Strategiat ja sijoittamisen perusteet

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Joukkorahoitus on kasvamassa varteenotettavaksi rahoitusmuodoksi

Joukkorahoitus tarkoittaa sitä että yksiyishenkilöt rahoittavat suoraa yrityksiä tai yksityishenkilöitä.

Joukkorahoitus on kasvattanut voimakkaasti suosiotaan ja joukkorahoitus muodostaakin jo varteenotettavan rahoitusvaihtoehdon sekä pienille yrityksille että kulutusluottoa hakeville yksityishenkilöille. Myös sijoittajille nämä muodostavat erään vaihtoehdon.

Nordnet pelaa härskisti johdannaisilla

Suomen suurimpiin arvopaperivälittäjiin jo kuuluva Nordnet on pidempään markkinoinut aggressiivisesti johdannaisiaan. Nyt se on lisännyt valikoimaansa suosituimpien yhdysvaltalaisten suuryhtiöiden johdannaiset, koska kaupankäynti itse osakkeilla on vilkastunut. Sijoittajat ovat sinänsä perustellusti kohdistaneet luuppinsa muuallekin kuin Helsingin kapeaan pörssiin.

Tarjouksen täkynä on ilmainen kaupankäynti yli sadan euron kertasummilla. Nordnet vetoaa markkinoinnissa joidenkin yhtiöiden osakkeen korkeaan yksikköhintaan ja omiin erittäin koviin kaupankäyntikustannuksiinsa. Yhdysvaltojen markkinoille ne sitä todella ovat, minimissään viisitoista euroa.

Tässä jo tuoksahtaa pahasti. Kun Nordnet itsekin myöntää veloittavansa raskaasti varsinaisten osakkeiden kaupasta, niin miksei se viilaa omaa komissiotaan?

Käyttäjän J.Vahe kuva

Lisää hyvinvointia kansalle,

luvataan seuraavien viikkojen aikana joka tuutista, vaan miten vaalien jälkeen?

Vaalien jälkeen valtiovarainministeriön pojat lyövät eteen sellaiset rätingit että jaossa on lähinnä jaettua ja jatkettua köyhyyttä enintään hiukan tasapäisemmin tasattuna.

Vaurastumista julkinen sektori tarjoaa lähinnä Veikkauksen peleissä. Joka ainoa rahapeli on sellainen, että keskimäärin siinä voittaa vain pelin järjestäjä, mutta Veikkauksen pelit ovat toki voitonjaon osalta kaiken pahimmasta päästä. 

Jakoa perustellaan sillä, että loppu menee ”hyvään tarkoitukseen”. Ainakin se menee kohteisiin, joihin valtion rahaa ei kehdata laittaa. Hmmmm?

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Buffett:n sijoittajakirje 1988

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1988 kirjeen sisältöön ja aiheena on:

  • Tulosraportointi ja sijoittajan tarpeiden täyttäminen
  • Toimitusjohtajien vertailusta puuttuu verrokki
  • Osakkeiden suuri vaihto

Sijoittajakirjeet on vapaasti saatavilla Berkshire Hathaway:n kotisivuilta (http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html). Kirjeet sisältävät normaalia vuosikertomustekstiä siitä, miten Berkshire Hathaway:llä meni kyseisenä vuonna. Mutta, kuten todettua, niin joukossa on myös ajatonta sijoitusviisautta.

Pörssien rumba kumpuaa pelosta ja epävarmuudesta

Miksi pörssit kaikkine instrumentteineen heiluvat ajoittain niin voimakkaasti? Tehokkaiden markkinoiden teoria, jota valtavirran taloustietelijät suosivat, väittää markkinoiden toimivan niin järkiperäisesti ja matemaattisen tarkasti, että arvopaperien hinnat ovat aina oikeat. Lyhytkin kokemus markkinoista kertoo ihan muuta.

Kaikki omistuskohteet, joista etenkin osakkeet kiinnostavat useimpia sijoittajia, loikkivat levottomina aikoina kursseiltaan hillittömästi. Jo päivätason muutokset saattava olla useita prosentteja.

Finanssikriisin rajuimmissa pyörteissä olen nähnyt suurten osakeindeksien rytisevän kymmenen prosenttia alas yhtenä päivänä – ja seuraavana saman verran ylös. Viimeksi vastaavaa hullunmyllyä näimme jouluna.

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Arvonmäärityksen sudenkuoppia

Arvonmäärityksestä tulee helposti varsin monimutkaista, kun erilaisia laskennan parametreja pitää ylläpitää ja tehdä arvioita niidenkin kehityksestä. Lopputuloksena voi syntyä valtava Excel-taulukko, missä kaikki vaikuttaa kaikkeen ja laskelman tekijä saa juuri sellaisen lopputuloksen kuin hän haluaa tai tarvitsee.

Tässä kirjoituksessa katsotaan muutamia oleellisia sudenkuoppia, joihin laskennassa on hyvä kiinnittää erityistä huomiota. Nämä oikeastaan valkenivat itsellenikin vasta arvonmäärityksen kirjoitussarjaa kirjoittaessa.

