Kevyttä

Käyttäjän Skiller kuva

Viisas mies

 
- Terve, Putte! Lähdetkö tapaamaan viisasta talousmiestä? Hän on nyt vierailulla maassamme. Olet varmaan kuullut tästä herrasta nimeltään Sir Ethan N. Ahteris?
- Moro, Kalle! Tietysti olen kuullut, vaikken ihan rastukamraatti olekaan. Tulen mielelläni mukaan.
- Tapaamme  hänet pian Nesteessä. Hyppää kyytiin.
- Mennäänkö Keilaniemeen?
- Ei vaan Eläintarhan Nesteeseen.
 
- Putte, tässä on Sir Ethan. Tervetuloa maahamme! Welcome to our country!
- Varo merikirppu, varo. Raha on kaiken pahan alku.
- Anteeksi kuinka? Tehän osaatte suomen kieltä?
- Haetanneeko tuo mittää?
- Huh. Ystävälläni Putella olisi hiukan kysyttävää. Käykö se?
- Hmph.
- Onko tulossa korjausliike ja jos on niin millainen?
- Varo merikirppu, varo. Raha on kaiken pahan alku.
- Niinpä tietysti. Mutta olen viime vuodet hommannut myyntioptioita. Tuleekohan tänä keväänä korjausliike ja mihin suuntaan?
- Hmph.
- Voisitteko kertoa onko tämä taktiikkani TYP&PYT oikea tässä markkinaolosuhteessa?
- Varo merikirppu, varo. Raha on kaiken pahan alku.
- Voisiko puttipositiot suojata epävarman tulevaisuuden vuoksi esim. vastaavalla callilla?
- Haetanneeko tuo mittää?
- Putte, nyt on minun vuoroni kysyä. Sir Ethan, olemmeko vuoden päästä ylempänä vai alempana?
- Hmph, hmph. Palaveri on päättynyt.
 
- Voi hitto, Kalle. Miten näistä gurujen ennusteista saa tolkkua? Minä en tullut hullua hurskaammaksi.
- En tiedä, Putte. Mutta kyllä oli viisas mies!
 
- SKiller
Käyttäjän Skiller kuva

Kupruja

 
STUPIDO-maita pian jeesataan
köyhien perässä peesataan.
Milloin tuo lamaakin Suomen
koittaako parempi huomen?
 
Kuprusta irtosi osikko,
oonko vain hirmuinen tosikko?
Pörssi nyt alaspäin kulkee
ainakin alempaa sulkee.
 
Onko tää homma ees järkevää?
- ainakin sydäntä särkevää.
Oppiiko tähänkään koskaan,
joudunko tyytymään roskaan?
 
Ahneus, pelko ja puntari,
niin pärjäilen minä varmasti.
Mitään ei voitoista mukaan
täältä saa sittenkään kukaan.

-SKiller

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Ahtaajilla palliote Suomesta

Yleensä kansan sympatiat ovat lakkoilevien työläisten puolella, mutta joskus on toisin. Ahtaajien hurjan hyviä palkkoja on ihmetelty, puhutaan jopa 50,000 euron keskiansioista. Tämän saadaksesi, sinun pitää käytä noin viikon mittainen Ahtaaja-kurssi ja sitten eikun satamaan töihin.

Työ on toki varmasti vaativaa ja pakkosrajoja ei työssä tunneta. Mutta onko todella ahtaajilla niin erinomaisen vaativa työ, että siitä pitää maksaa näin hyvin? Palkka on kuitenkin samaa tasoa korkeakoulusta ja yliopistosta tulleiden kanssa. Itse asiassa Suomessa on muutamia aloja, joissa tehdään hurjan isoa rahaa periaatteessa yksinkertaisesta töistä. Vaatimus hyvään tuloon on yleensä kolmivuorotyö ja toiseksi yleensä teollisuuden ala. Paperityöläiset ovat ahtaajien kanssa hyvä esimerkki.

