Yritystoiminta ja välittäjät

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yrityselämä tarvitsee kansallisia taiteen sankareita !!!!!!

Miten kansallinen kulttuuri vaikuttaa yrityselämään - onko kulttuurilla merkitystä?

Minusta kulttuuri on tärkein yksittäinen yritysten menestymistä tukeva tekijä. Suomalainen koulutus, innovatiivisuus ja yhteiskunnan toiminnan ennustettavuus ovat OECD:n mukaan maailman huippuluokkaa ja varmasti erittäin tärkeitä menestystekijöitä. Minusta tutkimuksissa usein unohdetaan kulttuurin vaikutus.

Voimakas kansallinen kulttuuri luo seuraavia menestystekijöitä:

  • Kaikkien tuntemiksi arkkityypeiksi nousevat karikatyyriset hahmot kuten seitsemän veljeksen persoonat, tuntemattoman sotilaan henkilöhahmot, Mika Waltarin Sinuhe ja monet muut vastaavat tukevat ihmisten tapaa ymmärtää persoonallisuuksia ja ne muodostavat työelämässä yhteisesti ymmärretyn tavan hahmottaa työelämän rooleja ja motivaatiotekijöitä. Noita ikonisia hahmoja ei tarvitse mainita - ne muodostavat hiljaisesti ymmärretyn  viitekehyksen, johon työelämän persoonallisuuksien, roolien ja osaamisalueiden hahmottaminen perustuu - ne ovat sanatonta yhteistä sanastoa.
  • Kansallinen historia muodostaa kehityskertomuksen siitä miksi meistä on tullut sellaisia kuin tänä päivänä olemme. Historia on kirjoitettava jokaiselle sukupolvelle uudelleen sillä historia on tapa hahmottaa meidän identiteettiämme ihmisenä ja osana yhteiskuntaa. Historian avulla kerrottu kehityskertomus auttaa meitä ymmärtämään  yhteiskunnallisia toimijoita ja se antaa meille yhden osan siihen kieleen jolla ymmärrämme läheistemme toimintaa ja motivaatioita. 

 

Yritysjohdon kannalta merkittävää ei ole kulttuurin sisältö vaan kulttuuritason tehokas toteutuminen - ja tehokkuus tarkoittaa yhtenäistä, kaikkien tuntemaa kansallista tulkintaa:

  • Kulttuurin tulee tarjota yhteinäiset käsitteet ja mielikuvat joihin yritysjohto voi pohjustaa oman toimintansa. Tarvitaan jalustalle nostettavia kansallisia kulttuurihahmoja, joiden teosten esittelemät karikatyyrihahmot muodostavat käsitemaailman, jonka varassa ymmärrettyä kommunikaatiota voidaan käydä. Ja nyt me tarvitsemme uusia käsitteitä - sellaisia joita luovat Sofi Oksanen romaaneissaan ja monet muut.
  • Tarvisemme uutta historiankirjoitusta ja tulkintaa. Sellaista joka selittää meitä tämän päivän ihmisiä ja tekee meistä sankareita ja kertoo miksi meistä tuli sellaisia kuin olemme. 
  • Tarvitsemme merkittävää kansallista elokuvataidetta ja animaatiota joka reflektoi meidän rooliamme yhteiskunnassa sekä kuvaa meitä ihmisinä. Kaikkien katsomat hyvänlaatuiset saippuaoopperat kuten salkkarit tai lasten katsomat muumilaakson tarinat tekevät merkittävää työtään sen hyväksi että meillä muutaman vuoden kuluttua on sukupolvi, jolla on valmiudet ymmärtää ja tukea toisiaan työelämässä ja sen ulkopuolella.

 

Kansallinen kulttuuri muodostaa yhtenäisen kaikkien ymmärtämän kielen ja mielikuvat joiden varassa yritysjohdon on helppo kommunikoida. Vahvaan ja yhtenäiseen kansalliseen kulttuuriin on helppo ankkuroida menestyvää yritystoimintaa. Yrityselämä toivottaa kulttuurin kulttihahmot tervetulleiksi - tarvitsemme taiteen sankareita - kulttuurin ikoneita. 

