Strategiat ja sijoittamisen perusteet

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kehittyviltä toimialoilta on mahdollisuus poimia voittajia

Accenturen tutkimus osoittaa, että suurin osa suuryrityksistä on toimialakehityksen piirissä.

Toimialakehityksestä selviää voittajana tyypillisesti muutama yritys. Sijoittajan kannattaa etsiä voittajia ja kasvavia yrityksiä silloin kun on kyse toimialakehityksestä. Kehittyviä teollisuudenaloja ovat muun muassa ohjelmistoala, energiasektori ja korkea teknologia.

Terveydenhuolto ja vakuutustoiminta ovat Accenturen mukaan maailmanlaajuisesti hitaasti muuttuvia aloja ja niiden yhteydessä sijoittajan kannattaa keskittyä pitkäaikaiseen tuloksentekokykyyn. Suomessa terveydenhuolto on kuitenkin voimakkaassa toimialakehityksessä ja sote myllerryksestä on mahdollisuus löytää voittajia. 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Paljonko on paljon?

Julkaisin tuossa artikkelin, joka osoittaa, kuinka epämääräisiä ovat uusimman historian kaikkein yksinkertaisimmatkin kysymykset. ”Koska toinen maailmansota alkoi ja kuinka moni siinä kuoli?”

Mikäli asiaa katsoo talouden näkökulmasta, tilanne ei muutu. Mauno Koivistokin on tarjonnut esimerkkiä siitä, miten joukko ennustelaitoksia arvioi Suomen talouden kasvavan 2,1 – 2,3 %, kun se oikeastaan laski noin 7 %. Mitä desimaalilla tekee, jos etumerkkikin on väärä?

Brändin menestys riippuu siitä, kuinka paljon sitä halutaan ja kuinka paljon siitä siis ollaan valmiita maksamaan yli bulkkituotteen hinnan. Brändillekin jotkut ovat osaavinaan laskea arvon, mutta arvon tuleva kehitys on ainoastaan kuluttajan oikkujen varassa. Esim. Apple henkilöityi Steve Jobsiin ja mielestäni on peräti kyseenalaista, mihin se enää voi henkilöityä.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Luksusbrändien anatomia

Luksusbrändit ja niistä laskuttavat yritykset tuottavat voittomarginaaleja, joita niiden ei pitäisi saada mikäli ihmiset toimisivat järkevästi. Ne korostavat statustamme parantaen sosiaalista hyväksyntäämme. Ne ovat onnistuneet luomaan mielikuvia, jotka mahdollistavat perustelemattoman korkeat hinnat. Scott Galloway on kirjassaan the four, the hidden DNA of Amazon, Apple, Facebook and Google määritellyt luksusbrändeille viisi tärkeintä ominaisuutta: Yrityksen perustaja joka on noussut puolijumalaksi asiakkaidensa keskuudessa, mielikuva mahtavasta käsityöläisyystaidosta, luksusmyymälät, maailmanlaajuinen tunnettavuus ja tietysti korkeat hinnat. Ilman näitä elementtejä on vaikea luoda mielikuvia luksusbrändistä.

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Sijoitussalkku kannatta siivota kesäksi

Pörssin kesädroppi-ilmiöksi sanotaan osakemarkkinoiden taipumusta laskea kesän aikana. Ilmiö vaikuttaisi olevan todellinen. Osakkeet kehittyvät heikommin kesällä. 

Viereisessä kuvassa on Suomen pörssin markkina-arvon keskimääräinen kehitys kunakin kuukautena. Kehitys on laskettu keskiarvona viimeisen 30 vuoden ajalta. Toukokuu ja kesäkuu vaikuttaisivat olevan heikoimmat kuukaudet jolloin pörssin markkina-arvo keskimäärin laskee. Parhaat pörssinousut nähdään talvella, lokakuun ja huhtikuun välillä. 

Ilmiö ei ole pelkästään Suomalainen. Ilmiö nähdään lähes samanlaisena myös USA:n pörssissä.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Vielä listautumisista

Marimekon ensimmäisessä ipo:ssa 1974 pikavoitto oli 250 %. 1980-luvun kasinotalous huipentui Suomessa OTC-listautumisiin, jotka olivat tavallaan jälkimainettaan parempia. Listautujilla oli sinänsä yleensä tervehkö liiketoiminta, miksi anneissa sai pääsääntöisesti pikavoittoja, joistain runsaastikin. 1990-luvun alun karmea lama vain teki selvää jälkeä vähän paremmistakin firmoista ja OTC-lista lopetettiin.

1980-luvun monissa listautumisanneissa osakkeita sai reilusti, tuhansilla ja kymmenillätuhansilla markoilla.

1990-luvun lopussa it-kupla huipentui samantapaiseen listautumisbuumiin sillä erotuksella, että kaikilla firmoilla ei ollut liikevaihtoa ollenkaan, vaan ainoastaan pilkettä tj:n silmäkulmassa. Poikkeuksena oli Sonera listautumisensa alkutaipaleellaan.

Pahasti pelkään, että nykyinen innostus johtuu noitten muinaisten antien muisteloista, "muinaisten" antien, joihin tosin itsekin osallistuin.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Taloudellinen riippumattomuus, onko edes realistista?

