Strategiat ja sijoittamisen perusteet

Käyttäjän Makrotalouskatsaus kuva

Makrotalouskatsaus: Pieniä hentoja merkkejä paremmasta tulevaisuudesta

 

Makrotalouskatsaus maaliskuu /2009     Kai Nyman         

Katsaukseen liittyvä syventävä esitys pidetään Toto invest ryhmän kokouksissa - muissa tilaisuuksissa erikseen pyydettäessä.

 


Source: http://www.ism.ws

Ensimmäisiä pieniä positiivisia merkkejä paremmasta alkaa näkyä vaikka maailmankauppa on romahtanut, teollisuustuotteiden varastoja puretaan, työntekijöitä irtisanotaan ja sopeutuminen lamaan on täydessä käynnissä. Ostopääliköt näkevät tilanteen tämän kurjuuden keskellä kuitenkin kaikesta huolimatta hieman valoisampana kuin kuukausi sitten.

Sentimentti-indikaattorit

Ostopääliköiden tulevaisuuden odotukset ovat himan piristyneet kuukauden takaisesta. Tiedot ovat kuitenkin hieman ristiriitaisia. IMF, IFO, JP-Morgan (yllä) ja ISM näkevät odotuksissa pientä elpymistä mutta OECD näkee pelkkää synkkyttä kaikkialla maailmassa - ihan jokaisessa maassa.
 
Kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on laskenut niin alas, että on vaikea uskoa että näin alas voidaan vajota. Mutta kuluttajien luottamuksen lasku näyttää Euroopassa hetkeksi pysähtyneen.

Korkomarkkinat

Korkomarkkinat ennustavat vuoden kuluttua alkavaa toipumista. Markkinat näkevät USA:n ja Euroopan tilanteen suurin piirtein samanalisena - kehnoa mutta alkavaa kasvua. Japanin tilanne on huonompi - usko nousevan auringon vetovoimaan on ollut heikkoa jo viisitoista vuotta eikä parempaa ole nytkään tarjolla.

Inflaatio on talttunut mutta nyt on uusi uhka - deflaatio. Velallisen kannalta deflaatio on kauheinta mitä voi sattua; velat pysyvät mutta palkat ja tuotteiden hinnat laskevat - ja reaalinen velan arvo kasvaa. Tätä ei tietenkään saisi tapahtua varsinkaan tässä tilanteessa kun on paljon velkaantuneita, joita pitäisi auttaa. Mutta apu ei aina ole lähellä kun hätä on suurin. USA:n keskuspankki on pudottanut koron nollaan, mutta edes tämä taso ei helpota velallisia kun sekä korko että inflaatio ovat nollassa. USA:n keskuspankki ei pysty enää pudottaman korkoa, eikä sillä ole enää varaa elvyttävään talouspolitiikkaan - se on jo käyttänyt elvytysvaransa. Velallisen on siis maksettava velkansa täysimitallisena. USA:n keskuspankki toimi väärin silloin kun ajat olivat hyvät (korko oli hyvänä aikana alhaalla ja kannusti liihan leväperäiseen lainanottoon) ja nyt se ei pysty rientämään kansansa avuksi kun hätä on suurin.

Reaalitalous

Kehittynyt maailma on lamassa - BKT laskee ja maailmankauppa on romahtanut. Kehittyvien maiden vientiteollisuus kärsii tilanteesta kaikkein eniten, mutta kaikenkaikkiaan kehittyvien maiden talous kasvaa edelleen - ja yllättävää kyllä - maailmantalous kasvaa kehittyvien maiden imussa.

Baltic dry indeksi on viimeisen kuukauden aikana kääntynyt hieman ylöspäin. Tämä indikoi sitä, että ostajamaiden ylisuuret varastot on purettu, niissä maannut pääoma on saatu kiertoon, ja tavara on alkanut liikkua maailman merillä. Käänteen pysyvyydestä ei voi tämän perusteella sanoa vilelä mitään.

