Yritystoiminta ja välittäjät

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Pienet yritykset ovat suuria luotettavampia kauppakumppaneita

Maksuviiveellisten yritysten suhteellinen osuus kaikista yrityksistä Suomessa on kasvanut 1,81 prosenttia vuodentakaisesta, selviää Intrumin yritysten maksuviivetutkimuksesta. Pienet, yksityissijoittajien suorassa omistajaohjauksessa olevat yritykset ovat luotettavimpia. Suuremmista yli 100 henkilöä työllistävistä yrityksistä lähes 35% on maksuviiveellisiä.

Yritysten maksuviiveiden määrät ovat kasvussa erityisesti pienissä yrityksissä, mikä tukee talouden käännettä kohti epävarmempia aikoja, toteaa Juha Iskala, Intrumin myyntijohtaja.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

OP ja Nordea ovat pankkisektorimme suurimpia

Pankkisektorimme on keskittynyt muutamille suurille toimijoille. OP- ryhmä ja Nordea ovat ylivoimaisesti Suomen suurimpia. (kuvassa antolainauksen markkinaosuudet) .

Kuluttajia ja yrityksiä rahoittavista pankeista sekä Danske Bank että Handelsbanken ovat kirineet ja niillä on kohtuulliset 10% ja 5% markkinaosuudet selviää Suomen Pankin tilastoista.

Suurimmat yleispankit pystyvät palvelemaan hyvin myös sijoittaja-asiakkaita. Listalta puuttuvat varsinaiset sijoittajan pankit. Ne eivät ole kovin suuria ja toisaalta jotkin niistä toimivat ulkomailta käsin eivätkä ne sen vuoksi ole päässeet mukaan listaan. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Bussiliikenteen avaaminen markkinataloudelle lisäsi bussien suosiota

Kaukoliikenteen markkinoiden avautuminen kilpailulle vuonna 2009 on tehnyt busseista aiempaa houkuttelevamman matkustusvaihtoehdon, ilmenee Etlan selvityksestä. Markkinoiden vapautuminen kuluttajia hyödyttävälle kilpailulle lisäsi kaukoliikennevuorojen tarjontaa, kasvatti matkustusmääriä ja pysäytti matkalippujen hintojen nousun.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomi on Euroopan johtava startup maa

Suomi on noussut Euroopan tilastojen kärkisijalle mitattaessa startup-yritysten saamia venture capital -sijoituksia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomalaiset startupit ovat olleet jo useana vuonna pidemmän ajan keskiarvolla mitattuna Euroopan houkuttelevimpia sijoituskohteita VC-sijoittajille, mutta vuonna 2018 Suomi nousi ensimmäiselle sijalle myös lyhyen aikavälin mittarilla. Viime vuonna Suomi paransi sijoitustaan myös myöhemmän vaiheen kasvuyritysten saamien pääomasijoitusten määrässä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kaikkien pankkitilien käyttö tulossa samaan käyttöliittymään (?)

Elokuussa, 14.9.2019, tulee voimaan maksupalveludirektiivi nimeltään PSD2.  Sen myötä kuluttajille voidaan tarjota muun muassa seuraavia palveluita:

  • Maksukortit useilta toimijoilta. Maksukortti on liitettynä yhteen tai useampaan asiakkaan pankkitiliin, jotka pankkitilit voivat olla eri pankeissa.
  • Lainapalvelut, joissa lainan antaja näkee tilitietietosi, tulosi ja menosi ja pystyy sen perusteella antamaan sinulle oikeantyyppisen ja kokoisen lainan.
  • Tilitietopalvelut, joissa tilitietopalvelun tarjoaja voi tarjota tilitiedot yhtenä näkymänä kaikista asiakkaan pankkitileistä.

Palvelun käyttö ja palveluntarjoajan valinta on käyttäjän itsensä päätettävissä. Voit halutessasi itse liittää pankkitilejä PSD2 palvelussa käytettäväksi.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Toiminimi ja osakeyhtiö ovat yleisimmät yritysmuodot

Osakeyhtiölaki muuttui heinäkuun alussa ja pääomapakko poistui. Oy:n perustaminen onnistuu siis nykyään ilman aiempaa 2 500 euron minimipääomaa. Muutos ei kuitenkaan tarkoita, että yhtiömuodoksi kannattaa automaattisesti valita osakeyhtiö. Yhtiömuotoihin on syytä perehtyä huolella, sillä esimerkiksi toiminimi voi olla monelle yrittäjälle edelleen osakeyhtiötä parempi vaihtoehto.

Toiminimi ja osakeyhtiö ovat kirkkaasti kaksi suosituinta yhtiömuotoa Suomessa. Katsotaan seuraavaksi tarkemmin, miten ne poikkeavat toisistaan oleellisesti.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Brandiarvoltaan vahvat yritykset ovat sijoittajien suosiossa

Brandiarvo tarkoittaa tuotemerkin tai yritysnimen lisäarvoa siitä, että asiakkaat ovat sitoutuneet yritykseen tai sen tuotteeseeen. Brandiarvoa mitataan rahassa ja se arvioidaan vertaamalla tuotemerkin kuluttajahintaa vastaavaan tuntemattomaan tuoteeseen. Tästä saadaan mittari, joka kertoo brandiarvon, joka voi olla esimerkiksi 5...50% tuotteen kuluttajahinnasta. 

