Strategiat ja sijoittamisen perusteet

Käyttäjän J.Vahe kuva

Åke Blomqvist tanssii sijoitusten kanssa

Ei ollut yllättävää, että Blomqvistit hävisivät oikeusjutun Nordeaa vastaan HO:ssa.

Pohtimisen arvoista on, onko oikeuden jäsenten takaraivossa jyskyttänyt alitajuinen pelko tuhansista vastaavista oikeudenkäynneistä.

On paljon mahdollista, että viimeinen tango väännetään kuitenkin KKO:ssa, missä mukaan saattaa tulla uusia askelkuvioita. Siksi paljon käsittely HO:ssa herättää kysymyksiä:

1) Pankkisalaisuus on mainio veruke peittämään pankin töppäyksiä. Töppäysten puolustelussa ei taasen Nordealla ollut mitään pidäkkeitä korostaa Blomqvistien varallisuutta ja heidän pyrkimystään täysin lailliseen verosuunnitteluun, jollaista jokainen muukin täyspäinen ajattelee.

2) Ottaen huomioon sen, että Blomqvisteilla oli oma sijoitusyhtiö, ei voi epäillä heillä olleen myöskin sijoitusasiantuntemusta. Herää kuitenkin kysymys, eikö sijoittajalla ole oikeus jäädä sijoittamisestakin vanhuuseläkkeelle ja uskoa päätöksenteko päätoimisille sijoitusasiantuntijoille.

3) Suoria osakesijoituksia tehdään minimissään muutaman euron kiinteillä palkkioilla. Sijoitussidonnainen eläkevakuutus on kalleimpia sijoitusmuotoja, joissa vuotuiset kulut nousevat helposti 5 %:iin pääomasta. Eikö sellaisilla palkkioilla voi edellyttää parempaa palvelua?

4) Kaikkein erikoisin kohta HO:n ratkaisussa on se, että Blomqvistin allekirjoitusta ei löydy mistään neliömetrin kokoisesta plakaatista, jossa lukee “Pitkäaikainen Selekta-sijoittaja voittaa aina”. [Tällä lauseella ko. sijoituksia markkinoitiin.]

Sen sijaan Blomqvistin nimi löytynee oletettavasti vessapaperin vahvuisesta monisivuisesta dokumentista, jossa pienellä ja harmaalla präntillä kerrotaan esim. palvelumaksujen ilmenevän pankin kulloisestakin palvelumaksuhinnastosta.

Tuomioistuimen, finanssivalvonnan ja viime kädessä eduskunnan sopisi pohtia, onko tämä ideaalinen tapa jakaa informaatiota. Tuomioistuimen pitäisi erikseen pohtia sellaista käsitettä kuin harhaanjohtava markkinointi.

 

http://www.rahoitustarkastus.fi/NR/rdonlyres/D7573744-320E-4E5D-9B72-8C69068686BB/0/20102.pdf

Käyttäjän Kari Laakso kuva

Stopstrategiat riskien- ja tuottojenhallintakeinona

Sijoittamisesssa arvopapereihin on syytä pyrkiä maksimoimaan tuoton ja riskin suhde. Hyvien tuottojen saavuttamiseksi on riskienhallinta tärkeintä. Tuottojen menetysten ja tappioiden minimointi pyritään siksi estämään aktiivisella Stop-Loss menettelyllä.  Yksinkertaisimmillaan on kysymys siitä, että sijoituskohde myydään, kun sen arvo on pudonnut ennaltamäärätyt x prosenttia sen huippuhinnasta ta hankintahinnasta tai pudonnut sitä edeltävän lähiajan pohjahinnan alle.  

Stopmyynti voidaan toteuttaa manuaalisesti tai automatisoida useiden välittäjien kaupankäyntipalveluissa. Myös automaattisia stopostotoimeksiantoja voidaan antaa. Oheisessa ppt-litteessä on osa lyhyestä "Stopstrategiat"-esityksestä, joka on pidetty äskettäin ToTo Invest ryhmän kuukausikokouksessa.             