Sijoitusmarkkinat

Luottamus järjestelmään on kaikilta osin palaamassa:

  • Spreadi AAA ja BBB reitattujen yritysten lainojen välillä on kasvanut tilanteeseen nähden terveelliseen mittaan ja sijoittajat ovat taas alkaneet luottaa reittauslaitoksiin ja niiden antamaan AAA luokitukseen riskittömänä sijoituskohteena
  • Sijoitusmarkkinoiden hermostuneisuutta kuvaava VIX indeksi ei enää edes osavuotiskatsauksen yhteydessä nouse viime marraskuun tasolle
  • Raha on alkanut hakeutua niihin maihin, joissa talous kasvaa parhaiten ja joista saa pitkällä tähtäimellä parasta tuottoa. Kriisi ja kauhu ajoivat pääomia luotettaviksi koettuihin USA:n ja Euroopan osakkeisiin ja talletuksiin. Kaukoidän ja latinalaisen Amerikan indeksit ovat nyt viimeisten kolmen kuukauden aikana voittaneet kehittyneet markkinat sijoituskohteena.

Järki siis palaa markkinoille ja sijoituksia tehdään taas harkiten.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Mitä isompi pankki, sitä huonompi tuotto

Talouselämä lehdessä oli kirjoitus ”Pommit räjähtivät korkosijoittajien käsiin”. Kirjoitukseen liittyi taulukko, jossa oli listattu lyhyen koron rahastoista niiden osuudenomistajien lukumäärät ja 12 kuukauden tuotto. Taulukko oli otsikoitu ” Mitä isompi pankki, sitä huonompi tuotto”

Lyhyen koron rahastoja 

 

Osuudenomistajia

Tuotto, %, 12kk

OP-Euro

70774

—5,06

Sampo Korko

46610

—1,19

Nordea Euro Korko

31 252

—5,30

Aktia Likvida

5 417

—0,48

Tapiola Lyhytkorko

4038

—1,42

Sampo Yhteisökorko

3 877

+0,69

SEBShortBondFund

3706

+1,93

Nordea Yrityskorko

3 411

—1,07

Seligson & Co Rahamarkkinarahasto

3 385

+5,08

Nordea Pro Euro Korko

3 329

-8,43 ei -0,90

LÄHDE: RAHASTORAPORTTI                   

 

Morningstarin tähtien ennustusvoimaa tutkineet Christopher Blake ja Matthew Morey ovat päätyneet seuraavaan tulokseen: Hyvien, neljän tai viiden tähden rahastojen tuotolla ei ollut ennustevoimaa tulevaan tuottoon. Sen sijaan huonot, yhden tai kahden tähden rahastot olivat kestävästi huonoja.

Eräs selitys pysyvään huonouteen voisi osittain olla heikkojen rahastojen perimillä suuremmilla palkkioilla.

 

Alla on Talouselämä-lehden taulukon rahastot järjestetty suuruusjärjestykseen osuudenomistajien lukumäärän mukaan, vasemmalla suurin ja oikealla pienin. Kuvassa on myös vastaava 12 kuukauden tuotto

 

Alla korjattu taulukko

Lyhyen koron rahaston koko ja tuotto 

 

 

Minulle kuva kertoo selkeästi, että mitä pienempi rahasto sitä suurempi tuotto.

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Confido Capital: Gustavia Turkey Middle East -rahasto

Piksu kävi joulukuussa haastattelemassa Confido Capitalin Arto Leinosta, joka kertoi meille Gustavia Turkey Middle East -rahastosta ja siihen liittyvistä asioista.

Lisätietoa tästä rahastosta osoitteen www.confidocapital.com kautta.

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Joko se taloustaantuma loppui

Turun Sanomien haastattelussa Sammon konsernijohtaja Björn Wahlroos ennustaa, ettei taloustaantuma kestä kovinkaan kauaa.

