Trendit, suhdanteet ja teknologiat

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

IFO instituutin suhdannekello kehoittaa sijoittamaan osakkeisiin

Saksan IFO insituutin mittaama suhdannekello (kuva oikealla) on etenemässä nousuhdannevaiheeseen.

Suhdannekello kiertää yleensä nelikenttää:

- Noususuhdanteessa (Aufschwung) odotukset ovat korkealla, mutta talous ei vielä kasva.
- Korkeasuhdanteessa (Boom) sekä odotukset että kasvu ovat voimakkaita.
- Laskusuhdanteessa (Abschwung) odotukset ovat heikot, mutta talous kuitenkin vielä kasvaa
- Lama (Rezession) vaiheessa sekä odotukset että kasvu ovat heikkoja

Osakkeita on yleensä kannattanut ostaa silloin kun suhdannekello etenee puoli yhdeksään aamulla. Juuri siinä tilanteessa olemme nyt (punainen viiva kertoo vuoden 2020 kehityksen).

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Kesällä eivät osakkeet nouse

Kesällä sijoittajatkin ottavat rennosti

Sell in May and go away – Myy toukokuussa ja nosta kytkintä. Osakesijoittamisen yksi tunnetuimmista lentävistä lauseista kuvaa markkinoiden yleisesti tunnettua kausiluonteisuutta. Osakekurssit tapaavat kehittyä selvästi paremmin kevääseen päättyvänä talvisesonkina ja heikosti vuoden toisella puoliskolla kesästä alkaen.

Ilmiötä on tutkittu paljon, ja sille löytyy ainakin väljää tilastollista tukea. Sitä puoltavat myös oma kokemus ja markkinadatan perkaaminen.

Kesäkaudella osakekurssit eivät tapaa nousta ainakaan merkittävästi, vaan yleensä sahaavat paikallaan ja jossain kohtaa usein tekevät reippaamman sukelluksen. Syksy on myyntipaniikkien perinteinen sesonki.

Lomakausi ainakin syy

Kausiluonteisuuden tarkkaa syytä ei tiedetä, joskin selityksiä sille on paljon. Keskeisiä niistä on lomakausi. Isoja liikkeitä ei tapahdu enempää taloudessa, markkinoilla kuin yhteiskunnassa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

EU aikoo murtaa teknologiajättien monopoliaseman

Suuret, erityisesti amerikkalaiset teknologiajätit (Google, Apple, Microsoft, Amazon, Facebook ja IBM) ovat pyrkineet ja päässeet määräävään markkina-asemaan ostamalla markkinoilta oman teknologia-osa-alueensa pienet yritykset. Tämä on hidastanut kehitystä ja luonut teknologiamonopoleja. Kilpailulainsäädäntö voi puuttua asiaan vain jos yrityskauppa johtaa liikevaihdon osalta määräävään markkina-asemaan. Se ei ole pystynyt puuttumaan teknologia-osa-alueen monopolin syntymiseen ja rakentamiseen. Tähän on nyt valmisteilla EU:ssa muutos.

Euroopan komissio valmistelee uutta kilpailupoliittista työkalua, jolla voitaisiin taata reilu ja vääristymätön kilpailu ja se että yksittäinen yritys ei voi rajoituksetta rakentaa teknologisen osa-alueen patenttien ja osaamisen monopoliasemaa.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Osareja odotellessa

Linkissä on Nurminen Logisticsin kuvaus tuotannon laskusta Suomessa ja muuallakin. Edelleenkin Sanoma Oyj ilmoitti 45 % laskusta ilmoitusmyynnissä sen aluemedian osalta, jonka Alma juuri keväällä myi. Luku on lähellä median yleistilannetta. Almaa voi onnitella hyvin ajoitetuista kaupoista.

Kun yrityksen tulot laskevat, menot eivät laske samaan tahtiin. Esim. Stockmann joutuu maksamaan lainoistaan yli 5 % koron ja korkotaso on nousussa, uusimmissa lainoissa korko lienee jopa kaksinkertainen.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Investointien määrä jatkoi laskuaan korona kriisin aikana

Finanssialan Pankkibarometrin mukaan yritysten luotonkysyntä piristyi väliaikaisesti vuoden 2016 Kiky sopimuksen seurauksena. Investointien kasvu alkoi kuitenkin hiipua vuonna 2018. Laskeva trendi on jatkunut korona kriisin aikana.

Korona kriisillä oli eräs merkittävä vaikutus. Yritysten lainanotto suuntautui korvausinvestointien ja tuotantokoneiston korjaamisen sijasta yhä enemmän käyttöpääoman vahvistamiseen ja rahoituksen uudelleenjärjestelyihin.

Varsinaisia tuotannollisia uusinvestointeja ei ole nettomääräisesti tullut maahamme enää runsaaseen kymmeneen vuoteen. Sijoittajien kannattaakin suunnata huomiotaan muun muassa niihin suomalaisiin yrityksiin, jotka toimivat maailmanlaajuisesti.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Pörssin korjausliike jää Nordean mukaan väliaikaiseksi

Pörssin korjausliike oli Nordean Antti Saaren mielestä odotettu ja se muodostunee väliaikaiseksi.  Tämän tyyppiset korjaukset ovat tavallisia markkinoiden palautuessa kriisistä.

Sijoittajan ei välttämättä kannata reagoida. Väliaikaisesti notkahtavat kurssit voivat kuitenkin tarjota ostopaikkoja varsinkin jos tästä kuopasta tulee vähänkään pidempi ja syvempi.

