Strategiat ja sijoittamisen perusteet

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Kuukausisäästäjän elämä on helppoa!

Sijoittaminen on joskus erittäin epäreilua. Jos sinulla on sijoitussalkku, suurehko tai pienehkö joudut säännöllisin väliajoin ottamaan kantaa vallitsevaan markkinatilanteeseen, sijoituskohteisiin sekä ylipäätään joudut seuraamaan sijoituksiasi. Joudut siis tekemään työtä tuottojen eteen!

Kuukausisäästäjällä ei ole tällaisia ongelmia. Ei alkuunkaan… Jos aloittaa nollasta, tai melkein nollasta ja sijoittaa kuukausittain johonkin rahastoon tai indeksirahastoon, ei tarvitse tietää mitään. Ei siis yhtään mitään! Ei tarvitse seurata markkinoita, ei tarvitse miettiä veroja, kulutkin ovat mitättömät, jos niitä ollenkaan on (esim. kuluttomia indeksirahastoja).

Kuukausisäästäjän ongelmiin ei myöskään kuulu hajautuksen seuraaminen, tuo hoituu itsestään. Aikahajautuskin on varsin kunnossa, joka tilanteessa sijoitetaan jotakin. Ei edes allokointia, eli hajautusta omaisuuslajeihin tarvitse miettiä! Ei tarvitse miettiä osinkojen uudelleensijoittamista, sekin hoituu itsestään!

Käyttäjän J.Vahe kuva

Onko holdauksessa eurooppalainen valuvika?

Kuten olen aiemmin sanonut, en pahemmin perusta ns. holdauksesta, jossa osaketta omistetaan vuodesta toiseen.

Perustelu on yksinkertainen: monena viime vuotena olen keväällä ns. osinkokiiman aikaan kysynyt itseltäni, uskonko saavani osaketta halvemmalla jossain vaiheessa ennen vuoden loppua. Vastaukseni on ollut myöntävä ja olen siis ”sell in May”.

Vaikka kyse on subjektiivisesta havainnosta, olen em. menettelyn todennut mahdolliseksi Euroopassa ja huonommin toimivaksi USA:ssa.

En tiedä, mistä ero johtuu. Ehkä markkinoitten dynamiikka ja psykologia on eri. Onko niin, että kun ns. laatuosake USA:ssa laskee prosentin tai pari, niin moni tarraa siihen niin lujasti kiinni, että lasku jää siihen ja uutta saa odottaa pitkään.

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Buffett:n sijoittajakirje 1982

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1982 kirjeen sisältöön ja aiheena on:
1) Pääoman tuotto voitonjaon jälkeen sisään jäävälle rahalle
2) Yritysosto omilla osakkeilla
3) Bulkkituotteen ja ylitarjonnan vaikutus yhtiön kannattavuuteen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

ETC rahastojen avulla voi sijoittaa fyysisiin raaka-aineisiin

Tavallinen kuluttaja voi sijoittaa fyysisiin raaka-aineisiin niinsanottujen ETC (Exhange Traded Commodity) rahastojen kautta. Euroopplaisille kuluttajille on Frankfurtin pörssissä tarjolla joukko järkeviä tuotteita.  Piksu on koonnut "Markkinat / ETC-rahastot" sivulle Frankfurtin pörssistä (Xetra) ETC tuotteet (26 kpl) seuraavien kriteereiden perusteella:

  • rahastolla pitää olla tavalla tai toisella järjestetty fyysinen vakuus (vakuutena raaka-ainetta joka kattaa rahaston pääoman)
  • rahaston kulut ovat maksimissaan 0.75% vuodessa
  • osto ja myyntilaidan ero, ns. spreadi, on maksimissaan 3%
  • rahaston pääoma on vähintään 1 M€
  • osto ja myynti toimeksiantojen vaihtuvuus on minimissään 0.1 M€  (kuvaa vaihtoa)

Luettelo on tehty koska kaikki ETC tuotteet eivät ole kuluttajille edullisia eikä kaikilla käydä riittävästi kauppaa. Luettelo on siitä syystä paikallaan. 

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Syntymävuodellasi on merkittävä vaikutus tuottoosi, etenkin pitkällä tähtäimellä

Viime blogissani tutkin miten keskimääräiseen tuottoon päästiin eritoten osakemarkkinoilla, esimerkkinä laajasti tunnettu S&P500 indeksi. Totesin silloin, että aikajaksolla 20.8.1998-20.8.2018 indeksin vuotuinen keskituotto jäi vaivaiseen 4,93%:iin. Tämän päälle on vielä maksettu osinkoja.

Tässä blogissa aion verrata edelliset 20 vuotta (1998-2018) sitä edeltäneeseen 20 vuoden (1978-1998) jaksoon, jotta ymmärrämme paremmin mistä on ollut kyse, ja miten tämä vaikuttaa sinunkin tuottoihin.