Tässä otteita haastattelusta:

- Taloudellisesti on vaikea perustella, miksi tällainen laskusuhdanne, taantuma tai lama voisi olla erityisen pitkä. Yhdysvaltojen taloudesta saamme toivottavasti ensimmäiset myönteiset merkit jo ensi kesänä. Bruttokansantuotteen lasku pysähtyy siellä, ja kolmas vuosineljännes on parempi.

Wahlroosin mukaan myönteisen kehityksen voi lukea myös pankkien välisten luottomarkkinoiden palautumisesta lähes entiselleen, pääomamarkkinoiden käynnistymisestä ja osakekurssien laskun pysähtymisestä.

http://www.turunsanomat.fi/talous/?ts=1,3:1004:0:0,4:4:0:1:2009-01-17,104:4:587828,1:0:0:0:0:0:

 

Myös Financial Times kertoo luottamarkkinoiden paluusta entiselleen.

Life returns to short-term lending market

By Paul J Davies

Published: January 10 2009 02:00 | Last updated: January 10 2009 02:00

The markets for low-cost, short-term debt that have been battered by the credit crunch have started the new year with signs of improving health following central bank actions to support the flow of cash to companies.

http://www.ft.com/cms/s/0/423f186c-dedc-11dd-9464-000077b07658.html

 

Artikkelin kuvassa tilanne näkyy tällaisena.

Commercial papers outstanding

 

 

Itse en ole läheskään yhtä optimistinen.

Piksussa on jo aikaisemmin esitetty finanssimaailman kuumemittarina TED spread (difference 3-month LIBOR and the interest rate on 3-month U.S. Treasury bills).

http://www.bloomberg.com/apps/cbuilder?ticker1=.TEDSP%3AIND

 

Tuo korkoero näyttää palaneen 1 %:n tasolle kun katsoo vuoden kuvaajaa. Mutta ennen kesää 2007 oltiin paljon alemmalla tasolla ja jo silloin edessä olevista ongelmista puhuttiin.

 

 

Osakkeiden arvostuksen suhteen on syytä muistaa että pitkällä aikavälillä palaudutaan keskiarvoon.

Osakekursseista on ohessa kuva, jossa on esitettynä P/E-suhteen suhteellinen muutos pidemmältä aikaväliltä. Kun kerran jokaisessa kuplan jälkeisessä tilanteessa mennään pitkälle alle keskiarvon – jo keskiarvon määritelmän perusteella – niin miksi sitten nyt käännyttäisiin muita syklejä aikaisemmin.

 

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

ETF:t pörssikurimuksen voittajia

 

 

 

 

Näyttää siltä, että pörssien ja omaisuusarvojen pudotuksesta parhaiten ovat pärjänneet ETF:t (exchange-traded fund). Mm. suurin EYF liikkeellelaskija iShares sai vuonna 2008 kaksinkertaisen määrän rahaa, 20 miljardia, edellisvuoteen verrattuna yksin Euroopassa. Globaalisti ETF sijoituksen vuoden lopussa olivat 325 miljardia.
Syyn kerrotaan oleva, että sijoittajat ovat siirtäneet rahoja tavanomaisista ja hedge rahastoista kustannustehokkaisiin ETF:iin.  Toinen siirtymä on ollut kehittyviltä markkinoilta rahamarkkinoille ja valtiolainoihin.
Eräs käyttökelpoinen lähde EFT:iin suomen kielellä on sivusto:
 
 
 
Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Iran sijoitusvaihtoehtona

Piksu.net kävi haastattelemassa pitkään Lähi-Idässä vaikuttanutta Stephen Austenia. Stephen on toiminut vuosia Dubaissa pankkiirina ja on nykyään ensimmäisen Iraniin sijoittavan ulkomaisen rahastoyhtiön toimitusjohtaja.

Stephenin kanssa puhuimme mm. Iranin polittiisesta tilanteesta, sijoitusriskeistä, luototusmarkkinoista ja muista yleisesti Iraniin liittyvistä talousasioista. Erityisen mielenkiintoisen tästä tekee maailmanlaajuinen finanssikriisi, joka ei juurikaan näyttäisi koskettavan Irania.

