Trendit, suhdanteet ja teknologiat

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Internet runkoverkkon rakentajat ovat kasvavalla toimialalla

Equinix:n Global Interconnection Index (GXI) -raportti ennustaa että suorien Internet datayhteyksien kaistanleveys nousee 45 % vuodessa (CAGR) vuosien 2019 ja 2023 välillä (kuva oikealla). 

Kasvua siivittävät yritysten (ja yksityisten) kasvaneet tarpeet virtuaaliseen persenssiin (verkkokokoukset ja tapaamiset).  

Sijoittajan kannalta on hyvä tietää mitkä yritykset tästä muutoksesta hyötyvät. Tässä mutamia, joille Internet tiedonsiirron kasvu luo liiketoimintaa: 

Internet runkoverkon rakentajat ja operoijat:  AT&T, CenturyLink, Cogent Communications, Deutsche Telekom, Global Telecom and Technology (GTT), NTT Communications, Sprint, Tata Communications, Telecom Italia Sparkle, Telia Carrier, Verizon...

Internet runkoverkon teknologiatoimittajat:  Cisco, Extreme, Huawei, Juniper, Nokia, ...

5G verkon toimittajat:  Huawei, Nokia, Ericsson ja Samsung (?)....

4K näyttöjä toimittavat:  Samsung, Sony, BOE, China Star Optoelectronics,...

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Nordea: Parempaan suuntaan ollaan menossa

Kolmannen neljänneksen raportointikausi alkaa ensi viikolla. Heikoimmat tulokset ovat jo takana päin ja Nordea odottaa tulospudotusten olevan vuoden takaiseen nähden jo pienempiä kuin edellisellä neljänneksellä.

Toimialoista parhaita tulevat olemaan samat kuin edellisellä neljänneksellä: Informaatioteknologia (IT), terveydenhuolto, viestintäpalvelut, yhdyskuntapalvelut ja päivittäistavarat. 

Kaikenkaikkiaan talous on elpymässä ja tulokset lähtevät ensi vuoden alkupuolella (Q2 aikana?) kasvuun. Sijoittajan kannalta on oleellista että parempaan suuntaan ollaan menossa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomalaiset, Kiinalaiset ja pohjoismaalaiset luottavat kanssaihmisiin

World Values Survey (WVS) tutkii ja vertailee ihmisille tärkeiden asioiden ja arvojen kehittymistä eri maissa. 

Arvot muuttuvat hitaasti ja maat pysyvät vuosikymmenestä toiseen lähellä viiteryhmäänsä. Suomalaisille tärkeitä arvoja ovat itsensä ilmaisu ja rationaalinen ajattelu.  Sijoittumme lähelle Hollantia, Saksaa, Ranskaa ja Pohjoismaita. Baltian maat ovat meistä etäällä kun kysytään itsensä ilmaisun tärkeyttä. Baltian maat ovat suuntautuneet enemmän jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen.

Ihmisten välinen keskinäinen luottamus on eräs tärkeimmistä tulevaa menestystä kuvaavista tekijöistä. Kansalaisten välisen keskinäisen luottamuksen suhteen olemme kärkimaita yhdessä Kiinan ja pohjoismaiden kanssa. Yhteistä kehittämistä voi rakentaa vain keskinäiselle luottamukselle ja siksi tässä kysymyksessä pärjääminen on ilahduttavaa ja lupaavaa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

EVA raportti hahmottaa "Suomen Suuntaa" muuttuvassa maailmassa

Maailma on poliittisten voimasuhteiden ja katsantokantojen muutoksessa. EVA:n raportti "Lastuna Lainehilla" hahmottelee mahdollisia kehityssuuntia. Tulevaisuudella spekulointi on arvokasta, mutta raportissa on myös havaintoja tämän päivän tilanteesta:

Sanna Kuronen / Eva

Suomi on jäänyt kilpailijamaistaan jälkeen työn tuottavuuden kasvussa, eikä ihme. Käsityksemme Suomesta, jossa on kansainvälisesti vertailtuna korkea koulutustaso, paljon huippuinnovaatioita ja joka toimii tieto- ja viestintäteknologian edelläkävijänä, on kuva Suomesta 20 vuoden takaa. Todellisuudessa suomalaisten koulutustaso laskee ja on nyt läntisten teollisuusmaiden keskiarvon alapuolella, investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen ovat talouden kokoon suhteutettuna alempana kuin 20 vuotta sitten, eikä edes tieto- ja viestintäteknologiaan (ICT) suuntautuvissa investoinneissa pärjätä kilpailijamaille.