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Onko autoteollisuus kriisin jälkeen entisensä?

Saisiko olla persoonallinen sähköauto?

GM on ajautunut konkurssiin. Takana on moni moka alkaen vääristä mallivalikoimista kilpailijoita korkeampaan kustannustasoon.

Samalla sähköauto ottaa ensimmäisiä askeliaan. Kuvassa näkyvän Tesla roadsterin lisäksi on muitakin projekteja. Minusta kiinnostava kysymys on johtaako sähköauton nousu myös perinteisten "Big Motor" -autoimperiumien tuhoon? Jos auto toimii sähköllä on valmiin kokonaisuuden aikaansaaminen helpompaa kuin bensalla toimivalla autolla. Investoinnit infrastruktuuriin on vähäisempää. Sähkömoottori, akut, ohjauselektroniikka on bensakoneeseen ja vaihteistoon verrattuna huomattavasti helpommin hankittavissa myös pienemmille pajoille.

Joitakin oireita ehkä jo näkyy, esim Local motors.

Onko kuluttajan toive halpa ja pieni ajajan personaa ilmentävä sähköauto lähinnä kaupunkiliikenteeseen? Jos cool autoissa ei enää tarkoita hevosvoimia ja tunnettua luksusbrändiä vaan itse tunattua designia?

Entä akkujen latausinfrastruktuuri? Jos siinä on eroja maiden välillä tämä syö väkisinkin autotehtaiden suuruuden ekonomiaa.Veikkaan että autoteollisuutta on kohtaamassa jotakin suurempaa kuin pelkän taantuman. Jos tuotteen käyttötarkoitus ja käyttötavat muuttuvat radikaalisti vanhat pelurit yleensä putoavat kelkasta koska eivät osaa mukautua uuteen tilanteeseen, vaan myyvät edelleen vanhantyylisiä tuotteita vanhoihin tarpeisiin.

Tällä hetkellä en siis sijoittaisi autoteollisuuteen....

 

 

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Hedgerahastot toukokuussa

Suomalaisten hedgerahastojen toukokuun kehityksen päivitys on viipynyt johtuen vaikeuksista rahastojen päivitysaikataulujen ja tiedonlähteen kanssa.

Mutta jotta päästään alkuun, esitän kuitenkin alustavan taulukon eli sen jossa on kuunvaihteen arvot vain niistä rahastoista, jotka päivittyvät joka päivä.
Katsotaan, saako tiedonlähteestäni myös sellaisen taulukon jossa olisi mukana myöhemmin päivittyneet rahastot kuten Avenir , 3C Edge, Estlander jne.
 

Rahasto
1.6.2009
1 kk
 
VA
 
Nordea Fixed Income Hedge
6.65
5.20
%
19.75
%
UBView
76.91
3.19
%
18.58
%
OKO-Equity Hedge A
109.97
8.42
%
17.36
%
AJ Value Hedge
9.66
3.87
%
15.00
%
UBWave
60.09
5.09
%
12.40
%
ICECAPITAL Alternative Beta
96.62
3.51
%
9.56
%
Avenir
1 664.59
0.00
%
6.84
%
eQ Active Hedge 1 K
10.52
0.00
%
5.74
%
Aventum Pension
119.34
0.87
%
5.41
%
ICECAPITAL Virgin Beta B
83.92
0.79
%
4.42
%
Eliksir Kasvu
1.18
2.33
%
3.89
%
Nordea European Equity Hedge
12.23
0.75
%
3.72
%
SEB Räntehedge Alpha
10.56
-0.07
%
3.60
%
Aventum Summa
90.66
0.64
%
2.04
%
OKO-Alpha A
98.78
-0.27
%
1.86
%
FIM Maltti K
9.83
0.00
%
0.61
%
Abacus Kasvu
25.02
0.22
%
-0.23
%
FIM MultiHedge
8.86
0.00
%
-0.78
%
OKO-Macro B
10.11
0.40
%
-0.88
%
Estlander & Rönnlund Global XL B
1 068.93
1.82
%
-1.63
%
3C Alpha
94.29
-0.07
%
-1.70
%
3C Edge Kasvu
136.50
0.22
%
-2.32
%
Eufex Hedge Kasvu
97.60
0.71
%
-9.79
%

