Strategiat ja sijoittamisen perusteet

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Buffett:n sijoittajakirje 1984

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1984 kirjeen sisältöön ja aiheena on:
1) Käsien päällä istuminen
2) Osingot ja omistaja-arvon kasvattaminen

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Sijoitusasunnoista on tullut yhä kannatavampaa liiketoimintaa

Sijoittajat ovat kahmineet asuntoja erityisesti Turussa ja Helsingissä ilmenee HYPO:n asuntomarkkinakatsauksesta. Asuntojen hinnat ovat vuosi vuodelta laskeneet suhteessa vuokriin ja vuokra-asunnon omistaminen on nykyään hyvää liiketoimintaa.

Asuntokauppassa ei sen sijaan näy suurtakaan kasvua. Syinä verkkaiseen asuntokauppaan ovat HYPO:n asuntomarkkinakatsauksen mukaan:

  • vuokra-asumisen yleistyminen (vuokra-asuntoja ei osteta ja myydä kun muutetaan)
  • vuoden 2013 varainsiirtoveron korotus hidasti asuntokauppaa pysyvästi noin 4%
  • vanhojen asuntojen kauppaa hidastaa tänä vuonna valmistuva suuri uusien asuntojen buumi
  • ikääntyvä väestö ei vaihda asuntoa kovinkaan taajaan ja digitaaliset työtehtävät vähentävät työikäisten tarvetta muuttaa työn perässä
Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Velkavivun käyttö sijoitustoiminnassa

Moni pelästyy jo siinä vaiheessa kun lukee yllä olevaa otsikkoa. Ymmärrän täysin jos näin tapahtuu, sillä velan käyttö sijoitustoiminnassa on aina ollut arka aihe. Velka voi näet yhtä aikaa olla paras kaverisi ja pahin vihollisesi.

Lainavivun ideaa voidaan havainnollistaa yksinkertaisella laskutoimituksella. Kuvitellaan, että meillä on kaksi sijoittajaa, Sijoittaja A joka aloittaa nollasta ja Sijoittaja B, joka on hankkinut 60.000€ velkaa jota sijoitetaan. Sijoittaja A laittaa 100€/kk sijoituksiin, mutta Sijoittaja B maksaa vastaavasti korkoja tuon 100€/kk, eli hänen lainansa korko on 2%. Sijoittaja B ei lyhennä lainaa, se on myönnetty limiittimuotoisena ja vakuutena ovat esimerkiksi oma asunto ja kohta hankittavat sijoitukset.

Sijoittaja A sijoittaa 100€/kk osakeindeksirahastoon 20 vuoden aikana ja saa keskimäärin 7% tuoton. Sijoittaja B hajauttaa myös ostot, mutta vain viidelle vuodelle, eli hän laittaa 1000€/kk 60kk ajaksi samaan osakeindeksirahastoon, jonka jälkeen (loput 15v) hän ei enää sijoita mitään. Hänenkin tuotto on keskimäärin 7% vuosittain.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Nordea ja OP ovat Euroopan pankkisektorin parhaimmistoa

Euroopan pankkiviranomainen (European Banking Authority, EBA) on julkaissut Euroopan pankkien stressitestien tulokset.

Stressitesteissä hyvin pärjäävät pankit pystyvät ottamaan uusia asiakkaita ja laajentamaan toimintaansa. Niillä on paremmat mahdollisuudet osingonmaksuun kun rahaa ei tarvitse kerätä vakavaraisuuden pönkittämiseksi.

Pohjoismaisten suurten pankkien vakavaraisuus on parasta luokkaa. Jopa äärimmäisen huonossa skenaariossa (Adverse skenaario) on suomalaisten pankkien vakavaraisuus (CET 1 - ratio) on parempaa luokkaa kuin Etelä- ja Keskieuroopan pankkien vakavaraisuus nyt hyvänä aikana.

Suomalaisten pankkien vakavaraisuuksien tasoja vuonna 2020 jos kaikki menisi taloudessa huonosti (EBA:n adverse scenario):

  • Nordea:    17.94 % 
  • OP:          15.28 %

Eurooppalainen keskitaso olisi samalla skenaariolla 10.32%.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Meikäläisen ”markkinakatsaus”, osa 2 (tuli siis jo tavaksi)

Olen vuosia välttänyt arvaamasta, mitä seuraavaksi tapahtuu ja keskittynyt varautumaan erilaisiin skenaarioihin. Tämä muuten on eräs sotahistorian maksiimi.

Toinen periaate on reservi. Olen pitänyt käteistä, vaikka se lokakuun alussa vaikeutuikin Norwegianin puolitettua korot, mutta yhä edelleen käteistä on.

Eräs menetelmä laskun alussa on myydä paremmin pärjänneitä osakkeita. Aiemmin mainitsin teleoperaattorit ennen osaria ja viime pe:na ja nyt ma:na Keskon A nousi tuntuvasti ilman syytä, joten sitä myin. Niin nousi myös Nokia (vähän) ja Neste (syystä), mutta niitä myin ma:na vain vähän. 

Kaksi lainaa on valmiiksi neuvoteltu ja ne täysimääräisinä nostaen velkavipu olisi jo hurjat 15 % kokonaisvarallisuudesta. En viitsi tehdä pankille työtä ilman todella hyvää syytä, joten velkaa nostaessa laskun pitää olla vielä paljon nykyistä syvempi.