Maria Annala / Ulkopoliittinen Instituutti

Liberaalista on tullut Yhdysvaltojen arvokonservatiiveille kirosana. Nykyään on vaikea uskoa, että liberalismi oli 1930-luvulle saakka yhdysvaltalaisia yhdistävä arvo. Sen varaan maa oli perustettu.  Nyt Yhdysvaltojen puolue- ja arvopoliittinen kahtiajako on syventynyt niin, että se uhkaa jo demokratiaa. Riippumatta vaalituloksesta uusi vuosikymmen alkaa Yhdysvalloissa tilanteessa, jossa maata repivät jyrkät ristiriidat, eikä osa kansasta välttämättä hyväksy virkaan astuvan presidentin mandaattia.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

EKP:n talouskatsaus kertoo laiskan pääoman lisääntymisestä

Euroopan Keskuspankin Talouskatsaus sisältää Euroopan ammattitaitoisinta taloustilanteen analysointia. Tässä muutama poiminta: 

  • Tavaroiden maailmankauppa on laskenut yli 10% vuoden takaisesta (kuva oikealla). 
  • Ostopäälikköiden odotukset ovat jo nousseet korona epidemian alkamisen tasolle (kuva oikealla). Tämä tarkoittaa sitä että elpyminen on alkamassa.
  • Yrityslainojen korkoero suhteessa valtionlainoihin on painunut epidemiaa edeltäneelle tasolle (1% tuntumaan). Markkinat ovat vakuuttuneet että suurten yritysten konkurssiaaltoa ei tule.
  • Rahan määrä (M3 raha) on kasvanut euroalueella jo vuosia 4% vauhtia ja tällä hetkellä kasvu on jo yli 10% vuodessa. Raha päätyy makamaan pankkitileille. Investointeja ei tehdä eikä kulutus kasva. Rahan kiertonopeus vähenee samaa tahtia kuin rahan määrä kasvaa. Rahaa työnnetään yhteiskuntaan lähinnä valtioiden kautta, mutta se ei johda tuotannollisiin investointeihin (tuotannollinen kapasiteetti on vajaakäytössä) tai edes kulutuksen kasvuun.

Sijoittajan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että ilmapiiri pörssiosakkeille on hyvä. Koronan aiheuttamaa konkurssiaaltoa ei ole korteissa. Yrityslainojen korkopreemio on jo laskenut normaalille melko alhaiselle tasolle (suhteessa riskiin). Voittoa tuottavien yritysten osakkeet ovat tässä tilanteessa edelleen järkevä vaihtoehto. 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Rahanpainamisen negatiiviset sivuvaikutukset taloudessa

Rahanpainamisen positiivisia vaikutuksia 2008-2009 talouskriisin hoidossa ei voi kiistää. Ilman sitä maailmanlaajuiset rahoitusmarkkinat olisivat silloin tuhoutuneet. Se on tuottanut myös talouskasvua lyhyillä aikaväleillä, mutta mitä pidempään sitä tehdään sitä suurempia negatiivisia sivuvaikutuksia siitä seuraa. Sen hyödyt pienenevät samaa vauhtia. Henkilökohtainen arvioni on, että haitat ovat jo ylittäneet hyödyt ja pahimmassa tapauksessa paska osuu tuulettimeen lähivuosina. Listaan kirjoituksessa negatiiviset sivuvaikutukset ja käyn niitä pintapuolisesti läpi. Olen hahmottanut ainakin seuraavat negatiiviset vaikutukset talouteen viimeisten noin kymmenen vuoden aikana:

 

  • Massiiviset velkakirjakuplat

  • Vapaiden hintamuodostusten puute monissa omaisuuserissä, kuten velkakirjoissa

  • Muidenkin omaisuuserien massiiviset yliarvostustilanteet

  • Tuottavuuskasvun hidastuminen pitkällä aikavälillä

  • Zombiyritysten määrän kasvu

  • Suurten ja byrokraattisten yritysten hyötyminen pienyrittäjiin verrattuna

  • Kalliiden omien osakkeiden ostot

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Rotaatio heiluttaa osakkeiden hintoja

Energiasektorikin alkaa nousta rotaation mukana

Ylikuumentuneet tekno-osakkeet ovat korjanneet rutkasti alas, huolimatta elvytysrahan tulvasta. Yksi syy siihen on rotaatio: pääomien kierto omistusluokkien tai sektorien välillä. 

