Yritystoiminta ja välittäjät

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Finnvera on Suomen suurin yritysrahoittaja (=pankki ?)

Finnvera kilpailee pankkien kanssa yrityslainamarkkinoilla. Sitä ei kutsuta pankiksi vaan erityisrahoittajaksi. Mutta sen ydinliiketoiminta on pankkien kanssa päälekkäistä. Se arvioi yritysten ja projektien luottokelpoisuutta ja myöntää tämän perusteella takauksia tai lainoja.

Finnveralla on turvanaan sitä suosiva erityislainsäädäntö ja se voi hyödyntää toiminnassaan valtion luottoluokitusta, joka takaa sille edullisen, valtionlainojen kanssa samanhintaisen, rahoituksen. Nämä ovat selviä kilpailuetuja joiden turvin Finnvera on pystynyt kasvamaan yrityslainamarkkinoidemme suurimmaksi toimijaksi ohi OP- ryhmän. Finnveran vastuut ovat 30 Mrd€ luokkaa kun taas pahimman kilpailijan, OP- ryhmän, yrityslainavastuut ovat 22 Mrd€ suuruusluokkaa.

Finnveran riskienhallinta on toiminut hyvinä aikoina, mutta epäonnistui alkuvuonna. Se teki alkuvuoden aikana lähes puolen miljardin euron (423 M€) tappion joka tarkoittaa 7% osuutta vastuista. Tuskin juuri mikään muu pankin kaltainen rahoittaja Euroopassa on päätynyt yhtä huonoon tulokseen. Syynä pankkien parempaan menestykseen on vastuullisuus. Euroopan keskuspankki valvoo pankkien luotontantoa ja riskienhallintaa. Finnvera on Suomen valtion vastuulla ja sillä on ollut mahdollisuus ottaa muita suurempia riskejä. Finvera on ollut keino siirtää vientiyritysten, kasvuyritysten ja alkavien yritysten vastuita ja riskien aiheuttamia kuluja valtiolle. Tappiot osoittavat että tässä on onnistuttu. 

Käyttäjän Tapio Haavisto 2 kuva

Yrittäjillä on hätätilanne koronatestien hitauden takia!

Eräs yrittäjä kertoo, että koronatestien takia hän on tosi vaikeassa tilanteessa, kun koronatestien hitaus, 6 päivää, aiheuttaa akuuttia henkilöstöpulaa. Kuka tahansa voi mennä testauttamaan itseään ja on testien hitauden takia poissa ilman muuta syytä 6 vuorokautta töistä.

Akuuttina esimerkkinä on eräs työpaikka, jossa 15 henkilöstä vain yksi oli käytettävissä kuluvan viikon alussa! Voidaan kysyä, miksi viranomaiset ovat sallineet näin pahan epäkohdan syntymisen koronatestien hitaudesta johtuen. Vedotaan tietysti testien luotettavuuteen, mutta kyllä pikatestien käyttöön pitää saada vauhtia. Erilaisia nopeampia ratkaisuja on saatava välittömästi käyttöön ja viranomaisten ei nyt pidä hidastella, vaan vauhdittaa eri pikatestien yhdistelmien käyttöönottoa maassamme. Onhan Suomessakin jo nyt eräitä pikatestien käyttöön soveltuvia ratkaisuja ja ulkomailta taatusti löytyy lisää luotettavia ratkaisuja tämän akuutin ongelman ratkaisuun.

Kuvan lähde: wikimedia

Käyttäjän Tapio Haavisto 2 kuva

Sijoittajan matkassa

Sijoittajan matkassa, hyppää kyytiin!

Kiinnostukseni sijoittamiseen alkoi joskus 1970-luvulla, kun ostin Huhtamäen osakkeita. Päästyäni pois päivätöistä, olin pari vuotta työttömänä. Silloin oli aikaa ja tarvetta miettiä, miten saada aikansa kulumaan tekemällä jotain selvästi hyödyllistä..  Kuin tilauksesta tulikin teknobuumi ja ostin eräänä heinäkuun vuonna 2000 KOP-pankista Nokian osakkeita. Kun vuosi vaihtui, oli näiden osakkeiden arvo noussut jo yli 70 %, josta ilosta tuli kiinnostus syventyä perusteellisemmin sijoittamiseen!

