Yritystoiminta ja välittäjät

Käyttäjän Ari Hakkarainen kuva

Tämä kauppa on hieno lisä asiakassalkkuumme

Nokia Siemens Networksin pääjohtaja Rajeev Suri kiteytti lehdistötilaisuudessa 1.2 miljardin dollarin yrityskaupan: "Tämä kauppa on hieno lisä asiakassalkkuumme". Hän puhui yhdessä Motorolan pääjohtajan Greg Brownin kanssa kaupasta, jossa Nokian ja Siemensin yhteinen verkkoteknologiaan keskittyvä yhtiö ostaa Motorolan verkkoliiketoiminnot.

Rajeev Suri, Nokia Siemens Networks

Toki muitakin syitä valtavaan yrityskauppaan Rajeev Suri mainitsi, kuten suuruuden edut, teknologia ja osaavat ihmiset, mutta Nokian kannalta kyse on asiakkaiden ostamisesta.

Nokia Siemens Networks saa esimerkiksi Wimax-teknologiaa, joka on jäämässä marginaaliseksi neljännen sukupolven verkoksi, CDMA-teknologiaa, josta operaattorit ovat siirtymässä neljännen sukupolven tuotteisiin ja LTE-teknologiaa, johon Nokialla on omaakin osaamista.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Tukea tuotekehitykselle?

Ministeri Pekkarinen on jälleen nostanut tuotekehitysken verotuen parrasvaloihin, nojautuen Deloitten tekemään selvitykseen.

Pekkarisen esitys nostaakin esille Suomen T&K-tuen monimutkaisuuden ja ison toimijajoukon koko komeudessaan. Suora verotuki T&K:lle on yksinkertainen ja markkinalähtöinen tukimuoto. Yhtä asiaa kylläkin ministerin eristyksessä ihmettelen: Miksi ihmeessä laitetaan tuelle maksimiraja 100k€? Tämä tarkoittaa käytännössä n. 4 tuotekehittelijän maksimimäärää, kun tukea voisi saada korkeintaan 25% kuluista.

Minusta tässä luodaan taas varovaisuuden nimissä uutta kasvun estettä pienille yrityksille. Ei tarvitse olla kovin kummoinen tekno-startuppi, kun tuotekehittelijöitä tarvitaan jo yli 4. Tästä syntyy taas uusi keplottelun paikka, yritystoimintaa kannattaa lähteä pilkkomaan useampaan pienyrityksen, sensijaan että keskityttäisinn yhden yrityksen kasvattamiseen. 25% vero-eutu kun on jo varsin merkittävä.

Homo Economicus on sitä mieltä että kaikki tuotekehitys jota yritys itse maksaa on hyvästä. Onko suuryrityksen T&K jotenkin huonompaa ja vähemmän kannatettavaa kuin mikrofirman?

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Nokian hallitus pohtii toimenpiteitä

Nokia ja meksikonlahden öljyturmassa likaantunut BP (British Petroleum) ovat viimeisen vuoden aikana kilpailleet siitä kumpi maailmanluokan yrityksistä on kyennyt tehokkaammin tuhoamaan osakkeenomistajan varallisuutta. Alla on yahoon dollareissa laskemat vertailugraafit Nokialle (sininen) ja BP:lle (punainen). Karua ovat katseltavaa. 

Vastuussa osakkaille ei ole yhtiön toimitusjohtaja suoraan, vaan yhtiön hallitus, joka valitsee toimitusjohtajan ja tyylin jolla yritystä johdetaan sekä puuttuu asioihin jos aihetta ilmenee.

