Kevyttä

Joulun kulutushässäkkäkö ei enää kiinnosta?!

Tänä vuonna olemme saaneet törmätä todella kiinnostavaan ilmiöön! Nimittäin kulutus ei tänä jouluna enää kasva, vaan ainakin Nordean ennusteiden mukaan se supistuu hieman viime vuodesta, vaikka nyt ollaan viime vuotta tiukemmin kiinni nousukaudessa.... Mitä ihmettä! Eikö kuluttaminen enää kiinnosta?!

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

TT:n lista Q3 2017

TT:n lista Q317 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisen viiden vuoden ajalta. Suurimmat painoarvot ovat osakekohtaisen tuloksen kasvulla, oman pääoman tuotolla, osinkotuotolla ja vertaan myös E/P-lukua nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat liikevaihdon kasvulla, P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja sillä kuinka monta vuotta peräkkäin yritys on maksanut osinkoa.

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tiimin toiminnan taso muuttuu kun vaihtaa tiimin henkilöitä

Johtamisen asiantuntija ja konsultti Karl-Magnus Spiik on blogikirjoituksessaan jaotellut johtamistyylit neljään eri tyyliin:

1. Osallistava johtaja kannustaa ja vie viestinsä perille keskustelemalla, kuuntelemalla, sietämällä kritiikkiä ja oppimalla.

2. Visionääri on ryhmän edessä ja näyttää esimerkillään, miten suhtaudutaan muutoksiin, uusiin haasteisiin ja opitaan uutta.

3. Asiajohtaja tarkistaa keskustelemalla, että tavoitteet ja tehtävät ovat kirkkaana ihmisten mielessä, jonka jälkeen hän antaa heille työrauhan ja tilaa toimia itseohjautuvasti. Kirjoittajakin toteaa: ”Tiimi voi itse päättää ja valita millaista johtamistukea se kulloinkin tarvitsee.”

4. Käskijä organisoi, päättää, jakaa tehtäviä ja valvoo toimintaa.

Karl-Magnus Spiik kuitenkin toteaa että "kaikkien johtajien ja esimiesten tulisi hallita neljä pääroolia, joita käytetään tilanteen mukaan". Minun käsitykseni mukaan tämä on toiveajattelua joka ei toteudu. Useimmat tuntemani hyvät johtajat käyttävät yhtä tyyliä ja tulevat toimeen sillä. Jos tiimissä tarvitaan jossain tilanteessa toista tyyliä niin de facto puhemiehen roolin ottaa tiimin joku toinen jäsen. Tiimistä löytyy tilanteesta riippuen käskijä, asioissa pysyvä rationaalikko, esiintyvä visionääri tai muita osallistava henkilö. Tiimiin nimetty johtaja osaa yleensä yhden näistä rooleista ja hyvä tiimi antaa puheenvuoron tilanteesta riippuen sille, jolle se luontevasti soveltuu.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Lähimaksukortit turvattomia

Varkailla on useita tapoja käyttää lähimaksukorttien tietoja rikolliseen tarkoitukseen. Kuluttajien haasteena on todistaa pankille, että laiton maksutapahtuma on tapahtunut.

Pitkäkyntiset voivat lukea lähimaksukorttien tietoja Tekniikan Maailman (07/2017) testien* mukaan jopa metrin etäisyydeltä niitä koskematta tai näkemättä. 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Maapallolla asiat paremmin kuin koskaan

Otsikon väite on mielipide, koska ihmisten näkemykset vaihtelevat. Yksi näkee ympäristön tilan olevan tärkeämpi asia kuin hyvinvointi. Toinen näkee asiat päinvastoin. Arvioni siitä, että asiat ovat paremmin perustuu suurempaan kuvaan ja pidempiin aikaväleihin kuin päivänpolttaviin asioihin. Elämme ajanjaksoa, jossa siirrymme teollisuuden aikakaudesta tiedon aikakauteen. Asiat tulevat muuttumaan paremmiksi suuressa kuvassa, vaikka uhkia on olemassa.

