Kevyttä

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

TT:n lista Q3 2020

TT:n lista Q320 on valmis. Lista ei sisällä sijoitussuosituksia. Se perustuu yritysten ilmoittamiin eri tunnuslukuihin ja tulostietoihin liiketoimintasyklien yli. Suurimmat painoarvot ovat ns. omistajan tuloksen, liikevaihdon kasvun ja oman pääoman kehityksellä läpi syklin. Seuraavaksi suurimmat painoarvot ovat peräkkäisten osinkojen määrä ja E/P-luvun vertaus nykyiseen korkotasoon. Pienimmät painoarvot ovat P/B-luvulla, markkina-arvolla, omavaraisuusasteella ja osinkojen kasvulla syklin läpi.

 

Listan tulkitsemiseen on hyvin yksinkertaiset ohjeet. Mitä enemmän pisteitä sitä parempi todennäköisyys on hyviin tuottoihin pitkällä tähtäimellä. Mainittakoon vielä sen verran, että maksimipisteet ovat +3.0 ja minimipisteet -3.0 Suluista löytyvät luvut edellisestä listasta. Mainittakoon vielä lukijoille, että minulla eivät riitä rahkeet kaikkien kotipörssissämme listattujen yritysten seuraamiseen ja siksi osa yrityksistä on poissa listalta.

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset hyväksyvät rikastumisen tavoittelun

Suomalaisista 76 prosenttia ei näe väärää siinä, että jotkut yrittävät tehdä niin paljon rahaa kuin rehellisin keinoin vain voivat, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Toista mieltä on kaksitoista prosenttia suomalaisista. Suurempi osa suomalaisista hyväksyy (45 %) kuin torjuu (35 %) väittämän, jonka mukaan kaikki hyötyvät joidenkin rikastumisesta, koska rikkaat sijoittavat varojaan uudelleen talouteen.

Tämä antaa toivoa siitä että Suomea voi kenties alkaa taas joskus rakentaa työn arvostuksen, yksityisomistuksen ja yritteliäisyyden varaan.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Luonnon monimuotoisuus, biodiversiteetti, lisääntyy nopeasti

Suomen Ympäristökeskus kartoittaa luonnon monimuotoisuuden tilaa Suomessa. Asiallista Suomen luontoa koskevaa tutkimustietoa ei kuitenkaan ole syntynyt siinä määrin että voisimme luoda kokonaiskuvan. Olemme maalikkojen tekemien havaintojen varassa. Näiden perusteella Suomen luontoympäristön moninaisuus paranee tällä hetkellä nopeasti ja kestävästi.

Uusia elänlajeja tulee Suomeen nopeasti ja olemassa olevat voivat paremmin

Monet elänlajit olivat 1950- ja 1960 lukuun mennessä kuolleet sukupuuttoon laajoilta alueilta Suomessa. Ja nämä lajit kuten Hirvi, Metsäpeura, Saukko, Majava, Laulujoutsen, Merikotka, Merihanhi, Metsäkauris, Susi, Ahma, Karhu, Harmaahylje, Rusakko, Maakotka ja Ilves ovat nyt palanneet monille alueille.  Uusia lajeja kuten Supikoira, Piisami, Harmaahaikara, Kattohaikara, Kyhmyjoutsen, Minkki, Villisika, Kani, Merimetso, Valkoposkihanhi, Kanadanhanhi ja viimeisenä KultaShakaali on saapunut maahamme ja luonut tänne itselleen kodin. 

Ekosysteemimme ovat moninaisempia ja terveempiä

Järvi ja merialueet ovat puhdistuneet. Ilman mukana tulee yhä vähemmän typpi- ja rikki- laskeutumia ja myös metsäluonto voi tämän seurauksena paremmin. Sellaiset herkät puhtauden indikaattorit kuten naava ovat palaamassa etelä-Suomen metisiin.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yhteiskunnan tärkeimpien tehtävien palkkaus on nurinkurista

Yhteiskunta voi hyvin jos työstä saatu palkka vastaa työn tärkeyttä yhteiskunnalle. Silloin saadaan kriittisiin tehtäviin parhaita kykyjä.

