Kevyttä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Pohjoisen jäämeren reitti on kesäisin vilkas ja suosittu

Pohjoisen jäämeren laivareitti on yhä suositumpi. Jo pelkästään heinäkuussa kulki 171 laivaa tuota reittiä (ohessa viimeisin jääkartta).

Jäämeren reitti lyhentää Euroopan ja Japanin välistä matkaa 5000-8000 km ja säästöä lisäävät vielä pois jäävät Suetzin kanavan kanavamaksut.

Reittiä käyttävät laivayhtiöt kaikkialta. Tänä vuonna pohjoista reittiä käyttäneiden laivojen rekisteröintimaiden kärjessä ovat olleet: Norja, Kypros, Venäjä, Bahamasaaret, Tanska ja Panama.  Monet näistä ovat alhaisemman verotuksen mukavuuslippumaita, joiden alla purjehtii suuri osa maailman tonnistosta.

Pohjoinen reittiä voi purjehtia ilman jäänmurtaja-avustusta heinäkuun alusta suurin piirtein lokakuun puoliväliin saakka. Tämäkin helpotus on tervetullut apu. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä varmuuden vuoksi

Tulevaisuuden varalta on hyvä olla joitakin asiakirjoja valmiina. Eräs kaikkein yleisimmistä ja tärkeimmistä on edunvalvontavaltuutus. Jos terveydentilamme huononee emmekä enää itse pysty ymmärtämään taloudellisia asioita, niin on hyvä että meidän asioistamme huolehtii joku, johon voimme luottaa. Tähän tarvitaan edunvalvontavaltuutus.

Jos käy niin onnettomasti, että valtuuttaja tulee kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan, hakee valtuutettu holhoustoimesta edunvalvontavaltakirjan vahvistamista. Valtuutetulla on valtakirjan hyväksymisen jälkeen oikeus hoitaa valtuuttajan taloudellisia asioita ja päivittäisiä laskuja. Valtuutetulla ei ole oikeutta valtuuden antajan omaisuuteen. Hänen on hoidettava omaisuutta lain ja valttuuttajan edun mukaisella tavalla. Hän on kuitenkin oikeutettu kohtuulliseen korvaukseen tekemästään työstä.   

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hjallis Harkimo on yksi harvoista terveen järjen poliitikoista

Hjallis Harkimolla on aina hyvää sanottavaa - niin on tälläkin kertaa. Ohessa Hjallis Harkimo kertoo perusasioita kilpailukyvystä, yrittäjyydestä, maan talouden hoitamisesta ja työn tuottavuudesta.

Perusasiat ovat yksinkertaisia, helposti ymmärrettäviä ja selkeitä. Miksi niin harva poliitikko on Hjallilksen tapaan järkevä? Syynä saattaa olla riippumattomuus. Kyllä muuillakin poliitikoilla on ajattelun kykyä, ei Hjallis ole tässä suhteessa poikkeus.  Mutta jos elanto ja tulevaisuus riippuvat jostakin niin tuo taloudellinen tai poliittinen riippuvuus näkyy läpi. Tekemiseen tulee silloin valheellisuuden ja tarkoitushakuisuuden sävy.  

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

TT:n lista Q2 2020

TT:n lista Q220 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia. Se perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin liiketoimintasyklien yli. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

 

Listan tulkitsemiseen on hyvin yksinkertaiset ohjeet. Mitä enemmän pisteitä sitä parempi todennäköisyys on, että yritys on laadukas sijoituskohde hinnan ollessa kohtuullinen. Mainittakoon vielä sen verran, että maksimipisteet ovat +3.0 ja minimipisteet -3.0 Suluista löytyvät luvut edellisestä listasta. Mainittakoon vielä lukijoille, että minulla eivät riitä rahkeet kaikkien kotipörssissämme listattujen yritysten seuraamiseen ja siksi osa yrityksistä on poissa listalta.

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kultaan sijoittaminen on tuottanut hyvin

Kultaan sijoittanut on tuottanut viime vuosina hyvin. Hinta on noussut vuodesta 2018 peräti 40%.

Kullan hintaan vaikuttaa, samoin kuin muihinkin raaka-aineisiin, tuotanto ja kysyntä. Kullan tuotanto on vuosikymmenten kuluessa hitaasti noussut. Tuotanto on ollut tällä vuosituhannella noin 2000 tonnin luokkaa vuodessa. Tuotantomäärä ei ole reagoinut pelkästään hintatason muutoksiin. Kultaa saadaan muun kaivostoiminnan sivutuotteena ja tuotantomäärät riippuvat muun kaivannaisteollisuuden tuotantomääritä.