Blogia on muokattu kokonaan uusiksi 21.3.2018 klo 14:00

Nettiä selatessani törmään varsin usein siihen, että ihminen tavoittelee taloudellista riippumattomuutta. Mietin silloin tällöin kuinka kauan siihen menisi, ja ymmärtääkö ihminen tätä tavoitellessaan mitä se vaatisi? Katsotaanpa, onko mahdollista, että useimmat voisivat sitä saavuttaa?

Aloitetaan määrittelemällä taloudellista riippumattomuutta tilaksi, jossa ansiotyön tekeminen ei ole välttämätöntä elintason ylläpitämiseksi. Näin ollen tulovirta koostuisi vain passiivisista tulovirroista. Nämä voivat olla vaikkapa osinkoja, korkoja tai vuokratuottoja.

Huomataan, että ensimmäinen harha syntyy siitä, että pääomatulojen hankkiminen ei vaatisi jatkuvaa ylläpitoa. Pääoman hoitaminen on työ missä muukin työ, eikö vain? Ja ellei ole, sinä maksat jollekin siitä, että hän tekee työn puolestasi.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Historia ja sijoittaminen

Kommentoin hiukan laajemmin mainittua aihetta.

Talouden muutosvauhti on siksi nopeaa, etten tosiaankaan usko, että esim. 5 tai 10 v takaisten tilinpäätöstietojen läpikäyminen paljonkaan selvittäisi yhtiön pysyvää kilpailuetua eli vallihautaa.

Esim. kotoinen Sonera muuttui maailmanvalloittajaksi, josta palasi häntä koipien välissä Ruotsiin, Nokia koki valtavan muutoksen sekatavaratalosta lopuksi pelkäksi kännykäntuottajaksi, jotka nekin myi ja palasi takaisin aiemmin myymiinsä verkkoihin. SKOP kohosi hiljaisuudesta nopeaan uhoon ja tuhoon. Samanlaisia esimerkkejä on vaikka kuinka.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Markkinat eivät taaskaan toimineet rationaalisesti

Trump saattaa olla Hitlerin ohella niitä harvoja poliitikkoja, joka ainakin yrittää pitää lupauksensa.

Ensin hän aloitti oman Berliinin muurinsa rakentamisen ja rakennusfirmojen osakkeet nousivat niin kuin kaikki on noussut viimeisen vuoden aikana.

Sitten hän uhkasi nostaa terästulleja lupauksensa mukaan, mutta siitä markkinat eivät enää pitäneetkään. Katsotaan kun Trump seuraavaksi ottaa esille sen ohjelmakohdan, että kun ydinaseita kerran on, niin onhan niitä syytä käyttääkin. Mielenkiintoista nähdä, paljonko asefirmojen osakkeet silloin nousevat.

Perjantaisessa suomalaisten metalliyhtiöitten kurssilaskussa oli vain se erikoinen piirre, että O-k ja SSAB molemmat omistavat USA:ssa toimivia metallitehtaita, joten en ymmärrä, miten Trumpin uhkaukset niihin firmoihin ihmeemmin vaikuttavat.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Varför slår inte aktiefonderna sina index?

En märklig sak på marknaden är att aktiefonderna sällan slår sina index på lång sikt. Betyder det att industrin är inkompetent eller att avgifterna är höga?

Svaret på detta är betydligt svårare än man kunde ana. De facto klarar förvaltarna typiskt av att välja rätt bolag som leder till överavkastning och typiskt är inte ens avgifterna ett oöverkomligt problem. Det är inte här som problemet ligger. I den här bloggen ska vi syna aktiefonderna lite närmare.

Fondens storlek har betydelse

Fondens storlek har stor betydelse för en fonds framgång. Ju mindre en fond är desto lättare är den att hantera. Om fondens storlek är 10 milj €, och ett innehav kan inte vara större än 10% så blir ingen investering större än 1 milj€. Om fonden har t.ex. 50 olika bolag varierar innehaven kanske mellan 30.000€ och 1milj€. Mindre innehav än 0,3% av en sådan portfölj är knappast motiverat.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Saker att tänka på då du placerar i indexfonder eller ETF

Att placera i index är enkelt, lätt och effektivt som vi kunde konstatera från förra bloggen. Man kan köpa dem och göra sig av med dem mycket lätt. Enkelt och effektivt. Eller är det så?

Marknaden svämmar över med ETF och indexfonder, urvalet är gigantiskt. Ännu för några veckor sedan var urvalet ännu större, men Finansinspektionen krävde nyckelfakta på finska eller svenska av de produkter som erbjuds på marknaden och i och med det försvann hundratals ETF från marknaden. Man anser alltså att finländaren inte har kapacitet att tolka t.ex. engelskspråkig text... Det är en helt egen diskussion...

Gemensamt för ETF och indexfonder är att de har ett underliggande index, som kan vara vad som helst. Man måste kolla innan man köper vart den placerar och inte bara lita på namnet. Här är några saker man speciellt ska fästa uppmärksamhet vid:

Indexfond eller ETF?

Sivut

Tilaa syöte Strategiat ja sijoittamisen perusteet