 
Käyttäjän J.Vahe kuva

(jippiii)

 

Kun tehdään rikos, ei ole mitään syytä hurrata. Tapahtuu vääryys ja jotkut kärsivät. Kun tulee tuomio, ei edelleenkään ole paljon syytä hurraamiseen. Korvauksia saadaan vain harvoin ja tuomio ei tee tehtyä rikosta ja sen seurauksia tekemättömiksi. Eurooppalainen oikeusjärjestelmä ei hae koston tapaista hyvitystä, jollaisia piirteitä usein katsotaan olevan amerikkalaisessa oikeusjärjestelmässä.

Silläkin uhalla, että eräs tietty rahoituksen professori jälleen paheksuu tuomion suuruutta, palautan mieliin eräitä asioita.

Kun arvopaperimarkkinoita koskevat rangaistussäännökset siirrettiin rikoslakiin 1999, rangaistuksia kovennettiin merkittävästi. Tämä tapahtui siis ennen IT-kuplaa. Listautumisanneissa on ollut niin monta ihmistä nostamassa erilaisia palkkioita, että kyllä sekaan on mahtunut joku juristin planttukin - todennäköisesti useita.

Lakeja ei säädetä hetkessä, vaan prosessi on lausuntoineen pitkä, monivaiheinen - ja julkinen. Lakeja harvoin edes keksitään yksistään Suomessa, vaan niillä on ulkomaisia esikuvia. Kyseisessä tapauksessa suomalaisessa valmisteluvaiheessa olisi voinut tutustua vaikkapa amerikkalaiseen malliin - vuodelta 1933!

Rikoslain 51 luku 2 pykälä määrää esim. törkeästä sisäpiirintiedon väärinkäytöstä vähintään 4 kuukautta ja enintään 4 vuotta vankeutta. Kirjanpitorikosten rangaistavuudesta on rikoslaissa määrätty jo aiemmin 30 luvussa.

Kun tässä maassa on ainakin tähän asti yleisesti uskottu ainakin rikoslain olevan ihan vakavasti otettavaa tekstiä, kyllä kai se jumalauta koskee myös rikoslain viimeistä lukua siinä kuin esim. törkeä varkaus, jossa on aivan sama rangaistusasteikko.

Miksi tuomiot tulevat vasta nyt? Koska talousrikosten poliisitutkinta, syyteharkinta, syytteen nostaminen, puolustus (!) ja tuomio- sekä rangaistusharkinta vievät kaikki aikaa. Epäilemättä nytkin ainakin yritetään valittaa KKO:oon.

Ja lopuksi pieni kommentti eräälle tietylle rahoituksen professorille, joka edellisessä tapauksessa sääli tuomittuja monimiljonäärejä "löysässä hirressä roikkumisesta lähes yhdeksän vuoden ajan"

Tunnustamalla ja tuomioon tyytymällä selviää nopeammin.

 

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

UPM - heikoista paras?

Varsinais-Suomen Osakesäästäjät vierailivat UPM:n ja Metsä-Botnian tehtailla Raumalla 14.5.2009.

UPM:n sijoitussuhteiden Heli Havesto ja kehitysjohtaja Matti Pöyrä esittelivät UPM:n toimintaa.  Metsä-Botnia taas on edelläkävijä ulkoistuksessa, tehdaskäyntien organisointikin on ulkoistettu. Kokonaisuutena vierailusta jäi mielikuva erittäin modernista paperi- ja selluteollisuuden keskittymästä. Energian suhteen ollaan omavaraisia ja samalla saadaan hoidettua iso osa Rauman kaukolämmöstä. Ympäristön ja kestävän kehityksen argumentit oli otettu hyvin huomioon. Tehokas laitos.

