Yritystoiminta ja välittäjät

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Tavallisen osakesäästäjän kaupankäyntiprofiili

Kirjoitin Nordnetin maakohtaisia hinnoitteluja vertaavassa jutussani, että "Mitään faktatietoahan minulla ei asiakasprofiilijakauman suhteen ole", mutta sattumalta heti seuraavana päivänä luinkin tuoreimman Viisas Raha -lehden artikkelin, jossa oli osakevälittäjistä juttu. Vaikka jutun paino ei ollut niinkään hintavertailussa vaan välittäjien omassa bisneksessä, jutussa sanottiin kuitenkin Nordnetistä seuraavaa:

  • Sitaatti 1: "Liikevaihtoa Nordnetille kertyy noin kaksi euroa toteutettua kauppaa kohden." 
  • Sitaatti 2: "Nordnetillä on yli 600 000 asiakasta, jotka tekivät keskimäärin reilut 100 000 [kauppaa] kaupankäyntipäivää kohden."

Näiden tietojen pohjalta voi tehdä jonkinlaisia päätelmiä siitä, millä tavalla asiakkaat keskimäärin sijoittavat. Sen pohjalta taas voi paremmin arvioida, minkälainen hinnoittelu ihmisiä houkuttelee.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Nordnetin hinnastot eri pohjoismaissa - hintavertailu

Ruotsalainen osakevälittäjä Nordnet on muodostunut hyvin suosituksi myös Suomessa. Moni on kuitenkin myös kiinnittänyt huomiota siihen, miten suomalaiset näyttäisivät joutuvan maksamaan huomattavasti suurempia välityspalkkioita. Uteliaisuuteni sai minut vertailemaan kaikkien Nordnetin toimintamaiden eli Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan hinnastoja selvittääkseni maksavatko suomalaiset tosiaan aina enemmän, ja jos näin on, kuinka suuri tuo ero on. Eri maiden hintojen vertailu ei valitettavasti ollut aivan yksinkertaista, mutta kyllä niistä tietyt säännönmukaisuudet oli löydettävissä.
 
Suomen ja Tanskan perushinnastot - kaupankäyntiaktiivisuus ratkaisee.
Käyttäjän J.Vahe kuva

Ingvar Kamprad ja kampraatit

 

Valitettavasti en ole pahemmin kiinnostunut taloushistoriasta, jos ei siitä erikseen makseta.

Kuitenkin aloin pohtia, että Ikea, Lego, Tetra Pak, Clas Ohlson ja vähäisessä mitassa jopa Brio ovat pohjoismaisia yrityksiä, joitten perustamiseen on tarvittu varmaan muutakin, mutta ainakin runsaasti kädentaitoja.

Maatamme on vuosikymmeniä vaivannut se, että yhteiskuntatieteiden tohtoreita saa markalla tusinan ja tusinaan kolmetoista, vrt, mutta sellaiseen työhön, johon tarvittaisiin kädentaitoja, saa tekijää etsiä kissojen ja koirien kanssa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Fiva korjaamassa toimintaansa oikeusvaltion mukaiseksi

USA:ssa käydään kauppaa ETF indeksirahastoilla. Noin 80...90% näiden tuotteiden kaupasta käydään USA:ssa ja osto- ja myynti- laidan tosiasiallinen ero on siellä kaikkein matalimmillaan, tyypillisesti 0,01...0,05%. Näissä rahastoissa on pääomaa kutakuinkin yhtä paljon kuin Euroopan osakemarkkinoilla yhteensä. Niinpä monet piensijoittajat tottuivat käyttämään näitä maailman suurimpia rahastoja siinä missä eläkevakuutusyhtiötkin. Niitä sai ostaa kaikkien pankkien nettiliittymien kautta ja piksun etf sivut sisälsivät valikoiman parhaimmista.

Vuodenvaihteessa tilanteeseen tuli muutos. Finanssivalvonta kielsi niiden tarjoamisen suomalaisille piensijoittajille. Syyksi ilmoitettiin se, että maailman suurimmista, edullisimmista ja tyypillisesti myös luotettavimmista rahastoista ei ollut avaintietoesitettä suomeksi suomalaisille kuluttajille.

Fiva on korjaamassa oikeusvaltion vastaisen toimintatapansa

Tosiasialliseksi syyksi on moneen otteeseen epäilty finanssialan suorittamaa "lobbausta". Kuluttajat haluttiin ohjata pankkien omiin rahastoihin. Myös Euroopassa on tarjolla etf rahastoja mutta niiden osto- ja myynti- laidan ero on huomattava ja muut kulutkin tahtovat olla rahastojen pienen koon takia suurempia. Näitä saa vuodenvaihteen jälkeen tarjota suomalaisille kuluttajille vaikkei useimmista ole suomenkielistä avaintietoesitettä. Tässä kohdassa laista joustetaan Fiva:n silmien alla kun kyse oli Eurooppalaisten finanssialan toimijoista. Fiva:n toiminta ei selvästikään ole ollut vuodenvaihteen jälkeen oikeusvaltion mukaista. Laki ei ole ollut sama kaikille.  

Käyttäjän J.Vahe kuva

Ruotsissa melkein keksittiin ikiliikkuja

 

Jeesus kuulemma ei voinut olla ruotsalainen, koska maasta ei olisi löytynyt yhtä neitsyttä eikä kolmea viisasta miestä. Uudemman tiedon mukaan tämä vanha sanonta ei kuitenkaan pidä aivan paikkaansa.

Ruotsissa nimittäin pari lääkiksen opiskelijaa vedätti kursseja, mutta sai niskaansa syyttäjän ja tuomioistuimen.