Lisätietoja Iran taloudesta voi alkaa etsimään esimerkiksi Stephenin oman yrityksen, First Persia Equity Fundin sivuilta.

Aikaisemmasta poiketen video lähtee toistamaan vasta sitä napsauttamalla.

 

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Pankeissa vaikeasti arvostettavaa omaisuutta

Eräs osakkeiden arvostuksen perussääntö kertoo, että epävarmuus maksaa. Kurssikehitystä arvioitaessa hyvinkin monimutkaisen tilanteen voi yksinkertaistaa päättelyyn: Tuoko esiin noussut tapahtuma tai tilanne lisää informaatiota yhtiön tai toimialan kehitykseen. Kun uusi informaatio vähentää epävarmuutta, riskipreemio pienenee ja kursseilla on varaa nousuun. Nyt on uutisoitu amerikkalaisten pankkien joutuneen lisäämään ns. vaikeasti arvostettavan omaisuuden osuutta. Tämän omaisuuden (level-three assets), joka on siis vaikeaa arvostaa ja vaikeaa myydä, osuus pankkien taseessa on lisääntynyt 16 %. Tämä lisää ennestään epäilyksiä siihen mitä kaikkea pankkien taseissa piilee. Nykytilanteessa tämän vaikeasti arvostettavan omaisuuden osuus monissa pankeissa ylittää jo niiden oman pääoman. Riittääkö valtiovarainministeriön 700 $-biljoonaa kun jo näiden kolmoskorin omaisuuserien kirjanpitoarvo on noussut ennakkoarvioiden mukaan 610 $-biljoonaan. Alkavalla viikolla 51. ensimmäiset amerikkalaiset suuret pankit (Goldman Sachs, Morgan Stanley) tulevat julkistamaan neljännen kvartaalin tuloksensa. Mielenkiinnon kohteena julkistuksissa tulee olemaan näiden kyseenalaisten saatavien alaskirjausten määrät. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että pankkien johto pyrkivät edelleen piilottelemaan ongelmiaan saadakseen kuluvan vuoden tulokset tulostavoitteiden mukaisiksi ja voidakseen jakaa ennätykselliset tulopalkkiot. The Financial Accounting Standards Board (FASB) issued Statement 157, …Level Three http://en.wikipedia.org/wiki/Fair_price

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Onko Ruotsi seuraava Sveitsin ja Islannin jälkeen

Talentumin nettisivu kysyy Onko Sveitsi seuraava Islanti? 
http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/article192925.ece
Itse esitän kysymykselle jatkoa: Onko Ruotsi seuraava pankkikriisin tai pikemminkin pankkijärjestelmän luhistumisen kohde Sveitsin ja Islannin jälkeen?

Yhteistä Sveitsille ja Islannille on oma valuutta, bruttokansantuotetta monta kertaa suurempi pankkisektori ja jättäytyminen talouspoliittisten liittoutumien ulkopuolelle. Entä eroaako Ruotsi merkittävästi näistä maista.

Joskus marraskuun loppupuolella törmäsin oheiseen kuvaajaan, jossa on esitetty pankkisektorin koko suhteessa maan bruttokansantuotteeseen.

 

Huomiota herättää Sveitsin ja Englannin pankkisektorin suuri koko, Islannissa pankkisektori oli jossain vaiheessa 900 % BKT:sta. Eikä Ruotsikaan jää kovin vaatimattomaksi. Vaikka pankkisektorin osuus on EU-maiden keskitasoa, on huomattava että kruunu on pieni valuutta euroon verrattuna.

Toinen mielenkiintoinen piirre on USA:n pankkisektorin verrattain vaatimaton koko suhteessa kansantuloon. Nyt kun finanssikriisi lähti liikkeelle USA:ta niin ainakin minua ihmetyttää kuinka Eurooppa voi selvitä paremmin tästä kriisistä kun pankkien merkitys on noin paljon suurempi.
Kun vielä muista, että USA:n asuntomarkkinoiden subprime lainoista lähes puolet oli saatu myytyä Eurooppaan, niin pidän uskottavana että Eurooppa tulee kärsimään meneillään olevasta finanssikriisistä kokonaisuutena vielä enemmän kuin USA.