UPM:llä on tuotantoa 14 maassa,  palveluksessa on 25.000 henkilöä ja liikevaihto noin 9,5 miljardia euroa. Uusi organisaatio jakaa toiminnot a) energiaan ja selluun (11 % lv:sta) , b) paperiin (72 %)  ja c) teknisiin materiaaleihin (15 %). Teknisiin materiaaleiheihin kuuluvat vanerit ja tarralaminaatit sekä RFID-tuotteet ja puukomposiitit. Prosenteista on eliminoitu sisäiset myynnit.

UPM:n painopiste on ollut paperin suhteen Euroopassa (70%). Nyt on panostettu uusiin kasvualueisiin Aasiassa (10 %, erityisesti Kiina). Pohjois-Amerikan osuus on noin 10 %.a. Eurooppa markkina-alueena on haastava, kapasiteettia on liikaa ja paperin kulutus ei kasva. UPM:llä on kuitenkin erittäin uudenaikaiset ja kustannustehokkaat tehtaat, joten toimialan hintapaineet eivät aja sitä ensimmäisenä ahdinkoon.

Investointitarpeet ovat alhaiset ja myös strategisia investointeja on leikattu voimakkaasti. Välillä 2003-2008 on leikattu kiinteitä kuluja 16 %:a. Muuttuvat kulut, erityisesti puu ja energia ovat nousseet 13 %:a. Kokonaisvaikutus kustannuksissa tarkasteluvälillä +4 %:a. Nyt sekä puun että energian hinta on ollut laskussa. Venäjän puutuonnin epävarmuuden takia UPM:kin osti varastoon “liian kallista” puutavaraa eikä pudonneista hinnoista ole pystytty hyötymään vielä. Yrityksen ohjelmat tähtäävät sopeutumiseen alhaisen kysynnän ympäristössä. Yrityksen strategiset investoinnit ovat suuntautuneet energiaan ja kehittyville markkinoille, erityisesti Kiinaan (valtaosa) ja Venäjälle.

UPM tuottaa noin 30 %:a Suomen uusiutuvasta energiasta, hiilidioksidipäästöistä ainoastaan prosentin. Yritys käyttää 12 %:a Suomen sähköstä. Panostukset ydinvoimaan (Pohjolan Voiman kautta), vesivoimaan ja bioenergiaan antavat sekä kasvumahdollisuuksia että omavaraisuutta energiapelissä.

Tärkeimmät toimenpiteet kilpailukyvyn parantamiseksi ovat olleet kapasiteetin leikkaus (paperissa 2,1 miljoonaa tonnia ja sellussa 430.000 tonnia). Euroopassa on jätetty jäljelle tehokkaimmat tehtaat ja niiden kilpailukykyyn on panostettu. Paperitoiminnassa halutaan olla kustannusjohtaja. Tähän päästään erittäin tiukalla investointipolitiikalla. Painopistettä siirretään kehittyville markkinoille: Kiinaan ja - jonkin verran - Itä-Eurooppaan. Henkilöstöä on leikattu 2.000 työntekijällä.

Energiassa haetaan kasvua ydinvoimassa (OL3), biopolttoaineissa ja biomassan hankinnassa. Sellupanostukset tehdään joko suoraan tai Metsä Botnian kautta Etelä-Amerikaan ja Venäjälle. Teknisissä materiaaleissa panostukset kohdistetaan tarralaminaatteihin (tavoitteena maailman ykköstila, nyt kakkonen) ja vaneriin. Uusia liiketoimintoja haetaan puukomposiiteista. UPM:llä on mittavat metsävarat, joita on hieman myyty. Haetaan uutta ratkaisumallia “metsänhoitosopimuksilla”.

