Strategiat ja sijoittamisen perusteet

Pyyhi kankkusi arvoansalla

Sijoittamisen yksi suuria harhaluuloja on ”value trap” eli arvoansa. Se tarkoittaa sortumista osakkeeseen, joka on yhtiön fundamenttien perusteella oikeasti alihintainen, mutta aliarvostuksen jatkuessa jäät nalkkiin tuottamattomaan osakkeeseen. Se siis pysyy alihintaisena markkinoiden kykenemättä avaamaan silmiään yhtiön todelliselle arvolle. Osakekurssi ei kehity realiteettien mukaisesti, sijoituksen arvo ei kasva. Aiheesta kirjoittaa tuoreeltaan Tuomo Saarnio Nordnetin blogissaan.

https://blogi.nordnet.fi/mista-syntyy-sijoittajan-etu/

Ongelmaa tai sellaiseksi kutsuttua kiroilevat monet sijoittajat kokemukseni mukaan. ”Miks tää saatanan osake ei nouse vaikka tää on sikahyvä yhtiö”. Tätä urputusta ovat sijoittajien keskustelupalstat pullollaan.

Moisen tuskaileminen on amatöörisijoittajan tunnus. Yhtiön todellinen arvo ei ole osakekurssissa, vaan sen tuloskunnossa ja osingonmaksukyvyssä. Osakekurssi usein heijastelee niitä kohtuullisessa mitassa, muttei aina – ja tällaisia alihintaiseksi arvostettuja osakkeita sijoittajan on menestyäkseen haettava.

Käyttäjän sergio kuva

Ola Lauritzon: Aktier – 3 steg till ekonomisk oberoende

Jar har just läst Ola Lauritzons nya bok. Boken är mycket intressant. Den sammanfattar ganska många av mina egna tankar.

Centralt begrepp i boken är investeringsraketen. Investeringsraketen betyder, att man delar sin sparstrategi i tre delar.

  1.  ”Indexkramaren”, långsiktigt, månatligt och automatiskt sparande till en indexfond, helst utan kostnader (t.ex. Nordnet Superfond).  
  2. ”Kupongjägaren”, högutdelande värdepapper
  3. ”Stockpickern”, tillväxtaktier

Boken passar bra för både nybörjare och för investerare med erfarenhet. Boken kan köpas t.ex. från:

https://www.adlibris.com/fi/kirja/aktier-3-steg-till-ekonomiskt-oberoende-9789176179949

 

 

Käyttäjän sergio kuva

Berkshire Hathaway tuotot

Laskin, mitä olisi kasassa jos olisi sijoittanut 1000 dollaria Berkshire Hathawayhin vuonna 1965.

Keskimääräinen vuosituotto on ollut 20%. Sijoituksen arvo olisi nyt hieman yli 13 000 000.

Kannattaa huomata, että tuotosta yli 2/3 olisi syntynyt kuutena viimeisenä vuotena. Siinä näkyy korkoa-korolle vaikutuksen tehokkuus. Tämä ajatus olisi hyvä saada välitettyä niiille, joilla on vielä 40-50 vuotta säästöaikaa jäljellä ennen eläkeikää.

Tulevaisuuden tuotot eivät Warreninkaan mukaan tule olemaan samaa tasoa, mutta aika näyttää.

Laskelma löytyy alla olevasta linkistä

http://sinisaariconsulting.com/buffett.xlsx

 

 

 

Markkinoiden tehokkuus on iso vitsi – tapaus bitcoin

Otsikko viittaa nobeleillakin palkittuun teoriaan, jonka mukaan markkinat ovat niin täydellisen tehokkaat, että arvopaperit on aina oikein hinnoiteltu. Markkinatoimijoidenkin on siten oltavat täydellisen älykkäitä ja matemaattiset talousmallit hallitsevia - myös minun, käynhän arvopaperikauppaa. En tietääkseni täytä kyseisiä kriteereitä, ja harva muukaan kokemukseni mukaan, aika moni minua vähemmän jopa. Mutta näin teoria menee, muuten se ei olisi mahdollinen edes teoriassa.

Aiheeseen liittyvistä anekdooteista hilpeimpiin lukeutuu bitcoinin kurssiralli parin viikon aikana. Olen sen sukellusta ennustellut, viimeksi viikko sitten, ja nyt se iski kuin tilauksesta – eikä ihme. Harvoin jos koskaan olen nähnyt tekniseltä kannalta yhtä ylikuumentunutta kohdetta. Onko kierre lopullinen, itse ainakin toivon niin, sen näkee sitten.

https://www.tradingview.com/chart/?symbol=BITSTAMP:BTCUSD

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Sijoittajan vuosi 2017 oli hyvä

Sijoittajan reaalituotot olivat vuonna 2017 hyviä lähes kautta linjan. Ainoastaan inflaatiokorjatut korkotuotot jäivät reilusti pakkaselle.

Tyypillinen, osan rahoistaan korkorahastoihin sijoittanut sijoittaja, on saanut noin 3,5% reaalisen tuoton, mitä voidaan pitää hyvänä saavutuksena. Tästä tuotosta ja inflaatiosta maksetaan veroa valtiolle noin 30% ja sijoittajalle jää silloin vielä runsas 2% tosiasiallista tuottoa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Sijoitusvelkojen kasvu lisää pörssiosakkeiden riskisyyttä

Spekulanttien ottama sijoitusvelka (engl. Marigin Debt) on kiintoisa muuttuja. Sijoitusvelkaa on otettu NYSE:n (New York Stock exhange) mukaan osakkeita vastaan yhteensä noin 600 Mrd$ ja tuo summa on Advisors Perspective mukaan noin 3% USA:n bruttokansantuotteesta (luvut ovat suuntaa antavia, on vaikea ymmärtää mistä tarkat luvut olisivat peräisin).

