Trendit, suhdanteet ja teknologiat

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Sijoittajat odottavat luottamuslukujen pohjakosketusta

Piksu ei ole vähään aikaan julkaissut yritysten ja kuluttajien luottamuslukuja.  Koronaepidemian tilannetta käsittelevät luvut ovat olleet päivittäin ajan tasalla ja niissä on ollut sijoittajan kannalta ajantasaisempaa tietoa. 

Korona epidemia on nyt vakiintunut ja luottamusluvut pysyvät paremmin tilanteen tasalla. Ohessa OECD alueen yritysten luottamusluvut ja Suomen vastaavat. Luottamus on tällä hetkellä syöksyssä. Sijoittajan kannalta on tärkeää tietää milloin saavutamme pohjakosketuksen. Pörssikurssit ampaisivat vuonna 2009 ylös samaan aikaan kuluttajien ja yritysten luottamuslukujen kanssa. Tulemme siksi seuraamaan luottamuslukujen kehittymistä niin, että piksun lukijat saavat mahdollisimman reeliaikasen tiedon tulevasta käänteestä. 

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkina tuli alas kuten aina ennenkin

Yhdysvaltojen teollisuusindeksi on trendien pysyvyyden mallitapaus

Korona on osoittautunut eräin osin omalaatuiseksi kriisiksi, mutta yksi historiallinen totuus ei pala tässäkään tulessa: markkinatrendit toimivat kuten ennenkin. Normaalissa aikataulussa.

Trendien toimintaa olen eritellyt vuosien varrella Piksussa laajassa mitassa. Tuoreet liikkeet istuvat historiaan aukotta.

Maalispaniikin jälkeinen korjausliike ylös on osoittautumassa perinteiseksi kuukauden mittaiseksi kuolleen kissan pompuksi. Markkinoilla on säännönmukaisuutensa. Yhtiökohtaiset erot ovat olleet kylläkin huimia, mutta niinpä seulonta palkitaan.

Kuolleen kissan pomppujen noin kuukauden mitta toteutuu siis tässäkin pörssiromahduksessa. Pääkuvan SP500:n teollisuusosakeindeksi kulkee historian latuja liki päivälleen.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Lääkeyhtiöt jo ylikuumentuneita

Lääkkeet koukuttavat nyt turvaa janoavia sijoittajia 

Korona, joka monella tavalla rinnastuu finanssikriisiin, on osoittautunut eräin osin hyvin erilaiseksi. Finanssikriisissä kaikki osakkeet päätyivät laskumarkkinaan romahduksen iskettyä. Nyt kurssikehitysten vaihtelu yhtiöstä toiseen on ollut hyvin arvaamatonta.

Lääkeyhtiöt ovat hyvä esimerkki. Niiden pärjääminen epidemiassa ei yllätä, mutta aiemmissa kriiseissä vaikkapa alansa suurin Johnson & Johnson liikkui siinä kuin muutkin. Laskumarkkina alkoi ja päättyi indeksien kanssa pääpiirteissään yhtä jalkaa, vaikka suurempia heittoja yhtiön taloudessa ei ollut.

Todella hyvin JNJ on pärjännyt tässäkin kriisissä. Se kuuluu harvalukuiseen joukkoon, joka on nostanut ykköskvartaalilla liikevaihtoa, tulosta ja osinkoakin. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Rajoitustoimet romahduttavat teknologiateollisuuden vasta loppuvuonna

Koronaepidemian takia tehdyt rajoitustoimet ovat iskemässä teknologiateollisuuteen ja Suomen vientiin rajulla tavalla. Teknologiateollisuuden tuoreen kyselyn mukaan tarjouspyyntöjen määrä suorastaan romahti huhtikuussa. Vaikeudet lisääntyvät lähikuukausina, liikevaihto laskee, ja pohjakosketus tulee näillä näkymin vuoden loppupuolella.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Nordean Hertta Alava kehoittaa pitämään osakkeet peruspainossa

Nordean mukaan korona epidemian tautihuippu on ohitettu ja rajoituksia aletaan poistamaan. Rajoitustoimien kustannusvaikutukset ovat olleet huimia. Talous alkaa kuitenkin vuoden loppua kohden elpyä. Vauhtia elpymiselle antavat keskuspankin rahapoliittiset ja valtioiden finanssipoliittiset toimet. 

