sitten

Odotan kuumeisella jännityksellä, tuleeko uutinen USA:n siirtymisestä LAMAAN jo niinkin pian kuin 2010-luvulla.

Tällaisten uutisten edessä tarjoan omat periaatteeni:

Sijoittajalle tärkeintä on:

- pääoman asemesta oma pää

- kyky nähdä metsä puilta

- näkemys, sillä mikrouutisten perässä juostessa häviää takuuvarmasti finanssitalojen vinttikoirille. Fiksumpaa kuin juosta sähköjäniksen perässä on hahmottaa sähköjäniksen ellipsin muotoinen rata eli SUHDANNEMEKANISMI, josta Englannissa on jo teollistumisen ajaltakin empiiristä kokemusta yli 200 vuoden takaa ja mille mekanismille on olemassa teoreettinen selityksensä tyyliin: kun tarjonta ylittää kysynnän jne.

Näkemys eli visio on välttämätön, koska osakkeet kannatti myydä viimeistään kesäkuussa 2007. Myyminen nyt "uutisen" tultua on hiukka myöhäistä, koska markkinat ennakoivat. Seuraavaksi markkinat muuten ennakoivat pohjaa ja käännettä ylöspäin. Siitä saataneen uutisia jo 2020-luvulla - edellyttäen, että pohja juuri nyt on lähellä.

 

 

 

http://www.reuters.com/article/businessNews/idUSTRE4B05YX20081201?feedType=RSS&feedName=businessNews

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalouskatsaus joulukuu /2008

Katsaus joulukuu /2008          Kai Nyman         

Tämä katsaus julkaistaan kuukausittain  Piksu taloussivuilla
Katsaukseen liittyvä syventävä esitys pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.  

 

Maailmantalouden sentimentti

 


Source: http://www.ism.ws

Teollisuustuotanto supistuu kaikkialla ja USA:ssa jo kulutustavroidenkin ostaminen laskee. Sentimentit ovat heikolla tasolla joka puolella maailmaa - palkat eivät nouse ja työttömyys lisääntyy.  Osakkeet ovat syöksyneet alaspäin enemmän kuin koskaan lähes sataan vuoteen ja niiden arvot heittelevät enemmän kuin koskaan meidän elinaikanamme. Kauhu ja pelko ovat ottaneet vallan ja sijoittajat pakenevat markkinoilta kuka minnekin pelastaen sen mitä vielä on pelastettavissa.

Sentimentti-indikaattorit

Ostopääliköiden tulevaisuuden odotukset ovat laskeneet edelleen joka puolella maailmaa (JP-Morgan yllä olevassa kuvassa). Samaa yksituumaista viestiä kertovat OECD, IFO, ISM ja ECB. Viime kuussa vastatuuleen pyristellyt Brasilia on nyt liittynyt laskijoiden joukkoon.
 
Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on nyt romahtanut joka puolella maailmaa. Vastaavaa tuomiopäivän tunnelmaa ei ole ollut koskaan.

Korkomarkkinat

Korkomarkkinat ennustavat nyt entistä voimakkaampaa taantumaa ja USA:n osalta tulevaisuuden odotukset ovat pitkälläkin tähtäimellä laskeneet. Euroopaan korkomarkkinat ennustavat hieman positiivisempaa pitkän aikavälin kehitystä.

Keskuspankit tarjoavat nyt halpaa lyhytkorkoista rahaa ja pankkien halventunut ottolainaus alkaa vihdoinkin näkyä myös antolainauskoroissa. Tämä näkyy puolen vuoden tai vuoden kuluttua reaalitaloutta piristävänä tekijänä.

Inflaatio on nyt lähtenyt  laskuun ja niinpä keskuspankkien korkolvytykselle on tarjoutunut lisää tilaa. Voimmekin odottaa että lyhyet korot laskevat edelleen.

Reaalitalous

Maailmankaupan (Baltic dry index)  ja teollisuustuotannon kasvu on käytännössä pysähtynyt ja läntinen maailma on ajautunut lamaan. Vaikutukset ovat nyt alkaneet näkyä myös kaukoidän kehittyvillä markkinoilla.

IMF on viimeisten kuukausien aikana tavan takaa korjannut alaspäin maailmantalouden vuoden 2009 kasvuennustettaan. Nyt kasvuksi ennakoidaan noin 2,2%. Teollistunut maailma on käytännössä stagnaatiossa tai lamassa ja kehittyvät maat kasvavat runsaan neljän porsentin vauhdilla. Käänne parempaan tapahtuu IMF:n mukaan vuoden 2009 loppupuolella. 

