Yritystoiminta ja välittäjät

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomi on maailman toiseksi liiketoimintaystävällisin maa

Economist on todennäköisesti maailman vaikutusvaltaisin talousalan viikkolehti - sitä lukevat talousalan vaikuttjat laajalti ympäri maailmaa.

"Business Environment" on eräs Economist lehden ylläpitämistä kuuluisista indikaattoreista. Se pyrkii heijastelemaan yhteiskunnan liiketoimintaystävällisyyttä - kuinka helppoa on aloittaa ja pyörittää liiketoimintaa, miten koulutettua työvoimaa on saatavilla ja miten hyvin yhteiskunnan liiketoimintaa palvelevat funktiot toimivat.

Tämä indeksi on vahvasti sidoksissa siihen miten hyvin kyseinen maa tulee jatkossa tuottamaan innovativisia uusia yrityksiä ja miten dynaamisesta yhteiskunnasta liiketoiminnan kannalta on kyse.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Finnairin turvallisuus

USA:n Helsingistä poistuva suurlähettiläs toisti läksiäissanoinaan vanhan totuuden: Suomessa on teknistä taitamista, jota ei osata markkinoinnissa riittävästi hyödyntää. Näkemys tuskin ketään yllätti, mutta todisti puoluelinjan diplomaatinkin jotain Suomesta oppineen.

Finnairista on minulle kerrottu, ettei turvallisuudella ole sopivaa brassailla, koska se olisi vahingoniloa muitten onnettomuuksilla. En lausumaa ymmärrä, sillä eihän kysymys noilla liikennemäärillä ole mistään tuurista, vaan eroista turvallisuuskulttuurissa. Miksi Finnair ei saisi olla saavutuksistaan ylpeä? Se voisi tarjota muille lentoyhtiöille tavoitteen parantaa lentoliikenteen yleistä turvallisuutta, jolloin hyötyjinä olisivat kaikki matkustajat.  

Tilastot ovat kovia: Finnair on Euroopan turvallisin lentoyhtiö.

Linkki

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Mobiilivalmistajien liikevaihdot romahtaneet - yritysjärjestelyjä odotettavissa

Mobiililaitevalmistajien liikevaihdot ovat romahtaneet - ja kannattavuuskin horjuu.

Oheisen graafin mobiililaitevalmistajien käyttökateprosentit ja liikevaihdon kasvuprosentit kertovat synkkää tarinaansa. Voimme vain arvailla minkälaisiin yritysjärjestelyihin mobiililaiteteollisuus tulee päätymään. Korealaiset Samsung ja LG tekevät edelleen kohtuullista tulosta ja niiden myyntimäärätkin tuntuvat kasvavan - niillä ei näyttäisi olevan mitään hätää. Sen sijaan Sony-Ericsson ja Motorola ovat nyt selvästi pudotuspelissä.

(Motorola:n luvut ovat Q3/08 ja LG:n julkaisemat luvut ovat niin puutteelliset että niitä ei ole sisällytetty vertailuun).

Lähteet: Sony-Ericsson, Samsung, Nokia ja Motorola osavuotiskatsaukset

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Tapaus Olkiluoto 3 - TVO-Areva-Siemens-soppa

Teollisuuden Voiman (TVO) rakennuttama Suomen uusin ydinvoimala Olkiluoto3 on ollut jo pitkään median kynsissä, eikä suotta. OL3:n pääurakoitsija, Areva-Siemens on ranskalaisen valtion pörssiyhtiö Arevan ja saksalaisen Siemensin konsortio.

OL3 on maailman ensimmäinen uuden sukupolven EPR-laitos, josta Areva kaavailee uutta hittituotetta erityisesti itäisen Euroopan ja Aasian markkinoille. EPR-laitoksia ei ole rakennettu koskaan aikaisemmin. Suomen kokemusten perusteella Areva toivoi ilmeisesti saavansa jonkin monesta Kiinan ydinvoimaprojektista, mutta kauppoja näyttää mennen sivu suun.