Kultaa tarvitaan ennen kaikkea koruhin, sijoittajille ja teollisuuteen. Teollisuuden käyttö on vähäistä, noin 10% tuotannosta. Hintatason vakautta ylläpitääkin läninnä korujen kysyntä, joka kattaa noin 50% tuotannosta. Surimpia korukullan käyttäjiä ovat Kiina ja Intia. Korukullan kysyntä on vakaata ja perustuu kulttuurillisiin tekijöihin. Loput, eli 40% tuotannosta menee sijoittajille. Sijoittajien suuri osuus tekee hinnasta volatiilisemman kuin se kenties muuten olisi. Sijoittajat hakevat kullasta epävarmojen aikojen turvaa ja hajautusta. Kullan hinta nousee yleensä silloin kun sijoitusmaailmassa on muuten hermostunutta laskua.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maataloudella menee ihan kohtuullisesti

Mitä kuuluu maataloudellemme? Itse asiassa varsin hyvää. Tuotantomäärät ovat pysyneet vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen suurin piirtein ennellaan.

Yksi on muuttunut. Maataloudesta elantonsa saavien ihmisten määrä on vielä viimeisten kymmenenkin vuoden aikana laskenut 60 tuhannesta nykyiseen 47 tuhanteen. Pudotusta on tullut 20% ja maataloustuottajien keski-ikä on noin 53 vuotta ja tuottajien määrä laskee edelleen. Maaseutu ei elä enää yksin maataloustuottajista, heitä on liian vähän. Maaseutu elää monipuolisesti metsätaloudesta, kaivostoiminnasta, turismista, kaupunkeihin sukkuloimisesta, kesämökkiläisten palvelemisesta ja kaikenlaisista muista elinkeinoista.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kaikkein tärkeintä maailmassa on toimiva nettiyhteys (?)

Valokuitunen Oy:n teettämä tutkimus paljasti, että toimiva nettiyhteys peittoaa kaikki muut arkiset mukavuudet.

Vastaajista peräti yli 70 prosenttia valitsisi mieluummin toimivan nettiyhteyden kuin etelänmatkan tai sanomalehtitilauksen. Ja vaikka nettisurffaus ja sohva kuuluvat tiiviisti yhteen, nettiyhteys hakkaa sohvan kaksinkamppailussa. Peräti 42 prosenttia vastaajista pitää toimivaa nettiyhteyttä sohvaakin tärkeämpänä.

Käyttäjän Tapio Haavisto 2 kuva

Hermostumista osakemarkkinoilla?

 

Suurin merkitys lienee kuitenkin korona-ilmiön sosiaalisilla ja suorilla vaikutuksilla ja pelon ilmapiirillä, koska yritykset kärsivät, lentoliikenne on topissa ja työttömien määrä kasvussa.

Pelon merkkejä on nyt monia muitakin. Kullan futuurien hinnat ovat nousseet kuukaudessa reilut 8 % ja VIX-indeksi on kuukaudessa polkenut paikallaan. Hermostumista markkinoilla kuvaa se, että VIX-indeksi on yli  70 % koholla normaaleista lukemistaan!

USA:n työttömien määrä on kasvussa ja se on noin 12 – 13 %, kun taso oli viime vuonna alle 4 %. Euroopan lukemat ovat vielä huonommat, eikä Kiinallakaan ole kehumista. Jenkit on koko ajan kiusaa tekemässä?

Elvytystoimet pelastusrenkaana?

Suurta kuvaa muuttaa eniten elvytys, joka sekin on vain rahan painamista paniikissa! Osakemarkkinat on vallannut vimmattu uskomus, kuin mitään ei olisi muuttunut? Osakekurssit nousevat, vaikka reaalitalous sakkaa kaikkialla maailmassa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Puolelle suomalaisita riittää 100'000€ varallisuus, kymmenesosa halajaa miljoonaa

Paljonko sinulla pitää olla varallisuutta, jotta tuntisit olosi taloudellisesti turvatuksi?

LähiTapiolan maaliskuussa teettämässä Arjen katsaus –kysellyssä yli tuhannesta vastaajasta 43 prosenttia sanoi enintään 75 000 euron varallisuuden riittävän taloudellisen turvan tunteeseen. Peräti kolmasosa vastaajista olisi tyytyväinen jo 25 000 euron varallisuudella.

-Merkillisimmät tulokset mitä arjen katsauksissa olen nähnyt. Kun huomioi hyvinvointivaltion turvaverkot ja lakisääteisen eläkejärjestelmän kaikille työssäkäyville tuottavan eläkkeen, noin 100 000 euron kokoluokkaa olevan varallisuuden luulisikin tuovan rauhoittavan lisäturvan useimmille. Mutta yllättävän moni, miltei kymmenesosa, vaatii yli miljoonan varallisuutta tunteakseen itsensä turvatuksi. Ja joillekin edes viisi miljoonaa ei tunnu riittävän, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro ihmettelee.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

EU kasvuydin panostaa teknologiaan, Suomi sai haluamansa maataloustuet

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK on tyytyväinen siihen, että sopu EU:n monivuotisesta budjettikehyksestä ja EU:n elvytyspaketista syntyi jäsenmaiden välillä. 

Suomen saama 400 miljoonan euron erilliskirjekuori maaseudun kehittämiseen oli MTK:n mielestä välttämätön. Sillä varmistetaan, että Suomen osuus EU:n maatalousbudjetissa kaudelle 2021-2027 on samantasoinen kuin nykyisellä budjettikaudella.

Sivut

Tilaa syöte Kevyttä