Yritystoiminta ja välittäjät

Käyttäjän J.Vahe kuva

Melkoista vedätystä

Plaza.fi -palsta alkoi yli vuosi sitten julkaista blogia nimeltään “Miljonääriksi alle 30-vuotiaana“. Aloitus 8.6. 2008 ei ehkä osunut ajallisesti nappiin sen paremmin kuin perustelut, joitten mukaan nimetön kirjoittaja on yleensä päässyt tavoitteisiinsa. Paljonko sellaisia saavutuksia vakavasti puhuen on 21-vuotiaalla?

En ole aikaisemmin viitsinyt blogin kummallisuuksiin puuttua, mutta viimeinen vedätys F-Securesta meni ilmeisen tahallisessa harhaanjohtamisessaan jo aivan kohtuuttomuuksiin.

Jo otsikko “Kannattavaa kasvua vuodesta toiseen” on valheellinen. Kuten jutun omasta käyrästä näkee, kvartaalitulos vain 3 vuoden takaa oli tappiollinen.

Vielä mahdottomampi on perustelu ”F-Securen markkinaosuus on tällä hetkellä vain 1,7 %. Mahdollisuuksia siis riittää…” Minä kun olen luullut vahvan markkinaosuuden olevan osoitus firman vahvuudesta, mutta tuleva miljonääri kääntää asian nurinpäin. Mitä pienempi, sitä parempi. Esitän kuitenkin vakavan kysymyksen: eikö em. markkinaosuus ole aika heikko tulos noin pitkään ”kasvualalla” toimineelta firmalta?

Ainoa asia, mikä minua kiinnostaisi, olisi tieto F-Securen tuotteiden erinomaisuudesta. Kiinnostaisi, koska sellaisia käytän!

Millään osakekohtaisella arvostusluvulla F-Secure ei ole erityisen halpa. Jos tunnusluvut kieltää vetoamalla ”kasvualaan”, palautan jälleen mieliin marginaalisen markkinaosuuden. Yhdelläkään Piksun seuraamalla listalla F-Secure ei liioin sijoitu kärkeen.

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Stockmann – tase kuntoon ja matka jatkuu

Stockmann on vuonna 1862 perustettu suomalainen vähittäiskauppaa harjoittava pörssiyhtiö. Osakkeenomistajia on yli 40 000. Stockmannin neljä liiketoiminta-yksikköä ovat tavarataloryhmä, muotikaupan myymäläketjut Lindex ja Seppälä sekä etäkauppaa harjoittava Hobby Hall.

Etäkauppaa harjoittava Hobby Hall integroidaan tavaratalo-ryhmään vuodesta 2010 lähtien. Hobby Hall vetäytyi Batian markkinoilta vuonna 2009.

Stockmann otti merkittävän askeleen laajentumisessaan ostamalla ruotsalaisen Lindexin loppuvuodesta 2007. Ostohinta oli noin 8 miljardia Ruotsin kruunua.

Lindex on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista muotitavarataloketjuista, jolla on hyvä kannattavuus ja vahva markkina-asema valitsemillaan ydinmarkkina-alueilla, erityisesti Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa. Lindexillä oli ostohetkellä 300 omaa myymälää. Liikevaihto oli 5.275 miljoonaa Ruotsin kruunua ja liikevoitto 475 miljoonaa.

Stockmann on jatkanut Lindexin menestystä sen vahvilla alueilla Pohjoismaissa. Lindex on otettu myös keihäänkärjeksi laajentumiseen Venäjälle, Baltiaan ja valituille Itä-Euroopan markkinoille, kuten Tsekkiin ja Ukrainaan. Seppälä täydentää panostuksia vaatebusinekseen, sillä on jo 200 myymälää Suomessa, Baltiassa, Venäjällä ja Ukrainassa. Venäjälle on avattu myös Nike ja Best Seller –myymälöitä, hyvällä menestyksellä.

Stockmann on laajentunut voimakkaasti muutenkin. Helsingin tavarataloon on panostettu ja myyntipinta-alaa saatu lisää. Uusia tavarataloja on rakenteilla (Vilna 2010, Nevsky Center Pietari 2010)

Menestyminen Venäjällä ei ole ollut helppoa. Moskovan Smolenskajan tavaratalon vuokrakiistassa vuokranantaja otti ja katkaisi sähköt tavaratalosta, lopputuloksena tämän tavaratalon sulkeminen. Oikeusprosessi vahingonkorvauksesta jatkuu. Stockmann on osoittanut osaavansa Venäjän liiketoiminnan. Yrityksellä on pitkä historia ja näyttö hyvistä tuloksista. Oikoteitä ei ole käytetty, kaikki on hoidettu lain kirjaimen mukaan. Viimeksi m.m. Ikea on osoittanut ettei markkina-alue ole helppo.

Stockmann on vahvistanut tasettaan aikaisemminkin. Institutionaalisille sijoittajille suunnatulla annilla kerättiin 24.6.2008 yhteensä 137,4 miljoonaa euroa. Merkintähinta oli 24,50 euroa osakkeelta. Rahoitusta järjestettiin pitkäaikaiseksi vuoden 2008 lopussa 1.000 miljoonan lainapaketilla, jonka laina-ajat ovat 3,5 ja 7 vuotta. Korkotason laskusta saatiin tuntuvaa hyötyä.