Miten näiden työ sitten eroaa muista heikosti palkatuista teollisuuden työntekijöistä? Elintarvikealan tehdastyöläiset tekevät 2- tai 3-vuorotyötä alta kymmenen euron tuntipalkalla. Sairaanhoitajat saivat korotuksen palkkaansa, mutta vuorotyöstä huolimatta tulot jäävät kauas ahtaajien palkoista. En osaa keksiä millä tavoin ahtaajien työ olisi niin vaativaa, etteikö sitä voisi verrata näihin muihin ammatteihin. Fyysistä raskasta työtä tehdään muuallakin vuorotyönä ja usein puolella heidän palkasta.

Palliote Suomesta!

Kuten lääkäri- tai sairaanhoitajien lakossa lakko vaikuttaa nopeasti Suomeen ja myös tavalliseen kansaan. Polltoaineen hinta nousee pumpuissa, anakset loppuvat kaupasta ja pian ei saa edes ulkomaista tekniikkaa ostettua. Vaneritehtaita joudutaan seisottamaan, kun varastotila loppuu ja puuta ei enää lastata laivoihin.

Joku viisas oli laskenut, että suorat kulut lakosta ovat noin 220 miljoonaa euroa PÄIVÄSSÄ. Tähän päälle sitten tulee mutkan kautta lisättyjä kuluja, joita tulee mm. yrittäjille, jotka eivät pysty myymään tuotteita varastojen loppuessa. Ahtaajien lakko on todella palliote Suomesta. Hieno talouden nousu tyssää kuin seinään ja maksajina on kukas muukaan kuin Suomen kansa.

Mitä ihmetta ahtaajat haluavat?

Palkkaa ei kai enää kehdata pyytää lisää. Nyt vaaditaan 6-12 kuukauden irtisanomissuojaa. Käytännössä jos satama lakkautetaan ja työt loppuvat, niin ahtaajat saavat kultaisen kädenpuristuksen eli vähintään puolen vuoden palkan. Tämähän on normaali käytäntö mm. toimitusjohtajien työsuhteissa. Totta kai AHTAAJILLE pitää saada sama suoja. Suomalainen perus-duunarihan tarvitsee saman suojan???

Suomessa on laskettu olevan liian monta satamaa. On puhetta satamien yhdistämisestä ja tämähän tarkoittaisi että ahtaajien pieni 3000 joukko tulee entisestään pienentymään. Tämä on tervettä markkinataloutta. Nythän logistiikkakulut ovat Suomessa pitkien matkojen vuoksi ja (osittain) ahtaajien jättipalkkojen vuoksi Euroopan suurimmat. Ehkä tässä onkin yksi syy verotuksen lisäksi, miksi Suomen hintataso eroaa muusta Euroopasta.

Minun sympatiat alkavat loppua ahtaajien lakossa. Ymmärrän, että etuisuuksia pitää aina pyrkiä parantaa ja palkkatasoa parantaa... Mutta onko raja jo ylitetty?!? Muualla maailmassa ollaan nähty, että ahtaajiksi ollaan otettua halvempaa ulkomaista työvoimaa. Nyt Facebookista värvätään tilapäis-ahtaajia hommiin. Ehkä ahtaajista tulee paperityöläisten ohella seuraava ryhmä, joiden jättipalkattu työt vain häviävat Suomesta... Äkkiähän laivat purkavat lastin Pietariin ja sieltä tavara tulee rajan yli kuorma-autoilla.

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Hyvä kello kauas kuuluu paha vielä kauemmas

Pitäisikö minun lopettaa hedge rahastoista kirjoittamien.

Tällainen ajatus tuli kun huomasin Ozikin ja Sadka tutkimuksen ”Does Recognition Explain The Media-Coverage Discount? Contrary Evidence From Hedge Funds".
He olivat tutkineet hedge rahastoja koskevien uutisten ja vastaavien rahastojen menestystä uutisten julkaisemisen jälkeen. Aineisto oli Google Newsista amerikkalaista hedge rahastoista vuosilta 1999-2008 .
Kun rahastosta oli julkaistu uutinen, sen menestyi seuraavana kuukautena keskimäärin 0,3 % muita huonommin. Erityisen paljon huonommin menestyivät ääripäiden rahastot (aikaisemmat hyvät ja huonot) sekä pienet rahastot.

Alla olevassa kuvassa on esitetty näiden uutisten kohteena olleiden rahastojen suhteellinen menetys 24 kuukauden ajalta.