Tämänhetkinen tilanne Olkiluodossa näyttää siltä, että alunperin 3 miljardn euron hintainen avaimet-käteen-projekti näyttää paisuneen budjetiltaan jo yli 4,5 miljardiin. Areva-Siemens-konsortio on tehnyt TVO:lle 1 miljardin vaateen turvatarkastusten myöhästymisestä ja TVO taas konsortiolle 2,4 miljardin vaateen myöhästymisestä. Kustannuksien puolesta tämänhetkisillä tiedoilla voidaan puhua joko 50% budjetin ylityksestä tai TVO:n vaateesta, joka on 80% alkuperäisestä "avaimet-käteen"-budjetista.

Aikataulut on toinen merkittävä seikka. Alunperin laitoksen piti olla valmis vuonna 2009. Tämänhetkinen arvio on vuonna 2012, 38 kuukautta myöhässä. Todellista valmistumisaikataulua ei tiedä kukaan, itse kuvittelen aikataulun myöhästyvän lisää, ainakin tällä pelillä.

Missä vika?

Itse asiassa suurin osa ongelmista johtuu aivan muualta kuin median julkistamista hitsausvirheistä. Monesta lähteestä keräämistäni tiedoista näyttää siltä, että vika ei suinkaan ole laitetoimituksissa vaan projektinjohdossa ja erityisesti rakentamisen osa-alueella. Siemensin toimittamat laitteet ovat ilmeisen hyvin aikataulussaan, sen myöhästymiset näyttäisivät johtuvan lähinnä siitä, että laitteita ei ole voitu toimittaa, koska alta tai ympäriltä on puuttunut rakennus.

Käsittääkseni ongelmat johtuvat normaalista huonosti hoidetusta rakentamisen projektinhallinnasta, monikulttuurisuuden aiheuttamista kommunikaatioeroista ja -vaikeuksista sekä rakentamisen osan väheksymisestä. Kun kyseessä on näin suuri hanke, suuri korttitalo luhistuu alta helpommin.

Jos tämän luokan projektia hallitaan kuin kesämökin rakentamista, tulee ongelmia. Jos tuoreita ranskalaisinsinöörejä lähetetään pomottamaan kokeneita, mutta konservatiivisia suomailaisalihankkijoija, joiden työntekijät on haalittu Puolasta, Ukrainasta ja Venäjältä, tulee ongelmia. Jos projekti väheksyy rakentamisen osuutta, jonka arvo on vain 15% kokonaiskustannuksista, mutta aiheuttaa 85% ongelmista, tulee ongelmia. Tässä  sitä sitten onkin ainekset megaluokan soppaan, jossa käy kaikille huonosti.

Ja jos epäilykseni ongelmista pitävät paikkaansa, niitä tulee vielä lisää. En ole kuullut ensimmäistäkään viestiä tilanteen parantumisesta, lukuunottamatta vuoden 2008 pientä aikataulun kirimistä. Tämä aikataulun kiriminen on luultavasti saavutettu isolla rahalla, joka lisää suhteellisesti kokonaiskustannusta vielä lisää.

Laajeneva soppa

Projekti on nyt menossa välimiesoikeuteen, ja riidasta tulee vielä iso. Perustelen tässä hieman eri osapuolien taustoja.

Areva on Ranskan valtion omistuksessa oleva pörssiyhtiö, josta odotetaan yhtä Ranskalaisen liiketoiminnan kansainvälistä menestyjää. Potentiaali energiarakentamisessa on valtaisa, ja siksi yhtiötä seurataan tarkasti Ranskassa. Arevalla on ollut viime aikoina erilaisia ongelmia, josta ranskalainen media on ottanut onkeensa. Jos Arevan EPR-tuote ei saa jalansijaa kansainvälisillä markkinoilla, on ongelma vieläkin suurempi. Poliittisten ja julkisuuspaineiden vuoksi Areva ei voi myöntää helposti olevansa väärässä ja epäonnistuneensa tulevaisuuden kannalta merkittävässä pilottiprojektissa.