Stockmann on perinteisesti selvinnyt kilpailijoitaan paremmin talouden taantumissa. Immuuni se ei kuitenkaan ole. Vuonna 2008 liikevaihto kasvoi Lindexin oston myötä 36 %:a 2.265 miljoonaan mutta tulos ennen veroja jäi edellisestä vuodesta 40 %:lla 71,7 miljoonaan.

Vuoden 2009 puolivuotiskatsaus kertoi myynnin pienenneen 12,7 %:lla ja konsernin liikevoitto putosi 6,6 miljoonaan euroon (28,8 Me). Myynnin pienenemiseen vaikuttivat yleinen suhdannetilanne, useiden valuuttojen voimakas heikentyminen ja alkuvuoden 2008 korkeat vertailuluvut, joihin sisältyi myös toukokuussa 2008 toimintansa lopettaneen Smolenskajan tavaratalon myynti. Toisella vuosineljänneksellä saatiin toiminnan tehostamisella tuloksia: liikevoitto pieneni odotuksia vähemmän 28,6 miljoonaan (31,4 Me). Tämä ylitti analyytikkojen odotukset.

Tämänhetkisten arvioiden mukaan on mahdollista, että neljännen vuosineljänneksen aikana päästään lähelle edellisen vuoden myyntilukuja ja liikevoittoa. Koko vuoden myynti ja liikevoitto tulevat jäämään pienemmiksi kuin vuonna 2008.

Stockmann oli aikaisemmin liiankin omavarainen. Lindexin osto pudotti omavaraisuutta ratkaisevasti ja yritys asettikin uudeksi omavaraisuustavoitteeksi 40 %:a. Pitkäaikainen velka oli vuoden 2007 lopussa 860 miljoonaa, vuotta myöhemmin yli 100 miljoonaa vähemmän eli 757,7 miljoonaa.

Yritys kerää nyt sekä Hartwallin suvulle suunnatulla että yleisellä osakeannilla 140,9 miljoonaa euroa. Tämän jälkeen asetettu omavaraisuustavoite on saavutettu.

Stockmannilla on merkittävä määrä pitkäaikaisia ja kärsivällisiä omistajia. Suurimmat omistajat ovat Konstsamfundet, Svenska Litteratursällskapet, Niemistö-ryhmä, Etola-yhtiöt, Folkhälsan ja Stiftelsen för Åbo Akademi. Myös suomalaiset vakuutusyhtiöt omistavat merkittävän määrän Stockmannista. Yhtiöllä on kaksi osakesarjaa, joilla 7 suurinta omistajaa hallitsee reilua 60 %:a kaikista äänistä.

Stockmann on ollut hyvä osingonmaksaja. Viimeisinä viitenä vuonna osinkoa on maksettu yhteensä 5,37 e eli keskimäärin 1,07 e/osake/vuosi. Viime vuodelta osinkoa maksettiin 0,62 euroa ja jätettiin hallitukselle mahdollisuus maksaa lisäosinkona 0,38 euroa.

Nyt tarjotussa osakeannissa 18 osakkeella saa merkitä yhden uuden hintaan 12 euroa. Kun kurssi on nyt noin 18 eurossa, saa sijoittaja “ylimääräisen osinkonsa” merkintäoikeuksien kautta. Nopeasti laskettuna hyöty on 6 e/18 eli 0,33 e osakkeelta. Stockmannin osakekurssi on heilahdellut viimeisten 12 kk ainaka - talouskriisin mukana – välillä 9,45 e – 20,88 e. Aikaisemmin kurssi on pyörinyt 20 ja 30 euron välillä.

Stockmannilla on testattu liiketoimintamalli, tunnettu brändi, Suomen parhaisiin kuuluva kanta-asiakasjärjestelmä ja määrätietoinen ja tuloksekas laajentuminen Suomen rajojen ulkopuolelle. Kun talous toipuu, on aihetta uskoa että Stockmann korjaa sadon ensimmäisten joukossa. Asiallista osinkoakin tullaan saamaan, niin ensi vuonna kuin jatkossakin.

Hartwallin suku merkitsee osakkeita 96 miljoonalla, 17 euron hintaan. Hintaa voidaan pitää kohtuullisena niin Hartwallille kuin muillekin omistajille, takaahan Hartwall panoksellaan osakeannin onnistumisen. Konsultti tulee osallistumaan osakeantiin ja toivottaa Hartwallin suvun tervetulleeksi uutena, strategisena ja pitkäaikaisena omistajana.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä (www.deltafreight.fi).

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Uuden allon metsäteollisuus tarvitsee Ruma Suomi -torjuntaohjelman

Helsinki

J. Vahe kirjoitti edellisessä blogipostissa "Kun visiot puuttuvat metsäteollisuudelta, tarjoan paremman puutteessa tilalle omaani. Jos suurin osa sisämaassa sijaitsevasta kemiallisesta metsäteollisuudesta ajetaan alas, metsäteollisuuden suora ja välillinen työllistävä vaikutus putoaa 100.000 henkilöön. Sellainen pudotus on hirvittävä isku Suomen kansantaloudelle".

 

RUNO-SUOMEN TILALLE RUMA SUOMI

Ruma Suomi tarvitsee jälleenrakentamisprojektin. S-marektit, citymarketit, pankit ja muut laatikkotalojen rakentajat ovat 60-luvulta alkaen systemaattisesti tuhonneet kirkonkylien, kauppaloiden ja kaupunkien idyllisiä keskustoja. Puusta ja muusta rakennetut arvotalot on pantu armotta kumoon.