Sijoitusvelan suhteellinen osuus on kaiken aikaa hieman kasvanut, eikä ihme. Spekulantin elämä on helppoa kun osakkeita vastaan saa lainaa alle 1% korolla kun taas osakkeista saa keskimäärin 3% osingot. Arvonnousu tulee vielä kaiken päälle. Rikastuminen on helppoa.

Mutta kolikolla on toinen puoli. Velkaantuneet joutuvat paniikkiin kun osakkeet lähtevät laskuun. Velkaa maksetaan silloin takaisin nettomääräisesti summilla, jotka ovat prosentin tai pari USA:n bruttokansantuotteesta. Pörssistä ei irtoa tuollaista summaa ilman kunnon osakelaskua. Mutta velkaantuneen ei auta nirsoilla. Rahat on saatava nopeasti ja hinnalla millä hyvänsä. Suuri osa  laskujen epärationaaliselta tuntuvasta jyrkkyydestä johtunee tästä ilmiöstä.

Hyvää laskumarkkinan kaksipuolivuotispäivää!

Myönnän heti, että otsikko on tarkoituksella provosoiva, eikä pidä kirjaimellisestikaan paikkaansa – kyseinen merkkipäivä näet on jo takana. Puhun nyt eurooppalaisten osakkeiden laajimmasta indeksistä Eurostoxx 600:sta, joka piikkasi jo huhtikuussa 2015 päälle 400 pisteen, eikä ole tuota lakipistettä vieläkään saavuttanut. Aikaa on vierähtänyt yli kaksi ja puoli vuotta.

https://en.wikipedia.org/wiki/STOXX_Europe_600

https://www.marketwatch.com/investing/index/sxxp?countrycode=xx

Käyttäjän J.Vahe kuva

Johdon osakeomistukset

Luin kohtalaisella ärtymyksellä isä-Lindströmin käsityksistä KL:sta. Lindströmin mukaan Stokkan ongelma on se, että hallituksen palkkio-osakkeet saa vapaasti myydä, se on romauttanut kurssin ja aiheuttanut suurta vahinkoa.

Aivan ensimmäiseksi kehottaisin kaikkia kaivamaan esille Grahamin ”An Intelligent Investorin” alkuperäisen painoksen, ei mitään netistä löytyvää uusittua versiota.

Grahamin alkup. ajatus lienee ollut, että johdolle maksetaan palkkaa rahassa ja kun johto pitää omaa firmaansa hyvänä, ostaa sen osakkeita. Sitä voinee pitää todellisena signaalina.

Sen sijaan kun osakkeet tulevat palkan jatkona kuin Manulle illallinen, se ei ole signaali mistään. Jos osakkeita ei saisi myydä, se olisi signaali vielä vähemmän.

Minusta tuntuu, että Lindströmiä ärsyttää Stokkan tilanne ja hän purkaa kiukkuaan asiaan, joka on mielestäni seuraus eikä syy. Kun hevonen kuoli jo vuosia sitten, turha nyt on enää valittaa veräjän kunnosta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Korkoero ennustaa pörssinousulle jatkoa

Keskuspankit kiristävät rahamarkkinoita nostamalla lyhyitä korkoja kunnes niistä viimein saa parempaa tuotto kuin pitkän juoksuajan valtionlainoista (ero on sinisellä käyrällä kuvassa). Tämä on aina johtanut taantumaan (harmaat pystypalkit kuvassa).

Meille sijoittajille on tärkeää että pörssikurssit nousevat (vuoden nousuprosentti punaisilla pylväillä) aina siihen saakka että lyhyet korot ovat pitkiä korkoja korkeammalla ja joskus vielä hieman sen jälkeenkin. Korkoero pitkien valtionlainojen hyväksi on tällä hetkellä noin 0.3% ja historiatiedon perusteella tämä ero riittää kantamaan pörssejä nousuun kenties vielä vuodeksi tai pariksi eikä vielä ole kiirettä pois osakkeista.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Palvelualoja kannattaa ylipainottaa sijoitustoiminnassa

Palvelualat ovat Suomen talouden vahvistuva selkäranka. Yksityiset palvelut muodostavat noin 50% ja julkiset noin 20% bruttokansantuotteestamme ja kasvu jatkuu. Yksityisten palvelutoimialojen kasvu kiihtyi Palvelualojen työnantajien (PALTA) mukaan vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä 7,0 prosenttiin. Toimialoista nopeimmin kasvoivat liike-elämän palvelut, työllistämistoiminta, ilmaliikenne, tietojenkäsittelypalvelut sekä tekniset palvelut. Vuoden 2017 aikana liikevaihdon ennustetaan kasvavan keskimäärin 6,5 prosenttia. Palveluala on kasvu-uralla ja  sitä kannattaa ylipainottaa sijoitustoiminnassa.

Suomalaiset haluavat säilyttää hyvinvointipalvelut, mutta veroja tai velkaa ei haluta lisää   

Sivut

Tilaa syöte Strategiat ja sijoittamisen perusteet