Ihmiskunnan suurimmat ongelmat ovat olleet vähintään vuosisatoja nälänhätä, tappavat tartuntataudit ja sodat tai muu väkivalta. Nämä ongelmat ovat vähentyneet viimeisten vuosikymmenien aikana merkittävästi. Seuraavien vuosikymmenien aikana meillä on hyvät mahdollisuudet päästä eroon lähes kokonaan ainakin nälänhädästä ja tappavista tartuntataudeista.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Lyhyitä ajatuksia kurssilaskusta

Tänään on kolmekymmentä vuotta Yhdysvaltojen historian pahimmasta osakkeiden laskupäivästä, joten mieleeni on juolahtanut muutamia asioita kurssilaskuista. Joku sijoittaja voi pelätä vastaavan tapahtuman toistuvan, mutta itse en usko siihen. Minun uskollani ei tosin ole merkitystä. Olen lähes aina väärässä mitä pörssikurssien liikkeisiin tulee. En siis yritä ennustaa mihin suuntaan pörssit liikkuvat vaan pyrin tarkastelemaan asioita arvostustasojen kautta. En näe osakekuplaa Suomessa, Euroopassa, Yhdysvalloissa tai millään muulla suuremmalla markkinalla. Keskimääräiset markkinahinnat ovat mielestäni korkealla, mutta eivät ne ole kuplalukemissa. Kuplaa käytetään sanana aivan liian usein sitä määrittelemättä, kun kuvataan korkeita arvostustasoja. Sitä ei pitäisi minusta nyt käyttää.

Muutamia tilastoja korjausliikkeistä ja laskumarkknoista

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomi koostuu geneettisesti useasta kansasta

Juuri julkaistussa tutkimuksessa suomalaiset pystyttiin jakamaan ennennäkemättömällä tarkkuudella geneettisiin ryhmiin. Geeniperimän samankaltaisuuteen perustuva ryhmittely noudattaa yllättävän tarkasti Suomen murrealueiden rajoja. Lisäksi tutkimus vahvisti aiemmin raportoidun suomalaisten itä-länsi-kahtiajaon ja osoitti sen noudattavan keskiaikaista Pähkinäsaaren rauhan rajalinjaa.

Kuvan esimerkissä suomalaiset on jaoteltu 17 geneettiseen ryhmään. Kukin kartalle merkitty piste esittää yhtä yksilöä ja on värjätty geneettisen ryhmän mukaan. Kartan pohjavärit kuvaavat Suomen murrealueita.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Yhden tekijän/selityksen harha suurissa menestystarinoissa

Maailma ja ihmiset ovat paljon monimutkaisempia kuin mitä suurin osa meistä tajuaa. Yksinkertaisimmatkin tekniset laitteet, kuten leivänpaahdin vaatisivat vähintään viikkoja, jos ei jopa kuukausia mikäli joutuisimme ne yksin tekemään raaka-aineen hankinnasta lähtien. Suurin osa meistä ei saisi koskaan edes leivänpaahtimen vastuksia tehtyä. Ruumiimme ovat myös monimutkaisia järjestelmiä. Pelkästään yhden tennislyönnin suorittamiseen tarvitsemme satoja tuhansia aivokytkentöjä. Todellisuudessa ymmärrämme aivojen kaikista toiminnoista vielä tänäkin päivänä murto-osan. Nykytekniikallakin on vielä mahdotonta ymmärtää kaikkia aivokytkentöjä, joten emme ymmärrä todellisuudessa niin paljon kuin kuvitellaan.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ilmastonmuutoksen vaikutukset pääosin positiivisia

Kesä oli kylmä ja kolea, mutta ei onneksi niin kylmä kuin 70-luvun kurjimmat kesät. Ilmaston muutos on jo näkyvissä:

  • Myrskyt ovat vähentyneet pohjoiskalotin alueella ja myös Suomessa (Ilmatieteen laitoksen kuva ohessa).
  • Suomessa metsä kasvaa kaksi kertaa enemmän puuta kuin 50- luvulla ja esimerkiksi lintulajien levinneisyys on siirtynyt keskimäärin 150km kohti pohjoista. Suomi on ilmastollisesti katsoen siirtynyt 150 km kohti etelää ja siirtyy kaiken aikaa noin 3km/vuosi kohti suopeampaa ilmastoa.
  • Pohjoisen jäämeren kautta pääsee nyt kuukauden tai parin aikana oikotietä Rotterdamista ja Antwerpenistä Japaniin ja Kiinaan (Noaa:n kuva tämän hetken jääpeitteestä alla).
  • Lämpötila on noussut koko maapallolla puolisen astetta 70 luvun ajoista (UAH kuva /Roy Spencer liitteenä).
  • Sateisuus on lisääntynyt maapallon kuivilla alueilla ja maapallo on alkanut muuttua vihreämmäksi. (CSIRO:n kuva alla)
Käyttäjän Piksu kuva

Piksussa huolto.

Piksussa on käynnissä huolto. Toiminnassa voi olla häiriöitä. 

Sivut

Tilaa syöte Kevyttä