Ruma Suomi -päättäjät ovat teoillaan vaikuttaneet enemmän sahatavaran ja puupohjaisten rakennusmateriaalien käyttöön kuin tämä meneillään oleva taantuma tai Putin puutulleillaan. 

 

BETONIMYLLÄRIT, SORAKEISARIT JA BUNKKERIDEMOKRATIA

Puurakentamisen vastakulttuurin, betonimylläreiden ja sorakeisareiden tuhovoimaa ei ole tutkittu. Saksalaiset polttivat Rovaniemen ja Lapin, mutta me suomalaiset olemme itse panneet sileeksi kaiken muun. Tuhannen päreeksi, perkele!

Kansakuntamme parhaat arkkitehdit ja grynderit ovat purkaneet vihaansa paikallisten kirvesmiesten ja puurakentajien taidonnäytteisiin. Vuosisataisia traditiota ei kunnioitettu. "Kuvia Suomesta" on tänään järkyttävää katseltavaa. Ei ihme, että kansalaiset teineistä seniooreihin hukuttavat surunsa viinaan.

Enso Gutzeitill pääkonttorin rakentanut Alvar Aalto haki oppinsa Italiasta ja Euroopasta ja muunsi sikäläisen muotokielen kulmikkaaksi viivapiirroksiksi, josta emme sen jälkeen ole päässeet irti. Hänen yksinkertaisuutensa saa kaiken kukkuraksi nimiinsä Suomen ensimmäisen innovaatioyliopiston.

Missä maamme salajuoniteoreetikot luuraavat. Pannaan vihdoinkin piste kantti kerta kantti rakentamiselle. IFA-kantti kertaa kantti autojen valmistuksesta luovuttiin aikoja sitten, mutta meillä pyhä yksinkertaisuus on suomalaisen suunnittelun valttina edelleen.

 

PUUSUOMI PURETTIIN

Ruma Suomi -visionäärit ovat tuoneet tilalle sielutonta, aivotonta, esteettisesti käsittämätöntä laatikkoleikkiä. Se on sikainfluenssan tavoin levinnyt taajamasta toiseen ja tappanut tieltä kaunista, pienemuotoista, muistamisen arvoista.

Teleketjuarkkitehtuurin torjumiseksi emme ole keksineet vastavoimaa. Tämä kotikutoinen epidemia on saanut kehittyä kaikessa rauhassa kuin sairaalabakteeri, vaikka "Suomi elää metsästä" slogan keksittiin jo 80-luvulla, kun metsäteollisuus silloinkin itki puupulaa.

 

SELLUN PILAAJALLE PUUSTA KELPAA VAIN KUITU

Puukuitujen pilkkominen selluksia ja paperiksi jauhaminen on ollut metsäjättiemme ykkösstrategiana yli viisikymmentä vuotta. Sellunpilaajille vain kuidut ovat merkityksellisiä. Loput poltetaan energiaksi, jota tarvitaan paperikoneiden pyörittämiseen.

Silti Ikea taitaa yksin tehdä enemmän rahaa maailmanlaajuisesti puu- ja sisustusalan tuotteilla kuin meidän tikunkeittäjät.

Laite- ja koneivalmistajat ovat tuottaneet entistä tehokkaampia koneita ylituotannon varmistamiseksi. Korkeakoulut, VTT, KCL ja Metsäteollisuus r.y. ovat liittoutuneet yhden asian liikeeksi, joka on sitonut suomalaisen vihreän kullan volyymiin ja bulkkiin.

 

PUURAKENTAMISEN TÄYSTUHON TUPAJUMIT

Puu on mainio rakennus- ja sisustusmateriaali, mutta nyt tarvitaan alvariinsa uudenlaisia aaltoja, jonka Finlandiatalon seiniä ei peitä italialainen marmori. Musiikkitaloonkin tulee tiettävästi kiinalainen kivipinta.

Hulluja me suomalaiset olemme. Puurakentamisen myyntivaltit ja näyteikkunat olemme panneet kumoon, savusanat polttaneet ja perinnehuonekalut pilkkoneet ja paistaneet niiden loimussa Kabanossia takassa.

Juha Vahe perää strategiaa. Mielestäni tämä "hullu Suomi" on ensin vietävä hoitoon, terapoitava kuntoon. Terveimmille annetaan kirves ja pokasaha, vasara ja nauloja. Jälleenrakennuksen rakenneryhmiä muodostetaan joka kuntaan ja peitetään alkajaiksisi keskustojen laatikkorumilukset suomalaisilla puukulisseilla.

 

SUOMALAISEN ITSETUHON HOITOSUUNNITELMA

Päättäjät, jotka tehokkuuteen ja demokratiaan vedoten tämän hirvityksen saivat aikaan, pannaan vuosiksi lepositeisiin, pehmustettuihin huoneisiin tai siirretään tyhjenevien maakuntein kauppakeskuksiin meditoimaan.

Yksi Anne Brunila ei ole voinut kansallista joukkopimahtamista parantaa. Naureskelemme Pohjois-Korean yksisilmäistä vallankäyttöä. Puupuolella olemme onnistuneet kehittämään itsellemme vastaavanlaisen taudin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Talentum - missä kohtuullinen preemio?