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Finnair Oyj: Fall in demand weakened Finnair's average prices

Fall in demand weakened Finnair's average prices

Finnair traffic decline in March by 8 per cent compared with March last year. A weakening of demand reduced the average price per passenger kilometre by more than 13 per cent in the first quarter of 2009. Business travel in particular has fallen sharply.

In these adverse economic conditions, Finnair must be ready to fight for customers and with demand being as it is, this has to be done with price. We have reacted to the fall in demand also by cutting capacity. This will take place mainly by reducing flight frequencies to our present destinations, says Finnair's SVP Communications Christer Haglund.

This year Finnair's scheduled passenger traffic capacity is expected to be a good six per cent less than in 2008.

Weakened demand is also evident in load factors. Finnair's load factor in all traffic fell in March by 3.4 percentage points and in scheduled passenger traffic by 4.8 percentage points.

Asian traffic declined in March by 15.5 per cent, due mainly to cuts in capacity. Capacity was reduced on Asian routes by 12 per cent.

European traffic declined by 12.5 per cent and capacity was cut by 3.2 per cent. The Europe traffic load factor fell by 6.5 percentage points compared with March last year.

Leisure Traffic grew in March by 6.1 per cent. The load factor, however, fell by 2.2 percentage points as capacity increased by 8.7 per cent.

Of Finnair's flights, 88.0 per cent arrived on schedule, which represents an improvement of 17.9 percentage points from last year. The scheduled passenger traffic punctuality percentage rose from March last year by 18.0 percentage points to 90.9 per cent.

Finnair traffic

Finnair traffic altogether decreased by 8.0%, measured in revenue passenger kilometres. Capacity decreased by 3.7%. Passenger load factor was 3.4 percentage points lower than year before, 72.9%. Number of passengers carried decreased by 10.2% and was 668 437.

Scheduled traffic

Scheduled traffic decreased by 14.0%, measured in revenue passenger kilometres. Capacity decreased by 8.0%. Passenger load factor was 4.8 percentage points lower than year before, 67.0%. Number of passengers carried decreased by 12.1% and was 544 332.

Scheduled international traffic, decreased by 14.1%, measured in revenue passenger kilometres. Capacity decreased by 8.0%. Passenger load factor was 4.8 percentage points lower than year before, 67.6%. Number of passengers carried decreased by 13.7% and was 381 890.

European scheduled traffic, decreased by 12.5%, measured in revenue passenger kilometres. Capacity decreased by 3.2%. Passenger load factor was 6.5 percentage points lower than year before, 60.4%. Number of passengers carried decreased by 13.4% and was 280 415.

North Atlantic scheduled traffic decreased by 9.2%, measured in revenue passenger kilometres. Capacity increased by 2.2%. Passenger load factor was 9.7 percentage points lower than year before, 77.4%. Number of passengers carried decreased by 9.2% and was 10 034.

Asian scheduled traffic decreased by 15.5%, measured in revenue passenger kilometres. Capacity decreased by 12.0%. Passenger load factor was 2.9 percentage points lower than year before, 71.8%. Number of passengers carried decreased by 15.1% and was 91 441.

Domestic scheduled traffic decreased by 13.4%, measured in revenue passenger kilometres. Capacity decreased by 7.0%. Passenger load factor was 4.5 percentage points lower than year before, 60.6%. Number of passengers carried decreased by 8.2% and was 162 442.

Leisure traffic

Leisure traffic increased by 6.1%, measured in revenue passenger kilometres. Capacity increased by 8.7%. Passenger load factor was 2.2 percentage points lower than year before, 87.4%. Number of passengers carried decreased by 0.5% and was 124 105.

Cargo

Cargo traffic decreased by 17.5% in terms of cargo tonnes carried.

Decrease in scheduled traffic was 17.2%. Cargo traffic decreased by 22.1% in Asian traffic, decreased by 7.2% in European traffic and decreased by 19.6% in North-Atlantic traffic.