The Media-Coverage and Hedge Funds

Käyttäjän Skiller kuva

Maailman kautta

Miten on tähän päästy?
Kysytään tosissaan.
Turskalta toiset säästy,
osakkeet posissaan.
 
Onko jo aika laskun?
Vielähän noustaan kai!
Karhuna miehet kaskun,
knokkiin jo putit sai.
 
Maailman kautta kuljen
kanssa muutaman muun.
Voitot ja tappiot suljen,
aikaa ei haaveiluun.
 
Köyhänä tänne synnyin,
samoin lähteä voi!
Treidit ei hommaa nynnyn
- tuomarin pilli soi.

 

- Skiller

Käyttäjän J.Vahe kuva

EU:lle Siesta-rahasto?

Photo by photographer Joshua Sherurcij

 

Saksan hallituksen ja EU:n komission hanke eurooppalaisesta valuuttarahastosta EMF:stä (European Monetary Fundista) on kohdannut vastarintaa jopa Saksan omassa keskuspankissa.

Myös Jyrki Katainen kiirehti jo torjumaan hankkeen, jonka suunnittelussa Olli Rehnkin on mukana.

Kun Suomi tunnetusti on EU:n mallioppilas, kai meidän velvollisuutemme olisi auttaa niitä EU:n maatovereitamme, joilla on hauskempaakin tekemistä kuin jostain tylsästä vakaussopimuksesta murehtiminen.

Paljon on kiinni siitäkin, miten asia esitellään. Joku EMF ei käsitteenä aukea paljon kenellekään, mutta miltä kuulostaisi vaikkapa EU:n Siesta-rahasto?

 

Voiko asiakas erehtyä?

http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Matti/Paivakirja.iw3?showlocation=fe1a0015-0b9d-4a6a-8125-68e317f51f3b&newsID=71dcbd14-fc36-4c94-9f55-b7f35516007c

Matti Vanhanen ei löytänyt haluamaansa maitoa. En tiedä kumpi oli suurempi ongelma maidon tuotantomaa vai sitä purkittava yritys. Sokkotestissä voisi olla vaikea löytää se oma maito.

http://www.arlaingman.fi/fi/index.html

http://www.valio.fi/portal/page/portal/Valio

Käyttäjän Jaakko Wallenius kuva

Vippaa mulle viitonen - maksan 25 takaisin....

 On aina arveluttavaa, jos bisnes perustuu asiakkaiden tietämättömyyden, laiskuuden ja välinpitämättömyyden hyväksikäyttöön. Juuri tällainen elämänalue on pikavippibisnes, joka on viime vuosina paisunut selvästi.

Talouselämä-lehden tuoreessa vertailussa tämän alan huippu oli firma, joka peri antamastaan 50 euron pikkuvipistä 2 547 prosentin todellista vuosikorkoa. Jos matikkapääni nyt pysyy kuosissa, niin tämä korko kai merkitsee, että jos lainaan heiltä 50 euroa vuodeksi, joudun maksamaan takaisin 12 735 euroa!
Toki nämä vipit otetaan vain korkeintaan muutamiksi viikoiksi, mutta mielestäni laskelma panee todella miettimään asiaa.

Tietysti kyse on siitäkin, että nämä firmat ottavat valtavia riskejä lainatessaan rahaa mitenkään asiaa selvittämättä aivan tuikituntemattomille sattumanvaraisille ihmisille.
Tilanne on hieman sama kuin menisin tien Lohjan torille kyselemään perjantai-iltana satunnaisilta vastaantulijoilta haluaisivatko he satasen lainaksi; rajujen luottotappioiden syntyminen on aivan varmaa.
Huimien korkojen ja käsittelypalkkioiden avulla huolettoman luotonannon aiheuttamat luottoriskit kuitenkin maksatetaan muilla asiakkailla, eikä luottoriskin laukeaminen vaikkapa jopa puolessa lainoista haittaa mitään, kun toinen puoli vain maksaa huimat korot ja kulut.