Jos olet joskus pohtinut, että aiemmin kaikki oli paremmin niin et ole yksin. On nimittäin ollut valtavan iso ero, milloin olet ollut markkinoilla mukana sijoittajana. Alla on kuvattu S&P500 indeksi siten, että tutkitaan miten 100€ olisi kehittynyt 20 vuoden aikana, sijoittamalla varat suoraan S&P500 indeksiin. Tässä ei ole mitenkään osingot huomioitu, ja X-akseli tarkoittaa pörssipäiviä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Sijoittaminen yleistyy suomalaisten naisten keskuudessa

Maailmaa muuttuu ja kehittyy jatkuvasti, eri paikoissa ja alueilla eri tahtiin. Tänä kesänä Saudi Arabiassa naiset saivat ensimmäistä kertaa ikinä luvan ajaa autoa. Ajatella, että vuoteen 2018 asti he eivät ole voineet sitä tehdä, lain kieltäminä. Pelkkä ajatus tämänkaltaisesta kiellosta voi monen länsimaalaisen mielestä kuulostaa täysin absurdilta, tai suorastaan naurettavalta. Mutta vaikka yleisesti ottaen omassa yhteiskunnassamme miesten ja naisten välisen tasa-arvon koetaan olevan melko hyvällä tolalla, ei asia kuitenkaan ihan täysin näin ole. Kaikki esimerkiksi tietävät, että miehet tienaavat yhä keskimäärin enemmän kuin naiset, täysin samasta työstä, jopa niissä maissa, joissa sukupuolten välisen tasa-arvon koetaan olevan maailman parhaalla tasolla.

Suomessa tunnetusti tasa-arvotilanne on yleisesti ottaen ja muuhun maailmaan verrattuna hyvällä tasolla. Se, mikä saattaakin jarruttaa naisia tekemästä joitakin yleisesti miehisiksi koettuja asioita, onkin ennen kaikkea asenteet ja syvälle selkäpiihin juurtuneet tavat, eikä niinkään se, että asiat olisivat naisilta kiellettyjä. Esimerkiksi sijoittaminen on aihe, jonka on yleisesti suomalaisissa kodeissa koettu kuuluvan miehille.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Pitkäaikaisen tuoton anatomia

Sijoituksen kokonaistuottoa kuvaillaan yleensä vuotuisena keskimääräisenä tuottona. Yksinkertaisena esimerkkinä otettakoon osakemarkkinat. Tuoton pitäisi eri oppikirjojen mukaan asettua 8-10% tasolle vuosittain pitkällä tähtäimellä.

Tästä samasta asiasta saadaan pankeissakin kuulla, kun käydään sijoitusneuvojan luona, eli tuotto-odotus on aina jotain, ja sama joka vuosi hamaan tulevaisuuteen.

Viimeiset 20 vuotta on kuitenkin ollut hankalaa aikaa osakemarkkinoilla, mukaan on mahtunut kaksi suurempaa kriisiä, teknokupla ja finanssikriisi. Maailman seuratuimpiin indekseihin kuuluva amerikkalainen S&P500, on hintaindeksi, joka kuvailee 500 suuryritysten hintakehitystä. Aikajaksolla 20.8.1998-20.8.2018 tämä indeksi on tuottanut keskimäärin 4,93% vuosittain. Alkuavo oli 1091 pistettä ja viimeinen havainto 2857 pistettä.

Tämän päälle on maksettu osinkoja vuosittain sijoittajille. Osinkotuotto on ollut Amerikassa varsin heikko, keskimäärin vajaat 2% vuosittain tällä jaksolla. Vaikka olisi sijoittanut saadut osingot takaisin indeksiin olisi sijoituksen keskituotto tällä aikavälillä ollut selkeästi keskimääräistä heikompaa.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Yhtiön tulokseen perustuvista tunnusluvuista

 (Aiheena on siis sijoittamisen perusteet)

Johdannoksi

Aihetta ilmaistaan perinteisesti PE-luvulla (price / earnings eli

kurssi jaettuna osakekohtaisella tuloksella [eli EPS:llä = earnings

per share]). Uudempia tunnuslukuja ovat esim. EV/

EBIT ja EV/EBITDA, joissa yrityksen velatonta arvoa (enterprise

value) verrataan liiketulokseen (EBIT = earnings before

interests and taxes) tai käyttökatteeseen (EBITDA= earnings

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Vaurastumisen avain on varojen sijainnissa

Viime aikoina olen törmännyt useisiin artikkeleihin, joissa pohditaan minkä takia varallisuuserot aina vain kasvavat. Minusta asian laita on päivänselvä. Kyseessä on siitä, miten hyvin ihmiset pystyvät allokoimaan varallisuutensa tuottaviin kohteisiin. Tässä kolumnissa en ota kantaa tuloihin enkä tulojen jakoon, se on täysin toinen tarina.

Tilastokeskuksen mukaan noin puolet suomalaisten nettovarallisuudesta on allokoitu omaan asuntoon. Minun mielestäni oma asunto ei ole eikä tule olemaankaan sijoituskohde millään tavalla. Oma asunto on kuluerä, ani harvoin vapautuu mitään rahoja sieltä missään vaiheessa elämää, vaikka asunnon arvo sinänsä voi nousta. Vain ja ainoastaan kun asunto vaihdetaan halvempaan tai muutetaan vuokralle, on mahdollista vapauttaa varoja siitä muihin tarkoituksiin. Toki arvonnousu mahdollistaa lainan saantia, joka voi edistää vaurastumista.

Sivut

Tilaa syöte Strategiat ja sijoittamisen perusteet