Cargo traffic carried on chartered cargo flights decreased by 53.4%. The cargo load factor in the Asian traffic was 66.5% and in the North Atlantic traffic 60.8%.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Bonukset - oikea kysymys

Kansa vaatii päitä pölkylle kuultuaan Liliuksen bonuksista. Tänän kuulemme että Fagernäs eroa Fortumin hallituksesta ja Lilius itse jää eläkkeelle.

Ruotsissa valtio pani stopin TeliaSoneran bonusohjelmalle ja kyttää nyt Nordeaa.

G20-kokouksessa kiistellään pankkisektorin bonuksista.

Oikea kysymys bonuksien kohdalla ei ole ovatko ne oikeudenmukaisia vai ei - yli miljoonan vuosikorvaukset ei Homo Economicuksen mielestä ole koskaan perusteltuja. Oikea kysymys ei myöskään ole se tulevatko bonukset yhtiölle ta osakkeenomistajille kalliiksi. Erittäin harvassa yrityksessä bonuksista koituu tulokseen verrattuna merkittävää kuluerää.

Oikea kysymys on ohjaako bonusjärjestelmä johtajia oikein. Pankkisektorin romahduksen takana nähdään bonusjärjestelmä joka kannusti ottamaan ylisuuria riskejä. Jos nyt otat riskin ja saat tänä vuonna veret pysäyttävät bonarit, ketä enää silloin kiinnosta onko pankki kaatunut parin vuoden kuluttua? Koska pankkijärjestelmä on yhteiskunnassa keskeinen on aivan paikallaan miettiä minkälaisia bonusjärjestelmiä siinä voidaan sallia.

Mitä tulee mieleen sanasta pankkiiri? Ennen pankkiirin perikuva oli Sveitsiläinen kultivoitu herrasmies joka myi asiakkailleen turvallisuutta. Tänään tulee mieleen pikemminkin samppanjabileitä järjestävä Lamborghinillä ajava alfa-uros. Bonusjärjestelmillä on todennäköisesti jotakin tekemistä asian kanssa.

Entä yrityksissä? Johdon palkitsemisjärjestelmien kustannusvaikutuksista voi vielä saada jotakin kuvaa. Mutta millä mittareilla tai muilla perusteilla bonukset laukeavat? Näistä on tietoa saatavan melko vähän. Miten siis sijoittaja voi tietää mihin nämä järjestelmät yritystä ohjaavat?

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Finanssipalvelujen konsolidointia? Fennia ja Handelsbanken yhteisiin tiloihin

Handelsbanken Suomi ja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia laajentavat yhteistyötään kokeilemalla toimintaa samoissa toimitiloissa Vantaan kauppakeskus Jumbossa. Fennia avaa oman toimipisteensä Handelsbankenin Aviapoliksen konttoriin keskiviikkona 1.4.2009.

"Saman katon alla alkava yhteiselomme on kokeiluluonteinen ja sovittu alustavasti 2 vuodeksi. Uudella konseptilla haetaan tiiviimpää käytännön yhteistyötä ja asiakkaidemme palvelun parantamista - asiakkaan edut ja tarpeet huomioiden," kertoo pankinjohtaja Jaakko Hara Handelsbankenin Vantaan Aviapolis- konttorista. "Mikäli malli toimii ja kokemukset ovat myönteisiä, voidaan näin täydentää molempien yhtiöiden palveluverkostoja muuallakin Suomessa niissä paikoissa, missä vain toisella kumppanilla on konttori," toteaa puolestaan Fennian Suur-Helsingin yksityistalousalueen aluejohtaja Aija Tiilikainen.

Handelsbanken Suomi ja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia aloittivat yhteistyön pankki- ja vakuutuspalvelujen tarjonnassa vuonna 2007. Yhteistyö perustuu erityisesti paikallisten konttoreiden väliseen yhteistyöhön. Kahden vuoden kokemukset yhteistyöstä ovat hyviä ja asiakaspalaute on ollut myönteistä. Yhteistyösopimus tuo etuja molempien yhtiöiden asiakkaille, jotka keskittävät vakuutuksensa ja pankkipalvelunsa Fenniaan ja Handelsbankeniin.