Alma Media osti tänään - ilmeisesti Varman omistamat - 375.000 Talentumin osaketta.

Alma Media -konserniin kuuluvan Kauppalehti Oy:n omistaa päivän kaupan jälkeen noin 30,65 % kaikista Talentumin osakkeista ja noin 31,12 % osakkeiden tuottamista äänistä. Alma Medialle syntyi arvopaperimarkkinalain 6 luvun 10 §:n mukaisesti velvollisuus tehdä pakollinen ostotarjous Talentumin kaikista osakkeista. Alma tarjoaa osakkeista tänään maksetun 1,85 e / osake.

Tarjouksen mukainen osakekohtainen hinta on noin 6,3 prosenttia korkeampi kuin osakkeen kaupankäynnin päätöskurssi 7.8.2009 (1,74 euroa) ja noin 13,6 prosenttia korkeampi kuin Talentumin osakkeen 3 kuukauden kaupankäyntimäärällä painotettu keskiarvo (1,63 euroa).

Talentum on jakanut viimeisinä viitenä vuonna (2004-2008) yhteensä 0,93 e osinkoa ja pääomanpalautusta (0,06 e). Keskimäärin 0,186 e/osake/vuosi. Tämä antaisi Alman huikealla preemiolla varustetulle lunastushinnalle 10 %:n vuotuisen osinkotuoton. Tuon tuoton mukaan lunastushinta vaikuttaa erittäin alhaiselta.

Osakekohtaista tulosta on tehty viitenä vuonna yhteensä 0,94 e/osake eli keskimäärin 0,188 e. Tällä päästäisiin keskimääräiseen P/E lukuun 9,8. Hinta ei vaikuta vieläkään kalliilta.

Samanaikaisesti Talentumissa on karsittu voimakkaasti rönsyjä ja keskitytty “ammattilaiskohderyhmään keskittyvään kustantamiseen ja informaation tuottamiseen”. Fokus on Pohjoismaissa, eli käytännössä Suomessa ja Ruotsissa. Ammattilaiskohderyhmä koostuu tekniikan, talouden, henkilöstöhallinnon ja juridiikan ammattilaisista.

Yhtiön tunnetuimmat lehdet ovat Talouselämä, Tekniikka&Talous, Tietoviikko, Arvopaperi, Mediuutiset sekä Ruotsissa Ny Teknik ja Affärsvärlden. Yhtiö on Suomen johtava juriidisen ja ammattikirjallisuuden kustantaja.

Yritys on pystynyt kasvattamaan liikevaihtoaan vuoden 2004 noin 55 miljoonasta eurosta viime vuoden reiluun 93 miljoonaan.  Omavaraisuusaste on pysynyt runsaasta osingonjakosuhteesta huolimatta reilussa 40 %:ssa. Yrityksen palveluksessa oli vuoden 2008 lopussa noin 800 henkilöä.

Talentumin “nurkkauksella” on spekuloitu pitkään. Yrityksen osakekurssia on tukenut visio Alman lunastustarjouksesta, reiluun hintaan. Sijoittaja Kai Mäkelä on ajanut aktiivisesti mediakentän omistusmuutoksia ja on suurena omistajana sekä Almassa että Talentumissa. Näillä lunastushinnoilla jää Mäkelälläkin tili tekemättä.

Talentumin osavuosikatsaus (6 kk/2009) oli kylmää luettavaa. Liikevaihto putosi 36,7 prosenttia 16,7 miljoonaan euroon. Liikevoitto (EBIT) kääntyi tappiolle –2,6 miljoonaan (+3,2 Me). Henkilöstöä saneerataan 50 hengellä ja siitä kirjataan 2,8 miljoonan kertaluontoinen kulu (1,8 Me kirjattu jo). Mainonnan väheneminen ammattilaismediassa ja erityisesti rekrytointi-ilmoituksissa osui erityisesti Talentumin lehtiin. Ilmoitustuotot vähenivät kokonaista 54 prosenttia.

“Mikäli loppuvuoden yleinen suhdannetilanne ja mainosmarkkinatilanne ovat
ensimmäisen vuosipuoliskon tasolla, Talentum arvioi, että sen koko vuoden
liikevaihto jää edellisvuodesta noin neljänneksellä ja liikevoitto ennen
kertaluonteisia kuluja on hieman positiivinen. Liikevoiton kertaluonteisten
kulujen jälkeen arvioidaan olevan negatiivinen.”

Talentumin omavaraisuusaste oli kesäkuun lopussa 45,1 % ja osakekohtainen oma pääoma 0,36 e. Nettovelkoja oli 2,7 Me, nettorahoituskulut olivat nolla. Yhtiöllä on shekkitililimiittiä 12,0 milj. euroa ja  rahoitusluottolimiittiä 20,0 milj. euroa, yhteensä 32,0 milj. euroa.

Yhtiön kurssi nousi tänään korkeimmillaan 2,02 euroon ja on nyt pysytyllet hiven lunastustarjouksen yläpuolella. Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne on ilmoittanut että hinta on reilu ja tarjousta ei nosteta. Osa analyytikoista on ehtinyt ilmoittaa pitävänsä tarjottua hintaa “edullisena”.

