Strategiat ja sijoittamisen perusteet

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Pörssin yli-/ali- arvostuksen mittaamisessa käytetyt menetelmät

Pörssin yli-/ali- arvostusta voidaan mitata monella tavalla. Oheisessa kuvassa on otettu esimerkiksi USA:n S&P 500 indeksi ja laskettu sen yli-/ali- arvostustilanne neljällä eri menetelmällä.

Kuvassa käytetyt laskentamenetelmät toimivat seuraavasti:

1.  Poikkeama regressiosuorasta (S&P composite from its regression).

Poikkeama regressiosuorasta lasketaan siten että S&P 500 indeksi inflaatiokorjataan ja sen  pitkän ajan kehitys piirretään logaritmiselle asteikolle. Piirretään suora joka kulkee suurin piirtein keskellä ja katsotaan paljonko nykykrssi poikkeaa tästä historiallisesta keskiarvokasvusta ylös tai alaspäin.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Finanssikriisin pörssimonttu on kaunis muisto

Tasan kymmenen vuotta on kulunut siitä, kun suuren finanssikriisin aiheuttama historiallinen pörssiromahdus pohjasi. Euroopassa se tapahtui aika lailla tähän aikaan iltapäivästä. Muistan hetken hyvin monestakin syystä.

Olin tuolloin häärännyt markkinoilla jo usean vuoden, tuohon aikaan aktiivisena päiväkauppiaana. Sitä on turha kuvitellakaan tekevänsä ilman teknistä analyysia. Ja toisaalta teknistä analyysia ilman päivittäistä markkinakokemusta.

Oma käsitykseni kyseisenä päivänä oli, että pörssit olivat lähellä pohjiaan - vaikka ilmapiiri oli finanssikriisin järkyttävien sotkujen vuoksi kaoottinen. Sitä se aina on markkinoiden pohjassa. 

2009 kevättalvella keskuspankkien ja valtioiden valtavien elvytyspäätösten myötä suursijoittajat olivat varmistuneet talouden toipumisesta. Se alkoi näkyä pitkissä markkinaindikaattoreissa, vaikka kurssit yhä sukelsivat hurjassa paniikissa.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Rahastosijoittajaa ottaa päähän

Tänään minua ottaa päähän. Sain kirjeen pankilta, jossa ilmoitetaan, että taas sulautetaan eräs perheemme rahastoista toiseen rahastoon.

Rahastoyhtiöt kehittävät mitä ihmeellisimpiä rahastoja, joita sitten myyvät asiakkailleen. Jotkut ideat toimivat käytännössä toisia paremmin. Alussa into on kova ja ”kaikille” myydään. Sitten alkaa kova työ kerättyjen varojen hallinnassa.

Jotkut rahastot törmäävät kuitenkin ongelmiin. Alla oleva markkina ei välttämättä toimi, rahaston arvo ei nouse ja sijoittajat menettävät kiinnostuksensa. Rahaston pääoma kuihtuu ja rahastoyhtiö päättää sulauttaa rahastoa toiseen rahastoon. Esimerkkejä tästä ovat Baltian maiden osakemarkkinoihin sijoittavat rahastot, sekä lääkeyhtiöihin sijoittavat erikoisrahastot, jotka yksi toisensa jälkeen ovat häipyneet markkinoilta.

Joskus ongelma on valitussa strategiassa. Markkinointivaiheessa esitetään juhlallisesti miten hyvin aiottu strategia olisi toiminut, mutta kun rahasto pääsee käyntiin jää tuottoja saamatta. Esimerkkejä näistäkin riittää myös… Varsinkin nämä ottavat päähän monellakin tapaa!!

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kasvussa oleviin brandiarvoihin kannattaa sijoittaa

Huippubrandit yhdistetään laatuun ja arvostettuun tyyliin. Huippubrandin tai brandejä omistavat yritykset voivat hinnoitella tuotteensa muita vahvemmin. Ne ovat saavuttaneet mielikuviin perustuvan melko kestävän kilpailuedun.

Eräs sijoittamisen laji pyrkii sijoittamaan yrityksiin, joiden brandi on nousussa. Oheinen video seuraa maailman huippubrandien kehitystä vuodesta 2000 vuoteen 2018. Videolta saa hyvän käsityksen siitä miten brandien suosio kehittyy ja mitkä yritysbrandit ovat tällä hetkellä nousussa. 

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Osakkeen arvonmääritys vapaiden rahavirtojen avulla

Sijoituksen arvon voi sanoa olevan tulevien rahavirtojen nykyarvo. Kirjoituksessa tutustutaan vapaan rahavirran (free cashflow) mukaiseen arvonmääritykseen sekä WACC-diskonttaustekijään. Kirjoituksessa lasketaan arvo Elisalle.

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Buffett:n sijoittajakirje 1987

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1987 kirjeen sisältöön ja aiheena on:

  • Isot muutokset ja isot tuotot kulkevat harvoin yhdessä
  • Mr Market

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Kuukausisäästäjän tuotto-odotuksia liioitellaan, ainakin alussa

Kuukausisäästäminen on tehokkain tapa kartuttaa varallisuutta ajan myötä. Idea on erittäin yksinkertainen, pitää vain päättää minkä verran palkasta haluaa siirtää esimerkiksi rahastoihin tuottamaan ja aika hoitaa loput.

