Strategiat ja sijoittamisen perusteet

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Poikkitieteellisyydestä sijoittamisessa

 

Charlie Mungeria tai jotain hänen edeltäjäänsä lainaten: ”Kun ainoa työkalusi on vasara niin kaikki ongelmasi näyttävät nauloilta.” Monille sijoittaminen on pelkkää matematiikkaa ja lukuja. Valitettavasti pelkkien lukujen tuijottaminen tuottaa usein täsmälleen väärän vastauksen. Täsmälleen oikeita vastauksia on käytännössä mahdotonta saada, koska tulevaisuus on aina epävarma eikä kaikkia siihen liittyviä seikkoja voida matemaattisesti mallintaa, vaikka monet sitä yrittävätkin. Apunaan voi käyttää mm. muiden tieteenalojen tärkeimpiä tosiasioita ja niistä muodostettuja malleja. Kirjoituksessa esittelen joitakin tosiasioita, jotka vähentävät sijoittajien väärinymmärryksiä tai lisäävät sijoittajien ymmärrystä markkinataloudesta ja sijoittamisesta. Käsittely on pinnallista.

 

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Buffett:n sijoittajakirje 1980

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1980 kirjeen sisältöön ja aiheena on:
1) Tytäryhtiöiden käsittely tilinpäätöksessä,
2) Pitkän aikavälin tuotot
3) Ostovoiman lisäys on merkitsevää

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Stopparilla suojaudutaan kurssilaskulta

Jotkin yksityissijoittajat käyttävät niin sanottuja "stoppareita".  Mitä nämä ovat ja miten niitä käytetään?

Stoppari on vakuutus kurssilaskua vastaan

Stoppari (stopp loss) on perusmuodossaan myyntitoimeksianto, joka laitetaan aktiivisena odottamaan siltä varalta, jos kurssi lähtee äkilliseen laskuun. Jos lasku käynnistyy niin stoppari myy osakkeet ennen kuin ehtii syntyä isompaa tappiota. Se on siis vakuutus kurssilaskua vastaan. Stoppariksi kutsutaan joskus myös ostotoimeksiantoa, joka laitetaan odottamaan siltä varalta että jonkin aliarvostetun osakkeen arvo lähtee nousuun. Tällöin nousuun päästään mukaan vaikka menetetäänkin hieman nousun alusta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Toimialasijoittaminen perustuu muoti-ilmöiden hyödyntämiseen

Teknologiasektori on viimeisen viiden vuoden ja myös viimeisen vuoden ehdoton voittaja selviää piksun toimiala etf vertailusta. Voittajia ovat olleet nousukauden tyypilliset sektorit kuten kulutushyödykkeet (consumer discr). 

Välttämättömyystaropeisiin liittyvät protektiiviset sektorit kuten energia, päivittäistavarat (consumer stapl), yhdyskuntapalvelut (utilities) ja raaka-aineet (materials) ovat pärjänneet selvästi huonommin.

Terveydenhuoltoyritykset olivat muodissa aina vuoteen 2015 saakka. Alan osakkeiden arvostustaso nousi kuitenkin yliarvostetuksi ja nyt on ollut monta vuotta vaisumpaa menoa. Muoti on vaihtunut ja nyt ovat teknologiajätit sijoittajien lemmikkejä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Käynnistyvän inflaation vaikutukset tulevat parin vuoden viiveellä

EU inflaatio on kesäkuussa saavuttanut Euroopan keskuspankin 2% tavoitteen ja USA:n 2,8% inflaatio ylittää jo tavoitetason. Mitä tämä tarkoittaa sijoittajan kannalta?

Sijoittajan kannalta asialla ei ole välitöntä merkitystä vaikka pankkitileillä makaavat varat menettävätkin arvoaan. Vaikukset osakkeiden ja korkosijoitusten arvoihin tulevat epäsuorasti ja viiveellä. Niinpä esimerkiksi osakkeiden arvoilla ja inflaatiolla on vain vähän suoraa korrelaatiota (Tradingeconomics kuva oikealla). 

Käynnistyvän inflaation vaikutukset tulevat yleensä parin vuoden viiveellä ja epäsuorasti:

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Demokratia ja kansalaisyhteiskunta kärsivät joka suunnalla tappioita

Demokratia, oikeusvaltio ja kansalaisyhteiskunta menestyivät 1990 luvulla. Venäjä, Etelä-Amerikka, keski-Eurooppa ja jopa Kiina etenivät harppauksin kohti vapaampaa, kansalaisten oikeuksia tavoittelevaa valtiota. Nyt tilanne on toinen. Venäjä, Kiina ja Turkki ovat jo käytännössä yhden miehen diktatuureja, keski-Eurooppa horjuu ja USA on presidenttinsä johdolla edennyt muutamia askelia kohti oikeusyhteiskuntaa halveksivaa vahvan miehen johtajuutta.  Maailma on Freedomhouse suorittaman seurannan mukaan kulkenut kohti vahvojen miesten hallintaa.

Miten tämä vaikuttaa sijoittamiseen? Periaatteessa vähän. Taloudellinen toiminta ei ota kantaa poliittisten johtajien valintaan eivätkä epädemokraattiset hallinnot vastavuoroisesti aina haittaa yritysten toimintaa. Mutta ajattelutapa joka ihannoi vahvoja johtajia on kuitenkin poikkeuksetta ennen pitkään johtanut myös sijoittajien kannalta epäedulliseen suuntaan. Vahvat johtajat eivät kunnioita oikeusvaltiota, yhteisiä sääntöjä eivätkä kansainvälisiä normeja, he ovat itse vahvoja ja normien yläpuolella.  He kohtelevat kansalaisia ja yrityksiä jossain määrin mielivaltaisesti, omien näkemyksiensä perusteella. Yhteiskunnasta tulee epäreilu ja arvaamaton ja se johtaa aikaa myöden talouden rapautumiseen. Siksi sijoittajan kannattaa välttää epädemokraattiseen suuntaan kehittyviä maita, niistä tulee harmia.     