Oheiseen taulukkoon on koottu jokseenkin satunnainen otos eri  tehtävien tärkeysjärjestyksestä sen mukaan, miten suomalainen yhteiskunta kutakin työtä palkalla arvostaa:

  1. Tärkeimpiä tehtäviä ovat yritysten toimitusjohtajien vakanssit
  2. Hyvänä kakkosena tulevat yliopistojen rehtorit ja urheilupomot
  3. Vähemmän tärkeitä tehtäviä suomalaisessa arvoasteikossa ovat korkeimmat virkamiehet ja puolustusvoimien komentaja
  4. Huipputehtävistä kaikkein vähiten tärkeitä toimia suorittavat pääministeri, ministerit, kansanedustajat ja piispat

Onko tämä tehtävien arvojärjestys yhteiskunnan kannalta hyvä? Piksu toimituksen mielestä ei. Parempi olisi jos rahalliset kannusteet paremmin vastaisivat tehtävän vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Onhan toki pääministerillä tehtävä, jonka haltia pystyy vaikuttamaan laajemmin ihmisten tulevaisuuteen kuin vaikkapa veikkauksen toimitusjohtaja. Yhteiskunta on korkeimpien virkojen palkkojen osalta aivan nurinkurisessa järjestyksessä. Ei ihme ettei asiat aina hoidu mallikkaasti. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Osakemarkkinoiden hetkellinen heikkous on ihanan houkutteleva oston paikka

Nordea kehoittaa hyödyntämään markkinoiden keveät hetket hyvinä ostopaikkoina. Tuottamattomat rahat kannattaa vaihtaa menestyviin osakkeisiin. 

Tulokset ovat nousussa ja koronakin helpottaa jossakin vaiheessa. Kaikki merkit osoittavat kohti parempia aikoja.

Nyt kannattaa pitää osakkeet ylipainossa.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Suomi, suomalaiset ja nykykriisi

Menossa on elinaikani pahin kriisi Suomessa, mutta sitä ei voi verrata talvi- tai jatkosotaan. Olen lähes varma, että mikäli sodat kokeneet ihmiset saisivat valita kummasta kärsisivät, nykykriisistä vai sodista niin varmaan kaikki valitsisivat koronakriisin. Kirjoituksessa esitän mielipiteeni lyhyesti nykykriisistä, miten Suomi ja tämä katajainen kansa selviävät siitä. Mitään syväluotausta en ole tekemässä.

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Mistä lainaa varmasti syksynä 2020?

Onko korona-ajan syksynä enää mitään paikkaa, mistä saa lainaa varmasti? Ennen kulutusluoton sai lähes jokainen, joka sellaista tarvitsi. Tällä hetkellä rahoituslaitokset syynäävät entistä tarkemmin lainanhakijoiden taustoja.

On melko yleistä, että rahoituslaitos skannaa hakijan tilitiedot viimeisten 12 kuukauden ajalta. Jos tilitapahtumissa on jotain epäilyttävää, voi laina jäädä saamatta. ”Epäilyttävänä” voidaan pitää vaikka tilisiirtoja nettikasinolle, perintätoimistolle tai useille eri lainapalveluille. Ensimmäinen viittaa peliriippuvuuteen, toinen rahavaikeuksiin ja kolmas ylivelkaantumiseen.

Juuri nyt ei kuitenkaan tarvitse olla kovin heikossa taloudellisessa tilanteessa saadakseen hylätyn lainapäätöksen. Myös työssäkäyvät saavat kielteisiä lainapäätöksiä entistä enemmän. Tällä hetkellä onkin mahdoton sanoa, mistä lainaa varmasti saisi.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Setelistön leikkaus on mielenkiintoinen osa taloushistoriaamme

Vuonna 1946 Suomessa suoritettu setelien leikkaus oli toimenpide, jolla setelistön määrää vähennettiin ja samalla otettiin valtiolle pakkolainaa. Operaatio oli traumaattinen.  Kansalaiset joutuivat konkreettisesti leikkaamaan säästämänsä suuret setelit kahteen osaan - toinen puoli kelpasi puolesta arvostaan ja toisella puolella sai merkitä valtion lainaa. Jälkeenpäin operaatio kuulostaa koomiselta ja se epäonnistui. Nyt tätä opettavaista tarinaa on hyvä muistella kun asiasta on ilmestynyt uusi tuore Antti Heinosen kirja: " Hallitus kansan kukkarolla ".  

