Trendit, suhdanteet ja teknologiat

Entä jos taantuma Yhdysvaltoihin?

USA:n korkoeron sukeltaminen miinukselle kuohuttaa markkinoita. Kun kymmenvuotisen valtionlainan korko putoaa alemmas kuin kaksivuotisen lainan, korkoero muuttuu negatiiviseksi. Se on ennakoinut viiden vuosikymmenen ajan taantumat Yhdysvalloissa – ja niillä taas on voimakkaat heijastevaikutukset maailmantalouteen ja pörsseihin.

Pörssihaukka suhtautuu asiaan monisyisesti. Korkoeron pudotus negatiiviseksi on todellakin ollut taantumien paras ennustaja, mutta se ei tee sijoittajan urakasta mitenkään ongelmatonta – muttei välttämättä kummemmin hankalaakaan.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Korkosijoittajilla on edessään ankeat ajat (joskus)

Korot ovat poikkeuksellisen alhaisella tasolla tällä hetkellä. Yhtäjaksoinen laskeva koron aika alkoi melko tarkalleen vuonna 1990 kun keskeinen Saksan valtion 10-vuotinen korko huiteli 9%-tasolla. Myös 2010-luvulla on korkosijoittajilla ollut kissanpäivät mahtavine tuottoineen.

Kun siirtää katseensa historiaan ja vuoteen 2010 ei olisi uskonut, että silloisella 2,5-3% korkotasolla kukaan tekisi mitään erityisiä tuottoja korkotuotteilla, mutta näin on silti vain käynyt. Väitän, että melkein kaikki alan ammattilaisista ja korkosijoittajista ei olisi voinut kuvitellakaan keskeisten korkojen käyvän miinuksella jonakin hetkenä juuri alkaneen vuosikymmenen aikana. Historiallisesti katsoen, ollaan ennemminkin odotettu korkojen nousevan kuin laskevan valtaosan ajasta. Itse en silloin voinut kuvitellakaan tämänhetkistä tilannetta.

Korkojen laskulla on positiivisia vaikutuksia korkosijoittajan kannalta. Kun korko laskee, nousee oman korkopaperin arvo koska sillä saa muita enemmän tuottoja korkeamman koron ansiosta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Huolet ovat sijoittajien keskuudessa kasvaneet

Tuloskausi on Nordean Antti Saaren mukaan ollut pelättyä parempi. Tulokset ovat esimerkiksi Suomessa ja USA:ssa  kasvaneet vuositasolla parin prosentin verran. 

Yritysten marginaalit ovat kasvavien kustennusten painamana varsinkin USA:ssa supistuneet. Maailman taloustilanne on lisäksi ylipäätään heikkenemässä. Kommentit lähituloskausista eivät kuitenkaan ole synkkiä eikä panikointia ole havaittavissa.  Tämä tuloskausi on ollut siis ihan okei, mutta kaikenkaikkiaan huolet huomisesta ovat kuitenkin jonkinverran kasvaneet.

Lisää tietoa: Nordea viikkoraportti

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Ilmastomuutoksen vaikutukset Suomelle

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on julkaissut päivitetyn ilmastoraportin. Sen mukaan maailman ilmasto on jo lämmennyt yhden asteen 1800 luvun lopulla vallinneen niinsanotun pikkujääkauden jälkeen. Pikku jääkauden pahimpina vuosina muun muassa Suomessa kuoli kylmyyden aiheuttamassa nälänhädässä noin 9% kansasta.

Ilmasto uhkaa vuoteen 2040 mennessä lämmetä vielä puoli astetta lisää ja tästä on vaikutuksia Suomelle:

  • Biodiversiteetti lisääntyy.  Lämmön mukana tulee uusia kasvi ja eläinlajeja.
  • Kesät pitenevät ja hieman myös lämpenevät
  • Maatalous-  ja metsätalous- tuotanto kasvavat. 
  • Maan pinnan kohoaminen lakkaa. Pohjanmaan rannikkoa vaivannut maan pinnan kohoaminen kompensoituu osittain meren pinnan nousulla.
  • Tuulisuus vähenee. Tuulia ylläpitävä napa-alueen ja lauhkeiden vyöhykkeiden välinen lämpötilaero pienenee vähentäen tuulia ja myrskyjä.
  • Säätyypit kestävät pidempään. Säätilan lämpimät ja kylmät jaksot ovat kestoltaan pidempiä.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kiina on tukenut investoinneillaan maailman infrastruktuurihankkeita

Kiinan "Belt and Road" ohjelma dokumentoi ja kertoo sen, minkälaisia kohteita Kiina haluaa ulkomaille suunnatluilla investoinneillaan tukea. USA on varoitellut muun muassa Italiaa osallistumasta näihin hankkeisiin. Kiinan väitetään pyrkivän kriittisten infrastruktuurien kontrolliin.  Belt and Road hankkeen mukaista Kiinalaista rahaa on ilmeisestikin ollut käytössä myös Westerbackan Tallinna tunnelihankkeessa. 

Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen (BOFIT) tiedoista kuitenkin selviää, ettei Kiina numeroiden valossa tavoittele omistajavaltaan liittyvää taloudellista ylivaltaa maailmassa. Päinvastainen on enemmän totta:

  • Ulkomaiset suorat investoinnit Kiinaan (erityisesti Eurooppalaiset) ovat vuosien saatossa olleet suurempia kuin Kiinan sijoitukset ulkomaille. Jos joku saavuttaa omistajavallan kautta hegemoniaa niin nimenomaan Eurooppalaiset Kiinassa eikä päinvastoin.
  • Kiinan suorat investoinnit ulkomaille ja myös suorat investoinnit Kiinaan vastaavat suurin piirtein Kiinan osuutta maailman bruttokansantuotteesta. Mitään normaaliin taloudelliseen kanssakäymiseen liittymätöntä ei ole menossa.

Niin vola katosi

Hyvä sijoittaja odottamassa markkinapaniikkia ja hätähousuja.

Kuten jo viikonloppuna povasin, volatiliteetti kiihtyi aivan viikon alussa ja sitten katosi tai ainakin oleellisesti väheni viikon puoliväliin mennessä. Se tapahtui jo tänään, tiistaiaamuna.

Markkinapaniikit ovat ikuinen ja täysin samanlaisena toistuva ilmiö. Käytännössä kaikki osakkeet sukeltavat, jotkut todella rajusti, jotkut vähemmän, mutta sinistä on jokseenkin mahdoton löytää pörssistä VIX:in kiskaistaessa 20 pisteen tasoille, saati korkeammalle.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Olemme IFO instituutin mukaan laskusuhdannevaiheessa

Saksan IFO insituutin mittaama suhdannekello (kuva oikealla) on nyt edennyt selkeään laskusuhdannevaiheeseen.

Suhdannekello kiertää yleensä nelikenttää:

- Noususuhdanteessa (Aufschwung) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Abschwung) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Rezession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Osakesijoittajan kannattaa nyt valita sijoituskohteensa tarkasti. Hyvää tulosta tekevät ja osinkoja maksavat yritykset ovat joskus hyviä sijoituskohteita jopa laskusuhdanteessa.

Heinäkuu oli ennusteen mukainen

OMX25 pysyi vaivatta markkinahaarukassa kuten Pörssihaukka ounasteli kuukausi sitten.

Pörssihaukka arvioi kuukausi sitten, että kesäkuun vahvan nousun jälkeen pörsseissä on vuorossa laskukuukausi teknisin ja historiallisin perustein. Näin kävi. Kutinsa piti myös viikon takainen arvio nousuviikon jälkeisestä laskuviikosta.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Muutoksen problematiikkaa

Oletetaan että olen kesäkuussa mittatikun kanssa tarkasti mitannut ruohonkorren kasvua. Olen saanut tulokseen, että korsi kasvaa 4 mm vuorokaudessa. Oletetaan, että kasvu todella pysyisi samana elokuun loppuun (mitä se tietenkään ei tee). 

Nyt päästään itse asiaan eli kesäkuusta elokuuhun ulottuvan ”kvartaalin” aikana olen havainnut 4 mm kasvun päivässä ja syvästi tieteellisen ennusteeni mukaan kasvu jatkuu samanlaisena seuraavan kvartaalin eli syyskuusta marraskuuhun. 

Kukaan täyspäinen ei tällaista ennustetta uskoisi - ainakaan maatalousministeriön ulkopuolella devil

Erikoista, että sama järjestelmä toimii taloudessa siitä huolimatta, että suhdannenäkymät ovat olleet tiedossa jo 1800-luvulta lähtien teollistumisen aikakaudellakin.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomesta on tullut pieni ja suljettu talous

Keskuskauppakamarin talouskatsaus luotaa Suomen yhteiskunnan taloudellisia rakenteita perustuen kansainvälisten tutkimuslaitosten kuten maailman talousfoorumin WEF, IMD:n ja IMF:n vertailuihin. Kansainvälisistä vertailuista piirtyy yhdenmukainen kokonaiskuva. Suomi menestyy hyvin yhteiskunnan vakautta, instituutioiden uskottavuutta, koulutusta tai sukupuolten tasa-arvoa koskevissa osa-alueissa. Sijoitustamme heikentävät työmarkkinoiden jäykkyydet ja ansiotuloverotukseen liittyvät muuttujat.

Suomesta on tullut pieni ja suljettu talous

Suomi oli ennen finanssikriisiä Euroalueen mittakaavassa tyypiltään pieni ja avoin talous. Viennin ja tuonnin osuus bruttokansantuotteestamme oli suurta.

Emme ole enää. Tavaroiden ja palveluiden vienti ja tuonti ovat suhteessa bruttokansantuotteeseen tällä hetkellä pienempiä kuin muulla Euroalueella keskimäärin. Meistä on tullut Euroalueen mittakaavassa mitattuna pieni ja suljettu talous.

Sivut

Tilaa syöte Trendit, suhdanteet ja teknologiat