Netti toimi tuolloin ja tietoa sai verkosta. Niinpä aloin opiskella, kunnes pystyin jo ottamaan kantaa esimerkiksi TJ-Groupin osakeantiin. Sen kerroin oppilaille tapahtui ensimmäisellä itse kehittämälläni sijoituskurssilla. Se oli ensimmäinen laatuaan erään pikkukaupungin kauppaopistolla. Muistan, että 24 osallistujaa oli mukana ja muutama ilta käytiin innolla läpi Helsingin pörssin osakkeita ja sijoittamista jo 2000 luvun alussa.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Seligson siirtyy Lähitapiolan omistukseen

Olen vuosia ollut vähäisessä määrin Seligsonin asiakas. Otin uutisen vastaan surullisena, tietenkin ”Seligson & Co:n toiminta jatkuu samalla nimellä ja samoilla palvelumalleilla (rahastot + varainhoito). Myös yksittäiset sijoitusrahastomme jatkavat ennallaan: samat sijoituspolitiikat, samat palkkiot, samat salkunhoitajat.”

Olen vain jo siksi iäkäs ja epäluuloinen, etten aina kaikkia tiedotteita purematta niele.

Peter Seligson, Antti Alhsrömin sukua, perusti nimeään kantavan yrityksen neljän ystävänsä kanssa. Yhden salkunhoitajan kuolema oli yritykselle vakava isku eikä ko. rahaston toiminta enää jatkunut aivan samalla tavalla.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset listaamattomat kasvuyritykset ovat sijoittajien mielestä Euroopan lupaavimpia

Pääomasijoitusalan eurooppalaisen kattojärjestön Invest Europen uusien tilastojen mukaan suomalaiset startupit keräsivät eniten pääomasijoituksia Euroopassa. Suomi on jo toistamiseen ensimmäinen saaduissa venture capital -sijoituksissa (venture capital = sijoitus listaamattomaan kasvuyritykseen) suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Mitä liikearvo on ja kuinka sitä syntyy yrityksen taseeseen

Pörssiyrityksen varallisuus koostuu muun muassa erästä nimeltään "liikearvo" (engl. goodwill, joskus suomennetaan termillä "hyvää tahtoa") .  Jos liikearvoa on taseessa paljon, vaikkapa yhtä paljon kuin omaa pääomaa, niin silloin sijoittajan on syytä olla varovainen. 

Liikearvoa tulee yrityksen taseeseen yrityskaupan yhteydessä. Ostettavasta liiketoiminnasta maksetaan esimerkiksi 200'000€. Ostettavan liiketoiminnan mukana tulee rahaksi tarvittaessa muutettavaa varallisuutta esimerkiksi 150'000€. Tällöin kaupan mukana on ostettu liikearvoa 200'000-150'000€ eli 50'000€. Tämä arvo on maksettu siksi, että ostettava liiketoiminta on tuottavaa ja ostaja on kuvitellut että se saa vuosien mittaan takaisin tuottoina tuon 50'000€.  Tämä tuleva tuotto merkitään siis taseeseen etukäteen omaisuudeksi, vaikka raha tuleekin vasta myöhemmin. 

