Strategiat ja sijoittamisen perusteet

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Osakeindeksi on teknisen analyysin ikivanha keksintö

Selvennän vielä lyhyesti tuossa palautepalstalla jo käytyä keskustelua teknisen analyysin taustasta ja historiasta. TA:n on siis keksinyt Charles Dow, joka vaikutti 1800-luvun loppupäässä ollen perustamassa sekä Wall Street Journalia että Dow Jones -yhtiötä. Molemmat ovat sijoittajille yhä todella tuttuja instituutioita. Jälkimmäinen tunnetaan Dow Jones – osakeindeksistä, joka on ensimmäinen ja yhä lajissaan tunnetuin. Siihen pääsevät ja siellä pysyvät vain todelliset laatujättiläisyhtiöt.

Charles Dow´n omana aikanaan mullistava oivallus oli, että osakemarkkinat kykenevät lukemaan taitavasti suhdanteita, jotka siis ovat todella vanha taloushistoriallinen ilmiö, kuten modernin taloustieteen perustaja Adam Smithkin on analysoinut jo 1700-luvulla. Ja suhdanteet olivat hänen mukaansa liki ylihistoriallinen ilmiö, kuten asian näki myös Dow.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Hyvät osingonmaksajat pärjäävät pörssissä huonoinakin aikoina

Uskotaan että hyvät osingonmaksajat pärjäävät parhaiten kurssien laskiessa.  Mutta onko asiassa perää?

Kyllä asiassa on perää. Oheisessa kuvassa on USA:n pörssin hyvien osingonmaksajien (high dividend etf / HDY) viimeisen puolen vuoden kurssikehitys verrattuna S&P 500 indeksiin.

Indeksi on laskenut puolessa vuodessa vajaat kymmenen prosenttia kun taas hyvien osingonmaksajien kurssi on pysynyt ennallaan. Kannattaa todellakin keskittyä hyviin osingonmaksajiin silloin kun kurssit yleisesti laskevat tai ovat volatiilit. 

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Markkinat ja yleinen ilmapiiri toimivat aina samalla tavalla: tapaus edellinen laskumarkkina

Peratessani vanhoja Piksun juttujani törmäsin tähänkin erittäin ajankohtaiseen ja viime aikoina jatkuvasti pinnalla pitämääni teemaan markkinoiden todellisesta luonteesta, sekä sen suhteesta yleiseen ilmapiiriin ja ennusteisiin. Jutun olen julkaissut 21.10. 2016. Kuten jutussa totean, yleinen ilmapiiri oli tuolloin vielä hyvin ankea ja pessimistinen, koska takana oli jo useaan otteeseen esittelemäni tulostaantuma 2015-2016.

Tuossa kohtaa sen vielä odotettiin jatkuvan, vaikka pörssit olivat nousseet parhaassa tapauksessa jo yli puoli vuotta, näin mm. US-indekseissä, samoin oli tehnyt globaalien suuryhtiöiden Global Dow -indeksi; Helsingin pörssissä nousu oli kestänyt nelisen kuukautta. Valtavirta piti kurssien nousua markkinoiden liioitteluna, suckers rallyna. Mitään hyvää ei taloudessa ollut näköpiirissä ennen juuri kyseisenä päivänä tulleita kohentuneita tulosennusteita.

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Osakkeen arvonmääritys osinkojen avulla

Osakkeen arvon sanotaan olevan tulevien osinkojen diskontattu nykyarvo. Tässä kirjoituksessa kartoitetaan Sampo Oyj:n arvoa tulevien vuosien ennustettujen osinkojen perusteella. Kirjoituksessa käydään läpi myös arvonmäärityksen pääpiirteet sekä matemaattiset kaavat.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hyvän hajatushyödyn saa 5...16 erilaisella instrumentilla

Hajautus vähentää suurten menetysten riskiä ja siksi jokaisen sijoittajan kannattaisi aina hajauttaa useampaan kohteeseen.  Mutta miten moneen erilliseen kohteeseen pitää hajauttaa?

Oheinen graafi antaa yksinkertaisen käytännön vastauksen. Puolet hajautushyödystä saadaan jo neljällä instrumentillä, jos sijoitetun pääoman jakaa tasaisesti kaikkiin näihin osake- tai sijoituslajeihin. Tämä tarkoittaa sitä, että salkun volatiliteetti putoaa parhaimmillaan puoleen, jos käyttää neljää osakelajia. Kuudellatoista instrumentilla volatiliteetti voi pudota jopa neljäsosaan. Suurempaan hajautukseen ei yleensä tarvitse edetä. Lisähyötyjä on vaikea saada ilman satoja eri sijoitusinstrumentteja ja muut tekijät alkavat tämän jälkeen syödä hajautuksen hyödyn. Useimmille ammattisijoittajillekin riittää hajautus noin 5...16 erilliseen instrumenttiin.  