Siemens on maailmalla tunnettu laitetoimittaja, jolla on ollut mahdollisuus saada merkittävää asemaa yhdessä Arevan kanssa. Tällä viikolla Siemens irroittautui Areva NP -konsortiosta, koska koki liiketaloudellisen liikkumavaransa olevan rajoitettu. Ja tottahan tämä on, sillä jos olet näkyvä vähemmistöosakas projektissa, jolta menee maine, se vaikuttaa myös omaan maineeseesi. Vaikka Siemens painotti tiedotteessaan yhteistyön Arevan kanssa menneen hyvin, mutta eipäs kuitenkaan puolustellut OL3-projektin hyvyyttä. En usko Siemensillä olevan kovin suurta intressiä Olkiluodon tilanteen paikkaamiseen omaan piikkiinsä, jos he eivät ole olleet ongelmallinen osapuoli.

TVO on kovilla Suomessa. Projekti on poliittisesti herkkä ja myös taloudellisesti hankala. Ydinvoimalle on oma vastustuksensa, mutta hankalan tilanteesta tekee merkittävästi ylittynyt budjetti, vaikka päätökset on aikoinaan tehty kiinteällä hinnalla. Tässäkin projektissa on yksi rakennusalan sopimusmallien ongelma, jossa päättäjille näytetään kiinteähintaista sopimusta vaikka lisäkustannuksien syntyminen on mahdollista. TVO ei voi vain kiltisti ottaa näitä lisäkustannuksia, koska niillä on suuri polittiinen ja taloudellinen merkitys.

Politiikan merkitys on tässä kohtaa myös merkittävä. Suomessa eivät ydinvoiman puolustajat eivätkä vastustajat voi ottaa budjetin ylityksiä kevyesti.

Ja sitten vielä

Tämänhetkisissä summissa on puhuttu vasta rakentamisen kustannuksista. Jos tähän pottiin lisätään vielä menetetyn tuotantokapasiteetin hinta ainakin 38 kuukauden ajalta. Kyseessä on 1600 MW:n laitos, jonka 38 kuukauden aikana tuottama energia on arvoltaan hintaan 0,02 euroa/kWh aika tarkkaan 880 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoisen energian ostaminen muualta maksaa jo nyt merkittävästi enemmän ja lähivuosina kaikkien merkkien mukaan vielä sitäkin enemmän.

Jos laitoksen kokonaiskustannus taas vaikka tuplaantuu, nousee laitoksen takaisinmaksuaika merkittävästi. Tästä ei ole laskelmia, mutta tuon tuotantokapasiteetin mukaan takaisinmaksuaikaan voi helpostikin tulla kymmenkunta vuotta lisää.

Linkkejä eri lähteisiin:

http://www.tvo.fi/www/page/ol3projekti/

http://www.areva-np.com/scripts/info/publigen/content/templates/show.asp...

http://www.siemens.fi/portal.nsf/all/77096FB9441A73C3C225754B00324F9B

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/TVO+haluaa+24+miljardin+euron+korvauks...

 

 

 

Käyttäjän Jarkko Aho kuva

Liiketoiminta ja hyväntekeväisyys on syytä erottaa toisistaan

Monissa medioissa keskustelua herättänyt Matti Vanhasen kommentti, jonka mukaan omistajien ei pitäisi odottaa osinkoja pörssiyhtiöiltä, sai minutkin kummastuksen valtaan. Olen aina pitänyt Vanhasta hyvin ammattitaitoisena poliitikkona, mutta enää en ole asiasta lainkaan niin vakuuttunut. 

”Pääministeri Matti Vanhanen kehottaa osakkeenomistajia tyytymään pienempiin osinkoihin tai luopumaan osingoista kokonaan, jotta yritysten ei tarvitse vähentää työntekijöitä.", Ylen verkkosivut kertovat. Tällaisen ”sammakon” suustaan ulos päästäessään, Vanhanen paljastaa aukon liiketalouden tietämyksessään.
 