Muuttuvien kustannusten lisäksi valuuttakurssit ovat olleet murheena. UPM:n taalaherkkyydellä 10 %:n dollarin heikentyminen leikkaa tuloksesta 60 miljoonaa euroa, punnan 10 %:n heikentyminen vie 40 miljoonaa euroa. Ruplan devalvoituminen vaikuttaa sekin.

Yritys muutti osinkopolitiikkansa “joustavaksi” tänä keväänä. Nyt jaetaan vähintään kolmannes operatiivisesta kassavirrasta, vähennettynä operatiivisilla investoinneilla.  Omistajat, jotka pitivät 0,75 euron osinkoa jo saavutettuna etuna, saivat pettyä raskaasti 0,40 e osinkoon.

Markkinat palkitsivat osingon puolittumisen puolittamalla kurssin. Alhaisimmillaan käytiin 4,35 euron tasolla, josta on nyt nousto 6,75 euroon. Mikäli 0,40 euron osinko pystytään säilyttämään - mikä ei ole kirkossa kuulutettu - saa osakkeelle noin 6 %:n tuoton. Jos tulos joskus oikaiseen paremmalle tasolle, on lupa odottaa parempaa osinkoa.

UPM:llä on vahva tase, joka sisältää paljon aliarvostetuja eriä (Metsä Botnia, energiaomistukset, metsät). Nimimerkki AAJP on pohdiskellut tasetta ansiokkaasti osoitteessa

http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=116....

Tase antaa turnauskestävyyttä vaikeissa olosuhteissa ja aikaa kustannusrakenteen ja tuotteiden hinnoittelun korjaamiseen.

Paperin kysyntä seuraa hyvin yleistä talouskehitystä. Kun talous kasvaa, kasvaa paperinkin kysyntä. Hintaneuvottelut painottuvat  loppuvuoteen. Yleisesti ottaen UPM on pystynyt säilyttämään hintatason jos ei hyvänä, niin siedettävänä. Suurimpina haasteina säilyvät sanomalehti- ja kopiopaperi. Riippuvuutta Euroopan markkinoista on pystyttävä alentamaan.

UPM on energian suhteen omavarainen, sillä on modernit paperi- ja sellutehtaat. Metsävaroja löytyy runsaasti. Hallituksessa on osaamista yritysjärjestyjen suhteen, eikä Euroopan paperikenttää ole vielä organisoitu loppuun. Uusi toimialajako ohjaa investoinnit tuottopotentiaalin - ei historiallisten syiden - mukaan. Tekniset materiaalit antavat mahdollisuuden kannattavalle kasvulle. Konsultti pitää UPM:n osakkeen salkussaan ja odottaa parempia aikoja. Toivottavasti osinkotaso ei tästä huonone.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Sijoitusneuvonnan taso

Kyselytutkimuksen mukaan asiakkaat ovat tyytyväisiä pankkipalveluihin. Toisaalta arvopaperilautakunnan mukaan pankkien sijoitusneuvojien koulutustasossa olisi toivomisen varaa (Ks. linkki lopussa).

Rohkenen olla arvopaperilautakunnan kanssa eri mieltä. Indeksilainoista on onnistuttu tekemään niin monimutkaisia instrumentteja, että mikään työaikana tapahtuva sisäinen koulutus ei voi pätevöittää keskivertoa palveluneuvojaa kaikkiin indeksilainojen ehtojen koukkuihin.

Mikäli edellytetään, että myyjä myynnin kohteesta jotain tietää (lienee kohtuullinen toivomus), ainoa mahdollisuus on yksinkertaistaa indeksilainojen ehtoja.

Indeksilainojen ehtoja monimutkaistaa se, että pankki rakentaa sen johdannaisten avulla, joita ei asiakkaille esitellä, vaan ainoastaan johdannaisten kohde. Siten lähtökohdiltaan samaa asiaa voidaan tarkastella kovin erilaisista lähtökohdista ja näkökulmista.

