Kevyttä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Sijoittajan unelmaloma - Monaco tarjoaa parasta luksusta niin autoissa kuin veneissä

Monaco on matkakohteena niin raharikkaiden kuin uteliaiden tavallisten kansalaisten vähintäänkin haavematkakohde. Paikka on tunnettu etenkin autoistaan ja luksusjahdeistaan, unohtamatta legendaarisia F1-kilpailuita. Kaupungissa pääsee fiilistelemään Euroopan luksuskaupungin tunnelmaa, ja kadun varret täyttyvät toinen toistaan hienoimmilla autoilla ja satamat maailman kalleimmilla jahdeilla. Monet sijoittavat ovat käyneet nappaamassa uuden menopelin alle Monte Carlosta.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Joitakin sijoittajien järjettömyyksiä

Sijoittajia kuvaillaan ainakin taloustieteilijöiden teorioissa lähinnä järkevinä olentoina, mutta todellisuus on toisenlainen. Voidaan sanoa, että teoriassa teoria ja käytäntö ovat yhtä, mutta käytännössä ne eivät sitä ole. Olen listannut lyhyesti perustellen järjettömyyksiä:

 

  • Kuvitelma, että sijoituspäätös on aina oikea, kun sillä tehdään rahaa. Tosiasia on, että monet rahaa tehneet sijoitukset ovat onnekkaita surkeiden odotusarvojen päätöksiä.

  • Kuvitelma, että on aina oikeassa kun markkinat eivät ”tottele”. Hinnat voivat pysyä pitkäänkin liian korkeina tai liian matalina riippumatta kohteiden todellisista arvoista. Usein ne ovat myös oikeassa vaikka itse olisi eri mieltä. Nyrkkisääntönä voi pitää, että markkinat ovat todennäköisimmin oikeassa mitä pidempään ne ovat mielestäsi väärässä.

  • Kuvitelmat tulevien tuottojen tai yritysten tulosten tasaisesta kasvusta. Tosiasiassa molemmat heilahtelevat paljon. Toisin sanoen, keskiarvot eivät kerro yksittäistapauksista paljoa. Itseasiassa liian tasainen kasvu kertoo sijoitushuijausten todennäköisyyden kasvusta. Esimerkkinä Bernie Madoffin pyramidihuijaus.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vastuullinen sijoittaja tuottaa lisäarvoa ja työllistää

Yritysten vastuullisuudelle on olemassa objektiiviset kriteerit, joista vastuullisen sijoittaja voi valita omiin arvoihinsa parhaiten sopivat:

  1. Lisäarvo kansalaisille. Jos sijoitaja haluaa valita sellaisia yrityksiä, jotka tuottavat maksimaalisen lisäarvon kansalaisille, niin hän valitsee sellaisia yrityksiä, jotka maksavat kasvavan määrän arvonlisäveroa. Erilaiset arvonlisäverokannat vääristävät arviota, mutta muuten mittari on melko tarkka. 
  2. Sosiaalinen vastuu. Työntekijöiden määrä tai palkkasumma (suhteutettuna yritykseen sijoitettuun pääomaan) mittaa sitä, kuinka yritys on toteuttanut sille yhteiskuntajärjestyksessä kuuluvaa sosiaalista vastuutaan, työllistämistä. 
  3. Yhteiskunnan resussien tehokas käyttö.  Yhteiskunnan resurssien tehokasta käyttöä on toiminta, jossa mahdollisimman pienellä sitoutuneella pääomalla ja työpanoksella saadaan mahdollisimman suuri lisäarvo. Estimaatin yhteiskunnan resurssien tehokkaalle käytölle antavat arvioidut tulevat voitot diskontattuna tähän päivään, eli yksinkertaisesti sanottuna pörissiarvo. 

Eettistä sijoittamista tarvitaan kun valtiohallinnon luomat rakenteet ovat heikkoja

Joskus yritysten ulkopuolinen yhteiskunta, kuten valtionhallinto, ei tuota hyvää regulaatiota.  Silloin tarvitaan eettistä sijoittamista.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Omat Rahat Katsaus: Kummallisempaa ja Kummallisempaa