Yhteistyön kautta Fennian ja Handelsbankenin asiakkaille tarjotaan mahdollisuus edullisiin ja kokonaisvaltaisiin pankki- ja vakuutusratkaisuihin. Tavoitteena ei kuitenkaan ole rakentaa finanssitavarataloa, vaan yhteistyötä kehitetään kahden itsenäisesti toimivan yhtiön kesken.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Lassen laki

"Päätöksenteko yrityksessä siirtyy ylemmäs kunnes päätöksen seurauksia ei enää ymmärretä".

Elämää matriisiorganisaatiossa:

Yritystoimintaan kuuluu erilaisia prioirisointipäätöksiä. Äärellisillä resursseilla on yritettävä saadaa aikaan mahdollisimman hyvä tulos. Esimerkkejä voivat olla tuotekehitysprojektien priorisointi tai erilaiset markkinointisatsaukset.

Suuressa konsernissa liiketoiminta koostuu monesta bisneksestä, jotka voivat olla luonteeltaan hyvinkin erilaisia.

Otetaan esimerkki tuotekehitysprojektien priorisoinnista. Kunkin bisneksen vetäjä ymmärtää hyvin omaan alueeseensa liittyvät hankeehdotukset. Koska kaikki ovat kannattavia hänen on helppo alaistensa kanssa priorisointipäätöksiä tehdessään puoltaa suurta osaa ehdotuksista. Koska lopullinen priorisointi tehdään johtoryhmätasolla hänellä ei ole omaa tuotekehitysbudjettia - halutaanhan koko firman kannalta paras mahdollinen tulos.

Johtoryhmään tulee tusinan verran eri bisnesten vetäjää lobbamaan omien hankkeidensa puolesta. Koska kaikilla on keskimäärin 10 ehdotusta niihin ei pystytä syventymään. Lopulliset valinnat tehdään irrationaalisin perustein, esimerkiksi niin että kaunopuheisin bisneksenvetäjä saa puhuttua itselleen isoimman salkun.

Lopputulos on kauniista periaattesta huolimatta täysi katastrofi. Joitakin tietyn bisneksen kannalta täysin elintärkeitä projekteja jää tekemättä. Samalla kaunopuheinen tai arvovaltainen bisneksenvetäjä sai puhuttua itselleen "nice to have" projekteja.

Päätöksenteko on siis nostettu tasolle jossa seurauksia ei enää ymmärretä. Päätöksiä ei enää tee kukaan.

Parempaa olisi ollut jos kullakin bisnesksenvetäjällä olisi tietty oma kiinteä potti jonka käyttöä hän voi itse priorisoida. Sen lisäksi olisi käytössä yhteinen pieni potti josta kisataan johtoryhmässä. Kukin bisneksenvetäjä saa esitellä parhaan rahoittamatta jääneen projektinsa.

Käyttäjän Jaakko Wallenius kuva

Uhasta sikiää mahdollisuus

Tässä päivänä muutamana soitteli suuren yhtiön myyntimies, joka halusi jatkaa sopimusta, jonka olin tehnyt jo muutama vuosi sitten silloisen paikallisen yrityksen kanssa. 

Tuolloin olimme tutun ihmisen kanssa päässeet helposti sopuun vanhan yhteistyön merkeissä mukavista alennuksista. Nytpä neuvottelukumppanit eivät olleet koskaan kuulleetkaan toisistaan, eikä neuvottelu enää sujunutkaan ollenkaan entiseen malliin.

Kuulostaako tutulta? Niinpä niin; vähän joka alalla ovat isot valtakunnalliset toimijat viime vuosina nielleet tai syrjäyttäneet pieniä paikallisia yrityksiä. 

Nyt asiat sitten hoidetaankin kasvottoman konsernijohdon antamien tiukkojen valtakunnallisten ohjeistusten mukaan, eikä paikallista pelivaraa enää välttämättä ole lainkaan entiseen tapaan tarjolla.

