Kevyttä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ohjelmistoalan menestys rakentuu työntekijän kunnioitukselle

Ohjelmistoala on dynaaminen ja kasvaa huimasti. Osasyynä on alalla vallitseva yksilön kunnioitus. Ohjelmistoalan työntekijöillä on tyypillisesti oikeus sopia työehdoistaan ja tehdä työtä sopimallaan tavalla. Tämän tasoinen yksilön perusoikeuksien kunnioitus on lähes ainutlaatuista Suomessa.

Yli 80 prosenttia yrityksistä kasvaa ja yli kaksi kolmasosaa palkkaa lisää työntekijöitä.  Yleissitova TES on menettänyt merkityksensä. Vain 23% yrityksistä kuuluu työnantajaliittoon ja työntekijät ovat valinneet luottamusmiehen työehtosopimusta edustamaan vain 18,5% yrityksissä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ihmisistä löytyy kuusi rahapersoonatyyppiä - minkälainen sinä olet?

Tuhlaaja, Välttelijä, Säästäjä, Sijoittaja, Peluri ja Munkki. 

Jos haluat olla taitava rahan kanssa, sinun kannattaa oppia ymmärtämään rahapersoonaasi, summaroi Varapuun perustaja Mikko Sjögren.

Tiesitkö, että ihmisistä löytyy kuusi eri rahapersoonatyyppiä? Rahapersoona ohjaa suhtautumista rahaan. Toiset rahapersoonat tuhlaavat luonnostaan enemmän ja toiset ovat säästäväisempiä.

Kyse on tunteista. Siitä mikä motivoi ja tuottaa nautintoa sekä päinvastoin.

Rahapersoonansa tunnistamisen kautta voi tiedostaa, miksi toimii rahan kanssa kuten toimii. Sen myötä omaa toimintaansa voi oppia säätelemään mielekkääksi. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset ovat saavuttaneet hyvän tyytyväisyyden

Suomi paransi sijoitustaan IMD:n tekemässä maiden välisessä kilpailukykyvertailussa. Kilpailukyvyn todelliset mittarit  kertovat toisenlaista tarinaa:

  • Yritysten kiinteät investoinnit suhteessa tuotantoon ovat Tekonologiateollisuuden mukaan muuhun maailmaan nähden olemattomia. Yritykset suuntaavat sekä kiinteät että enenevässä määrin myös tuotekehitysinvestoinnit muualle:  Ruotsiin, Saksaan ja kauemmas. 
  • Koulutettua työvoimaa pakenee maasta kaksi kertaa enemmän kuin tänne saadaan
  • Elintason kehitys on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut heikompaa kuin missään muualla euroopassa. 
  • Nuoret eivät halua tänne lapsia ja syntyvyys alenee

Positiivistakin kerrottavaa on. Suomalaiset ovat lähes kaikilla mittareilla saavuttaneet parhaat tai lähes parhaat arvosanat hyvinvoinnissa, onnellisuudessa, ilmastoystävällisyydessä, suurimmassa vapaa-ajan määrässä, taloudellisen saavuttamisen merkityksettömyyden ymmärtämisessä  ja itsetyytyväisyydessä.

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Talouden hoitopäivä 2019

Talouden hoitopäivän ideana on aika ajoin käydä läpi oman talouden turhia rahareikiä. Kuluja, jotka livahtavat läpi sormien ihan huomaamattaan, mutta joista voi kertyä vuositasolla usean satasen ylimääräiset kulut.

Siksi on hyvä pysähtyä katsomaan omaa tilannettaan ja ryhtyä päättäväisesti tarvittaviin toimenpiteisiin. Tee kaikki toimenpiteet saman päivän aikana, sillä ”kilpailutan sähköyhtiön huomenna” tarkoittaa usein sitä, että kilpailutus unohtuu.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Inflaatio on taitava näpistelijä

LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro laski, kuinka paljon kymmenen tuhannen euron sukanvarsisäästön ostovoima on huvennut eri aikoina. 

Vuodesta 2008 hinnat ovat nousseet keskimäärin 1,2 prosenttia vuodessa. Näin 10 000 euron ostovoimasta on kuluvan vuoden elokuuhun sulanut 1 200 euroa. Inflaatio on vienyt ostovoimasta yli yhdeksän euroa kuukaudessa ja yli sata euroa vuodessa.

