Trendit, suhdanteet ja teknologiat

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

IMF: Länsimaiden BKT:t supistuvat tänä vuonna yli 6%

IMF ennustaa uusimmassa "world economic outlook 2020" raportissaan, että maailmantalous supistuu tänä vuonna 3%. 

Kehittyneiden maiden taloudet supistuvat suurin piirtein 6...7%. Kehittyvät maat pärjäävät paremmin. Niiden taloudet supistuvat suurin piirtein 1%.

Koronan aiheuttamien vielä pahempien taloudellisten seurausten riski on IMF:n mukaan merkittävä.

IMF on negatiivisissa arvioissaan yleensä maltillinen. Tämä johtuu osittain IMF:n tehvästä maailmantalouden vakauttajana ja osin siitä että IMF saa rahoituksensa hallituksilta. IMF:n arviota voidaankin pitää lähestulkoon parhaana mahdollisena skenaariona. Hieman huonomminkin voi mennä.

Lisää tietoa: IMF world economic outlook

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Mailma muuttuu - mutta miten?

 

Paljon on kirjoitettu siitä miten mailma tulee muuttumaan koronaviruksen takia. Varmaa on että etabloidut toimijat tulevat suoltamaan miljardeja mainoksiin vakuuttaakseen ihmisiä siitä että vanhat hyvät ajat ovat palaneet. Mutta palaako epidemian edeltävä "huoleton" aika? Tämäkin pandemia todennäköisesti kestää pitkään useampine aaltoineen. Jotkut ovat puhuneet parista vuodestakin, ennen kuin laajamittainen rokotus lopulta sen taltuttaa. Sen jälkeen saattaa tull muita tauteja. Mikä muuttuu? Moni trendi on ollut havaittavsissa jo aikaisemmin, mutta kokee nyt vuosikymmenen loikan eteenpäin. Paljon on tietenkin arvailua, mutta tässä muutama ajatus:

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Kova korjausliike ylös ei ole ostopaikka

Voimakas heilunta kuului pörssiromahdukseen myös velkakriisissä 2011

Trendit eivät erilaisissa markkinaoloissa katoa tai oleellisesti edes muuta muotoaan kuin voimaltaan. Laskumarkkinoissa ne dramatisoituvat havaittavaksi jo paljaalla silmällä.

Keskipitkien trendien keston haarukka on kaikkiaan väljä, muutamasta viikosta kolmeen kuukauteen. Laskumarkkinoissa syklit tihenevät noin kuukauden luokkaan. Syvätkään pudotukset eivät tapaa kestään kauemmin, kuten tässäkään historiallisen syvässä avausromahduksessa.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Näin naapurissa

(Otsikko on peräisin Ylen ohjelmasarjasta, jossa kehuttiin NL:oa, ja vähän sellainen on tämänkin tekstin sisältö, soveltuvin osin…)

Sijoittaminen ruotsalaisiin firmoihin on siten hämmentävää, että monet jo normaaliaikoina lähettävät paperista postia (alla). (Ilmoittautuminen nettiyhtiökokoukseen tapahtuu tuonne.) Suomalaiset yltävät samaan vain, kun firma ostetaan pois pörssistä.

Luullakseni yhtiökokous täytyy tavallisilla kuolevaisilla pitää puolessa vuodessa tilikauden päättymisestä, joka valtaosalla on kalenterivuoden loppu. Siten yhtiökokous täytyisi pitää kesäkuun loppuun mennessä, siis esim. juhannuksena. Varmaan tästäkin kohta tingitään.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Hyvät olosuhteet vauhdittavat elpymistä

Finanssikriisissäkin maailmankauppa sukelsi hurjasti - ja elpyi

Korona on aiheuttanut syvän taantuman, jonka syvyyttä ja kestoa ei kukaan vielä tiedä. Kvartaalitasolla koko maailman bruttokansantuote sukeltaa useita prosentteja. Vuositason vaikutus on arvoitus, ja se riippuu monesta tekijästä.

Alankomaalaisen Groeningenin yliopiston tutkimuksen mukaan liki kymmenen prosentin pudotukset bruttokansantuotteesa ovat vuositasolla harvinaisia. Näin etenkin modernina aikana kehittyneissä talouksissa. Elpymiseen vaikuttavat oleellisesti taloudelliset olosuhteet.

Tutkimus löysi viimeisen 60 vuoden ajalta vain kolmetoista tapausta, jossa valtion bkt on vuositasolla laskenut yli viisi prosenttia. Syvien romahdusten toipuminen vaihtelee.

Sotien aiheuttamat lamat ovat kääntyneet yleensä voimakkaaksi pitkäkestoiseksi talouskasvuksi, jos olosuhteet sitä suosivat. Toisen maailmansodan jälkeen läntisessä Euroopassa oli se tilanne.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Korona pyyhkäisi pois viimeisetkin investointihalukkuuden rippeet

Finnveran rahoitusammattilaisilleen tekemä kysely osoittaa, että yritykset miettivät nyt vain käyttöpääomatarpeita. Investoinnit ja riskinotto siirtyvät tulevaisuuteen – miten pitkälle, sitä on mahdotonta arvioida.