Nokian osalta vastuussa ovat (Lähde: Nokia):
Jorma Ollila; puheenjohtaja
Dame Marjorie Scardino; varapuheenjohtaja
Lalita D. Gupte
Dr. Bengt Holmström
Dr. Henning Kagermann
Olli-Pekka Kallasvuo
Per Karlsson
Isabel Marey-Semper
Risto Siilasmaa
Keijo Suila

En nostanut näitä hallitusvastuullisia julkisuuteen sen vuoksi, että he olisivat toimineet huonosti. Nokian hallitus on vasta hiljattain yhtiökokouksessa valittu eikä se ole ehtinyt tehdä kaikkia tarpeellisia toimenpiteitä.

Mutta vastuuhenkilöt on hyvä pitää esillä nyt kun toimenpiteitä odotetaan. Oikeiden ihmisten esillä pitäminen helpottaa toimenpiteiden tekemistä ja antaa hallituksen jäsenille myös julkisuuden kautta sitä valtuutusta, mandaattia, joka heille joka tapauksessa lain mukaan kuuluu. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomessa osataan patentoida

Suomessa osataan patentoida ja suojata IPR oikeuksia. Ja suomalaisten tekemien patenttien määrä on viimeisten kymmenen vuoden aikana kasvanut ripeästi, voimakkaammin kuin patenttien määrä maailmassa. Meistä on tullut IPR oikeuksien osaajia.

Suomalaisten jättämät patenttihakemukset kaikenkaikkiaan (Lähde: wipo)

Patenttianomusten lukumäärä (alla oleva käyrä) on maailmalla kasvanut suurin piirtein samaa tahtia bruttokansantuotteen kanssa. Patentit ja IPR oikeudet ovat merkittävää liiketoimintaa mutta varsinainen kasvuala se ei ole. Patenttien merkitys näyttää kuitenkinn pitävän pintansa ja niiden merkitys säilyy. 

Maailman patenttihakemukset kaikenkaikkiaan (Lähde: wipo)

Käyttäjän Ari Hakkarainen kuva

Onko Nokian tulevaisuus Applen vai Philipsin näköinen?

Nokian tulevaisuus on tärkeä Suomen kansantaloudelle, puhumattakaan keskisuurista suomalaisista kaupungeista, joissa on runsaasti Nokian tai sen alihankkijoiden liiketoimintaa. Yhtiön osuus koko Suomen tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinneista on jo 37 prosenttia ja bruttokansantuotteesta 1.6 prosenttia.

Vilkaisemalla korporaation kiiltävää pintaa voisi ajatella, että Nokialla menee hyvin. Yhtiö on tehnyt voitollista tulosta 15 vuotta. Se on aivan ylivertainen markkinajohtaja edelleen voimakkaasti kasvavilla maailmanlaajuisilla matkapuhelinmarkkinoilla.

Suursijoittajat, jotka liikuttavat osakemassoja maailman pörsseissä, eivät kuitenkaan usko Nokian tulevaisuuteen. Jatkuvasti voitollisesta tuloksestaan ja markkinajohtajuudestaan huolimatta Nokian osakkeen arvo on laskenut jo 10 vuotta ja laskee edelleen. Viesti on, että Nokian kasvumahdollisuuksia tulevaisuudessa ja kilpailukykyä pidetään heikkoina.

Tänään Nokia on matkapuhelinten Toyota

Yksi Nokia-kirjani Menestyksen hinta johtopäätöksistä oli, että Nokiasta on kasvanut harmaa brändi, joka ei innosta ketään, vaan tekee tasalaatuisia, tylsiä tuotteita tavallisille ihmisille. Automaailmassa Nokiaa vastaava brändi voisi olla Toyota.

 Menestyksen hinta – Nokia on harmaan tylsä Toyota

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kuukauden Piksu-tunnustus Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan toimitusjohtaja Rami Aarikka vastaanotti Piksu-tunnustuksen.

 

 

 

Vuodesta 2007 lähtien maailma on joutunut jatkuvasti vastaanottamaan huonoja talousuutisia. Piksu haluaa tuoda esille sen, että erityisesti suhdannekäänteessä talouden toimijoilla tulee olla rohkeutta, näkemystä ja tahtoa menestyä. Lisäksi talouselämä tarvitsee aina positiivisia esimerkkejä.