Yritysten mahdollisuudet tehdä tulosta ovat viimeisten parin kuukauden aikana parantuneet:

  • rahan hinta laskee (halvemmat korot ovat nyt alkaneet näkyä yrityslainoissa)
  • raaka-aineiden hinnat laskevat
  • palkkakustannukset eivät nouse
  • myytävien tuotteiden hinnat ovat nousseet (inflaatio on ollut kohollaan)

Parempi tuloksentekokyky realisoituu yritysten tuloksiin suurin piirtein puolen vuoden viiveellä - siis ensi kesästä alkaen.

Kiinteistömarkkinat

Kiinteistöjen hinnat laskevat edelleen USA:ssa, mutta myyntiajat eivät enää pitene. Vanhojen asuntojen myyntimäärät ovat kääntyneet nousuun - ja valoa näkyy siis tunnelin päässä.

Joissakin Euroopan maissa on selvää hintakuplaa asuntomarkkinoilla, mutta täällä ei ole annettu lainaa yhtä leväperäisesti ja asuntojen mahdollinnen hinnanlasku ei kaadu pankkien syliin. Siis kriisiin ei ole täällä aineksia. 

Sijoitusmarkkinat

Sijoitusmarkkinat ovat lokakuun osavutiskatsauksen yhteydessä ajautuneet paniikkiin - kurssit nousevat ja laskevat jopa kymmenen prosenttia päivässä sellaisissakin maissa kuten Japani ja USA. Velaksi ostaneet sijoittajat ajautuvat äkillisiin pakkomyynteihin ja markkinoilla myydään osakkeita hinnalla millä hyvänsä. NYT ON PÖRSSISSÄ ALE.

Vaikka osakkeet ovatkin laskeneet yhtä paljon kuin viimeksi 1930 luvun alussa niin vastaavaan kriisiin ei ole aineksia - maailmantalous kasvaa edelleen ja rahoitusjärjestelmä kestää. Työllisyys ei ole romahtanut ja yhteiskunnan tuki huono-osaisille on paljon parempaa kuin 1930 luvulla.

 

Edelliset katsaukset:

marraskuu 2008, lokakuu 2008, syyskuu 2008  elokuu 2008,  heinäkuu 2008, kesäkuu 2008toukokuu 2008huhtikuu 2008maaliskuu 2008,: helmikuu_2008, tammikuu 2008 joulukuu 2007 marraskuu 2007 , lokakuu 2007  syyskuu 2007 elokuu2007 , heinäkuu 2007 kesäkuu 2007  toukokuu_2007huhtikuu 2007  maaliskuu 2007 :tammikuu 2007joulukuu2006, marraskuu 2006, lokakuu 2006 , syyskuu 2006 elokuu2006, heinäkuu2006,  kesäkuu 2006 ,toukokuu2006

 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Kasvottomat Korporaatiot - Faceless Corporations

Washington postissa oli mielenkiintoinen haastattelu, Miksi amerikkalaiset velkaantuivat?

Kiinteistölainat kasvottomilta korporaatioilta.

Kiinteistölainaa ei enää oteta paikalliselta pankilta ja tutulta pankinjohtajalta. Sopimukset tehdään kasvottomien korporaatioiden kanssa. Neuvotteluosapuolet ovat etäisiä toisilleen ja lainanottajalle lainanantajan kasvottomuus vähentää myös tiukan paikan sitoutumista takaisinmaksuun.

Elämänlaatua luottokortilla.

Markkinataloudessa luottokortilla elintason korottaminen onnistuu tavaroiden ja ulkoisten symbolien kautta niin kauan kuin limiittiä riittää. Monet henkilökohtaisen konkurssin tehneistä halusivat vain ilmaista omaa asemaansa uusimmilla vehkeillä, autoilla, koneilla ja laitteilla.

Vähävaraisten vaikeudet kasaantuivat.

Vähävaraiset joutuvat ensimmäisinä vaikeuksiin. Rahahanojen sulkeutuminen ei välttämättä estä alamäen jyrkkenemistä. Moni hakee apuaa pelipöydästä tai vedonlyönnistä. Kasinot ja peliluolat vetävät rikkaiden lisäksi myös varattomia onnen onkijoita ja peliriippuvaisia puoleensa. Persaukiset pelaavat kavereittensa, tuttaviensa ja sukulaisten rahoilla, kunnes sekin luottohana sulkeutuu.

Käteisellä maksaminen ja säästäminen muodikkaaksi.