Konsultilla on salkussa nippu Talentumia ja ajattelin odottaa lunastustarjouksen loppuun ennen kuin teen päätökseni. Osake on normaalitilanteessa epälikviidi eikä tämän vuoden tuloksessa ole hurraamista. Toisaalta, kun markkinatilanne normalisoituu, pystyy Talentum tekemään hyvääkin tulosta ja on maksanut perinteisesti erittäin reilun osingon. Lunastustilanteissa on lupa odotella myös mahdollisen kilpailijan - “Valkoisen Ritarin” - saapumista tarjouspöytään. Sanomaa saattaa kiinnostaa Talentum tai sen osat. Sijoittaja Mäkelänkin liikkeitä kannattaa seurata.

Tarjousajan odotetaan alkavan 19.8.2009 ja päättyvän 15.9.2009.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä (www.deltafreight.fi).

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Capman - pääomasijoittaja saa uuden osakkaan

Capman antaa nettisivujensa mukaan sijoittajalle mahdollisuuden osallistua pohjoismaisten ja venäläisten yritysten sekä kiinteistöjen arvonnousuun CapManin osakkeen kautta.

Yrityksen tulos muodostuu:

Hallinnointipalkkioista:

Rahaston hallinnointiyhtiönä toimivalle vastuunalaiselle yhtiömiehelle maksetaan hallinnointipalkkiota koko rahaston toiminta-ajalta. Hallinnointipalkkio perustuu rahaston sijoitusaikana alkuperäisiin pääomiin ja sen jälkeen rahaston salkun hankintahintaan. Hallinnointipalkkiot ovat tyypillisesti 0,5–2,5 % vuodessa hallinnoitavien rahastojen pääomista tai salkun hankintahinnasta.

Hallinnointipalkkiot ovat kohtuullisen varmaa tuloa. Kehitys on ollut nousujohteinen (hallinnoitavien pääomien kasvaessa) 17,8 miljoonaa (2004) on kasvanut jo 29,6 miljoonaan (2008).

Voitonjako-osuustuotoista:

Sijoitustoiminnassa menestyneen pääomarahaston voitto jaetaan rahaston sijoittajien ja sen sijoitustoiminnannasta vastanneen hallinnointiyhtiön kesken. Käytännössä voitonjako-osuustuotolla tarkoitetaan hallinnointiyhtiön saamaa osuutta rahastojen kassavirrasta sen jälkeen, kun rahasto kokonaisuutena on siirtynyt voitonjakoon.

Voitonjako-osuuksista saatu tulo vaihtelee voimakkaasti. Mikäli onnistuneita irtautumisia ei ole, jää tuotto olemattomaksi. Lisäksi on huomioitava, että kestää aikansa ennen kuin kukin rahasto pääsee voitonjaon piiriin. Voitonjako on ollut 4,1 ja 9,4 miljoonan välillä, poikkeuksena vuosi 2007, jolloin päästiin tilinteon makuun 23,6 miljoonalla.

Suorista rahastosijoituksista saaduista tuotoista:

Yhtiö on merkittävä sijoittaja hallinnoimissaan rahastoissa, ja sen tavoitteena on sijoittaa niihin jatkossa 1–5 prosenttia uusien rahastojen alkuperäisestä koosta rahastojen kysynnästä ja CapManin omasta sijoituskapasiteetista riippuen.

Tuotot ovat jääneet vaatimattomiksi. Suorat tuotot ovat olleet muutamia satoja tuhansia. Samalla on päästy maistelemaan sijoituskohteiden arvoihin tehtävistä muutoksista johtuvia kirjauksia. Viimeisinä viitenä vuotena kaksi negatiivista vuotta ja kolme positiivista. Nettovaikutus on yhteensä –3,3 miljoonaa euroa. Suorat sijoitukset ja sitoumukset tulevista sijoituksista ovat kasvaneet 38,3 miljoonasta 130,3 miljoonaan.

Osinkoa on maksettu viimeisiltä viideltä päättyneeltä tilivuodelta yhteensä 0,41 euroa per osake. Eli keskimäärin 0,082 e/osake/vuosi. Viime vuodelta osinkoa ei maksettu ollenkaan. Osinko on liikkunut 67 % ja 94,4 %:n välillä osakekohtaisesta tuloksesta. Aikaisemmin tasetta kevennettiin maksamalla jopa 3,2 kertaa osakekohtainen tulos ulos.

Jos sijoittaja osti Capmania vuonna 2001 ja on ostanut uusia osakkeita kaikilla osingoilla, on hän edelleen reilut 15 %:a miinuksella. Mikäli hän jätti osingot uudelleen sijoittamatta, on miinusta kertynyt vajaat 40 %:a.

Yhtiön entinen ja toimiva johto omistaa yhtiöstä suurimman osan ja äänivaltaisten A-osakkeiden kautta selkeän äänienemmistön. Johto vie, eikä piensijoittajalla – eikä vähän suuremmallakaan – ole siihen juurikaan sanomista.

Yhtiöllä on ollut runsaat avainhenkilöiden palkitsemisjärjestelmät. Aluksi toimittiin johdon optioiden kautta, myöhemmin on otettu sijoituskohteista saatavista tuotoista suoraan tuntuva osuus kohdetta kulloinkin hoitaneelle “tiimille”. Nyt yritys on luotottanut Maneq-rahastoja, samalla kun se on hankkinut 20 miljoonaa euroa kalliskorkoisella hybridilainalla.

