Kevyttä

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yksilön vapaus "liberty" on amerikkalaiselle tärkeämpää kuin suomalaisille

Sijoittajamatkamme kohteena USA:ssa olivat muun muassa IMF, Maailmanpankki, FED, Nasdaq, NYSE, Valkoinen talo ja monen monta muuta paikkaa. Matkan paras anti oli kokemus amerikkalaisen yhteiskunnan erilaisuudesta:

  • Vapaus "liberty" on amerikkalaiselle tärkeämpää kuin suomalaisille. Suomessa juhlitaan itsenäisyyttä, jonka sisältö on valtiokoneiston itsenäisyys. Amerikassa näkyy joka paikassa "liberty" joka tarkoittaa enemmän yksilön vapautta kuin valtion vapautta.
  • Poliiseja on joka paikassa ja he kantavat näkyvästi aseita ja virkavalta myös tarttuu aseeseen helposti. Mekin pääsimme kokemaan aivan vahingossa sen miltä tuntuu kun vahvasti aseistautunut poliisi pelkää. Käännyimme vuokra-autollamme jossakin Washingtonin takamailla vahingossa väärään suuntaan ja päädyimme armejan tontille ja meista tuli hetkessä sotilaspoliisien pelkäämiä potentiaalisia terroristeja ja seuraukset olivat sen mukaisia. Pelko ja aseet ovat näkyvästi läsnä monessa paikassa.
  • Amerikka huolehtii kansallistunnosta. Kansalaisille on järjestetty paljon kansallistuntoa nostavia museoita (avaruusmuseo, holocaust museo,..) jotka ovat suosittuja pyhiinvaelluskohteita ja joissa opitaan mitä on olla amerikkalainen ja myös amerikkalaisuuden paremmuus.  Näiden kautta syntyy yhteinen jaettu ymmärrys siitä minkälainen maailma on.
  • Kodittomia on joka paikassa, metrossa, puistoissa kaduilla. Heille on ilmeisesti järjestetty yhteismajoitusta kaupunkien ulkopuolelle, mutta se ei kodittomia mielytä. Hekin haluvat elää siellä missä on vilinää ja virikkeitä ja heitä löytyy kaupunkien joka kolkasta.
  • Kustannus ja palkkataso ovat suomalaisittain huikeita. Kaikki maksaa paljon. Rahaa on paljon, mutta sillä saa vähemmän. Suomalainen tuntee tulleensa banaanivaltiosta rikkaiden joukkoon. Kaikki maksaa paljon suhteessa omaan suomalaiseen tulotasoon.
Käyttäjän Jesse Viljanen kuva

Miten erottaa hyvä laina huonosta?

Mikä laina on hyvää ja mikä on huonoa? Mielestäni tähän kysymykseen ei ole täysin yksiselitteistä vastausta, koska se riippuu monestakin muuttujasta. Lainatun rahan käyttökohde, lainan suuruus, lainanlyhennyksen suhde tuloihin ja lainan korko ovat muutamia asioita, jotka vaikuttavat lainan luonteeseen.

Jokainen lukija osaa varmasti nimetä korkeakorkoiset pikavipit huonoksi lainaksi ja pienen asuntolainan hyväksi lainaksi muuttovoittoisessa kaupungissa. Mutta entä sitten osamaksulla ostettava puhelin, luottokortilla rahoitettu etelänmatka tai autolaina työautoa varten? Kuinka minun pitäisi tunnistaa hyvä laina huonosta, kun joka puolella tarjotaan lainaa elämiseen?

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Buffett:n sijoittajakirje 1989

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1989 kirjeen sisältöön ja aiheena on:

  • Verojen maksun lykkääminen hyödyttää sekä verottajaa että sijoittajaa
  • Nollakuponkilainassa ei ole korkoa, mutta se antaa sijoittajalle tuottoa silti
  • EBITDAn kritisointi

Sijoittajakirjeet on vapaasti saatavilla Berkshire Hathaway:n kotisivuilta (http://www.berkshirehathaway.com/letters/letters.html). Kirjeet sisältävät normaalia vuosikertomustekstiä siitä, miten Berkshire Hathaway:llä meni kyseisenä vuonna. Mutta, kuten todettua, niin joukossa on myös ajatonta sijoitusviisautta.

Vuonna 1989

Inflaatio nousi edellisvuodesta ja oli Suomessa noin 6,6 prosenttia (1988: 6,5 %) ja USA:ssa 4,7 prosenttia (1988: 4,4 %).

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Onnellisuuteen riittää 2500€ tulot, enempi ei ole aina järkevää

Elinkeinoelämän Keskusliitton (EK) ja Akavan mukaan itseään kunnioittavien kansalaisten kannattaa tehdä työtä sen verran kuin tarvitaan 2500€ ansaitsemiseen. Veroaste jää silloin kohtuulliselle noin 25% tasolle.

2500€ ylittäviä ansiotuloja verotetaan yli 45% veroasteella (rajaveroaste)  ja siksi ei ole aina järkevää ansaita enempää kuin tuo 2500€. Elämässä voi kannattaa panostaa myös laatuun eikä pelkkiin euroihin.

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Arbitraasi – mikä se on?

Buffett kertoi Berkshire Hathawayn vuoden 1988 sijoittajakirjeessä, että yhtiö oli tehnyt noin 78 miljoonan dollarin arbitraasivoitot sijoituksilla, joiden arvo oli 147 miljoonaa dollaria. Eli tuottoprosentiksi tulee rapsakat +53 prosenttia. Buffett totesikin, että sekä dollarimääräinen että pääomantuottoprosentti oli epätavallisen suuri.