Nykyään Suomessa myytävissä indeksilainoissa voi olla varsinaisen kohde-etuuden lisäksi ainakin seuraavia muuttujia:

- emissiokurssi

- emissiopalkkio

- osallistumisaste

- laina-aika (mahdollisen takaisinosto-oikeuden takia)

Erikoinen ratkaisu on se, että em. muuttujat todellakin muuttuvat. Painetuissa ja nykyisen Finanssivalvonnan hyväksymissä ehdoissa muuttujat on voitu ilmoittaa vain suuntaa antavasti eli “indikatiivisesti”. Vasta lainan merkinnän päätyttyä pankki päättää lainan täsmälliset ehdot. Se tarkoittaa sian ostamista säkissä.

Niinpä aikoinaan silloinen OKO järjesti strukturoidun joukkovelkakirjalainan (OKOn Korko 12 VI / 2004), jossa kohde-etuutena oli euribor. “Indikatiivisesta” kahdeksasta prosenttiyksiköstä vähennettiin 2 X 12 kk:n euribor. Pienellä präntätyissä ehdoissa “inidikatiivisen” kahdeksan prosenttiyksikön vaihteluväliksi ilmoitettiin 7 - 8 prosenttiyksikköä, josta lopulta valittiin merkitsijälle mahdollisimman epäedullinen vaihtoehto. (Tämä oli aiempiin lueteltuihin lisättävä kuudennen tyyppinen muuttuja.) Lainaehdoissa ei myöskään ilmoitettu, mihin vaihteluvälin valinta perustui.

Huomautin aikoinaan silloiselle Ratalle ko. lainan tarpeettoman epäselvistä ehdoista ja törmäsin toiseen ongelmaan.

Valvova viranomainen tarkastaa ehdot etukäteen ja siten ainakin psykologisesti muodostaa sellaisen asenteen, että lainaehdot ovat kunnossa. Tällöin kynnys tutkia faktisesti valvovan viranomaisen omia toimia ei ko. viranomaista tietenkään innosta.

Olen niin sinisilmäinen ihminen, etten välttämättä usko, että OP-ryhmän perimmäisenä päämääränä on aina ja kaikkialla ollut vemputtaa asiakkailta maksimaalisesti rahaa pois. Eiköhän OP-ryhmän olemassaolo nojaa sentään jossain määrin jopa tyytyväisiinkin asiakkaisiin?

Lienee mahdollisuuksien rajoissa, että ko. lainan ehdoissa OP-ryhmän laskentaekonomi oli tehnyt mielestään nerokkaankin innovaation.

Kun opiskelukaveri Ratassakin ymmärsi idean, pankin palveluneuvojien ja asiakkaiden ymmärryksellä ei ollut enää niin nokon nuukaa.

 

http://www.taloussanomat.fi/raha/2009/05/20/pankkivirkailija-putosi-karryilta/200912610/139?pos=9

Käyttäjän J.Vahe kuva

Ammattimiehet asialla

Vapautta lienee myös vapaus hävitä

 

Jousimies käsittelikin jo Åke Blomqvistin oikeustapausta.

Siinä kuten lähes kaikissa oikeustapauksissa näyttö on avainasemassa. Onko Blomqvist todella sanonut pankissa, että pelatkaapa niillä eläkevaroilla sitten rahaa säästämättä ja riskiä kaihtamatta.

Toinen kysymys liittyy ajankohtaan. Jos Blomqvist on tullut pankkiin it-kuplan huipulla, sellaista rahalaitosta ei olekaan, joka kehottaisi palaamaan asiaan edullisempaan aikaan.

Ajallinen hajauttaminenkaan ei pankkia houkuttele. Jos kerralla on tarjolla miljoonapotti, se otetaan vastaan mieluiten könttäsummana, eikä niin, että sijoittaja sijoittaisi määräsumman vuosien kuluessa.

Asialla on kuitenkin yleisempi puolensa, jossa pankkien töppäämisiä on mahdotonta kieltää.