Asian surullinen puoli on kuitenkin se, että merkittävä osa näistä pienessä nousuhumalassa ja kaveriporukan yllyttäminä otetuista pikkuvipeistä päätyy kuitenkin perintään. Silloin alunperinkin idioottimaisen kallis raha muuttuu aivan absurdilla tavalla kalliiksi, kun perintäfirma iskee päälle omat ällistyttävät kulunsa.
Viidenkympin vippi onkin äkkiä tässä vaiheessa takaisin maksettaessa jo satasia, johon nuoren rahat eivät missään tapauksessa riitä. Helposti tässä vaiheessa nousee myös tunne hyvin perusteltu tunne vahvasta epäoikeudenmukaisuudesta, kun nuori ei koe summan paisumista perustelluksi ja perintälaskukin jää maksamatta.

Jos mahdollista, niin vielä surullisempi vaihe koittaa seuraavaksi, kun tuo pienissä siidereissä otettu pikkuvippi johtaakin siihen, ettei nuori saa opintolainaa, ei voi avata normaalia kännykkäliittymää ja saa vakuutuksen vain etukäteen maksamalla eli nuori menettää luottokelpoisuutensa moneksi vuodeksi.
Onnistuneet perinnät tuovat vippifirmalla kivaa ylimääräistä katetta, sillä perinnän onnistumisen varaan yritys ole voinut mitään laskea alunperinkään. Vanhemmathan nämä viulut sitten useimmiten maksavat, koska he haluavat pelastaa lyhytnäköisen jälkikasvunsa luottokelvottomuuden kurimuksesta.

Olen sitä mieltä, että tähän moraalittomaan, lyhytnäköiseen ja ahneeseen bisnekseen pitäisi tarttua aivan toisella tavalla kuin nyt on tehty. Nythän on esimerkiksi rajoitettu kellonaikoja, jolloin lainan voi ottaa, jotta ainakin kovimmassa kännissä otetut lainat jäisivät pois.
Itse olisi kuitenkin valmis asettamaan lainsäädännössä tiukat rajat sille todelliselle vuosikorolle, jonka mistään vipistä voi periä. Tärkeintä olisi kuitenkin asettaa tarkat rajat kuluille, jotka luotosta voi periä, sillä sieltähän se todellinen vuosikorko juuri kertyy.
Kun nämä rajat asetettaisiin järkevällä ja inhimillisesti hyväksyttävälle tasolle, loppuisi pian koko sairas ja ahne pikavippibisnes nykymuodossaan. Silloinhan maksamatta jääneitä luottoja ei voisi enää maksattaa muilla luotonottajilla, vaan luotonantaja joutuisi todella harkitsemaan jokaisen luoton todellisen luottoriskin erikseen.

 

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Pissis-tili

Meidän pankkikonttorissa on ystävällinen henkilökunta

 

 

On ennenkuulumattoman törkeää, että kommentoin Piksussa juuri aloitettua gallupia, jonka yhtenä vaihtoehtona on otsikkoni. Ratkaisustani on kaikki syy valittaa Julkisen sanan neuvostoon, missä on muitakin tärkeitä asioita käsittelyssä liittyen esim. Tony Halmeen nekrologiin.

Viehätyin kuitenkin otsikon sanasta ja selvitin korkean tieteellisesti Wikipediasta sanan “pissis” semantiikkaa. Wikipedian mukaan pissiksen "elämäntapaan kuuluvat suosittu, pinnallinen listamusiikki, merkkivaatteet ja itsetietoinen käytös”. Mikäli sanan ”listamusiikki” korvaa sanalla ”asiat” pääsemme varsin yleisluontoiseen määritelmään.

Saadakseni yhteen merkintään peräti kaksi fraasia, kysyn: mistä näitä lakeja oikein tulee?

Lakeja tulee kuvan esittämästä paikasta (kuva siinä asennossa kuin sen halusin), mutta suuri osa laeista joutaisi linkin osoittamaan paikkaan.

 

 

Relevantimpi kysymys olisikin, miten näitä lakeja tehdään. Niitä tehdään tavalla, jossa lobbaaja ja politiikka löytävät toinen toisensa. Lobbaajalle ja valtiolle pitää antaa se, mitä niille kuuluu, vaikka antajalle (siis sijoittajalle) itselleen jääkin usein kovin vähän.