Pörssikursseilla on vielä jäljellä nousupotentiaalia. Sijoittajan kannattaa nyt rauhassa odotella ja katsoa mihin osakkeiden hinnat asettuvat.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomessa parasta ICT lainsäädäntöä ja digitaalisuuden hyödyntämistä

Suomi on noussut toiselle sijalle digitaalisuuden hyödyntämisessä oltuaan kaksi viime vuotta vertailun kolmantena, käy ilmi tänään julkaistusta Etlatiedon tuottamasta 2020 Digibarometrista. Suomi sijoittuu kolmen kärkeen niin kansalaisten kuin julkisen sektorin vertailussa, mutta yritysten osalta sijoitus on heikentynyt.

Lainsäädäntömme kannustaa digitaalisuuden ja ICT:n hyödyntämiseen

Eduskuntamme kunnostautui vertailussa erityisen hyvin. Oikeudellinen toimintaympäristö ja ICT lainsäädäntö saivat kärkisijoitukset. Oikeudellinen toimintaympäristö on kaiken liiketoiminnan perusta.

Yrityksiä kiusaavat tietovuodot

Barometrin mukaan Suomen kyberturvallisuus on kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta yritykset ovat havainneet ja raportoivat tietovuodoista ja tuvaongelmista. Suurten yritysten raportoimat tietovuodot ovat Suomessa jopa kolme kertaa yleisempiä EU-maiden keskitasoon verrattuna. Tämä voi johtua monesta tekijästä: tietoturvan hyvästä monitoroinnista, suuremmasta valmiudesta raportoida ongelmista tai suuremmasta ongelmien määrästä.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Myyntipaniikki oli tilauksessa

Huolettomuus katosi kuin taikaiskusta

Pörssien ylikuumentunut ostoeuforia katkesi kuin kanan lento, mitä sopi ennen pitkää odottaa markkinoiden kuumemittarin VIX-indeksin indikaattorien valuttua pohjaan. Nyt elvytyksen rauhoittamat markkinat heräsivät taas pelkoon.

Myyntipaniikkia on selitetty koronan toisella aallolla sun muulla, mutta markkinoiden mentaliteetin yliampumiset taittuvat aina molempiin suuntiin sisäsyntyisistä syistä. Ostojen kannalta hurja sukellus riemastuttaa, joskaan se ei vielä tarkoita tässä kohtaa alennusmyyntiä kuin paikoitellen.

Vaikka korona on osoittautunut eräin osin aiempia kriisejä erilaiseksi, markkinoiden keskeiset lainalaisuudet toimivat. Volatiliteetin eli VIX:in kaikki indikaattorit olivat vajonneet kellaria kohti häkellyttävän kauan, mutta mikään ei kestä ikuisesti markkinoilla.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen työehdot eivät reagoi, sopeutuminen tapahtuu työttömyyttä lisäämällä

Suomen Pankin Euro ja Talous 9.6.2020 julkaisusta poimittua:

  • Suomen talous kärsii Korona kriisistä pysyviä vaurioita. Kaikki yritykset eivät selviä.
  • Työmarkkinamme ovat kankeat ja palkkat nousevat seuraavan parin vuoden aikana 2% vuodessa. Useimmissa muissa maissa työmarkkinat toimivat ja palkat joustavat. Suomessa kansantalouden sopeutuminen pienempiin tuloihin on päätetty tehdä työttömyyttä lisäämällä.
  • Toipuminen kriisistä on maailmalla hidasta ja Suomen toipuminen erityisen hidasta. Taloutemme supistuu voimakkaasti, tänä vuonna 7% ja toipuu seuraavina parina vuotena noin 3% vuodessa. Ensimmäisessä vaiheessa Korona kriisi heikensi palvelualoja. Nyt  vientiteollisuuden tilaukset ja näkymät heikkenevät voimakkaasti ja Suomen Pankki ennakoi, että vienti ei tulevina vuosina auta Suomea pois taantumasta.
  • Julkisen talouden vaje syvenee tänä vuonna entisestään ja syöntivelkaa tulee 8% / bkt. Alijäämää kasvattavat Koronaan liittyvät toimet ja muut hallituksen menonlisäykset.
  • Euroopan Keskuspankki ja Suomen Pankki huolehtivat likviditeetistä. Luottolamaa ei ole tulossa eikä inflaatiosta ole mitään merkkejä.

Lisää tietoa:  Euro ja Talous

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Venäjän talous pärjää koronasta huolimatta

Suomen Pankin Siirtymätalouksien Tutkimuslaitos (BOFIT) on julkaissut arvion koronan vaikutuksista Venäjän talouteen. Korona kriisi on runnellut Venäjää karulla tavalla:

  • Kulutus on pienentynyt Koronan takia samassa suhteessa kuin muuallakin
  • Sen lisäksi on tullut öljyn ja raaka-aineiden hinnan lasku, joka on iskenyt rajusti vientiin

Venäjän talous pärjää huonoista lähtökohdista huolimatta kohtuullisesti. Talous pienenee vähemmän (4...6%) kuin esimerkiksi Suomessa. Venäjä eroaa monesta muusta siinä että siellä ei ole talouspakotteiden, ei koronan eikä julkisen sektorin ylläpitämiseksi elvytetty. Talous on kaikissa tilanteissa sopeutettu tilanteeseen. 

Venäjän korkotaso on tasapainoisen raha- ja finanssi- politiikan takia pysynyt 5% tuntumassa ja reaalikorkokin on runsaat 2%. Tämä terve korkotaso ohjaa sekä julkisia että yksityisiä investointeja järkeviin, kohtuullisesti tuottaviin kohteisiin.

Sivut

Tilaa syöte Trendit, suhdanteet ja teknologiat