Käytännössä huomattavan moni kuukausisäätäjä lopettaa kuitenkin säästämisen varsin aikaisessa vaiheessa. Saattaa olla, että vaurastumistarkoituksessa avattu kuukausisäästämissopimus lopetetaan jo parin vuoden säästämisen jälkeen. Aiemman pankkiurani aikana puhuttiin usein siitä, että on hyvää, jos kuukausisäästäminen jatkuu edes neljä vuotta.

Ajan myötä huomasin kuukausisäästäjillä varsin tutun kaavan. Tuottoja ei oikein tahtonut tulla ensimmäisten vuosien aikana riippumatta alla olevien rahastojen tuotoista, ja vaikka pörssi oli syöksyvaiheessa ei tappiotkaan erityisemmin hetkauttaneet. Harvemmin tuotto kahden vuoden säästämisjakson jälkeen ylitti 10%, ja miltei koskaan saatu aikaiseksi 10% enempää tappiota, melkeinpä riskistä riippumatta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Diskonttokorko on mitta riskille, että tulevaisuuden tuotto jää saamatta

Ammattimaiset sijoittajat puhuvat usein siitä, että yritysen arvo on sen tulevat voitot diskontattuna nykyhetkeen. Mutta mitä tarkoittaa tuo diskonttaus ja miksi sitä tehdään?

Diskonttaus tarkoittaa sitä että tulevaisuudessa saatavan tulon nykyarvo on pienempi, kuin tuo tulevaisuudessa saatava rahasumma. Kyseessä on käänteinen korkoa korolle ilmiö. Jos sinulla on nyt 100€ ja saat sille 4% vuotuisen tuoton, on tuo summa 10 vuoden kuluttua 150€. Jos siis voit olla varma saavasi 10 vuoden kuluttua 150€, on sen nykyarvo noin 100€. Lupaus siitä, että saat tulevaisuudessa summan ei siis ole tällä hetkellä niin arvokas kuin luvattu rahamäärä.

Diskonttokorkoon, jolla yrityksen tulevaisuuden tuottoja pienennetään nykyarvoa laskettaessa vaikuttaa moni tekijä:

  • rahan arvoon liittyvä epävarmuus (=inflaatio ja inflaatio-odotukset)
  • yrityksen liiketoiminnan epävarmuus
  • yrityksen liiktoimintasegmenttiin liitttyvä epävarmuus
  • rahoitusmarkkinoiden kokonaisepävarmuus

Järkevä diskonttokorko on siis yrityskohtainen suure, johon summataan mahdollisuuksien mukaan kaikki epävarmuudet siitä, että luvattu tulo jää saamatta. Diskonttokorko on siis kokonaisepävarmuuden (riskin) mitta ja mittari.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Ruotsalaiset sijoitusyhtöt ovat rahastoja parempia sijoituskohteina

Ruotsin pörssin sijoitusyhtiöt omistavat muiden yhtiöiden osakkeita ja sijoitusyhtiön avulla saa samantapaiset hajautushyödyt kuin rahaston omistajana. Erot rahaostoihin ovat seuraavat:

  • Sijoitusyrityksen sisäiset hallinnointikulut ovat yleensä pienemmät kuin rahaston hallinnointipalkkiot. Hallinnointikulut ovat tyypillisesti noin 0,1...0,7 % vuodessa.
  • Sijoitusyhtiöitä omistamalla pääsee ostamaan osakkeita halvemmalla kuin suoraan pörssistä tai ostamalla rahasto-osuuksia. Sijoitusyhtiöitä arvostetaan pörssissä alemmas kuin niiden omistamien osakkeiden yhteisarvo. Alennus on tyypillisesti noin 10% luokkaa. Alennus on esimerkiksi Kinnevikin kohdalla 22,9% sen omistamista osakkeista (taulukko oikealla).
  • Ruotsalaiset sijoitusyhtiöt ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana tuottaneet paremmin kuin pörssi-indeksi kun taas esimerkiksi rahastot ovat tuottaneet heikommin.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Hajautushyötyjä on vähän, kaikki omaisuuslajit kehittyvät tasatahtia

Oheiseen kuvaan on koottu Frankfurtin (Xetra) pörssin euromääräisten sijoitusten viimeisen vuoden kehityksiä.

Sekä osakkeet että korkorahastot ovat pärjänneet viime vuoden lopun jälkeen mainiosti. Osakkeet ovat tuottaneet jopa yli 10% arvonnousun ja Euroopan yrityskorkomarkkinoita seuraileva iShares Core Euro Bond etf rahasto on sekin noussut jo enemmän kuin prosentin vuoden alusta.

Hajautuksesta olisi ollut vain vähän hyötyä

Olisiko hajauttamisesta ollut hyötyä? Ei merkittävästi. Sekä osakkeet, korkorahastot että rakaa-aineet kehittyivät viime vuonna samalla tavalla, kaikki laskivat. Rahojen pitäminen pankkitilillä on tyhmää, mutta viime vuosi teki poikkeuksen. Vain kiinteistöt ja metsä toivat sijoittajalle pankkitiliä paremman tuoton. Hajautuksella ei ollut tammikuussakaan merkitystä. Kaikki omaisuuslajit nousivat pääosin samalla tavalla.

Sivut

Tilaa syöte Strategiat ja sijoittamisen perusteet