“Pitkäaikaisista saamisista 21,7 milj. euroa (17,2 milj. euroa) oli lainasaamisia Maneq-rahastoilta. CapMan Oyj:n lisäksi CapManin henkilökunta on sijoittajina Maneq-rahastoissa. CapMan Oyj:n tuotto-odotus Maneq-rahastoilta vastaa pitkälti muiden CapManin rahastosijoitusten tuotto-odotusta. Maneq-rahastot maksavat CapMan Oyj:ltä  saamilleen lainoille markkinaehtoisen koron.”

“Hybridilainan kuponkikorko 11,25 % maksetaan puolivuosittain. Lainalla ei ole eräpäivää, mutta yhtiöllä on oikeus lunastaa se takaisin viiden vuoden kuluttua. Lainaa käsitellään konsernin IFRS-tilinpäätöksessä omana pääomana.”

Capmanin palveluksessa on 150 henkilöä. Hallinnoitavat pääomat ovat 3,5 miljardia euroa. Suurin osa rahasta on saatu eläkeyhtiöiltä (53%) ja vakuutusyhtiöiltä (19%). Viiden suurimman sijoittajan osuus pääomista on noin miljardi.

Yhtiö jakaa sijoituskohteensa seuraavasti:

Buyout-sijoituskohteet
Teknologiasijoituskohteet
Life Science -sijoituskohteet
Russia-sijoituskohteet
Public Market -sijoituskohteet
Kiinteistösijoituskohteet

Sijoituskohteista löytyy hyvinkin tuttuja nimiä: Lumene, Cederroth International, Finlayson & Co, Moventas, Pretax, Tokmanni, Tieturi ja useita kymmeniä muita. Yhtiön sivuilta löytyy seikkaperäinen luettelo.

Viimeisimmässä osavuosikatsauksessa vahvistettiin, ettei tilanne ole kovin ruusuinen. Exit:it ovat vähissä ja raha on nyt pankeissa kortilla. Aikaisemmin pääomasijoittajat pystyivät “vivuttamaan” omat ja rahastojensa sijoitukset pitkälle pankkilainoilla. Nyt ollaan tilanteessa jossa jo tehtyihin sijoitussitoumuksiin vastaaminen voi olla vaikeaa. Yhtiön jäljellä olevien sijoitussitoumusten määrä oli 61,9 milj.  euroa 30.6.2009 (47,0 milj. euroa). Konsernin rahavarat 30.6. olivat 18,2 milj. euroa (6,4 milj. euroa).

Yrityksen liikevaihto putosi 17 miljoonaan (19,5). Konsernin liikevoitto jäi tappiolliseksi rahastosijoitusten käyvän arvon muutoksen seurauksena ja oli -4,2 milj. euroa (3,7 milj. euroa). Hallinnointiliiketoiminnan tulos oli 1,0 milj. euroa (4,0 milj. euroa) ja Rahastosijoitustoiminnan tulos oli -6,0 milj. euroa (-1,3 milj. euroa)

“CapManin rahastosijoitusten käyvät arvot ovat alkuvuonna kehittyneet negatiivisesti, ja  loppuvuoden kehitys riippuu yleisestä markkinatilanteesta ja kohdeyritysten kehityksestä. Vuoden 2009 kokonaistulos riippuu pääosin siitä, tehdäänkö voitonjaon piirissä olevista rahastoista uusia irtautumisia ja miten sijoitusten arvot kehittyvät niissä rahastoissa, joissa CapMan on merkittävä sijoittaja. Ilman merkittäviä käyvän arvon positiivisia muutoksia ja irtautumistuottoja vuoden 2009 tulos on tappiollinen.”

Samalla tehtiin mielenkiintoisia liikkeitä:

“CapMan Oyj ja belgialainen pääomasijoitusyhtiö Gimv ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan CapMan myy yhteensä 17,0 milj. euron arvosta sijoitussitoumuksia ja rahastosijoituksia Gimv:lle. Sitoumusten myynti pienentää CapMan Oyj:n tulevien vuosien pääomakutsuja ja vahvistaa konsernin rahoitusasemaa. Järjestelyn välitön kassavirtavaikutus on noin 3,4 milj. euroa eikä sillä ole vaikutusta konsernin tulokseen.”

“Capman tulee siirtämään Capmanin hallinnoimiin rahastoihin tekemänsä sitoumukset ja rahastosijoitukset Capman Fund Investments Sicav Sif -yhtiöön, joka toimii syöttörahastona Capmanin rahastoihin”

“Gimv on tänään julkaisemassaan pörssitiedotteessa kertonut aikovansa nostaa omistustaan CapMan Oyj:ssä noin 10 prosenttiin. Lisäksi Gimv ilmoittaa tavoittelevansa paikkaa yhtiön hallituksessa seuraavassa yhtiökokouksessa.”

Belgialainen Gimv hallinnoi itse 1,7 miljardin sijoituspääomia. Sijoituksia on nyt 187 yhtiössä ja historian aikana on irtauduttu jo 147 yhtiöstä. Yhtiö on pörssilistannut (IPO) 19 sijoituskohdettaan. Irtautumisten kokonaisarvo on ollut noin 2 miljardia euroa. Yhtiö on perustettu 1980. Päämarkkinat ovat Benelux-maat, Ranska ja Saksa.