Osakemarkkinat katsovat eteenpäin ja Nordean Hertta Alava kehoittaa pitämään osakkeet peruspainossaan. Sijoituksia kannattaa Hertta Alavan mukaan suunnata pohjois-Amerikkan osakemarkkinoille ja korkeatuottoisiin yrityslainoihin.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Talous herää, liikennemäärät vahvassa kasvussa

Ensimmäisiä merkkejä liikenteen vilkastumisesta on näkyvissä. Tieliikenteen määrä on viime päivinä vähitellen lisääntynyt. Myös lentoliikenteessä Suomen ilmatilaa käyttävien ylilentojen määrä on ollut varovaisessa kasvussa Kiinasta Eurooppaan suuntaavien lentojen lisääntymisen takia. 

Kokonaisuutenaan liikennemäärät ovat edelleen poikkeuksellisen alhaisia niin maalla, merellä kuin ilmassa. Verrattuna viikon 10 arkipäivien keskiarvoon esimerkiksi Uudellamaalla oli ke 22.4. liikennettä -24 % vähemmän, kun vastaava luku ti 7.4. oli vielä -33 %.  Myös muualla Suomessa kokonaisliikennemäärät ovat olleet alueittain kasvussa, joskin liikenne on ollut keskiviikkona 22.4. vähintään -19 % normaalista.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

IMF: Länsimaiden BKT:t supistuvat tänä vuonna yli 6%

IMF ennustaa uusimmassa "world economic outlook 2020" raportissaan, että maailmantalous supistuu tänä vuonna 3%. 

Kehittyneiden maiden taloudet supistuvat suurin piirtein 6...7%. Kehittyvät maat pärjäävät paremmin. Niiden taloudet supistuvat suurin piirtein 1%.

Koronan aiheuttamien vielä pahempien taloudellisten seurausten riski on IMF:n mukaan merkittävä.

IMF on negatiivisissa arvioissaan yleensä maltillinen. Tämä johtuu osittain IMF:n tehvästä maailmantalouden vakauttajana ja osin siitä että IMF saa rahoituksensa hallituksilta. IMF:n arviota voidaankin pitää lähestulkoon parhaana mahdollisena skenaariona. Hieman huonomminkin voi mennä.

Lisää tietoa: IMF world economic outlook

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Mailma muuttuu - mutta miten?

 

Paljon on kirjoitettu siitä miten mailma tulee muuttumaan koronaviruksen takia. Varmaa on että etabloidut toimijat tulevat suoltamaan miljardeja mainoksiin vakuuttaakseen ihmisiä siitä että vanhat hyvät ajat ovat palaneet. Mutta palaako epidemian edeltävä "huoleton" aika? Tämäkin pandemia todennäköisesti kestää pitkään useampine aaltoineen. Jotkut ovat puhuneet parista vuodestakin, ennen kuin laajamittainen rokotus lopulta sen taltuttaa. Sen jälkeen saattaa tull muita tauteja. Mikä muuttuu? Moni trendi on ollut havaittavsissa jo aikaisemmin, mutta kokee nyt vuosikymmenen loikan eteenpäin. Paljon on tietenkin arvailua, mutta tässä muutama ajatus:

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Kova korjausliike ylös ei ole ostopaikka

Voimakas heilunta kuului pörssiromahdukseen myös velkakriisissä 2011

Trendit eivät erilaisissa markkinaoloissa katoa tai oleellisesti edes muuta muotoaan kuin voimaltaan. Laskumarkkinoissa ne dramatisoituvat havaittavaksi jo paljaalla silmällä.

Keskipitkien trendien keston haarukka on kaikkiaan väljä, muutamasta viikosta kolmeen kuukauteen. Laskumarkkinoissa syklit tihenevät noin kuukauden luokkaan. Syvätkään pudotukset eivät tapaa kestään kauemmin, kuten tässäkään historiallisen syvässä avausromahduksessa.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Näin naapurissa

(Otsikko on peräisin Ylen ohjelmasarjasta, jossa kehuttiin NL:oa, ja vähän sellainen on tämänkin tekstin sisältö, soveltuvin osin…)

Sijoittaminen ruotsalaisiin firmoihin on siten hämmentävää, että monet jo normaaliaikoina lähettävät paperista postia (alla). (Ilmoittautuminen nettiyhtiökokoukseen tapahtuu tuonne.) Suomalaiset yltävät samaan vain, kun firma ostetaan pois pörssistä.

Luullakseni yhtiökokous täytyy tavallisilla kuolevaisilla pitää puolessa vuodessa tilikauden päättymisestä, joka valtaosalla on kalenterivuoden loppu. Siten yhtiökokous täytyisi pitää kesäkuun loppuun mennessä, siis esim. juhannuksena. Varmaan tästäkin kohta tingitään.

Sivut

Tilaa syöte Trendit, suhdanteet ja teknologiat