Käyttäjän Omavaraisuushaaste kuva

Onko korkea osinkotuotto aina ansa?

Suomalaiset sijoittavat rakastavat osinkoja. Rakkaus on oikea sana osingoissa puhuttaessa - hyvässä ja pahassa. Osingot herättävät aina tunteita puolesta ja vastaan. Korkeat osinkotuotot houkuttelevat ja joskus yritykset, jotka eivät maksa osinkoja laisinkaan jätetään kokonaan pois sijoitusstrategiasta. Toiset taas uskovat, että osingot ovat täyttä tuhlausta, koska ne ovat pois liiketoiminnan kasvattamisesta. 

Korkeat osingot voivat tuntua kuin pikavoitoilta. Nyt heti 8% tuotto! Tällähän voittaa indeksinkin historiallisen tuoton. Todellisuudessa 8% osinkotuotolla on usein - etenkin silloin kun indeksi on ennätyslukemissa - vain yksi suunta, alaspäin. 8%:n osinkotuotto on alasta riippumatta usein venytetty äärimmilleen ja yritys maksaakin todennäköisesti vähintään 90% nykyisestä tuloksestaan ulos tällaisilla prosenteilla.

Käyttäjän sergio kuva

Marcus Fridell: Bygg en förmögenhet, investera i investmentbolag

Ruotsissa on huomattavan suuri määrä sijoitusyhtiöitä, suurimpia näistä ovat Investor, Industrivärden ja Kinnevik ja Latour.

Kirjassa käydään läpi sijoitusyhtiöiden historiat, salkkujen sisällöt, substanssialennukset, hoitokulut jne.

Sijoitusstrategia, joka esitellään, on rakentaa salkku, joka sisältää useampia sijoitusyhtiöitä. Tämä strategia vaikuttaa hyvältä. Jos verrataan tätä rahastosijoittamiseen, niin hoitokulut ovat pienemmät ja substanssialennus tuo lisäetua. Sijoitusyhtiöt ovat myös hyvin vakavaraisia, yhdenkään velkaisuusaste ei ole yli 10%.

Ruotsalaisten sijoitusyhtiöiden lisäksi mainitaan Sampo ja Aker ASA (Norja) vastaavina yhtiöinä muista Pohjoismaista. Berkshire Hathawayn historia on myös kerrottu.

Muutamaan sijoitusyhtiöön sijoittamalla saa aikaan laajan hajautuksen sekä yhtiöittäin että maittain.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Meikäläisen ”markkinakatsaus” (eikä tule tavaksi)

Jo Nokian suuruuden päivinä Q-julkistukset aiheuttivat turbulenssia. Joko varastot olivat liian suuret (= ei mene kaupaksi) tai liian pienet (= toimitusvaikeuksia). Koskaan ne eivät olleet sopivat. Hirveästi järkeä tässä ei ollut.

Jo tavallisen kauan olen osarit hyödyntänyt yhä järjestelmällisemmin. Esim. nyt ekan ison firman Elisan tulosjulkistus oli allakassani tuplasti isommalla kuin hääpäivä konsanaan. Ainoa probleemi oli se, että hiukanhan tässä on ollut pientä laskua lokakuun alussa ja käteistä olisi voinut olla periaatteessa enemmänkin. Onneksi Dna ja Elisa nousivat kuin viimeistä päivää (sic!) juuri ennen tulosjulkistuksia (E. vielä ke:na), jolloin tyhjensin salkkua.

Torstaina Elisan tulos oli prosentin tarkkuudella konsensuksen mukainen. OP varoitti klo 9.30 kurssin laskusta, koska kasvu ei ollut aivan odotusten mukainen. Luulisi tyhmemmänkin tietävän, ettei alalla ole paljoa kasvua, vaan enemmänkin kilpailua ja investointeja.

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Buffett:n sijoittajakirje 1983

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1983 kirjeen sisältöön ja aiheena on:
1) Berkshiren taloudelliset tavoitteet
2) Yhtiön sisäinen arvo (intrinsic value)
3) Liikearvo
4) Nebraska Furniture Mart

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tekoäly osaa kertoa milloin kannattaa rynnätä myymään osakkeet

Voiko korkomarkkinoiden (esim. korkokäyrä) perusteella tehdä päätöksiä siitä, milloin kannattaa pysyä poissa osakemarkkinoilta ja pitää varallisuus käteisenä?

Asiaa tutkittiin PsiFacor Oy:ssä GEM tekoälyalustan avulla. Tekoäly asetettiin etsimään yksinkertaista ennustemallia, jolla ennustetaan korkojen kehityksen perusteella pörssikurssien yleistä kehitystä. Malli päätyi ehkä jopa yllättäen siihen, että on olemassa kohtuullisen yksinkertaisia strategioita, jotka ovat toimineet jo vuodesta 1962. Erään tällaisen strategian salkunkehitys on esitetty seuraavassa kuvassa.

Parhaat strategiat onnistuivat yleisesti välttämään pörssinotkot ja kehottivat oikea-aikaisesti pysymään poissa osakkeista. Hyvän strategian etu suhteessa ”osta ja pidä” sijoittajaan oli keskimäärin noin 1-2 % vuodessa ja lisäetuna oli se, että salkku kehittyi rauhallisemmin.

Sivut

Tilaa syöte Strategiat ja sijoittamisen perusteet