Korona pyyhkäisi pohjan Suomen talouden kasvuennusteilta. Ensimmäiset vankalla pohjalla olevat makrotason arviot siitä, miten eri toimialat kohtaavat koronan ensivaiheen seuraukset, on saatavilla kesälomien kynnyksellä, arvioi Finnveran pääekonomisti Timo Lindholm.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Korona painaa kakkoskvartaalin talouskasvun jopa 20% miinukselle (?)

Kiina kävi alkuvuonna läpi korona epidemian ja sen talous on nyt toipumassa.  Suomen Pankin Kiina katsaus valottaa korona epidemian vaikutuksia Kiinan talouteen:

  • Epidemian kesto oli noin kolme kuukautta (tammikuu - maaliskuu)
  • Vähittäiskauppa putosi Kiinassa noin 24%. Epidemian vaikutus tulee muissakin maissa olemaan samaa luokkaa. Kiina onnistui luultavasti keskimääräsistä paremmin rajaamaan epidemian keston ja levinneisyyden. 
  • Teollisuustuotanto putosi Kiinassa noin 15%. Kiinan teollisuustuotantoa piti yllä muun maailman kysyntä. Teollisuustuotannon pudotus voi olla Euroopassa jopa hieman suurempaa. Kansainvälinen kysyntä ei enää kannattele teollista kysyntää kuten Kiinan tapauksessa.

Jos Kiinan kehityksestä pitäisi vetää johtopäätöksiä, niin korona virus aiheuttaa noin 3 kk pituisen jakson, jonka aikana taloudellinen aktiviteetti putoaa jopa 20%. Korona pienentää koko vuoden talouskasvua silloin noin 5%. Tämä vastaa suurin piirtein Etlan ja Suomen Pankin pahimman skenaarion mukaista ennustetta tämän vuoden talouskasvuksi. Kumpikin ennustaa Suomelle supistuvaa taloutta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen talous hoippui taantuman reunalla jo ilman koronavirustakin

Suomen Pankin väliennusteen mukaan Suomen talous vajoaa taantumaan vuonna 2020.

Maailmalla alkuvuonna nopeasti levinnyt koronaviruspandemia on halvaannuttamassa maailmantalouden kasvun. Suomen BKT supistuu kuluvana vuonna laskelmasta riippuen 1,5 prosentista jopa 4 prosenttiin. Pandemian odotetaan jäävän lyhytaikaiseksi, joten Suomen talous alkaa toipua vuoden 2020 loppupuolella Kiinan ja maailmantalouden vetämänä.

Suomen talouden lähtökohta tälle vuodelle oli heikko jo ilman koronaviruksen vaikutuksia. Talous supistui jo viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. BKT:n kausitasoitettu määrä supistui loka–joulukuussa 0,6 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

ETLA arvioi pandemiakauhujen helpottavan kesällä

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos arvioi, että koronaviruspandemian takia Suomen bkt supistuu erittäin kehnon alkuvuoden takia tänä vuonna 1–5 prosenttia. Elpyminen alkaa kolmannella neljänneksellä.

Etla on laatinut kolme eri skenaariota pandemian talousvaikutuksista. Perusskenaariossamme Suomen bkt supistuisi runsaat 3 prosenttia ja yksityinen kulutus supistuisi voimakkaasti kahden kuukauden ajan – noin 30 prosenttia – jonka jälkeen päästäisiin takaisin hitaalle kasvu-uralle. Vientishokki olisi noin puolet vuoden 2009 finanssikriisin aiheuttamasta shokista, joten vienti supistuisi koko vuonna n. 10 prosenttia. Yksityiset investoinnit supistuisivat jonkin verran, sillä rakentamiseen ei kohdistu samanlaista shokkia kuin muuhun talouteen, muun muassa tehokkaiden elvytystoimien ansiosta.

– Tällä hetkellä positiivisen, ja perusskenaarionkin, toteutuminen näyttää kuitenkin epätodennäköiseltä. Arvioimme, että haarukan negatiivinen pää vaikuttaa juuri nyt selvästi todennäköisemmältä, arvioi Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Nordean Ville Korhonen: Älä mene mukaan paniikkiin

Nordean Ville Korhonen kehoittaa, jos vain mahdollista, olemaan myymättä enää osakkeita.

Tilanne on ennennäkemätön

  • Osakkeet ovat laskeneet 30%
  • Korot ovat laskeneet ennätyksellisen alas.
  • Riskiyrityslainat hinnoittelevat taantumaa ja konkursseja

Riskiä sietävä saa, huolimatta nykyisistä epävarmoista talousluvuista, vähänkään pidemmällä perspektiivillä tuottopreemion. Korot ovat alhaalla ja tulosta tekevien, vakavaraisten yritysten kurssit palautuvat jos tilanne jossakin vaiheessa normalisoituu.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Sivut

Tilaa syöte Trendit, suhdanteet ja teknologiat