Kummallisempaa ja Kummalisempaa totesi Liisa Ihmemaassa

Salkun arvonmuutokset: 2020  -22.7%, alusta (27-05-2010) +73%

Yleistä

Yhä kummallisempaa ja kummallisempa. Lista mittareista jotka näyttävät huonoa tai todella huonoa taloustilaa pitenee jatkuvasti. Samalla etenkin USA:n pörssikurssit jatkavat nousuaan. S&P500 on jo vuositasolla 9% plussalla. En tiedä missä rinnakkaisessa universumissa siellä eletään, mutta minun mailmassani yritysten tulokset ja osingot tulevat laskemaan. Ovat jo laskeneet. Oman portfolion osinkotuotto on lykättyjen ja jäädytettyjen osinkojen takia tippunut ja selvästi. Jopa BlackRockin Larry Fink on varoittanut että yritysverotus tulee nousemaan koska valtioiden valtavat alijäämät on katetta

Samalla USA:n ja Kiinan riitly tuntuu kiihtyvän. HongKongin uusi turvallisuuslaki antaa tähän sopivan tekosyyn. Ja ulkoista vihollista todellakin nyt jenkeissä tarvitaan, kun työttömyys on korkeimmalla tsollaan sitten suuren depression ja Corona-tilanne on tyritty perusteellisesti. Kiinnostavssa artikkelissaan Brunnermeier et al vertaavat nykytilaa osuvasti ennen ensimmäistä mailmansotaa vallinneeseen vapaa-kauppa aikaan (ensimmäinen globalisaatio). Silloinkin heikkenevä vapaa-kauppaa kannattava suurvalta (Iso-Britannia) yritti kynsin hampain pitää kiinni valtaasemastaan, vaikka teollisuustuotannon valtikka oli siirtynyt auktoritaariselle keskus-johtoiselle protektionistiselle maalle (Saksa) ja entiselle "kehittyvälle" taloudelle (USA). Valtaan pyrkivät maat varastivat ja vakoilivat IP-oikeuksia sen minkä ehtivät ja pyrkivät suojaamaan kotimarkkonoitaan sääntelyllä ja tulleilla. Kriisi joka tästä seurasi päättyi vasta 1945, ja kansainvälinen kauppa elpyi takaisin 1913 tasolle vasta 60 vuotta myöhemmin. Pelkään että todistame nyt Toisen Globalisaation loppua.

Minusta alkaa myös näyttä entistä selvemmältä että USA:n yritykset tukahduttaa Kiinan teknologiakehitys tulle epäaonnistumaan. Yksi osoitus siitä löytyy Huawein viimeisimmän Mate 30 puhelimen komponettianalyysistä. Enää 1% materiaaleista on peräisin USA:ta. Näiden tilalle ovat tulleet Kiinalaiset ja Japanilaiset osat.

Uskon myös että HongKongin pörssilasku uuden turvallisuuslain myötä on tilapäistä, ellei suorastaan ostotilaisuus. Pitäisi varmaan lisätä China Waters Affairs painoa salkussa. Tuskin Kiinassa vähemmän vettä tarvitaan tulevaisuudessa.

Valuuttapuolella tilanne on myös rauhoittunut ja mm Norjan Kruunu on palautunut melko hyvin- mistä tulikin pieni lisäbuusti salkkuun.

Olen edelleen siis pessimistinen varsinkin USA:n osakkeiden suhteen, poislukien tietyt teknojätit. Tilaisuudet ovat aivan muualla."Be carefull out there" -tämä ei ole tässä.

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Jotain ihan muuta: kaikkien aikojen top-elokuvat

Korona-ajan talousuutiset ovat toinen toistaan synkempiä: maailmantalous vaipuu taantumaan, valtiot velkaantuvat ennätysvauhtia, yrityksiä ajautuu konkurssiin ja Suomea odottaa seuraava hukattu vuosikymmen. Sijoittajalla ei ole juuri aihetta juhlaan. Synkkyydestä on kuitenkin olemassa teitä ulos: yksi näistä on sulkea pois kaikki korona-aiheiset uutiset ja keskittyä vaikkapa viihdeuutisiin - tai katsoa elokuvia, jotka eivät takuulla viittaa koronaan tai talouskriiseihin.

