Kevyttä

Käyttäjän J.Vahe kuva

Julius Caesar ja Nordea

Ave Nalle Caesar!

 Photo source 

Leomudde [CC BY-SA 4.0 (https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0)]

Sarjakuvalehti Asterixissa vitsailtiin joskus Julius Caesarin tavalle puhua kolmannessa persoonassa. Caesarin puheesta ei kovin paljon tiedetä, mutta toki hän kirjoitti eli kirjoitutti kirjansa De Bello Gallico kolmannessa persoonassa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Nettirosvous voidaan toisinaan ennaltaehkäistä

Tietoturvayhtiö Check Point® Software Technologies julkaisema “Cyber Attack Trends: 2019 Mid-Year Report” paljastaa, että tietoturvahyökkäykset ovat yleisiä ja  yleistyvät kaiken aikaa ja ettei yksikään ympäristö ole immuuni.

Hyökkääjä suojautuu piiloutumalla Internetin maailmanlaajuiseen valtamereen eikä edes EU:n kaltaiset koaaliitiot pysty suitsimaan ilmiötä. Tosiasiallinen hyökkääjä voi olla Nigeriassa, Uzbekistanissa tai missä muualla tahansa poliisiyhteistyön ulottumattomissa. Tarvitaisiin kansainvälistä poliisiyhteistyötä ja yhteisiä globaaleita periaatteita.

Jos paha tapahtuu niin rosvo pääsee monasti saaliin kanssa karkuun. Mutta rosvous voidaan ennaltaehkäistä, jos asiaan paneudutaan yrityksissä ja jos yksityisihmiset ovat varovaisia:

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Tikanheitto ja sijoittaminen

Tämä kirjoitus on kesäinen kolumni jota ei kannata ottaa turhan vakavasti. Välillä joissakin yhteyksissä näkee vertailuja tikkaa heittävän apinan ja sijoitusalan ammattilaisten kanssa. Apinan virkaa yleensä edustaa jonkinlainen tapa arpoa sijoitukset, kun taas sijoitusalan ammattilaiset ovat oikeita henkilöitä. Tässä kirjoituksessa ei keskitytä apinoihin tai ammattilaisiin. Lähes kaikki asiat voidaan yhdistää toisiinsa, kun käytetään tarpeeksi mielikuvitusta ja monet toisiinsa täysin liittymättömät asiat korreloivat keskenään. On päivän selvää, että lukijoistakin löytyy joku ihminen, jonka tikanheitto- ja sijoitustulokset korreloivat. Kolumnisti on surkea tikanheittäjä, jonka sijoitustulokset eivät korreloi suoraan tikanheittotulosten kanssa. Toisaalta, tikanheittoon hänellä kuluu vähemmän aikaa kuin sijoittamiseen. Kirjoitus sisältää mielipiteitä tikanheiton yhtäläisyyksistä ja eroavaisuuksista sijoittamisen kanssa.

 

Käyttäjän Kirsikka Antikainen kuva

Mikä on sopiva säästöprosentti taloudellisen riippumattomuuden tavoittelijalle?

Millainen säästöprosentti on sinulle paras? Kukapa ei haluaisi nauttia myös taloudellisen riippumattomuuden matkasta?

Vlogi sisältää esimerkkilaskelman, paljonko milläkin säästöprosentilla saa säästöön ja miten paljon se voi kasvaa' korkoa korolle' -ilmiöllä 10 vuoteen.

Käyttäjän Kirsikka Antikainen kuva

Voiko ilman lottovoittoa jäädä ´eläkkeelle´ 35-45 -vuotiaana?

Voiko ilman lottovoittoa jäädä `eläkkeelle` (taloudellisesti riippumattomaksi)? Vlogissa mietin, onko taloudellinen riippumattomuus myytti vai onko se oikeasti mahdollista esim. 35-45 -vuotiaalle?