Setelien leikkauksella oli hyviä tarkoitusperiä: 

  • pyrittiin hillitsemään inflaatiota alentamalla rahan määrää
  • pahasti sodan velkaannuttamalle valtiolle saatiin markkamääräistä halpakorkoista (2%) lainaa, jonka arvoa voitiin omin toimin inflatoida pois
  • pyrittiin hillitsemään harmaata taloutta tuomalla kaikki raha päivänvaloon

Suunnitelmaa käsiteltiin syksyn 1945 aikana eduskunnassa ja kaikki, jotka seurasivat lehdistöä, tiesivät operaatiosta ja tallettivat vuodenvaihteen ajaksi käteiset pankkiin (pankkitalletukset säilyttivät arvonsa). Suomen perukoilla ei ollut vielä pankkeja eikä köyhimmällä kansanosalla (150'000 kansalaista) ollut pankkitiliä. Kävi niin, että vain tämä huonoimmassa asemassa oleva, köyhin kansanosa joutui operaation maksumieheksi.  Katkeruus silloista Stalinin ja voittaneiden valtioiden valvontakomission mieliksi koottua vasemmistohallitusta (SKDL, SDP,  ML (maalaisliitto), Ed, RKP) ja eduskuntaa kohtaan kasvoi köyhän kansan keskuudessa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset rikastuvat ja valtio köyhtyy

Tilastokeskus kertoi, että suomalaiskotitaloudet ovat vaurastuneet yhä enemmän koronakeväänä.

Vuoden toisella neljänneksellä suomalaisten kotitalouksien rahoitusvarat kasvoivat 17,0 miljardia euroa kohoten 334,7 miljardiin euroon ( 60 000 € / kansalainen) . Kotitalouksien velat puolestaan lisääntyivät 2,6 miljardia nousten 186,5 miljardiin euroon (34 000€ / kansalainen). Näiden muutosten seurauksena kotitalouksien nettorahoitusvarat kasvoivat 14,4 miljardilla eurolla ja nettorahoitusvaroja oli 148,2 miljardia euroa ( 27 000€ / kansalainen).

-Kotitalouksien rahoitusvarallisuus kuroi umpeen tammi-maaliskuun koronakuopan heti huhti-kesäkuussa. Sekä rahoitusvarallisuus että nettorahoitusvarallisuus nousivat uuteen huippuunsa, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tommi Taavilan kirja "Odds Favor the Prepared Mind" oli mielyttävä lukukokemus

Piksu toimittajan, Tommi Taavila, kirja "Odds Favor the Prepared Mind" tarjosi mielyttävän, uudenlaisen lukukokemuksen.

Kirja kertoo hyödyllisistä ajattelun -malleista ja -työkaluista, joita käytämme jokapäiväisen elämämme tilanteissa. Se kuvailee ja kertoo parhaita ja yleiskäyttöisimpiä ajattelun mallejeja ja antaa meille ohjeita siitä miten selviämme niissäkin tilanteissa, joissa oma mielemme tekee meille kepposen ja harhauttaa meitä vähemmän rationaalisiin päättelyihin. Kirjan kuvaamat mallit ovat varsin osuvasti poimittuja ja niiden avulla pärjää monenlaisissa tilanteissa. 

Kirja paranee loppua kohden kun kirjailija pääsee omimpaan osa-alueeseensa, siihen miten ajattelun mallit linkittyvät inhimilliseen elämään ja elämänhallintaan. Tommi Taavilan inhimillnen, hyväksyvä ja ymmärtävä suhtautuminen elämään pääsee tässä osassa kirjaa oikeuksiinsa. Tuossa suhtautumistavassa on paljon ihailtavaa ja opittavaa meille kaikille. Se tekee elämisestä elämisen arvoista.  

Kirja saatavilla: Amazon.com

 

Sivut

Tilaa syöte Kevyttä