Perustelut: Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy on 15 toimintavuotensa aikana löytänyt kasvavan markkinaraon ja oman kuluttajakuntansa persoonallisilla tuotteilla, jotka poikkeavat alan suurten yritysten standardituotteista. Esimerkkinä voi mainita vaikkapa ainoat Suomessa valmistetut keliaakikoille sopivat oluet.

Vuonna 1995 perustetun yrityksen kasvu on ollut voimakasta. Vuonna 2006 liikevaihto oli 6,8 miljoonaa ja viime vuonna 16,3 miljoonaa voiton ollessa 2,6 miljoonaa euroa.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Varastot ja turvamarginaalit

 

 

Jatkan vielä aiheesta, jota Homo Economicus jo käsitteli.

Yllä olevaa kuvaa on ehkä vaikea hahmottaa. Siinä on hehtaarikaupalla puuraaka-ainetta monen metrin korkuisissa pinoissa, joitten rinnalla etualalla olevat työmiehet näyttävät kovin pienikokoisilta.

Vielä sotien jälkeenkin suomalaisen metsäteollisuusyrityksen omaisuustaseesta kolmannes saattoi koostua erilaisista varastoista.

Raaka-aineen matka tehtaalle oli siksi hidas, että varastoihin sidottua pääomaa saattoi vielä jossain mitassa perustella, mutta varastot saattoivat myöskin työllistää kolmanneksen yrityksen henkilökunnasta.

Vaikka lautapojat eivät olleetkaan firman kovimmin palkattuja työntekijöitä, kulut olivat kohtuuttoman suuret. Lisäksi velkaiset tehtaat oikein ylpeilivät sillä, kuinka paljon niillä oli puuta varastossa pahan päivän varalle. Erikoinen ylpeilyn aihe, sillä niin kovaa hallaa ei tähän maahan hevin tule, että havumetsät kuolisivat.

Kaiken huippu oli, että jos tuotteesta ei saatu haluttua hintaa, sahatavaraa, sellua ja paperia voitiin valmistaa varastoon siinä uskossa, että hinta myöhemmin nousisi. Kun näin ei tapahtunut, tilanne oli kahta kauheampi.

Kun varastojen minimointi viime vuosikymmeninä on tullut muotiin, voi kysyä, onko siinä menty toiseen äärimmäisyyteen.

2000-luvun alussa Soneran sähköposteissa oli viikkoja jatkuneita ongelmia, jolloin tuli epäselväksi, olivatko varaosatilaukset menneet eteenpäin.

Jos satojen miljoonien tehdas pannaan seisomaan sen takia, että jatkuvasti vaihdettavaa tuhannen euron varaosaa ei ole varastossa, silloin on varastojen minimointi mennyt ohi terveen järjen, lukee oppikirjoissa mitä hyvänsä.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Logistikkaketjut paukkuvat

Vanhassa on vara parempi.

Tänään näemme miten haavoittuvainen teollisuustoiminta on. Logistikkaketjut ovat pitkiä, komponentit ja puolivalmisteet matkaavat ympäri mailmaa. Näin on heti kun tavara on hiemankin jalustetumpaa ja monimutkaisempaa. Parin päivän lentorahtien seisahtuminen on jo pysäyttänyt kaikki tavaratoimitukset monessa yrityksessä. Seuraavaksi pysähtyy valmistus koska komponentteja ja puolivalmisteita ei saada kaukomailta.

Varastoja ei ole koska sitoutunut pääoma on minimoitu, eli valmistetaan vain tilauksesta.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Tikkurila vai Kemira

Kun listautumisanti eli IPO suunnataan kaikille sijoittajille, IPO:sta tulee mukava ja joskus tuottoisakin sormiharjoitus siitä, miten sijoittajan pitäisi pystyä arvioimaan yhtiötä ilman pörssikurssejakin. Valmiiksi noteeratussa yhtiössä pörssikurssi tahtoo häiritä arviointityötä .