Jyväskylän yliopistossa tarkastettu Janne Hepolan väitöskirja valaisee muun muassa niitä mekanismeja, joilla kuluttaja sitoutuu tuotemerkkiin.  Tärkeä havaino on että:

  • tunteenomainen, mielikuviin perustuva sitoutuminen on yleisintä silloin, kun palvelun käyttö perustuu nautinnon hakuun
  • tyytyväisyys tuoteeseen on tärkeä tekijä silloin jos palvelua käytetään hyötynäkökohtien takia
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Nokkela yrittäjä osaa hakea tukia, niitä on paljon tarjolla

Aloittavalle yrittäjälle on tarjolla monenlaista julkista apua ja rahoitusta kuten: starttirahaa, palkkatukea, ELY-keskuksen kehittämisavustusta, Finnvera-rahoitus, Business Finland rahoitus, Leader rahoitus ja alueelliset yrityspalvelusetelit. Yrittäjän kannattaakin osata näiden rahoitusten hankintaprosessi. Tekemällä virkamiesten toivomia suunnitelmia saa merkittävän kilpailuedun ja suoraa rahaa.

Tuista on hyötyä yritykselle

Tuista on hyötyä yksittäiselle yritykselle, mutta yhteiskunnallista harmia. Otetaanpa esimerkki. Keskisuuren kaupungin aloittava pitzeria saa, jos osaa anoa, joukon erilaisia tukia. Näiden tukien avulla hän pystyy myymään hieman halvemmalla kuin kilpailijansa, pystyy houkuttelemaan asiakkaita ja työllistää kilpailuetunsa turvin neljä henkilöä. Kuulostaa hyvältä.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Nordea ja OP hinnastovertailussa

Tein runsas vuosi sitten suhteellisen perustavanlaatuisen vertailun Nordnetin eri pohjoismaiden hinnastojen välillä (kts. Nordnetin hinnasto - Suomalaiset asiakaskunnan paarialuokka? ). Lopputuloksena oli, että suomalaiset joutuvat hieman asiakasprofiilista riippuen mutta kuitenkin lähes poikkeuksetta valitettavasti maksamaan enemmän kuin muiden pohjoismaiden asukkaat. Erityisesti tavallinen piensijoittaja maksaa Suomessa paljon enemmän kuin Ruotsissa. Tässä jutussa ei ole samaa kansainvälistä tai omituisen epäreilulta tuntuvan asetelman ihmettelyn aspektia, sillä vertailen vain hieman Nordean ja OP:n kaupankäyntihinnastoja. Pieni odottamaton, ja kuluttajille kommunikoiduissa hinnastoissa näkymätön yllätys tästä päällisin puolin lähes identtisten hinnastojen vertailusta kuitenkin löytyy.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Voitto on eettisyyden ja moraalisuuden mitta

Eettinen sijoittaja etsii korkeita moraalisia periaatteita noudattavia yrityksiä. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Osakeyhtiölain mukaan: "Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.". Suomalaisissa pörssiyrityksissä ei toisin määrätä ja tavoite on siis tuottaa rahallista voittoa osakkeenomistajille.  Mitään muita ensisijaisia, esimerkiksi eettisiä, tavoitteita ei ole.

Voiton tavoittelun tarkoitus on mahdollisimman suuri eettinen hyvä:

  • Voitto tarkoittaa sitä että yritys on tuottanut haluttuja tuotteita, joista on ollut iloa käyttäjille. Voitto on ilon mitta.
  • Voitto tarkoittaa sitä että yritys on pystynyt säilyttämään ja kasvattamaan sitä kansallisomaisuutta, joka sen haltuun on uskottu. Arvokasta menneiden sukupolvien työtä ei ole tärvätty. Siitä on pidetty huolta ja se on pystytty siirtämään eteenpäin myös seuraavien sukupolvien iloksi. Voitto on siis vastuullisen toiminnan mitta.
  • Voittoisan yrityksen työntekijät ovat yleensä motivoituneita ja ymmärtävät tekevänsä arvokasta työtä asiakkaiden ja yhteiskunnan parhaaksi. Motivoituneesta työstä syntyy hyvä mieli niin asiakkaille kuin työn tekijälle itselleen. Voitto on eräs työn tekijöiden onnellisuuden mitta.
  • Yhteiskunnassa on aika ajoin erilaisia "korkean moraalisuuden" trendejä:  yrityksen sosiaalinen vastuu, ilmastovastuu, ympäristövastuu, kierrätysvastuu, työhyvinvointivastuu .... Menestyvä yritys ymmärtää seurata trendejä. Eettisiä trendejä seuraavien tuotteet ja osakkeet menevät kaupaksi.

Sivut

Tilaa syöte Yritystoiminta ja välittäjät