Taloudellinen valta syntyy omistuksesta tai velkasuhteesta. Muutoksia kulttuurialueiden välisissä taloudellisissa valtasuhteissa on helppo mitata. Mittari ei ole pelkästään bruttokansantuote, vaan ennen kaikkea vaihtotase. Vaihtotase mittaa ulkomaista kokonaisvelkaantumista/vaurastumista, joka on taloudellisen vallan kasvun/vähenemisen mittari.
Suomalaisten suhteellinen taloudellinen valta oli suurimmillaan vuoden 2007 tienoissa ja on sen jälkeen laskenut. Tämä on myös hyvä asia. Vähittäinen siirtymisemme kohti tilannetta, jossa liike-elämämme on ulkomaalaisten yritysten tytäryhtiöitä, tuottaa myös positiivista. Tällä tavalla saamme ulkomaisia innovaatioita ja kansainvälistä tapaa toimia.
Keskieurooppalainen, erityisesti germaaninen, taloudellinen vaikutusvalta on kasvussa. Myös Kauko-Idän ja Venäjän taloudellinen vaikutusvalta lisääntyvät (IMF:n kuva). Taloudellinen valta on näkymätöntä, hidasta vallankäyttöä, jossa velallinen tai omistettu taho huomaamattaan kuuntelee isäntäänsä. Omistettuun yritykseen tulee omistajan kulttuuria ja ajattelutapaa. Yritysten pääkonttorit ja kehitystoiminta ovat usein vähitellen, vuosien kuluessa, valuneet kohti omistajan kotimaata.