Ja toinen johtopäätös minusta on, että Ruotsin kruunun heikkeneminen voi olla vasta alussa. Joten sijoittajan kannattaa vaihtaa karhumarkkinatuotteensa Xact Bear rahastosta johonkin euromääräiseen, esim. EuroSTOXX50 shorttiin tai sitten suojata asemansa kruunun jatkoheikkenemisen suhteen.

DB X-TRACKERS DJ EURO ST.50 S. 1
http://etf.onvista.de/snapshot.html?ID_INSTRUMENT=16426178&SEARCH_VALUE=DBX1SS

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Hedge rahastoista kuluvana vuotena

Kaikki onnelliset perheet ovat samanlaisia, mutta jokainen onneton perhe on onneton omalla tavallaan - (Leo Tolstoi: Anna Karenina). Vaikka Piksun Talouskeskusteltu-puolella on käsitelty varsin kriittisesti hedge-rahastoja ei niitä pitäisi niputtaa yhteen nippuun. Kyseessä ei ole mikään homogeeninen rahastoryhmä. Talousmediakin on osin ymmärtänyt sen ja lakannut puhumasta riskirahastoista, sijaan on otettu mm. nimitys suojarahasto.

 

Alla erä varsin hyvä ryhmittely hedge-tyyleistä, joka on peräisin FIM Maltti esitteestä.
 
Rahastojen tyylit
 
A.) Suhteellinen arvo (Relative Value)
Vaihtovelkakirja arbitraasi (Convertible Arbitrage)
Korko arbitraasi (Fixed Income Arbitrage)
Osakemarkkina neutraali (Market Neutral)
 
B.) Tapahtuma-johteiset (Event Driven)
Riski arbitraasi (Risk Arbitrage)
Ongelmayhtiöiden arvopaperit (Distressed Securities)
 
C.) Opportunistiset (Opportunistic)
Makro (Macro)
Lyhyeksi myyviä (Short Sellers)
Alue, sektori tai tyyli (Long Region,Industry or Style)
Kehittyvät markkinat (Emerging Markets)
Pitkä/lyhyt osake (Long/Short Equity (directional))
 
Ja sitten näiden rahastojen eri tyylien tuotosta löytyy mm. oheinen kuva. Valitettavasti sen ryhmittely ei satu täysin yksiin yllä olevan kanssa. Kuvan ryhmittelyn selitykset löytyy Wikipediasta:

 

Parhaiten menestyneet tyylit ovat olleet yrityskaupat, makro (joka tarkoittanee lähinnä teknistä treidausta) ja markkinaneutraali osake. Miinuksella tuotossa ovat ongelmayhtiöiden arvopaperit, Tapahtuma-johteiset, osakepohjaiset, suhteellinen arvo ja hännän huippuna vaihtovelkakirja arbitraasi

 

 
Huonolla menestyksellä ei ole oikeastaan mitään korrelaatiota tavanomaisen riskin kanssa, esim. vaihtovelkakirja arbitraasin pitäisi olla vääräriskinen strategia. Minusta tämä heijastelee parhaiten sitä, että markkinoilla on ollut paljon rahastojen pakkomyyntejä. Tällöin on myyty tavanomaista tilannetta paljon enemmän normaalioloissa strategian vastaisia yhtiöitä. On jouduttu myymään hyviä yhtiötä kun pakkotilanteessa ne ovat olleet ainoa keino saada rahaa.
Itse en näe tilanteen muuttuvan lähiaikoina tai edes vuoden, parin kuluessa, joten osaavin sijoituskohde olisi makro eli tekninen treidaus jossa kohteena ovat kaikki pörssikaupan olevat tuotteet.

 

 

 

Sivut

Tilaa syöte Strategiat ja sijoittamisen perusteet