Kansainvälisesti odotellaan, että pääomasijoitustoiminta alkaisi elpyä jo tänä vuonna. Pankkien luototuskyky on parantunut ja sijoituskohteille alkaa jo löytyä ostajia. Perinteiset irtautumismuodot ovat olleet pörssiin listautuminen tai sijoituskohteen myynti teolliselle ostajalle. Muutamina viime vuosina on näyttänyt siltä, että pääomasijoittajat keskittyvät myymään sijoituskohteita toisilleen.

Gimv-ilmoituksella saatiin nyt ainakin aikaan se, että yhtiön kurssi nousi tasolle, jolla lokakuun lopussa erääntyvät 2003 B-optiot alkavat saada jonkinlaisen arvon. Merkitsemishinta on 1,19 e ja optioita on jaettu 625.000 kpl.

Konsultilla on ollut jo monia vuosia ohut siivu Capmanin osakkeita salkussa. Sijoituksen menestys on ollut vaatimaton. Yhtiökokouksissa on välillä ollut kitkerääkin sanailua toimivan johdon palkitsemisjärjestelmistä. Toivottavasti Capmanin osaava henkilökunta saa nyt kehitettyä sijoituskohteiden toimintaa niin kustannustehokkaasti, että osakesijoittajillekin jää muutakin kuin luu käteen.

Kärsimättömille Gimv:n tulo omistajaksi antaa mahdollisuuden suurempaan osakevaihtoon ja omaan “irtautumiseen”. Itse ajattelin pitää Capmanin salkussa ja katsoa nämäkin kortit loppuun asti. Toimiala sinänsä ja Capmanin sijoituskohteet ovat mielenkiintoisia.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä (www.deltafreight.fi).

Käyttäjän J.Vahe kuva

Oikea johtaja, oikea vastuu

 

Tämä maa on väärällään erilaisia pankkeja ja metsäfirmoja, joitten johtajat ovat miljarditappiot tehtyään jääneet ennenaikaiselle eläkkeelle, nostaneet kaikki mahdolliset sitouttamis- ja kannustinpalkkiot, ostaneet työsuhdeautonsa nimelliseen hintaan, vieneet työhuoneensa kalustuksen roskakoria myöten - ja haukkuneet lähtiessään työantajansa lyttyyn vierittäen vastuun omista päätöksistään muitten kannettaviksi.

Valtioenemmistöisen Finnairin väistyvä toimitusjohtaja Jukka Hienonen (s. 1961) on toista maata.

Vapaaehtoisella erollaan Hienonen tunnustaa, että oma työ ei täysin onnistunut. Vielä enemmän se on kuitenkin signaali henkilöstöryhmille Finnairin tilanteen vakavuudesta. Olisi hyvä viimeistään tässä vaiheessa uskoa, ettei kulukarsinta ole kiinni toimitusjohtajasta vaan tulotaseesta.

Ostaisitko mahdottoman työn?

Kuinka usein tilaaja tietää mitä tilaa? Ymmärtää realiteetit työn määrästä ja siitä maksettavasta palkasta. Nähtyäni ohjelman Luupin alla / Likainen sairaala heräsi väistämättä kysymys kuinka alas hinnat voi kilpailuttaa?

ISS oli vastuussa siivouksesta. Jo uuden työntekijän perehdyttämisessä sanottiin ettei aika riitä kaikkeen mistä tilaaja maksaa. Sopimuksia ei näytetty. Oli sairaalan johtajan sana vastaan siivousyrityksen tekemättömiä töitä. En usko, että asia on noin mustavalkoinen. Sopimukset ovat monimutkaisia kuvioita, kun palvelu pitäisi saada halvalla ja palvelusta pitää karsia jotain, että halpuus toteutuu.

Onko laadun huononeminen tuottavan osakkeen kääntöpuoli? Milloin huono työnjälki kääntyy yritystä vastaan vai annetaanko aina vähän enemmän periksi. Ei jakseta vaatia mistä on maksettu.

Aloja on varmaan turha alkaa luettelemaan.

Käyttäjän Jarkko Aho kuva

Perinteisestä tuotekehityksestä kohti nykyaikaista innovaatiojohtamista

Tuotekehitys on pitkään nähty yrityksissä melko suppeana kokonaisuutena ja vain propellihattuisten insinöörien tehtävänä. Maailma kuitenkin muuttuu ja nykyaikana pitäisi ennemminkin puhua kokonaisvaltaisemmasta innovaatiojohtamisesta, jossa myös uusien ideoiden jatkuva tuottaminen sekä myynti- ja markkinointiosaaminen korostuvat.
 
Tuotekehittäjän on pystyttävä navigoimaan teknis-taloudellisessa viidakossa, jossa on ymmärrettävä tuotteeseen liittyvä teknologia ja ansaintalogiikka sekä kyettävä myymään idea vähintäänkin sisäiselle asiakkaalle. Nykyaikainen tuotekehitystyö vaatiikin jatkuvaa markkinoiden, kysynnän ja teknologian kehittymisen seurantaa sekä osallistumista myynnin tukeen ja asiakasyhteistyöhön.
 
Tämä tuo mukanaan entistä suurempia kompetenssivaatimuksia kehitystyön tekijöille, sillä heidän on ymmärrettävä entistä paremmin asiakkaiden liiketoimintaa ja heidän tarpeitaan sekä pystyttävä suljetun tuotekehitystyön sijaan avoimempaan verkostoyhteistyöhön asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Avoimen innovaatiokulttuurin luominen on yksi nykypäivän trendeistä, jonka oppiminen ei tapahdu hetkessä.
 