Amerikkalaiset joutuvat muuttamaan tapojaan. Velaksi ostamisen tilalle tarvitaan "pay-as-you-go" eli käteisellä ostaminen ja säästäminen on tehtävä uudelleen muodikkaaksi.

Yli varojen eläminen.

Lukuisat luottkortit tekevät liian innokkasti mainoksia lukevan kaupoissa ja putiikeissa kiertävästä kulutusriippuvaisesta helpon saaliin. Tota mä tahdon. Voi miten makee. Tuollaista minulla ei ole. Uusi auto parantaisi itsetuntoa. Reimuloma hiihtokeskuksessa nostaa murheen laaksosta.

Luottokriisi ja pankkiirit

Finanssikriisin syitä ei pidä kokonaan latoa pankkiirien ja finanssinerojen niskaan. Meissä kaikissa asuu pieni kulutusriippuvainen, joka nauttii ostamisesta, hyvästä ruoasta, viineistä ja hepeneistä. Kasvottoman pankkiiriliikkeen syyllistäminen helpottaa ehkä omaa oloa, mutta kyllä tälle kriisille löytyy myös kollektiivinen selitys.

Suomalaiset?

Mutta Suomessahan kaikki on hyvin, eikö? Olemme vakaita väinämöisiä, ostamme harkiten, kulutamme kohtuudellisesti, hullu mies Huittisista ehkä syö enemmän kuin tienaa, mutta muutoin olemme aivan toista maata kuin amerikkalaiset. Ideaparkit ja ostosparatiisit eivät tietenkään ole tehneet meistä aivottomia kulutusrobootteja. Ei pienintkään pistosta rinnassa. Lintukodossa kaikki hyvin.

 

 

 

 

Tämän taantuman stoori?

Mitä tästä seuraavaksi? Tiedämme suunnilleen miten tänne on tultu, mutta missä ulospääsy? Mikä on seuraava peli ja missä kortit jaetaan?

90-luvun alussa teeman tiivisti "Suomen ja joidenkin muiden maiden kärsimys. Suomea vahingoitti valuutan romahtaminen ja idänkaupan jämähtäminen, mutta vaikka muu Eurooppa ei ehkä loistanutkaan, eipä hätääkään juuri ollut. Ulos tultiin vientiteollisuuden, Nokian ja Euroopan yhdentymisen myötä."

2000-luvun alun voisi kuvata näin - jos tuota voi edes taantumaksi nimittää: "Järjettömyyksiin kohonneet internet- ja it-osakkeet romahtivat, ja noilla aloilla kävi katokin. Perusteollisuus porskutti vaan."

Mutta nyt tämä aika - voisiko tässä jotenkin näin:

- yksityiskohtiin menemättä: uudistuva Internet mahdollistaa kestävät ja monipuolistuvat businessmallit, jotka jakavat vaurautta tavaroiden ja palveluiden tuottajille täysin uudella tavalla

Käyttäjän J.Vahe kuva

Finanssikriisin otsikoita:

- Kapitalistinen järjestelmä pystyy selviämään nykyisistäkin vaikeuksista

- Amerikassa jo merkkejä, jotka viittaavat talouselämän tervehtymiseen

- Hintain lasku maailmanmarkkinoilla toistaiseksi eduksi kansantaloudellemme

- Suuremman osan pulakauden aiheuttamista vaikeuksista olemme sivuuttaneet paremmin kuin muut maat

- Korkotaso laskee meillä varmasti, joskin hitaasti

- Valtion talous ei ole mukautunut uuteen hintatasoon eikä kansantaloutemme kantokykyyn

- Syytä toivottomuuteen ei ole

Otsikot ovat peräisin esitelmästä, joka pidettiin edistyspuolueen puoluekokouksessa säätytalossa, puhujana Risto Ryti ja päivämääränä 19.4.1931.

Otsikot ovat nykyihmiselle tuttuja, mutta sisältö ei. Ryti käytti 1930-luvulla kovia otteita talouslamassa puhuen esim. “Tyhjän kukkaron diktatuurista”.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Intia on ihan mukiinmenevä sijoituskohde

Kehittyvät maat kiinnostavat sijoituskohteena nyt kun kehittyneiden maiden talous on pysähtymässä.

Alla olevissa graafeissa on Economist lehden ja muiden lähteiden kertomaa tietoa Intian taloudellisesta kehityksestä.