Pankkitalletusten tullessa verollisiksi tapahtui sellainen pankkien privilegioiden loukkaus, että sen hyvittäminen on ollut jokaisen finanssialan lobbaajan ammattivelvollisuus.

Perinteinen media lienee jo julkaissut kaikki Finanssialan keskusliiton asiaa koskevat tiedotteet, mutta Piksun lisäksi myös muualla uudessa mediassa PS-tileihin suhtaudutaan varauksellisesti. Omasta mielestäni kyse on siitä, että PS-tilin avaaja antaa julkisen vallan - ja erityisesti mielivallan käsiin senkin vähän, mitä verotuksesta jää jäljelle.

Asuntojen hintoja käsittelen tuolla.

Käyttäjän Ari Hakkarainen kuva

Olli-Pekka Kallasvuon ja Mauno Koiviston välinen pieni ero

Bloombergin haastattelussa Nokian pääjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo kertoi toimittaja Diana ben-Aaronille parhaillaan lukevansa Presidentti Mauno Koiviston elämänkertaa. Kallasvuo innostui kertomaan, "Koivisto ei aina antanut paljoakaan arvoa sille mitä ihmiset puhuivat. Hän uskoi siihen mitä oli tekemässä."

Mauno Koivisto oli niitä harvoja suomalaisia joka uskalsi asettautua itsevaltiasta Kekkosta vastaan 30 vuotta sitten. Lisäksi hän osasi vetää omaa linjaansa niin taitavasti, että pystyi paitsi toimimaan, myös kasvattamaan toimivaltaansa sen aikaisessa ilmapiirissä. Paine ja epäonnistumisen riski on täytynyt olla valtava.

Myös mediapelin Koivisto osasi. Valmistautuessaan presidentivaaleihin 1982 hänestä perheineen tuli mediajulkkiksia. Hänet valittiin.

Ei kuitenkaan kestänyt kauaa ennen kun Koivistoa alkoi harmittaa median ärhäkkä ote, jota Kekkosen aikana ei pidetty sopivana. Sopulilauma tuntui vain häiritsevän eikä aina ymmärtänyt hänen fundeerauksiaan niin kuin olisi pitänyt.

Nokia CEO Olli-Pekka Kallasvuo

Olli-Pekka Kallasvuo on yritysmaailman huipulla. Sinne päästäkseen hänen ei tosin tarvinnut asettua vallanpitäjiä vastaan, mutta on toinenkin asia joka erottaa hänet Mauno Koivistosta - hän ei ole kääntynyt Nokiaa arvostelevaa mediaa vastaan.

Etenkin Yhdysvaltojen markkina ja sieltä kaikkialle leviävä talous- ja teknologiainformaatio on ollut epäsuotuisaa Nokialle jo muutaman vuoden. Syitä on omissa tuotteissa, toimintatavoissa ja uusissa kilpailijoissa. Kallasvuo otti Nokian kunnian palauttamisen Pohjois-Amerikassa henkilökohtaiseksi missiokseen aloittaessaan Ollilan jälkeen pääjohtajana.

Arvostelusta ja 'Nokian aika on ohi'-tyyppisestä kommentoinnista huolimatta Kallasvuo jatkaa valitsemallaan linjalla. Siinä missä Mauno Koivisto kääntyi sisäänpäin, Kallasvuo on avannut Nokiaa paitsi ulospäin, myös talon sisällä avannut keskustelua ja kulttuuria siitä mitä se Ollilan aikana oli.

Ollilan kekkosmaisen kauden jälkeen Kallasvuo salli sisäiset ja ulkoiset blogit Nokialla. Niistä hän voi nyt itsekin seurata mitä väki oikeasti ajattelee. Talon sisäisissä blogeissa on "Todella paljon kommentointia. Ihmiset saavat sanoa paljonkin ilman pelkoa ja he myös sanovat juttuja koska he haluavat muuttaa Nokiaa", Kallasvuo kertoi haastattelussa.

Kallasvuo siis mittaa paineet sekä talon sisältä että ulkoa. Paksusta nahasta tai Teflonista olisi varmasti apua, mutta kun tietää missä mennään, tietää myös mihin pitää mennä.

Koko Bloombergin englanninkielinen artikkeli löytyy täältä.

Sivut

Tilaa syöte Kevyttä