Sinällään Vanhanen on aivan oikeassa. Nykyisen kaltaisessa taloustilanteessa yhtiöiden kannattaa vahvistaa taseitaan osingonmaksun kustannuksella, jotta pidemmän aikavälin toimintaedellytykset voidaan turvata. Tämän myös osakkeenomistajat ymmärtävät. Tämän ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa osinkojen nollatoleranssia. Vielä kummallisemmalta tuntuu se, että Vanhanen pitäisi osinkorahoilla väkisin yllä työpaikkoja. 
 
Aivan ensimmäisenä Vanhaselta voisi kysyä, tietääkö hän mikä on yritysten päätehtävä? Yritykset ovat olemassa tuottaakseen kassavirtaa omistajille. Tämä kassavirta kilahtaa omistajan kukkaroon joko osakkeen arvonnousun tai osinkojen myötä. Varsinkin nykyisessä talouskriisissä osakkeiden hintojen romahdettua, osingot ovat entistä tärkeämmässä asemassa omistajien tulonlähteenä. Toisaalta, jos ajatellaan osakkeenomistajia kollektiivina, osinkojen maksu on yritykselle itse asiassa ainut tapa omistajien varallisuuden kasvattamiseksi. Kuten sanottu, osinkoja on syytä leikata, mutta ei missään nimessä kokonaan. Pitäähän omistajienkin (yhtä lailla kuin työntekijöiden) saada voita leivän päälle.
 
Vanhanen ei myöskään tule ajatelleeksi sitä, mitä yritys tekisi väkisin töissä pitämillään työntekijöillä. Jos talouden viiletessä töitä ei yksinkertaisesti ole tarjolla, on ns. "suojatyöpaikkojen" rakentaminen hölmöläisen hommaa. Vaikka yritykset eivät käyttäisi tulorahoitustaan osinkoihin lainkaan, ei niitä missään nimessä pidä kylvää tuottamattomiin työntekijöihin, vaan näinä aikoina yritysten on syytä vahvistaa taseitaan tulevaisuuden varalle.
 
Lyhyellä aikavälillä "suojatyöpaikat" toki auttavat työntekijää selviytymään, mutta pidemmällä horisontilla ajateltuna olisi myös työntekijän näkökulmasta hyödyllisempää tunnustaa realiteetit. Esimerkiksi jatko- tai uudelleenkouluttautuminen olisi paljon parempi vaihtoehtoja "tarpeettomien" työntekijöiden kannalta. Omaa osaamistaan vahvistamalla edellytykset uuden työpaikan saamiseen (tai tulevaisuudessa vastaavanlaisessa tilanteessa työpaikan säilyttämiseen) ovat paremmat. Irtisanomiset ja taseiden vahvistaminen ovat myös edellytys sille, että yritykset jonain päivänä voivat palkata entistä enemmän työntekijöitä takaisin palvelukseensa. Konkurssiin menneet yritykset ovat hyödyttömiä niin omistajien kuin työntekijöidenkin kannalta.
 
Helsingin pörssi on tietysti täynnä yhtiöitä, joiden tase on jo erittäin vahva. Näiden yhtiöiden ei taseen vahvistamisen takia tarvitse luopua osingonmaksusta. Pitäisikö näiden yhtiöiden kuitenkin jättää osingot maksamatta ja säilyttää työpaikat omistajien kustannuksella, kuten Vanhanen neuvoo? Osingon maksaminen ei tietenkään ole aina välttämätöntä omistajienkaan kannalta, jos yritys kykenee investoimaan jakamatta jääneen pääoman tuottavammin kuin mihin omistaja itse markkinoilla pystyisi. Sellainen yrityksen hallitus, joka hyväksyy pääoman kohdentamisen resursseihin, jotka eivät tuota juuri mitään, on pian entinen hallitus. Nykyisessä taloustilanteessa monet työntekijät ovat valitettavasti tällaisia tuottamattomia resursseja. Yritysten omistajien näkökulmasta työntekijä on vain resurssi, siinä missä koneet ja laitteetkin. Kahdesta viimeksi mainitusta resurssista luopuminen ei kuitenkaan herätä yhtä paljon keskustelua.
 