Epäilen ylipäänsä sijoitusrahastoja perustettavan hetken huumassa ja huuman huipulla kohteisiin, jotka ovat jo suurimman nousupotentiaalinsa menettäneet.

Otetaanpa esimerkki. It-kuplan aikoihin vuonna 2000 Turun yliopisto vietti 80-vuotisjuhliaan. Yhteistyössä Fides-nimisen firman kanssa (liitetty myöhemmin EQ:hun) yliopistosäätiö perusti Turun yliopiston juhlavuoden rahaston, joka keskittyi it- ja bioaloihin. Jossain vaiheessa ko. rahasto oli muistaakseni Suomen huonoimmin menestyvä, enkä usko sen paljoa pr:ää antaneen yliopistolle tai yliopistosäätiölle.

Lienee päivänselvää, ettei ko. juhlarahastoa ollut tarkoitettu miksikään vasenkätiseksi rosvoksi, jollainen siitä tuli.

Kiistämätön ja ikävä totuus on, että Turun yliopistosäätiölläkään ei ollut riittävää asiantuntemusta yhteistyökumppania valitessaan eikä sijoitusammattilaisella ollut it-kuplan aikoihin likikään oikeita käsityksiä osakkeiden järkevistä hinnoista.

Minulla ei ole ollenkaan niin rakkaita tunteita “alma mutsia” kohtaan, että olisin rahastoon sijoittanut. Valmistuneitten määrään nähden vähän merkitsijöitä oli kaikkiaankin (=alle sata).

 

https://portal.eqonline.fi/static-data/eq/documents/funds/brochures/eQ_Turun_yo.pdf

Blomqvistit vastaan Nordea

"Helsingin käräjäoikeus katsoi vuosi sitten, että Nordean pankinjohtajan sijoitusneuvot olivat riittämättömiä, ja tuomitsi pankin maksamaan Blomqvisteille takaisin sijoitusrahastoissa hävityn miljoona euroa."

Itse olen kyllä joutunut allekirjoittamaan pinon sopimuksia joilla on tehty tiettäväksi, että henkivakuutus kyllä kattaa koko säästö/maksetun summan. Eli tilanteessa jossa perilliseni perisivät henkivakuutuksena arvonpudotuksen ja säästöjen välisesn eron. Sijoitussidonnaisessa vakuutuksessa on tehty tiettäväksi riski menettää säästöjä vaikka sitä muutama vuosi takaperin ei pidettykään mahdollisena. Pitäminen on tosin mielipide. Menettämisen mahdollisuus fakta.

Ymmärtääkseni Selecta on eläkevakuutus vaikken Nordean vakuutusasiakas olekaan. Mikäli korkeinoikeus tulee päättämään jutun Blomqvistien hyväksi tulee pankeille reilut tappiot tulevista oikeudenkäynneistä muiden asiakkaiden kanssa elleivät kykene vetkuttelemaan asiaa seuraavaan nousuun asti joka kuittaa saatavat.

Toisaalta. Jos asiat haluaa sotkea niin onhan nykyinenkin pankkien pelastusoperaatio ihan ammattilaisten aikaan saama joiden ei luulisi vetoavan tietämättömyyteen ja siihen etteivät ymmärtäneet riskejä, kun Bernanke ja edeltäjä eivät niitä kyllin selvästi kertoneet. Olisiko moraalisesti oikein pelastaa Blomqvistitkin veronmaksajien rahoilla? Toisaalta talletustakuu on 50000€.

Eikä tässä vielä kaikki kuten kauppakanavalla sanotaan. Entäs ne kaikki osakesäästäjät jotka haluaisivat myydä osakkeensa ja saada niistä ainakin sen minkä ovat maksaneet. Tervetuloa kansankapitalismi. Odotan ensimmäistä tosi-tv:tä tavissijoittajasta jollaisiin itsekin kuulun. En tosin haluaisi naamaani näyttää miinusmerkkisen tuoton yhteydessä ;)

Sivut

Tilaa syöte Strategiat ja sijoittamisen perusteet