Käyttäjän Jesse Viljanen kuva

TOP 10 myydyimmät lääkkeet vuonna 2018 – Sijoittajan näkökulma asiaan

Suomessa ja maailmalla kuulee mediassa vähän väliä kiivasta keskustelua lääkkeiden korkeista hinnoista. Se onkin jossain tapauksissa täysin perusteltua, kuten Daraprimin kohdalla. Tässä kyseisessä tapauksessa Turing Pharmaceuticalsin toimitusjohtajana toiminut Martin Shkreli nosti lääkkeen hinnan 56-kertaiseksi yhdessä yössä (13.5 USA dollarista 750 USA dollariin). Martin saikin tapauksen tiimoilta lempinimen ”USAn vihatuin mies”. Eikä turhaan.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Julius Caesar ja Nordea

Ave Nalle Caesar!

 Photo source 

Leomudde [CC BY-SA 4.0 (https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0)]

Sarjakuvalehti Asterixissa vitsailtiin joskus Julius Caesarin tavalle puhua kolmannessa persoonassa. Caesarin puheesta ei kovin paljon tiedetä, mutta toki hän kirjoitti eli kirjoitutti kirjansa De Bello Gallico kolmannessa persoonassa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Nettirosvous voidaan toisinaan ennaltaehkäistä

Tietoturvayhtiö Check Point® Software Technologies julkaisema “Cyber Attack Trends: 2019 Mid-Year Report” paljastaa, että tietoturvahyökkäykset ovat yleisiä ja  yleistyvät kaiken aikaa ja ettei yksikään ympäristö ole immuuni.

Hyökkääjä suojautuu piiloutumalla Internetin maailmanlaajuiseen valtamereen eikä edes EU:n kaltaiset koaaliitiot pysty suitsimaan ilmiötä. Tosiasiallinen hyökkääjä voi olla Nigeriassa, Uzbekistanissa tai missä muualla tahansa poliisiyhteistyön ulottumattomissa. Tarvitaisiin kansainvälistä poliisiyhteistyötä ja yhteisiä globaaleita periaatteita.

Jos paha tapahtuu niin rosvo pääsee monasti saaliin kanssa karkuun. Mutta rosvous voidaan ennaltaehkäistä, jos asiaan paneudutaan yrityksissä ja jos yksityisihmiset ovat varovaisia:

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Tikanheitto ja sijoittaminen

Tämä kirjoitus on kesäinen kolumni jota ei kannata ottaa turhan vakavasti. Välillä joissakin yhteyksissä näkee vertailuja tikkaa heittävän apinan ja sijoitusalan ammattilaisten kanssa. Apinan virkaa yleensä edustaa jonkinlainen tapa arpoa sijoitukset, kun taas sijoitusalan ammattilaiset ovat oikeita henkilöitä. Tässä kirjoituksessa ei keskitytä apinoihin tai ammattilaisiin. Lähes kaikki asiat voidaan yhdistää toisiinsa, kun käytetään tarpeeksi mielikuvitusta ja monet toisiinsa täysin liittymättömät asiat korreloivat keskenään. On päivän selvää, että lukijoistakin löytyy joku ihminen, jonka tikanheitto- ja sijoitustulokset korreloivat. Kolumnisti on surkea tikanheittäjä, jonka sijoitustulokset eivät korreloi suoraan tikanheittotulosten kanssa. Toisaalta, tikanheittoon hänellä kuluu vähemmän aikaa kuin sijoittamiseen. Kirjoitus sisältää mielipiteitä tikanheiton yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista sijoittamisen kanssa.

 

Käyttäjän Jesse Viljanen kuva

Säästöasteen merkitys vaurastumisessa

Suomalaiset ovat tunnetusti huonoja säästämään rahaa, joka käy ilmi Findikaattorin selvityksessä. Findikaattorin mukaan suomalaisten keskimääräinen säästöaste oli 0.4 % negatiivinen vuonna 2018. Ne suomalaiset, jotka onnistuvat säästämään, säilyttävät rahojaan pääasiallisesti käyttötileillä. Suomen pankin mukaan suomalaisilla on erilaisilla talletustileillä varoja yhteensä 89.7 miljardia euroa, joka on järisyttävän suuri määrä rahaa kärsimässä inflaatiosta. Suomalaisten säästöaste pitäisi saada nousemaan 90-luvun laman tasoille (n. 10 %) ja saada säästetyt eurot siirrettyä tuottavampaan paikkaan kuin käyttötilille. Mitä hyötyä on säästää, kun ”kääreliinoissa ei ole taskuja” ja ”pitää elää eikä vaan kituuttaa”? Eikö kaikkien pitäisi kuluttaa mahdollisimman paljon, että Suomen talous saadaan kasvuun? Miten ihmeessä voin säästää rahaa, kun Sipilä vie kaiken? Jos tunnistat itseni näistä kysymyksistä, niin lue teksti. Se on sinua varten!

Sivut

Tilaa syöte Kevyttä