Trendit, suhdanteet ja teknologiat

Suomen pörssin kehitys on ollut melko kehno, ainakin indeksitasolla edelliset kolme vuotta. Kevään 2015 huipusta esimerkiksi OMXH Cap hintaindeksi on noussut vain noin 9%. Sijoittajan kokonaisutuotto tällä ajalla on kuitenkin ollut noin 20% osinkojen takia, kun tarkastelee OMXH Cap tuottoindeksiä. Konepajat eivät ole olleet merkittävästi nostamassa tuottoja tällä aikavälillä ainakaan, ehkäpä Wärtsilää lukuun ottamatta.

Mutta ei Saksassakaan ole menty ihan oikeaan suuntaan sielläkään. Saksan yleisindeksi DAX on kärsinyt mm dieselsotkuista, ja siellä tuotot ovat jääneet Suomakin kehnommiksi. USA:ssa sen sijaan on mennyt lujaa, yli 33% ylös viime ajan laskusta huolimatta. Siellä ollaan siis saavutettu noin 10%:n vuosituottoa, ennen osinkoja. Eurosijoittajan näkökulmasta tuotto on ollut heikompi EUR/USD takia.

Arvioin jo joku aika sitten, että saatamme olla laskumarkkinassa. Näkemys on vain vahvistunut viime päivinä. Pitkät indikaattorit ovat niin jyrkässä laskussa, että niiden taittuminen nousujohteisiksi ei onnistu vielä kuukausiin ilman ihmettä. Fundasyitä ei tarvitse kaukaa etsiä. Yhdysvaltojen pörssin ylikuumentuminen ja kauppasota riittävät mainiosti. Edellä mainittua syytä rummutin pitkin syksyä, joten ei tilanne minulle mitenkään yllätys ole, ei tietysti Trumpin kauppapolitiikkakaan.

Kauanko lasku kestää, mahdoton sanoa tässä vaiheessa, mutta matalapaineessa mentäneen seuraaville lumille asti. Laskumarkkinan normaali kesto on vuoden verran, mutta aina se ei tule täyteen. Alle puolella vuodella harvoin selvitään, ja kun pudotus alkoi helmikuussa, niin laskennallisesti ennen syksyä ei nousutrendiä kannata odottaa. Ja onhan välissä kesä, joka on tavallisestikin heikkoa aikaa pörsseissä, ja romppjen luvattua aikaa on syys-marraskuu. Ostoksille ei kannata kiirehtiä.

Ihmettelin viikko sitten, koska sijoittajat alkavat ynnäillä osakekuplaa ylös kiskoneiden Amazonin ja Netflixin hinnoittelua, ja saman tien niiden kurssit kiskaisivatkin reippaasti alas. Facebook teki sen jo aiemmin skandaalikäryjensä myötä, mutta ylihintaa oli senkin kurssissa kotitarpeiksi joka tapauksessa. Ei se tosin ole mitään noihin kahteen verrattuna.

Danske Bank:n pohjoismaiden katsaus vertaa talouksia:

• Suomessa talouskasvu on kilpailukykysopimuksen jälkeen palautunut.
• Ruotsin ja Norjan asuntomarkkinat ovat ylikuumenneet ja Ruotsin asuntohintojen uskotaan jopa laskevan. Samaan aikaan ruotsalaisten säästäminen lisääntyy, kulutus vähenee ja talouskasvu heikkenee.
• Tanskan ja Suomen asuntomarkkinat ovat terveet ja tasaiset.
• Suomen vientiteollisuus valtaa takaisin vaikeina vuosina menettämiään markkinaosuuksia.

"Asuntojen hintojen lasku vähentää asuntorakentamista ja heikentää kuluttajien luottamusta. Ruotsin talouskasvu hidastuukin ennusteemme mukaan selvästi, mutta Ruotsin vahva talous ja vakavaraiset pankit kestävät tilanteen”, sanoo Danske Bankin Suomen pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.