Suomessa toimitaan aivan toisella tavalla.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomi on ainoa maa joka täysin sallii poliittiset lakot

Suomessa poliittisiin lakkoihin suhtaudutaan poikkeuksellisen sallivasti, käy ilmi Turun yliopiston työoikeuden professorin Seppo Koskisen kirjoittamasta EVA Analyysista Protestin rajat. Poliittinen lakko voi horjuttaa työrauhaa kyseenalaistamalla koko työehtosopimuksen. Lisäksi poliittisten lakkojen vaikutukset kohdistuvat suoraan työnantajiin, jotka eivät voi vastata niiden vaatimuksiin. Muualla Euroopassa poliittiset lakot on yleensä kielletty, sillä poliittisen protestoinnin katsotaan kuuluvan vapaa-ajalle. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa korkeintaan muutaman tunnin spontaanit protestilakot on katsottu sallituksi.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Markkinoiden tehottomuudesta

(mistä Heikki Ikonen on kirjoitellut)

Tähän mennessä tapahtunut:

Jo kymmenisen vuotta on tiedetty Stockmannilla olevan runsaasti velkaa ja niitten vastapainona kyseenalaista liikearvoa ja hulppeita kiinteistöjä (joita tuossa on kuvattu) ja heikko kannattavuus.

Kurssi on vastaavan ajan seurannut kiitettävästi lehmänhäntäindeksiä saavuttaen viime vuoden lopussa (B-osakkeella) reilun neljän euron hinnan.

Tämän vuoden ensimmäisen pörssipäivän aamulla firma tiedotti aikeistaan myydä kiinteistönsä Kirjatalon. Tätä ilmoitusta seurasi mielestäni täysin käsittämätön kurssinousu vajaaseen viiteen euroon. Koko ajanhan Stokka on talon omistanut ja sen olisi pitänyt olla markkinoitten tiedossa. En ymmärrä mitä positiivista myyntitiedossa oli. Muutaman päivän ilon jälkeen kurssi kääntyi jälleen laskuun ja oli maanantaina vain hiukan viime vuoden pohjia korkeammalla.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yritystuet vahingoittavat yhteiskuntaa muutamalla miljardilla vuodessa

Yritystuet ovat merkittävä suomalainen ilmiö. Ne ovat rahaa joka otetaan veroina pois niiltä yrityksiltä jotka ovat pystyneet tuottamaan rahanarvoista iloa ja annetaan niille, jotka ovat aktiivisina anomassa tukea. Yleensä tuen saajat ovat kehnompia lisäarvon tuottamisessa.  Yritystuilla on kaksinkertainen vaikutus. Ne heikentävät niiden toimintaedellytyksiä, jotka oikeasti osaavat tehdä jotain arvokasta ja lisäksi ne kannustavat tukien varassa elämiseen.

Kukaan ei tiedä yritystukien määrää. Toimivaa tilastointia ei ole olemassa. Tilastokeskus jättää laskematta merkittävimmän komponentin, verotuet. Lisäksi Tilastokeskus jättää hiljaa mainitsematta valtaosan yritystuista. Esimerkiksi YLE:lle maksettu puolen miljardin yritystuki on jo yksinään samaa suuruusluokkaa kuin Tilaskokeskuksen virallisesti tilastoimat tuet yhteensä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Riskien jakamispalveluita tarjoavat muutkin kuin vakuutusyhtiöt

Varsinaisen vakuutustoimialan rinnalle on tullut uusia yrityksiä, jotka tarjoavat riskien jakamiseen liittyviä palveluja.  Lainsäädäntö ei sisällä vakuutuksen määritelmää eikä tavallinen kansalainen voi tietää mikä on vakuutustoimintaa ja mikä taas muuta riskien jakamispalvelua. Esimerkiksi optiot, futuurit ja pääomaturvatut sijoitustuotteet ovat keino turvata sijoitusvarallisuus kurssilaskulta, mutta vakuutustoimintaa ne eivät silti ole. Siksi sijoittajan ja kansalaisen on aina ennen sopimuksen solmimista hyvä tarkistaa tuotteen tarjoajan vakavaraisuus. Viranomaiset eivät sitä välttämättä tee.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ammattiliitoilla on merkittävä rooli Suomen hallitusmuodossa

Työmarkkinajärjestöt ovat Suomelle tärkeitä. Yli 70% työikäisistä kuuluu EU tilaston mukaan ammattiliittoon ja työmarkkinajärjestöillä on merkittävä rooli Suomen tosiasiallisessa hallitusmuodossa:

  • työmarkkinajärjestöt määrittelevät työ- ja eläke- lakien sisällön
  • työmarkkinajärjestöt käyttävät hallussan olevien eläkevakuutusyhtiöiden kautta omistajavaltaa lähes kaikissa suurimmissa pörssiyrityksissä
  • työmarkkinajärjestöt määrittävät eläkevakuutuksiin liittyvät veroluonteiset maksut (tällä hetkellä 24,1% palkasta)

Osa näistä tehtävistä kuuluisi perustuslain kirjaimen mukaan jollekin muulle, mutta maan tapa ja tavalliset lait ovat johtaneet toisenlaiseen hallintotapaan. Käytäntömme on joiltakin osin oikeusvaltion vastainen. Työmarkkinajärjestöt päättävät esimerkiksi eläkeläisten varoista ja asioista ilman että eläkeläisillä on edustuksellista mahdolisuutta vaikuttaa päätöksentekoon. Tulokset ovat kuitenkin hyviä ja siksi järjestelmän kauneusvirheitä kannattaa sietää. 

Sivut

Tilaa syöte Yritystoiminta ja välittäjät