Sen sijaan Tikkurilan listautumisessa / 26.3. on minun mielestäni hyvin vähän mitään mielenkiintoista. Mutta kun talousmedian pitää joka päivälle keksiä joku pikku uutinen, puhutaan nyt sitten Tikkurilasta.

Omasta mielestäni on selvää, että Tikkurila tulee ylittämään merkintähinnan yli kaksinkertaisesti pörssissä (tämä on kirjoitettu 25.3.) Kemira omisti Tikkurilan ja kun osakkeet myytiin Kemiran osakkaille, lienee reilua, että myyntihinta oli esim. osakekohtaiseen tulokseen eli EPSiin nähden halpa.

Listautumishälyjen vaimetessa olisi kuitenkin syytä kiinnittää huomiota siihen strategiseen kysymykseen, että nyt Kemiran omistajilla on mahdollisuus valita kahdesta hyvin erilaisesta yrityksestä.

Tikkurilaa kutsutaan kauniisti “kypsän alan” yritykseksi, jonka kasvunäkymät kuulemma liittyvät siihen, että Venäjällä on paljon maalaamattomia taloja - niin kuin siellä on varmaan aina ennenkin ollut.

Itse pidän jäljelle jäävää Kemiraa tulevaisuudeltaan selvästi mielenkiintoisempana.

OECD arvioi, että 20 vuoden kuluttua vuonna 2030 lähes puolet maapallon väestöstä elää “vakavan vedenpuutteen vaikutuspiirissä”.

Vielä ikävämpi realiteetti on se, että mikään tässä maailmassa ei jakaudu tasaisesti, ei edes puhdas vesi.

Teollisuus tarvitsee suuret määrät puhdasta vettä. Esim. paperikoneen alkupäässä olevasta massasta on 99 %: vettä ja vesi on tärkeä kaikille kolmelle Kemiran vedenpuhdistuksen teknologian asiakasryhmälle, jotka ovat paperiteollisuus, öljy- ja kaivosteollisuus sekä yhdyskunnat ja muu teollisuus.

Kemiran varsin tyylikkäässä vuosikertomuksessa lukee:

“Esimerkiksi paperi- ja selluteollisuus on vesi-intensiivisyytensä ja suurten jätevesimääriensä vuoksi erityisen altis veden saatavuuden ja laadun häiriöille. Öljyteollisuus tarvitsee yhä enemmän vettä pumpatessaan öljyä ikääntyvistä porauskohteista. Kaivosteollisuuden haasteena taas on riippuvaisuus veden saatavuudesta esiintymäalueilla… …Tämä merkitsee valtavaa liiketoimintamahdollisuutta Kemiralle, jonka tavoitteena on olla johtava vesikemian yhtiö. Kemiran arvion mukaan vesi-intensiivisten teollisuuksien vedenkäsittelyyn, prosessien tehokkuuteen ja stabiiliuteen liittyvät kemikaalimarkkinat ovat noin 25 miljardin euron arvoiset”

Kirjoittaja ei juuri tällä hetkellä omista kummankaan yrityksen osakkeita.