Mutta mikä on arbitraasi?

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ylikalliit lainat - vai onko asia ihan niinkään?

Suomalaiset ovat olleet näreissään kulutusluottojen koroista jo pitkään, mutta tämä johtuu pitkälti siitä, että lainavertailu "unohtuu" monelta täysin. Asuntolainojen kanssa ollaan keskimäärin hyvinkin tarkkoja ja monet vaihtavat säännöllisesti lainansa eri pankkiin, mikäli parempi korkodiili irtoaa. Kysymys kuuluu, miksi kulutusluottojen, remonttilainojen ym. kohdalla ei tehdä samoin? Ehkä ihmisille on muodustunut sellainen illuusio, että esimerkiksi 10000 euron lainaa kannata kilpailuttaa, sillä mitä nyt muutama prosentin kymmenyksellä on merkitystä koroissa. Mutta sillä todellakin on.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Länsimainen liike-elämä rakentuu kahdelle innovaatiolle: kirjanpidolle ja osakeyhtiölle

Länsimaisen yhteiskunnan taloudellinen menestys pohjautuu merkittävästi kahdelle innovaatiolle:  osakeyhtiölle ja kirjanpidolle (kaksinkertainen kirjanpito).

Kaksinkertaisessa kirjanpidossa kukin meno/tulo sijoitetaan sekä tulot/menot sarakkeeseen että johonkin seurattavaan tiliin. Kaikkien tilien yhteissumman on täsmättävä tulot/menot sarakkeen kanssa. Tämä innovaatio teki mahdolliseksi seurata yksityiskohtaisesti laajankin yrityksen liiketoimintaa. Kirjanpitäjien ja yrityksen organisaation oli myös vaikeampi väärentää kirjanpitoa ja näpistää isännältään. Kaksinkertainen kirjanpito mahdollisti suuren yrityksen tehokkaan ja täsmällisen operatiivisen toiminnan.

Osakeyhtiö mahdollisti yhteisomistuksen ja yrityksen piirissä harjoitetun demokratian. Omistus ja operatiiviset työt voitiin erottaa toisistaan ja osakkeille syntyivät markkinat - pörssi. Samalla yrityksestä tuli "legal entity" eikä henkilöomistaja ollut enää koko omaisuudellaan vastuussa yrityksen sitoumuksista. Riski rajoittui sijoitettuun pääomaan. Se että yrityksistä tuli lain edessä itsenäisiä omiin sopimuksiin valtuutettuja toimjoita muutti pysyvästi yhteiskunnan rakennetta. Yhteiskuntaan syntyi uusi taso - yritykset.

Kirjanpito ja osekeyhtiö loivat menestystarinoita

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Osinkosadetta luvassa – miten aiot sijoittaa rahasi?

Osinkokausi on kuumimmillaan, kun sijoittajat katsovat silmä kovana, millä osingoilla on houkuttava tuottoprosentti. Parhaimmille apajille pääsivät he, jotka ottivat riskin ja pääsivät nauttimaan joulualen erinomaisista hinnoista. Etenkin Tukholman pörssissä on ollut monia yhtiöitä, esimerkiksi Assa Abloy ja Intrum, jotka ovat nousseet yli 20 prosenttia. Edullisten hankintahintojen päälle tulee vielä osinko, joten sijoitetun pääoman tuotto on kovilla lukemilla.

Käytätkö osingot kulutukseen vai sijoitatko uudelleen?

Pörssien nosteessa on myös hyvä miettiä, miten mukavan osinkopotin aikoo sijoittaa. Onko tarkoituksena sijoittaa rahat uudelleen vai käyttää kulutukseen? Mahdollinen matkalaina tai autorahoitus on äkkiä maksettu, kun osinkosateella voi kuitata vanhat velat. Vaihtoehtoisesti on mahdollisuus hakea korkoa korolle ja kasvattaa osinkopottia ensi vuonna entisestään.

Käyttäjän Jesse Viljanen kuva

Ihmiskoe - Ruokahävikki

Ruokahävikki, kestävän kehityksen mukainen ruoka, kiertotalous, luomuruoka ja muovi ovat kaikki olleet lähivuosina tapetilla. Olen perehtynyt varsin paljon näihin kaikkiin aiheisiin lähikuukausina erilaisten koulutehtävien tiimoilta ja niistä on tarkoitus kirjoittaa myös blogin puolelle. Tällä kertaa keskitytään pääasiallisesti kuitenkin vain ruokahävikkiin ja sen määrään omassa taloudessani. Toteutin ihmiskokeen ja kirjoitin (sekä punnitsin talousvaa’alla) ylös jokaisen roskikseen joutuneen tuotteen helmikuun aikana. Pyöristin punnitut tuotteet lähimpään 10 grammaan aina ylöspäin. Kuukauden ostetuissa tuotteissa ja niiden jakaumassa ei ole mitään poikkeavaa muihin kuukausiin nähden sekä koen näinkin lyhyen kokeen antavan luotettavaa tietoa omasta käyttäytymisestäni. Mennään kuitenkin asiaan sen pidemmittä puheitta.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

TT:n lista Q4 2018

TT:n lista Q418 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia eikä minkäänlaista laadullista analyysia vaan perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin viimeisten liiketoimintasyklien ajalta. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

 

Sivut

Tilaa syöte Kevyttä