Koska lähestulkoon kaiken omaisuuden arvo on talouskriisin myötä pudonnut järkyttävän alhaiselle tasolle, löytyy nyt teollisellekin ostajalle paljon hyviä investointikohteita. Vahvojen yritysten on nyt syytä käyttää tilaisuus hyväkseen ja parantaa pitkän aikavälin toimintaedellytyksiään. Osinkojen maksulle vaihtoehtoisia ratkaisuja pohdittaessa, ei siis ensimmäisenä luulisi tulevan mieleen "suojatyöpaikkojen" rakentaminen. 
 
Hyväntekeväisyyden harrastaminen on yksi hienoimmista asioista, mitä kukaan voi tehdä. Se ei kuitenkaan ole yritysten päätehtävä, vaikka Vanhanen niin antaa ymmärtää. Toivottavasti omistajat voivat jatkossakin nauttia yritystensä kautta liiketoiminnan tuloksista ja harrastaa hyväntekeväisyyttä muissa foorumeissa.  
 
 
Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Confido Capital: Gustavia Turkey Middle East -rahasto

Piksu kävi joulukuussa haastattelemassa Confido Capitalin Arto Leinosta, joka kertoi meille Gustavia Turkey Middle East -rahastosta ja siihen liittyvistä asioista.

Lisätietoa tästä rahastosta osoitteen www.confidocapital.com kautta.

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Finnair pärjää kansainvälisessä kilpailussa

Finnair:n liikennekilometrit ovat kasvaneet 10% luokkaa ja matkustajamääräkin 2,3% viimeisen vuoden aikana. Tämä on vallitsevassa tilanteessa hyvä tulos. Polttoaineen hinta on nyt laskenut ja niinpä Finnair on henkilövähennyksistä huolimatta edelleen ihan kiintoisa yritys.

Lentoliikenteen määrä on jo pitkään kasvanut muuta kansantaloutta nopeampaa vauhtia ja Finnair on pystynyt ottamaan oman osuutensa kasvusta.

Lisää tietoa:  finnairgroup

Alla ote Finnair:n lentoliikennesuoritteista (newsclient.omxgroup.com/cdsPublic/viewDisclosure.action): 

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Nyt se Fruugo tulee - Ollila ja Siilasmaa innolla mukana

Mediassa paljon kohuttu "Suomen suurin startup-yritys" Fruugo on vihdoinkin julkaisemassa omaa palveluaan.

Reutersin keskiviikkona julkaiseman, Tarmo Virkin tekemän haastattelun mukaan Fruugo tulee julkiseksi tammikuussa osalle käyttäjiä Suomessa. Helmikuussa seuraa Ruotsi ja huhtikuussa on tarkoitus tehdä palvelu saataville laajemmin. Fruugon taustalla toimivat Nokian entinen pääjohtaja Jorma Ollila ja F-Securen perustaja Risto Siilasmaa, jotka ovat sijoittaneet merkittäviä summia rahaa yritykseen.

Mitä Fruugo tekee?

Fruugon hallituksen puheenjohtaja Siilasmaan mukaan "Rakennamme eurooppalaista markkinapaikkaa, jossa kaikki kauppiaat löytävät asiakkaat ja asiakkaat löytävät kauppiaat."

Fruugossa tulevat yhdistymään haulla ja hintavertailulla vahvistettu online-kuluttajamyynti ja sosiaalisen median verkostot, jolloin eurooppalaiset kuluttajat voivat etsiä parhaimmat tuotteet ja hinnat maasta riippumatta.

Fruugolla on alkuvaiheessa tuotetarjontaa 30 tuotemerkin voimalla, ja sopimuksia on olemassa lisäksi noin sadan muun toimijan kanssa. Ensimmäisessä vaiheessa merkeistä mukana ovat mm. Lego, L'Oreal, IBM, Nokia, Adidas, Lacoste ja Nike.

Voiko tällainen onnistua?

Fruugon mukaan kohdemarkkinan arvo on 60 miljardia euroa - puolet Euroopan nettikaupan viime vuoden luvuista. Tähän kuuluvat kaikki "laatikossa myytävät tuotteet" poislukien ruoka ja lääkkeet.