Käyttäjän Olli Turunen kuva

Lehman Brothersin luurangot

 
Yksi Yhdysvaltain johtavista pankeista, Lehman Brothers, meni finanssikriisin mainingeissa nurin syyskuussa 2008. Lehmanin konkurssi on laatuaan Yhdysvaltain historian suurin. Edes General Motorsin taloudellinen kuolo ei ollut suurempi. Nyt jättipankin toimista ennen tuonelaa alkaa selvitä mielenkiintoisia käänteitä.
Yhdysvaltain suurimpiin pankkeihin kuulunut Lehman Brothers huijasi kaikkia yhtiön ulkopuolisia osapuolia miljardien edestä. Törkeä toiminta paljastui kuluvalla viikolla kun 2.200 sivuinen raportti Lehman Brothersin konkurssin syistä julkaistiin. Selvitystä on puitu useissa kansainvälisissä talousartikkeleissa viime päivinä. Puinti jatkuu vielä pitkään – todennäköisesti raastuvassakin. Pankin kirjanpidossa tehtiin nimittäin muokkauksia 50 miljardin dollarin edestä. Osa transaktioista on ollut laittomia.
Lehman Brothers on hyvä esimerkki, että mikä tahansa voi nykypäivänä olla mahdollista. Yhtiö yritti pitää markkinoiden luottamusta yllä kaunistelemalla osavuosikatsauksen lukujaan. Juuri ennen kirjojen aukaisua, pankki myi lainojaan eteenpäin (repo). Ammattikielellä repo eli repurchase agreement tarkoittaa transaktiota, jossa lainoja myydään väliaikaisesti kolmannelle osapuolelle. Lehman vähenti velkavastuitaan myymällä lainojaan muutamaksi päiväksi ja kirjautti lainamyyntinsä liikevaihtoon. Lievästi sanottuna hävytön teko.
Konkurssiraportin mukaan yksikään yhdysvaltalaislakitoimisto ei suostuisi hyväksymään tuollaisia sopimuksia. Niinpä Lehman etsi sopimuksilleen allekirjoittajan Briteistä. Linklaters, arvostettu finanssitalojen lakiasioiden hoitaja otti asian kontolleen.
 
Tilintarkastajat vain kohauttivat olkapäitään
Jenkkipankin sisälläkin kellot kilkattivat sentään erään henkilön päässä. Lehmanin avainhenkilöistä Matthew Lee yritti varoitella ylintä johtoa ja tilintarkastajaa (Ernst & Young). Varoittelut eivät kuitenkaan tuolloin johtaneet käytännön toimiin.
Lehman Brothersin vedellessä viimeisiä henkosiaan, yhtiön toimitusjohtaja Dick Fuld yritti saada yhtiötä myytyä brittipankki Barclaysille. Viranomaiset eivät kuitenkaan antaneet Barclays-pankin ostaa Lehmania. Brittilehti Guardian kirjoittaa, että raportin mukaan toimitusjohtaja Fuld yritti saada pääministeri Gordon Brownia muuttamaan viranomaisten päätöstä, jotta kauppa olisi voitu hyväksyä ja Lehman olisi pelastettu.
Mikään ei kuitenkaan auttanut vaan yhtiö suistui konkurssiin. Barclays osti parhaat palat konkurssipesästä pilkkahintaan vain muutamia päiviä myöhemmin.
Nyt syyttävää sormea osoitetaan Lehmanin vanhaa johtoa sekä tilintarkastajaa Ernst & Young:a kohti. E&Y ei vielä ole suostunut kommentoimaan tapausta. Tuomioistuin kutsuu.
Tapaus Lehman Brothers toimii varoittavana esimerkkinä. Veikkaan, että kyseessä on vain jäävuoren huippu. En usko, että ainoastaan Lehmanissa olisi harjoitettu massiivisella tavalla kirjanpitokikkailua ja ulkopuolisten sumutusta. Selvitys osoittaa, että suuria rakenteellisia ongelmia on sekä yrityskulttuurissa että valvonnassa. Mikä pahinta, ihmisten moraali rahan kanssa on hyvin alhainen. Vaikka valvonta kiristyy menneen kriisin ansiosta ja ihmiset käyvät varovaisemmiksi, on hyvä pitää mielessä että uusia pommeja voi tulla. Kaikki ei ole sitä, miltä näyttää. Moni kakku päältä kaunis.
 
Lähteet: Forbes, Guardian, Linklaters, NY Times
 

Sivut

Tilaa syöte Yritystoiminta ja välittäjät