Kaaviosta havaitsemme seuraavia (mediassa monasti virheellisesti esitettyjä) seikkoja:

  • Intian vaihtotaseen vaje (violetti, oikea asteikko) on parikymmentä miljardia, mutta suhteutettuna maan kokoon ja bruttokansantuotteen kasvuun tämä on erittäin pieni alijäämä; Intian vaihtotase on tasapainossa ja maa ei kokonaisuutena velkaannu eikä anna velkaa. Sen sijaan Intian valtio velkaantuu koko ajan merkittävästi (ei kuitenkaan näy näistä käyristä).
  • Intian kauppatase (vaalean sininen, oikea asteikko) on merkittävän alijäämäinen ja Intia ei siten ole varsinainen maailmantalouden teollisuustuottaja vaan päinvastoin tavarantuoja. Intia on sen sijaan palveluviejä (ohjelmistokehitys,...) - siksi vaihtotase on niinkin hyvä.
  • Intian teollisuustuotannon kasvu (kirkkaan punainen käyrä, vasen asteikko) on melko vaatimatonta ja laskusuunnassa
  • Bruttokansantuotteen kasvu (oranssi, vasen asteikko) on vielä hyvää kahdeksan prosentin tasoa - mutta teollisuustuotannon vaimea kasvu uhkaa hyydyttää kokonaistalouden
  • Inflaatio (keltainen) laukkaa kymmen prosentin vauhdilla mutta Intian keskuspankki elvyttää IMF:n kehoituksesta taloutta pitämällä korot (sininen) seitsemän prosentin tasolla. Tämä on selvästi riski - voi vain toivoa ettei inflaatiosta tule pysyvä tai peräti kiihtyvä ilmiö.

Intia on kokonaisuudessaan hyvä sijoituskohde: pörssin P/E arvot ovat alhaiset, Intialla ei ole merkittävää vaihtotaseen vajetta ja bruttokansantuote kasvaa tervettä seitsemän prosentin vauhtia. Riskeinä ovat valtion velkaantuminen, inflaatio ja teollisuustuotannon vaimea kasvu joka voi heijastua myös bruttokansantuotteeseen. Korruptio ja huonosti toteutetut infrastruktuurihankkeet tuntuvat pitävän Intiaa hieman Kiinaa huonommassa vedossa.

Intian indeksiä voi ostaa USA:n pörssistä esimerkiksi kaupankäyntitunuksella INP.

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Korkokehitys ennakoi osakemarkkinoiden pohjakosketusta

Keskuspankkien viitekorot ovat ennakoineet osakemarkkinoita melko hyvin. Yksi indikaattori osakemarkkinoiden pohjakosketukselle on ollut, kun keskuspankit ovat lakanneet alentamasta viitekorkoa. Talous on yleensä alkanut elpyä 0-12 kk tämän jälkeen. Yhdysvalloissa keskuspankki FEDin kortit alkavat kuitenkin olla vähissä. Korkoja ei ole juurikaan varaa laskea lisää. Kuten vuosina 2003-04 deflaation pelko on taas palannut. Liian halpa korko 2000-luvulla toi ongelmaksi velkasijoittajat ja sai aikaa suuria hintakuplia mm. raaka-aineissa ja asunnoissa. Nyt halvan koron leikkaus lisää deflaation pelkoa, jonka riski onkin USA:ssa todellinen ja yksi mahdollinen skenaario. Onneksi Euroopassa en näe riskiä yhtä suurena. Dollari ja Jeni ovat vahvistuneet voimakkaasti lähikuukausina ja edullinen euro parantaa Euroalueen yritysten kilpailukykyä maailman markkinoilla.

Viitekoron leikkausten loppuessa on ollut hyvä hetki ostaa osakkeita. Todennäköisesti se tulee olemaan sitä myös nyt.

Vaikka Euroopan talous näyttääkin hieman pirteämmältä, on Euro alue hyvin kahtiajakautunut. Varsinkin Baltiassa ja Itä-Euroopassa on luototettu holtittomasti. Tämä on näkynyt nopeasti kohonneesta inflaatiosta mm. Virossa, Unkarissa ja Bulgarissa. Länsi Euroopassa luottokriisin pahimpia kärsijöitä ovat mm. Irlanti, Espanja, Italia ja Britannia.

Huomasin muuten Piksun sivujen kautta uutisen, jossa Pörssisäätiö on alkanut jakamaan pörssi-iltojen esityksiä netissä. Kannattaa käydä lukemassa näitä PDF-dokumentteja. Varsinkin talouskatsaukset ja tietysti firmojen esittelyt ovat loistavia apuvälineitä, kun olet tekemässä sijoituspäätöksiä.

Sivut

Tilaa syöte Trendit, suhdanteet ja teknologiat