Mielestäni Fruugo tarjoaa ennennäkemättömiä mahdollisuuksia kaikille osapuolille. Kuluttajille se helpottaa tuotteiden löytämistä ja hintavertailua, ja lisäksi poistaa erityisesti ulkomailta tehtyjen nettiostoksiin liittyviä riskejä. Kauppialle Fruugon kaltainen palvelu tuo kanavan omien tuotteiden myyntiä varten, helpottaa ja tukee ulkomaille myytyjen tuotteiden myynti- ja toimitusprosessia. Jos Fruugo tuo kummallekin osapuolelle turvallisen tavan ostaa, myydä ja maksaa yhdistettynä toimivaan logistiikkaan ja byrokratian vähenemiseen, on kyseessä eurooppalaisen kaupankäynnin mullistava ilmiö.

Minä nostan hattua Fruugolle, ehkä Suomen seuraavalle Nokialle.

Aikaisemmin aiheesta:

http://janne.blogit.kauppalehti.fi/2008/11/26/tekes-fruugo-kauppalehti/

 

Muutoksia Ketkunperä hedgerahastoihin

Ketkunperä hedgerahastojen tuotot vuodelta 2008 olivat
Ketkunperä I tuotto -15,1 %
Ketkunperä II tuotto -18,2 %
Ketkunperä III tuotto +3,3 %

 
Koska rahastojen keskituotto/tappio -12,2133 % ylitti vain niukasti kaikkien suomalaisten hedge rahastojen keskituoton/tappion -12,98 % rahastoyhtiö on päättänyt lopettaa I ja II rahastot. Syynä ei suinkaan ole se, että rahastojen tuotolla kestää liian kauan saavuttaa edellinen korkein tuottotasonsa (high watermark) koska Ketkunperällä kiinnitettään huomio aivan muihin vesirajoihin.
 
Ohessa vielä rahastojen kehitykset vuoden 2008 aikana. Kukin kuvaaja alkaa nollatasolta perustamishetkellä. Rahastoissa oli siis momentum strategian mukaisesti 10 long ja 10 short osaketta pohjoismaiden suurista yhtiöistä. Eri salkuissa on ollut vaihtelevia määriä osakkeita Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta.
 
Ketkunperä I tuotto perustamisesta 2,1 % ja viime vuodelta -15,1 %
 
 
Ketkunperä II tuotto perustamisesta -0,4 % ja viime vuodelta -18,2 %
 
Ketkunperä III tuotto perustamisesta -2,1 % ja viime vuodelta +3,3 %

 

Jatkossa Ketkunperä rahastoyhtiö tulee keskittymään raportoimaan vain onnistuneista toimista ja epäonnistumiset jätetään maksavien asiakkaiden huoleksi :)

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Amerikkalaiset liitonjohtajat ottivat 100,000+ dollaria vuodessa hiuksenleikkuuseen ja kaljaan

Miltä tuntuisi työ autotehtaalla Amerikan malliin:

4:30 aamuyöllä laskutat ylitöitä, kun nukut kotona

6:23 lähdet töihin

11:43 päätät lähteä töistä, kellokortin edelleen laskuttaen

11:48 ostat sixpackin kaljaa ja menet kotiin, kellokortin käyden aina iltaan 18:00 saakka

Amerikkalainen Rescue 4 tv-kanava paljasti kahden liitonjohtajan laskuttavan ylityökorvauksia, vaikka he istuivat kotona. Sopimuksen mukaan he saavat olla poissa työpaikalta vain liiton asioita hoitaessaan.

Toivottavasti käytäntö ei ole yleisempää USA:n autovalmistajilla. Mikäli on, niin autovalmistajat olisivat varmasti joutuneet vaikeuksiin.

Mielenkiintoinen yksityiskohta videossa:

10-vuoden aikana poissa työpaikalta on 1/3 autovalmistajien työntekijöistä, mutta vain 2/100 ulkomaisesta työntekijästä.

Sivut

Tilaa syöte Yritystoiminta ja välittäjät