Näinhän se tietysti menee tässä kapitalismissa, kun muutos on elämäntapa. Isot yhtiön hankkivat markkinaosuuksia ja vähentävät kilpailua ostamalla pieniä paikallisia toimijoita.

Ennen kuin huomataankaan, ovat myös paikalliset palvelut huvenneet ja päätöksenteko kadonnut jonnekin kauas suuren organisaation uumeniin. 

Hetken päästä vanha tuttu asiakaspalvelija onkin Lahden yksikössä ja korjaaja ajeleekin paikalle Tampereelta, eikä kahden korttelin päästä kuten ennen.

Moderni tekniikka luonnollisesti vauhdittaa tätä kehitystä. Enää ei ole mitään merkitystä sillä vastaako asiasikapalvelija puhelimeen Lohjalla vain Rovaniemellä.

Toisaalta nykyinen laskusuhdanne tietysti osaltaan rajusti kiihdyttää muutoksen vauhtia. Yritykset hakevat nyt epätoivoisesti säätökohteita ja pienemmät heikommin kannattavat paikalliset palvelupisteet saavat usein ensimmäisenä kylmää kyytiä.

Vaan jossain aina tulee se kuuluisa raja vastaan. Tutun asiakaspalvelijan kanssa asioimaan tottunut ihminen voikin pian hermostua siihen, että nyt puhelimeen vastaava konsernin ihminen ei tiedä tai tunne edes paikkakuntaa, josta soittaja soittaa, eikä tiedä yrityksen vanhoista sitoumuksista ja suhteista yhtään mitään.

Kehitys ei kuitenkaan ole suinkaan vain uhka vaan myös ehdoton mahdollisuus. 

Kun isot toimijat vetäytyvät taantuman piiskaamina maakunnallisiin keskuksiin, avautuu monilla aloilla yhä selkeämpiä mahdollisuuksien ikkunoita ketterille, pienille ja paikallisille toimijoille. 

Pieni yritys ei tietysti useinkaan pysty toimimaan yhtä kustannustehokkaasti kuin isot ja häviää helposti puhtaan hintakilpailun. On kuitenkin paljon asioita, joissa asiakas on valmis maksamaankin siitä, että hän saa apua nopeasti ja voi neuvotella tutun naaman kanssa, joka vielä oikeasti tuntee juuri hänen tilanteensa.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Teurastamon sikamainen tilanne

KALTATTAVAKSI!

 

Suomalaiset liha-alan yritykset Atria ja HK-Scan eivät ole kurssilaskussa olleet sellaisia suojasatamia, jollaisena elintarvikealaa on totuttu pitämään.

Raaka-aineen hinta on vaihdellut jyrkästi samoin kuin Itämeren alueen kruunut, zlotyt ja ruplat suhteessa euroon.

Ennen kuin siirryn mielikuvien puolelle, totean HK-Scanin ansaintalogiikasta olevan erinomaisen kirjoituksen linkissä.

http://www.piksu.net/blog/144

HK-Scania on maaliskuun puolivälissä rasittanut kaksikin uutista. Epäilyt sisäpiirikaupoistakaan tuskin firman mainetta parantavat, mutta niillä lienee vähäinen rooli arvioitaessa kuluttajan mielikuvia.

Kun HK-Scanin uusi toimitusjohtaja ilmoitti kauhistuneensa tiedosta elävältä keitetystä (kaltatusta) siasta, hänellä oli kaikki syy kauhistua.

Ruoka on mielikuville peräti herkkä asia. Jokainen voi tykönään pohtia, minkälainen kulutuksen ja ruokahalun kiihoke on ajatus elävänä keitetystä siasta. Ja jos firman suomalainen johtaja kauhistui, ruotsalainen kuluttaja pyörtynee!

Elintarvikealan imago on ollut ennenkin koetuksella. Puoli vuosisataa sitten Suomessa kohistiin margariinin raaka-aineista ja vuosisata sitten silloisilla pienpanimoilla oli ongelmansa. Tehokas keino harventaa kilpailijoita oli nimittäin panna liikkeelle huhu, että naapuripanimon olutsammiosta oli löytynyt hukkunut mies. Huhun torjuminen ei mitään auttanut, vaan oli käytettävä järeämpiä keinoja.