Rotaatiolla viitataan tavallisesti pääomien liukumiseen osakkeiden ja korkopapereiden välillä välillä. Sitä tapahtuu myös osakemarkkinoiden sisällä.

Raha kiertyy aina niihin talouden segmentteihin, joiden odotetaan pärjäävän kyseisissä olosuhteissa toisia paremmin. Tästä on koronakriisi suorastaan tyrmäävän hyvä esimerkki. Teknologiaosakkeet ovat rymistelleet hurjimman nousumarkkinansa sitten 1990-luvun lopun teknokuplan turpoamisen.

Muutamat muutkin defensiiviset eli suhdannevapaat sektorit kaupan ja lääketeollisuuden johdolla ovat vetäneet rahaa, kun sijoittajat hakevat varmaa tuottoa talouskriisin ravistellessa useimpia toimialoja.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen Pankkin lyhyt tilannekatsaus

Oheisella (1 min) videolla Suomen Pankin toimistopäälikkö Hanna Freystätter kertoo ydinkohdat Euroalueen talouden tilanteesta:

  • Euroalueen talous supistui vuoden alkupuolella 15%
  • Työttömyys on kasvussa ja talousnäkymät ovat epävarmat
  • Kesällä käynnistynyt elpyminen on pysähtynyt tai hiipunut
  • Elpyminen on epätasaista maittain ja sektoreittain
  • Riskinä on Euroalueen joutuminen hitaan talouskasvun ja hitaan inflaation pitkäaikaiseen loukkuun

Lisää tietoa: Suomen Pankki / Euro ja talous

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen Pankki ennakoi erittäin hidasta toipumista

Suomen Pankin väliennuste on karua luettavaa. Vaikka BKT supistuu kuluvana vuonna "vain" 4,7 prosenttia, on elpyminen hidasta eikä ensi vuoden mahdollinen pieni 2-3 % kasvu korjaa pudotusta. Toisen neljänneksen pudotus oli Euroopan pienimpiä ja pienempää kuin alkukesästä pelättiin. Mutta jatko ei näytä hyvältä:

  • kaikki luottamusluvut ovat edelleen negatiivisia (kuva)
  • lomautettujen työntekijöiden määrä on edelleen korkealla

Suomen Pankin lyhyen aikavälin ennusteet osoittavat silti pientä 1..1,5 % kasvua loppuvuodelle. Terve, elvytysmiljardeihin perustumaton talouskasvu olisi piksu toimituksen käsityksen mukaan tässä tilanteessa yllättävää, lähes mahdotonta.    

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Danske: Talvesta tulee vientiteollisuuden YT- aikaa

Suomen talous on toistaiseksi selvinnyt koronakriisistä pelättyä pienemmin vaurioin. Danske Bankin ekonomistit odottavat Suomen bruttokansantuotteen supistuvan tänä vuonna 4,5 prosenttia.  Vuoden 2021 talouskasvuksi Danske ennustaa vaatimatonta 2,5 prosentin tahtia. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,2 prosenttiin ja pysyvän koholla myös tulevana vuonna.

”Jo aiemmin olemme ennustaneet, että pahin ensimmäisen vaiheen sokki jää lyhytkestoiseksi ja talouden elpyminen alkaa kesällä. Toistaiseksi tilanne on kehittynyt likimain odotetusti, jopa hieman vahvemmin. Kotimaan talouskehityksessä on silti huolestuttavia merkkejä. Vaikka palvelutoimialat ovat osin toipuneet, on tilanne vientikysynnän osalta vaikea. Teollisuuden tilauskirjat ovat ohentuneet, ja yt-neuvotteluja käynnistellään monessa yrityksessä”, sanoo Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.

Sivut

Tilaa syöte Trendit, suhdanteet ja teknologiat