 

Käyttäjän Jesse Viljanen kuva

Säästöasteen merkitys vaurastumisessa

Suomalaiset ovat tunnetusti huonoja säästämään rahaa, joka käy ilmi Findikaattorin selvityksessä. Findikaattorin mukaan suomalaisten keskimääräinen säästöaste oli 0.4 % negatiivinen vuonna 2018. Ne suomalaiset, jotka onnistuvat säästämään, säilyttävät rahojaan pääasiallisesti käyttötileillä. Suomen pankin mukaan suomalaisilla on erilaisilla talletustileillä varoja yhteensä 89.7 miljardia euroa, joka on järisyttävän suuri määrä rahaa kärsimässä inflaatiosta. Suomalaisten säästöaste pitäisi saada nousemaan 90-luvun laman tasoille (n. 10 %) ja saada säästetyt eurot siirrettyä tuottavampaan paikkaan kuin käyttötilille. Mitä hyötyä on säästää, kun ”kääreliinoissa ei ole taskuja” ja ”pitää elää eikä vaan kituuttaa”? Eikö kaikkien pitäisi kuluttaa mahdollisimman paljon, että Suomen talous saadaan kasvuun? Miten ihmeessä voin säästää rahaa, kun Sipilä vie kaiken? Jos tunnistat itseni näistä kysymyksistä, niin lue teksti. Se on sinua varten!

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Suomessa monet asiat ovat hyvin

Edellisessä kirjoituksessani otin kantaa siihen, että maailmassa monet asiat ovat paremmin kuin mitä voisi ihmisten mielikuvien perusteella luulla. Nyt listaan asioita, jotka ovat hyvin Suomessa. Nämä ovat lähinnä omia mielipiteitäni, joten asioista saa ja pitää olla eri mieltä tarpeen vaatiessa. Listaus ei tarkoita sitä ettei niissä asioissa olisi parantamisen varaa tai etteivätkö ne tulevaisuudessa voisi olla huonommin. Lista siis sisältää niitä asioita, jotka minusta ovat hyvin juuri nyt. Olen perustellut joitakin kohtia, mutta suurin osa listauksesta ei perusteluita sisällä.

 

  • Puhdas vesijohtovesi ja hyvin toimivat suihkut. Jälkimmäisissä tulee tarpeeksi vettä eikä sen lämpötila vaihdu yhtäkkiä, kuten esimerkiksi Espanjassa.

  • Hyvä turvallisuustilanne.

  • Vähäinen korruptio.

  • Suomen paskimmat poliitikot eivät ole läheskään niin huonoja, kuten monissa muissa maissa. Esimerkiksi Hakkarainen vs Berlusconi

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Hyvää Juhannusta

Haista metsän ja pellon tuoksu
Anna kesätuulen helliä hiuksia
Unohda turha kiire ja juoksu.

Hyvää Juhannuksen aikaa -
muista tehdä monta taikaa!

toivoo

Piksulan väki

 

Kuvan lähde: Pixabay

Runo: Birgit Ahokas

 

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Buffett:n sijoittajakirje 1991

Warren Buffett:n sijoittajakirjeet sisältävät ajatonta sijoitusviisautta, joten niitä voi suositella kaikille sijoittajille. Tässä kirjoituksessa tutustutaan vuoden 1991 kirjeen sisältöön ja aiheena on:

  • Alhainen arvostus tuo tuottoja kahdella tapaa, kun tuloskunto paranee ja PE-kerroin nousee
  • Yrityksen taloudellinen etu tuo poikkeuksellisia tuottoja, mikäli tuote tai palvelu 1) on haluttu, 2) sille ei ole kilpailua eikä vaihtoehtoisia tuotteita ja 3) sitä ei ole reguloitu.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Työmarkkinajärjestelmä on yritysjohtajien mielestä kasvun este

Yritysjohtajien mukaan pahimmat yksittäiset kilpailukyvyn heikkoudet Suomessa ovat tärkeysjärjestyksessä:

  1. Palkkojen joustamattomuus
  2. Ansiotuloverotuksen taso
  3. Työmarkkinajärjestelmä
  4. Osaavan työvoiman heikko saatavuus
  5. Omistamisen verotus

”Yritysjohdon polttavin ongelma liittyy työehdoista sopimiseen. Jäykät työmarkkinat ovat selvä kasvun este ja iso työllistämisen tulppa”, sanoo EVAn johtaja Emilia Kullas.

Sivut

Tilaa syöte Kevyttä