Kun eräs pienpanimo joutui vuosisadan alussa tällaisen huhun kohteeksi, omistaja meni illalla kapakkaan ja tilasi oman talonsa tuotetta. Vieruskaveri tietenkin kertoi tuoreen huhun sammioon hukkuneesta miehestä. Olutpanimon omistaja joi tuoppinsa tyhjäksi ja virkkoi sitten rauhallisesti:

“Ei siinä mitään perää ole. Sinne nimittäin meni miehen lisäksi hevonen, kärryt ja kärryilläkin oli vielä täysi kuorma sontaa. Saisinko toisen tuopillisen.” Vastaus oli juuri sen verran hauska ja niin täydellisen mahdoton, että se päinvastoin lisäsi kyseisen oluen menekkiä.

Kova kilpailu edellyttää kovia keinoja mielikuvamarkkinoinnissa!

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yritykset: On hyvä maksaa osinkoa vaikeinakin aikoina

Pitäisikö yritysten pidättäytyä vaikeina aikoina osingoista? Minusta ei missään tapauksessa.

Osingot ovat samanlaista rahaa kuin työntekijöiden palkka. Osingot kanavoituvat:

  • kulutukseen
  • sijoituksiin yritysten pääomaksi

Laman aikana on hyvä että pääoma liikkuu - löytää uusia kohteita ja että on olemassa kulutusta. Osingot ovat eräs mekanismi, joka kierrättää pääomaa ja pitää rattaat pyörimässä ja rahan liikkeessä. Osingoista luopuminen olisi suorastaan vahingollista ja syöksisi meidät entistä syvemmälle laman alhoon ja vaikuttaisi paljolti samalla tavalla kuin jos työntekijät joutuisivat luopumaan palkastaan - osingoista luopuminen ruokkisi laman kierrettä ja tekisi entistä vaikeammaksi kanavoida pääomia kasvaville aloille. 

Yritysten tulee pyrkiä maksamaan suurempaa osinkoa jos yritys toimii supistuvalla toimialalla. Tällöin on tärkeää että yriyksen toiminta puretaan vähittäin ja rahat palautetaan osakkaille niin, että varat kanavoituvat kasvaville toimialoille. Joskus tällaisia kasvavia sektoreita on yrityksen sisällä, mutta monasti (esim. metsäteollisuus) näitä kasvavia sektoreita ei ole riittävästi yrityksen sisällä.

Yrityksen tulee taas pyrkiä kokoamaan pääomia siinä tapauksessa että yritys toimii kasvavalla toimialalla ja yrityksen työntekijöissä on potentiaalia vastata kasvun haasteeseen. Kasvuyritysten tulisi kitsastella osingonmaksussa olipa menossa hyvät taikka huonot ajat.

Siis, nyt vaan yritykset rohkeasti osingonmaksuun - jos siihen on syytä.

 

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

Finnish Government's Decision-In-Principle: Reducing the Administrative Burden on Businesses by One Quarter

In its session on 12 March 2009, the Government approved a decision-in-principle on the action plan for the reduction of the administrative burden on businesses for 2009-2012 by 25 per cent over the 2006 level by the end of 2012.

Reducing the administrative burden will primarily benefit small and medium-sized enterprises (SMEs), which make up the overwhelming majority of enterprises: in 2006, a total of 99.8 per cent of all enterprises in Finland were SMEs.

This reduction goal is targeted at national legislation and official procedures alongside the obligations of supranational legislation, the implementation of which allows national flexibility. The national action plan focuses on measures that de facto, and from the perspective of practical business, alleviate the administrative burdens of enterprises, thus enhancing their productivity and improving their competitiveness.

The action plan contains seven priorities: 1) taxation, 2) statistics, 3) agricultural subsidisation procedures, 4) food safety and quality, 5) employers' reporting obligations, 6) financial reporting legislation and 7) environmental permit procedures. The development of electronic communication for businesses is the horizontal priority of the action plan.