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Käänteinen arvonmääritys

Kirjoituksessa tutustutaan käänteiseen arvonmääritykseen sekä lisäarvon käsitteeseen. Case-yrityksenä on Olvi.

Tämä kirjoitus jatkaa arvonmääritysten sarjaa, missä aiemmin määriteltiin Sammolle arvoa osinkojen avulla ja Grahamin PE-menetelmällä sekä Elisalle vapaiden rahavirtojen (FCF) perusteella. Nyt vuorossa on käänteinen arvonmääritys ja esimerkkiyhtiönä on Olvi.

Käänteisessä arvonmäärityksessä ei sinänsä lasketa yhtiölle tai osakkeelle arvoa, vaan pyritään selvittämään yhtiön tulevien vuosien tuloskunto, joka vastaisi nykyistä osakkeen hintaa.

Lisäarvo

Laskennan perustana on lisäarvon käsite, missä osakkeenomistajan tuottovaatimus ja taseen oman pääoman arvo luo pohjan tulokselle. Mikäli touteunut tulos ylittää tuottovaatimuksen, niin syntyy lisäarvoa nykyiselle pääomalle. Muutoin (nykyinen pääoman) arvo laskee.

Korkosijoituksissa pääoman saa takaisin laina-ajan jälkeen (esim. 5 vuotta), joka yhdessä korkosuoritusten kanssa pitää diskontata korkosijoituksen arvoa laskiessa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Pörssin yli-/ali- arvostuksen mittaamisessa käytetyt menetelmät

Pörssin yli-/ali- arvostusta voidaan mitata monella tavalla. Oheisessa kuvassa on otettu esimerkiksi USA:n S&P 500 indeksi ja laskettu sen yli-/ali- arvostustilanne neljällä eri menetelmällä.

Kuvassa käytetyt laskentamenetelmät toimivat seuraavasti:

1.  Poikkeama regressiosuorasta (S&P composite from its regression).

Poikkeama regressiosuorasta lasketaan siten että S&P 500 indeksi inflaatiokorjataan ja sen  pitkän ajan kehitys piirretään logaritmiselle asteikolle. Piirretään suora joka kulkee suurin piirtein keskellä ja katsotaan paljonko nykykrssi poikkeaa tästä historiallisesta keskiarvokasvusta ylös tai alaspäin.

Finanssikriisin pörssimonttu on kaunis muisto

Tasan kymmenen vuotta on kulunut siitä, kun suuren finanssikriisin aiheuttama historiallinen pörssiromahdus pohjasi. Euroopassa se tapahtui aika lailla tähän aikaan iltapäivästä. Muistan hetken hyvin monestakin syystä.

Olin tuolloin häärännyt markkinoilla jo usean vuoden, tuohon aikaan aktiivisena päiväkauppiaana. Sitä on turha kuvitellakaan tekevänsä ilman teknistä analyysia. Ja toisaalta teknistä analyysia ilman päivittäistä markkinakokemusta.

Oma käsitykseni kyseisenä päivänä oli, että pörssit olivat lähellä pohjiaan - vaikka ilmapiiri oli finanssikriisin järkyttävien sotkujen vuoksi kaoottinen. Sitä se aina on markkinoiden pohjassa. 

2009 kevättalvella keskuspankkien ja valtioiden valtavien elvytyspäätösten myötä suursijoittajat olivat varmistuneet talouden toipumisesta. Se alkoi näkyä pitkissä markkinaindikaattoreissa, vaikka kurssit yhä sukelsivat hurjassa paniikissa.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Rahastosijoittajaa ottaa päähän

Tänään minua ottaa päähän. Sain kirjeen pankilta, jossa ilmoitetaan, että taas sulautetaan eräs perheemme rahastoista toiseen rahastoon.

Rahastoyhtiöt kehittävät mitä ihmeellisimpiä rahastoja, joita sitten myyvät asiakkailleen. Jotkut ideat toimivat käytännössä toisia paremmin. Alussa into on kova ja ”kaikille” myydään. Sitten alkaa kova työ kerättyjen varojen hallinnassa.

Jotkut rahastot törmäävät kuitenkin ongelmiin. Alla oleva markkina ei välttämättä toimi, rahaston arvo ei nouse ja sijoittajat menettävät kiinnostuksensa. Rahaston pääoma kuihtuu ja rahastoyhtiö päättää sulauttaa rahastoa toiseen rahastoon. Esimerkkejä tästä ovat Baltian maiden osakemarkkinoihin sijoittavat rahastot, sekä lääkeyhtiöihin sijoittavat erikoisrahastot, jotka yksi toisensa jälkeen ovat häipyneet markkinoilta.

Joskus ongelma on valitussa strategiassa. Markkinointivaiheessa esitetään juhlallisesti miten hyvin aiottu strategia olisi toiminut, mutta kun rahasto pääsee käyntiin jää tuottoja saamatta. Esimerkkejä näistäkin riittää myös… Varsinkin nämä ottavat päähän monellakin tapaa!!

Sivut

Tilaa syöte Strategiat ja sijoittamisen perusteet