Käyttäjän J.Vahe kuva

Holdauksen kritiikki

Luin jälleen kerran, ettei kursseja tarvitse seurata, mutta tähtäin pitää asettaa vähintään kolmeen vuoteen.

Vastaväitteeni:

Jo 3 v. on vaativa tehtävä. Trumpista ei pitänyt tulla pressaa, tuli kuitenkin. Alkusählinkien jälkeen näyttää siltä, että kyllä hän kauppasodan pyrkii saamaan, jolla on suuri vaikutus etenkin metalliteollisuuteen. Nyt pohdittavana on, valitaanko hänet uudestaan (muistakaa, ettei pitänyt valita alun perinkään). Lisäksi Trump on vain tietyn ideologian edustaja. Tullit saattavat nousta muutenkin.

Edelleenkin tuntuu siltä, että monien mielestä korkoa korolle  –efekti liittyy vain holdaamiseen. Tarjoan vaihtoehtoisen lähestymistavan.

Tekoälypohjainen salkkumalli RMP arvioi kilpailevien ennustemallien ja salkkusuositusten downside riskiä suurteholaskennan menetelmin

Salkkumalli RMP (Recursive multi-period portfolio modeling) käyttää tekoälypohjaista suurteholaskenta-alustaa GHA (Genetic Hybrid Algorithm) sijoitussuositusten määrittämiseen. Algoritmi käyttää joukkoa parametreja osakemarkkinoiden ja fundamenttien historiallisen kehityksen tilastomatemaattiseen arvioimiseen sekä salkkuvalinnan ohjaamiseen. Hyvien parametrien tunnistaminen ja niistä johdettavien salkkustrategioiden downside-riskin määritys vaativat raskasta rinnakkaisprosessointia. Arvopaperilehteä varten suorittamassani OMXH 25-testissä parametrit on kuitenkin täsmennetty yksinkertaistetusti yhdellä prosessorilla. Tässä testissä ei myöskään määritetty salkkustrategian downside-riskiä.

(https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/suomalaisprofessorin-salkkumalli-paihittaa-indeksin-6726842).

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Edellinen kauppasota taisteltiin 1930-1934

Mitkä ovat kauppasodan seuraukset - olisiko historialla jotain kerrottavaa? Tässä tapauksessa kyllä. Edellinen merkittävä kauppasota käytiin USA:n ja muun maailman välillä vuosina 1930-1934 ja tästä sodasta on paljon opittavaa.

1920 luku oli ollut USA:n ja Euroopan kukoistuskautta. Autot tulivat katukuvaan ja iloisella 20- luvulla saavutettiin hyvinvoinnin taso, joka ylitettiin USA:ssa vasta 20 vuotta myöhemmin, 1940- luvun lopulla. Kansallismielinen ääriajattelu ja populismi saivat aikaan sen että eri puolilla maailmaa, myös USA:ssa, alettiin 20-luvun aikana nostaa tulleja ja vuonna 1930 oltiin jo tilanteessa jossa talouskasvu alkoi kärsiä. Tässä tilanteessa USA halusi suojella maataloustuotantoaan ja julisti kauppasodan muulle maailmalle asettamalla tullit 20'000 erilaiselle ulkomaiselle tuotteelle. Muut maat vastasivat vastatulleilla ja pian oltiin USA:n ja länsi-Euroopan välisessä kauppasodassa. USA:n ulkomaankauppa romahti 66% ja maailmankauppa noin 33%. Sukellettiin 30 luvun lamaan josta toipuminen vei USA:n osalta 20 vuotta.

OIiko kauppasota suoranainen syy 30 luvun lamaan vai pahensiko se vain laman pituutta ja syvyyttä? Nykytutkijat ovat asiasta erimielisiä, mutta aikalaisiin kauppasota jätti syvät jäljet. USA käänsi takkinsa ja siitä tuli vapaakaupan äänitorvi. USA:ssa ei enää seuraavaan 90 vuoteen haluttu kokea vastaavaa ja USA:n tuella syntyivät maailmaan vapaakaupan instituutiot GATT ja sen seuraaja WTO.

Käyttäjän Jesse Viljanen kuva

Yhden keskustelun arvo yli 27 000 €

Oletko koskaan miettinyt miksi olet päätynyt tekemään jotain tiettyä asiaa? Olet aloittanut polttamaan, sijoittamaan, harrastamaan tiettyä asiaa tai päätynyt väärään porukkaan. Pienet tapahtumat elämässä voivat johdattaa meidät tekemään monennäköisiä asioita ja silloin kyseisenä aloitushetkellä ei vielä osannut ajatella mihin se sinut vie. Itsellä on monia tiettyjä hetkiä, jolloin tunnistan muuttaneeni ajatusmaailmaani tai muuttaneeni tekemisiäni. Monet tilanteet ovat liittyneet joko käytyyn keskusteluun tai tiettyyn tapahtumaan. Haluankin tällä kertaa kertoa tarinan keskustelusta, jonka arvo on ollut minulle tähän mennessä yli 27 000 euroa.

Sivut

Tilaa syöte Strategiat ja sijoittamisen perusteet