Liikearvoa kasvattamalla yritys voi kaunistella tilinpäätöstä

Miksi sijoittajan kannattaa olla varovainen näiden goodwill (hyvä tahto) omaisuuserien suhteen? Otetaanpa esimerkki. Kaksi yritystä myy toisilleen yhtä arvokkaat liiketoiminnat, joissa on molemmissa yhtä paljon liikearvoa. Rahaa ei siirry, kun kummatkin myyvät toisilleen yhtä suuret liiketoiminnat. Mutta kummankin tulokseen ja taseeseen ilmestyy uutta omaisuutta, liikearvoa. Tuo uusi ilmestyvä omaisuus on tulevia kuviteltuja voittoja, joilla nykyinen tilinpäätös kaunistuu ja joilla saadaan nykyinen yritysjohto näyttämään kovastikin tehokkaalta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Palveluvienti kuuluu Suomen nopeimmin kasvaviin vientialoihin

Vuosina 2010‒2018 Suomen palveluvienti kasvoi 53 prosenttia, käy ilmi tuoreesta Etla tutkimuksesta. Palvelut muodostavat jo yli 30% Suomen viennistä. Palveluviennin kasvuvauhti on ollut jopa nopeampaa kuin Ruotsissa ja Saksassa.

Erityisesti palvelualojen palveluvienti on kasvanut merkittävästi, kun taas teollisuuden palveluvienti on kääntynyt laskuun.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Pankit selviävät korona kriisistä muuta taloutta paremmin

Suomen Pankki on analysoinut Euro ja Talous julkaisussaan korona kriisin vaikutuksia pankkien vakavaraisuuteen. Piksu on tämän perusteella laskenut mitä tämä tarkoittaa Nordean osakkeita omistavan kannalta. Nordea käy esimerkiksi, se on vakavarainen pohjoismainen pankki, jonka tulos oli viime vuodelta kohtuullinen.

Luottotappiot tulevat Suomen Pankin mukaan olemaan välillä 0,2% ... 0,3% luottokannasta riippuen siitä supistuuko talous 5% vaiko 13%. Tämän suuruiset luottotappiot olisivat olleet 43% tai 64% Nordean viime vuoden voitoista. Siis varsin merkittävät. Mutta Nordean kaltaisen taseeltaan vakavaraisen pankin vakavaraisuudesta olisi sulanut vain 2,1...3.2%. Tämän perusteella voisi sanoa että Nordea ja vastaavan tyyppiset muut pohjoismaiset pankit selviävät korona kriisistä helposti. Aivan näin helpolla eivät pankit kuitenkaan pääse. Jos Bkt supistuu 5%...13% niin kyllä pankkien liiketoiminta sulaa samassa suhteessa. Vaikutukset näyttäisivät siis olevan suurempia kuin puolet yhden vuoden tuloksesta, mutta eivät kuitenkaan kohtuuttomia.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Pankki ja vakuutussektori pärjää kriisissä

Valtionvarainministeriö on taloudellisen katsauksen esitysmateriaalissa ottanut kantaa siihen miten eri sektorit pärjäävät korona kriisissä. Sektoreiden pärjäämisessä on muutamia sijoittajia kiinnostavia havaintoja.

Pankkisektori tulee VM:n ja Tilastokeskuksen mukaan pärjäämään suhteellisen hyvin.  Pankkien ja vakuutusyhtiöiden tuotos (liikevaihto) laskee vain viisi prosenttia. Lainankorot on kaikissa tilanteissa maksettava eikä pankkeja haittaa vaikka lainanottajat joutuvat pyytämään maksuaikaa. Pankkien toimintaa helpottaa myös se että vakavaraisuusvaatimuksia on höllennetty. Uutta lainaa voi myöntää ilman että vakavaraisuusvaatimukset tulevat heti vastaan. VM ei usko että kasvavat luottotappiot tärvelevät pankkien liiketoimintaa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset pankit ovat kaikki samanlaisia yleispankkeja

Suomalaiset pankit ovat hämmästyttävän samanlaisia yleispankkeja. Lähes kaikki ovat suurin piirtein samoissa suhteissa sekä yrittäjän että yksityisten pankkeja.

Markkinaosuudet pysyvät vuodesta toiseen samankokoisina. Asiakkaat eivät hevin vaihda pankkia selviää Suomen Pankin luottolaitosten markkinaosuuksia koskevasta tilastosta.

Sivut

Tilaa syöte Yritystoiminta ja välittäjät