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Saksan teollisuuden sukellus ei ollut markkinoille uutinen

Toivottavasti lukijat eivät jo kyllästy teemaan, mutta kannattaa kuitenkin tuoreeltaan kiinnittää huomiota talousuutisten ja markkinoiden suhteeseen ymmärtääkseen niitä. Se on etenkin kokemattomalle sijoittajalle tärkeää virheiden välttämiseksi. Kuten korostan, talousuutiset eivät yleensä ole markkinoille uutisia, eikä sitä ollut Saksan teollisuuden odottamattomaksi kuvattu sukelluskaan.

Aamulla uutiset kertoivat todellakin Saksan teollisuustuotannon pudonneen rutkasti marraskuussa, osin olosuhdetekijöiden vuoksi, osin talouden hiipuessa. Konsensusennuste oli odottanut lievää nousua, joten ero oli odotuksiin nähden melkoinen. Vuositasolla eli edelliseen marraskuuhun verrattuna pudotusta oli lähes viisi prosenttia - todella paljon. Yhtä paha pudotus oli viimeksi finanssikriisivuonna 2009. Ja saatujen tietojen valossa apea meno jatkui joulukuussakin.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Hilpeää historian havinaa edellisestä taantumasta

Jatkan vielä jo vuosia toistuvasti käsittelleestäni teemasta eli pörssien, uutisten ja ennusteiden suhteesta. Kävin teemaa läpi Piksussa ensimmäisen kerran jo joulukuussa 2012 – hyvin samankaltaisessa talous- ja markkinatilanteessa. Koska harva lukijoista juttua muistanee tai on sen edes nähnyt, suvaittakoon kerrata historiassa loputtomiin toistuvaa totuutta: ennusteet ovat aina jäljessä, pörssi ei.

https://www.piksu.net/artikkeli/ennusteet-ovat-aina-j%C3%A4ljess%C3%A4-p...

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Uutiset eivät ohjaa markkinoita

Erittäin syvässä istuvan talouskatumytologian mukaan uutiset ohjaavat markkinoita, eli pörssit muka heiluvat suuntaan tai toiseen aina erinäisiin uutisiin reagoiden. Osakemarkkinoitakin siis liikuttaisivat osavuosiraportit, työttömyystilastojen julkistukset, kasvuennusteet, bkt-mittareiden muutokset, poliittiset uutiset jne. - ja siinä kaikki. Viime aikoina yleistyneen harhaluulon perusteella markkinat pomppivat vain Donald Trumpin avatessa suunsa tai twitterinsä.

Toki uutisetkin saattavat päivätasolla aiheuttaa joskus aidostikin kovaa heiluntaa, mutta pääpiirteissään uutisten merkitystä markkinoiden liikkeissä ylitulkitaan radikaalisti. Olen tämän moneen otteeseen tuonut esiin, ja sijoituskursseillanikin painotan, että älkää edes vilkuilko talousuutisia, jos haluatte sijoittaa järkevästi. Niiden perässä se ei taatusti onnistu. Tämän oppii kantapään kautta viimeistään nopeassa kaupassa. Markkinoiden liikkeitä voi ennustaa, muttei taatusti uutisia lukemalla.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Vuodessa on ainakin 110 nousupäivää, mutta enintään 147

Teoriassa on odotettavissa, että vuosittain rysähtää vähintään kerran -10%, ja kerran 3,5 vuodessa vähintään -20%. Miinusjaksot kuuluvat sijoittajan arkeen. Vuodenvaihteen kunniaksi ajattelin tehdä pienen analyysin. Halusin selvittää montako pörssipäivää päättyy plussalle ja montako miinukselle. Otin tarkastelun kohteeksi laajasti seurattu OMXH25 (PI) hintaindeksin, jossa on pörssimme 25 eniten vaihdetut yhtiöt. Tulos on vähintäänkin mielenkiintoista.

Käyttäjän sergio kuva

Vikman-Apunen: Hyvä omistaja

Kirjassa on poimintoja Warren Buffettin sijoittajakirjeistä pitkältä ajalta. Näiden periaatteiden toimivuutta arvioidaan varsinkin pk-yrittäjän näkökulmasta. Kirja on suunnattu enemmän yrittäjille kuin sijoittajille.

Mistä pidin:

  • kirjasta löytyy Buffettin periaatteiden lisäksi kirjoittajan pitkän kokemuksen tuomia hyviä ideoita pk-sektorin yrittäjälle
  • hyvä kooste Buffettin hienoista toimintaperiaatteista sovellettuna suomalaiselle pk-yrittäjälle

Mistä en pitänyt:

  • kirjoittajia pitäisi olla kaksi, mutta Vikman kertoo asioista koko ajan minä-muodossa
  • kirjoittajan esittämä äärimmilleen yksinkertaistettu tapa hakea arvonmääritys pörssiyhtiölle, otetaan viimeisin osavuosikatsauksen tulos ja kerrotaan luvulla 40

 

 

Sivut

Tilaa syöte Strategiat ja sijoittamisen perusteet