Asiakkaiden tarpeiden ymmärtämisen täytyy olla kehitystyön lähtökohta, mutta se ei yksin takaa menestystä tulevaisuudessa. Organisaatioiden rakenteet, järjestelmät ja prosessit on valjastettava innovaatiomyönteisiksi ja vanhoista, ”näin on aina ennenkin tehty” -tyyppisistä, ajattelumalleista on päästävä eroon. Jokaisen on uskaltauduttava pois omalta mukavuusalueeltaan.
 
Perinteiseen lyhytnäköiseen tulosohjaukseen perustuvien johtamiskäytäntöjen on myös muututtava. Kvartaalitalouden hektisessä maailmassa elettäessä saattaa pitkän tähtäyksen suunnittelu ja pidempiaikaisten roadmappien laatiminen unohtua, pyrittäessä maksimoimaan voittoja vuosineljänneksen tai vain kuukauden aikajänteellä. Ilman tulevaisuuteen katsovaa tuotekehitystä ja uusia innovaatioita yrityksen kilpailukyky kuitenkin menetetään helposti ennemmin tai myöhemmin. Tämä on syytä muistaa varsinkin nykyisen kaltaisessa heikossa taloustilanteessa, jolloin kustannusten karsiminen on tapetilla. Monet yritykset pienentävät nyt kehitysresurssejaan, mikä tulee kostautumaan tulevaisuudessa. Ei riitä, että yrityksen strategiakalvoissa komeilee muutama innovatiivisuuteen viittaava korulause. Innovaatiojohtamisesta täytyy tulla osa jokaisen yrityksen arkipäivää.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Eläimellistä toimintaa

Yrityksen strategian kuvaamiseen käytetään usein erilaisia vertauskuvia. Vertauskuva selkeyttää ajattelua usein paremmin kuin tuhat sanaa ja luo "hyvän stoorin". Toimarin kannattaa usiis uhrata aikaa  vertauskuvien miettimiseen.

Jari Sarasvuo rikastutti vertauskuvavarastomme viimeisimmässä osarissa sanalla ruutanastrategia. Eli maataan liikkumattomana järven pohjalla mahdollisimman vähän energiaa käyttäen. Pahaa tekee kun katsoo tulosta, liikevaihto lähes puolittunut Q2 viime vuoteen verrattuna. Taitaa ruutana olla sukua turskalle? Mieleen tulee runsasruotoinen kala. Kuolleet kalat haisevat lisäksi pahalle. Kuva ei siis tuota positiivisiä mielleyhtymiä. Parhaassa tapauksessa kalat savustetaan ja syödään pois.

Konecranesin Pekka Lundmark jätti hyvän tilaisuuden käyttämättä. Hän olisi hyvin voinut lanseerata sanan kettustrategia. Eli kytätän hämärässä markkinatilanteessa pusikossa näkyykö heikkoon kuuntoon päässyttä saalista. Tilaisuuden tullen popsitaan ne vahvan kassan avulla parempiin suihin. Näin jo tapahtui parin pienen manipulaattorivalmistajan kanssa. Kettu uskoo tulevaisuuteen.

Pieniruokainen kettu pärjää hyvin myös hieman laihempina aikoina. Konecranes aloitti säästötoimet ajoissa. Kun aikanaan markkinat vahvistuvat kettu on nälkäinen ja nopea.

Homo Economicus jättää kalat väliin ja satsaa tässä markkinatilanteessa kettuihin.

Myös muita eläinanalogioita käytetään ennenmainittujen lisäksi. Yleisesti tunnettujen Sonni- ja Karhu-markkinaanalogioiden lisäksi on muitakin.

Tunnetteko esimerkiksi Kuolleen kissan pompun (Dead cat bounce)? Jopa kuollut kissa nimittäin pomppaa ylös maahan osuessaan, jos putoaa tarpeeksi korkealta. Toisin sanoen konkurssikypsän suuryrityksen osakkeen arvo saataa romahduksen jälkeen hetkeksi nousta.

Lukijat täydentävät varmaankin listaa...

 

Käyttäjän Janne Saarikko kuva

MikroVC - uusi avoin sijoittamisen konsepti Suomessa

Törmäsin eilen mielenkiintoiseen uuteen MikroVC-konseptiin.

Tämän avoimen konseptin ideana on tuoda säästäjille mahdollisuus sijoittaa myös riskiyrityksiin pienemmillä summilla ja ilman yritysosaamista. Konsepti pyrkii rakentamaan mallin, jolla pyritään lisäämään venture capital -toiminnassa liikkuvaa rahaa ja mahdollistamaan useampien suomalaisten uusien menestystarinoiden syntyä. Homman nimi on korkeampi riski, suuremmat voitot. Yksittäisten sijoitusten koon on arvioitu sijoittuvan 500-10000Euroon.

Konseptin takana ovat Pekka Abrahamsson, Petteri Alahuhta ja Jussi Autere, mutta avoimena konseptina myös muilla on mahdollista lähteä mukaan.

Käykääpä katsomassa tarkemmin ja antamassa palautetta.

www.mikrovc.com

 

Sivut

Tilaa syöte Yritystoiminta ja välittäjät