Lightening the bureaucracy related to business activities will not, however, endanger the realisation of legislative objectives. The administrative burden will be eased by simplifying the reporting obligations stipulated by the existing legislation and by developing communication with the authorities, particularly electronic communication. An additional objective is to ensure that the legislation under preparation does not create any unnecessarily heavy, new administrative obligations for businesses.

The initial quantitative level of administrative burden in Finland can be roughly estimated as 2 per cent of the gross national product, i.e., in relation to the GNP of 2007, some 3.6 billion euros. This covers the burden caused by EU legislation and national legislation. The national action plan is linked to the EU Action Plan aimed at reducing the administrative burden caused by EU legislation by 25 per cent by 2012.

Implementation of the action plan and the need for supplementing and updating it will be monitored by the steering group for reducing the administrative burden on businesses, appointed by the Ministry of Employment and the Economy.

(Source: Ministry of Employment and the Economy Press Release)

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Elämä jatkuu entisellään

Taloudellisesta lamasta on jauhettu kyllästymiseen asti viime vuoden syksystä alkaen. Pankkeja on pelastettu, vakuutusyhtiöiden joukkokaatumisia on yritetty estää, autotehtaiden pystyssä pitämiseen on panostettu miljardeja.

Elvytyspanokset ovat niin suuria, ettei niitä arkijärjellä pysty hahmottamaan tai ymmärtämään.

Tuhat miljardia on hirveä kasa rahaa. Nokian liikevaihto on viitisenkymmentä miljardia euroa. Elvytysrahan suuruuden ymmärtää, kun ajattelee, että 40 Nokian kokoisen firman vuotuinen liikevaihto - ei voitto - on pantu likoon.

Nouseeko kapitalismi vielä tästä jaloilleen?

Kukaan ei tiedä, on pakko pelata uskomuksilla. Tärkeimmäksi tekijäksi nostaisin "kyllästymisen". Sen huomaa keskusteluissa ihan tavallisten ihmisten kanssa. Lamasta puhuminen mielletään tyylittömäksi.

Miten nouskausi näkyy katukuvassa?

Maailman parhaimmat yritykset lanseeravat uusia tuotteita. Olen polvet ruvella pyytänyt Nokialta miniläppäriä vuodesta 2005 lähtien.

Ilmeisesti Apple julkaisee uuden hittituotteen vuoden 2009 loppuun mennessä.

Nokian OVI-palvelu on tökkinyt mielen tasolla pitkän aikaa, mutta uskon, että siitä tulee "iso juttu". Sosiaalinen media on pitkään säilynyt pienen nörttiporukan pelikenttänä. Heikot signaalit viittaavat, että sossumedia ja avoin innovaatiotoimita muuntuu mainstream toiminnaksi lähivuosien aikana.

Nokian Near Field Communication, RFID ja/tai muu identifikaatio saa entistä suuremman merkityksen. Henkilökohtaisesti uskon Future Store Concept läpimurtoon. Muutama teistä tietää, mitä tarkoitan.

Kännykät, laajakaista ja sosiaalisen median innovatiiviset yhdistelmät mahdollistavat uudenlaisia kindlejä. Lama lähtee kohta maailmantaloudesta kuin leppäkeihäs, mutta silloin menestyjien näyttää aivan erilaiselta.

Mainitsen yhden voittajan: Apple! Nokialla on nyt tuhannen taalan paikka, mutta hyödyntääkö se tarjolla olevan mahdollisuuden? Suomalaisena toivon, että Keilarannassa tajutaan, millaiseksi maailma muuttuu laman jälkeen.

Barack Obama saattaa sittenkin onnistua Bushin rakentaman itsemurhapommin purkuoperaatiossa. Obaman puheita kukaan ei jaksa enää kuunnella, mutta hänestä saattaa kehittyä oivaltava päätöksentekijä.

Annetaan potkut lamalle!

 

 

 

 

 

 

Sivut

Tilaa syöte Yritystoiminta ja välittäjät