Elokuvien katseleminen onkin hauskaa viihdettä ja ajan kulua, ne tarjoavat samanlaista viihdettä kuin vaikkapa jokin parhaista luotettavista nettikasinoista. Nykyään elokuvia on saatavilla rajaton määrä, sillä niitä tulee televisiosta, niitä voi lainata sähköisistä lainaamoista tai kirjastoista ja niitä voi katsella netin suoratoistopalveluista mielin määrin. Joskus käykin niin, että elokuvia on yksinkertaisesti liikaa ja lyhyiden kuvausten lukemiseen ja arvoihin perehtyminen vie liikaa aikaa. Onkin hyvä, että joku jossain tekisi listauksen kaikkien aikojen top-elokuvista ja sillä voisi pelata kun tulee aika valita illan leffa.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

TT:n lista Q1 2020

TT:n lista Q120 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia. Se perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin liiketoimintasyklien yli. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

 

Listan tulkitsemiseen on hyvin yksinkertaiset ohjeet. Mitä enemmän pisteitä sitä parempi todennäköisyys on hyviin tuottoihin pitkällä tähtäimellä. Mainittakoon vielä sen verran, että maksimipisteet ovat +3.0 ja minimipisteet -3.0 Suluista löytyvät luvut edellisestä listasta. Mainittakoon vielä lukijoille, että minulla eivät riitä rahkeet kaikkien kotipörssissämme listattujen yritysten seuraamiseen ja siksi osa yrityksistä on poissa listalta.

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset sijoittuvat OECD:n varallisuusvertailussa entisen Itä-Euroopan edelle

Suomalaisten kotitalouksien säästöt (säästötilit + rahastot + osakkeet) on OECD:n mukaan noin 62 tuhatta dollaria/ aikuinen. Sijoitumme OECD:n vertailussa entisen Länsi-Euroopan ja Itä-Euroopan välimaastoon. OECD on ottanut vertailussaan huomioon joitakin rahastoituja eläkevaroja ja Suomen Pankki onkin ilman näitä eläke-etuja päätynyt hieman pienempään arvioon suomalaisten säästöistä. Suomen Pankin tietojen mukaan säästömme ovat keskimäärin hieman runsaat 40...50 tuhatta € / henkilö, ja tämän mukaan olisimme varallisuudeltamme saman kaltaisia esimerkiksi Viron kanssa.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Lähivuosien voittajat ja häviäjät

Koronakriisi tulee muuttamaan ihmisten elämää monin tavoin. Monet muutokset olisivat tapahtuneet joka tapauksessa, mutta nykykriisi kiihdyttää niitä merkittävästi. Tulevaisuutta on tietyissa asioissa vaikea ennustaa pitkälle, joten tässä kirjoituksessa luetteloin yleismaailmallisia (mikäli en muuta mainitse) lähivuosien (1-3 vuotta) voittajia ja häviäjiä. Nämä ovat omia näkemyksiäni ja tulevaisuus kertoo olinko oikeassa vai väärässä.

 

 

  • Voittajat: Varallisuuden jakajat Häviäjät: Varallisuuden kasvattajat (Tämä on lähivuosien näkymä. Pitkällä aikavälillä tilanne on toinen.)

  • Voittajat: Vapaamatkustajat Häviäjät: Nettoveronmaksajat

  • Voittaja: Säästämisaste Häviäjä: Kulutusjuhla

  • Voittaja: Pitkän aikavälin tuottavuuskehitys Häviäjä: Lyhyen aikavälin tuottavuuskehitys

  • Voittaja: Luova tuho Häviäjä: Taistelu vääjäämätöntä vastaan

  • Voittaja: Poliitikkojen valta keskuspankkeihin. Häviäjä: keskuspankkien itsenäisyys

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Oi Vapun autuutta, nauti, nauti elämisen onnesta

Iloitkaa riemuitkaa ja unohtakaa kahleet.

Vappu on vapauden iloa. 

toivoopi Piksun Väki

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ihmisten säikäyttäminen koronalla rampautti yhteiskunnan pitkäksi aikaa

ETLA:n Markku Lehmus uskoo Suomen talouden supistuvan tänä vuonna lähes 10%.

Osaa ihmisistä pandemia on säikäyttänyt siinä määrin, että he palaavat vanhoihin kulutustottumuksiinsa asteittain. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tehdyn tuoreen kyselyn mukaan 24 prosenttia ihmisistä ei pidä miellyttävänä ajatusta mennä ostokeskukseen ainakaan kuuteen kuukauteen. Keskuspankki Fedin Bostonin aluekonttorin johtaja Eric Rosengren kiteytti tilanteen hyvin Wall Street Journalin haastattelussa: ”Talous voi elpyä vasta sitten, kun ihmiset uskaltavat pitää taas kiinni metrotangoista”.

Pelko, ahdistus ja niiden aiheuttama toiminnan halvaantuminen tappavat ja rampauttavat mahdollisesti pahemmin kuin itse tauti.

Sivut

Tilaa syöte Kevyttä