Yritystoiminta ja välittäjät

Käyttäjän J.Vahe kuva

Pikakommentti Nokiasta

Inderes on paheksunut somen vaikutusta Nokian kurssiin. Kieltämättä, JOS tuo selittää kurssinousun, kuten Inderes antaa ymmärtää, niin onhan se erikoista.

Toisaalta laskujeni mukaan ainakin neljä pankkia (Nordea, SEB, H-banken ja Danske) ovat nostaneet parissa päivässä Nokian suositusta / tavoitehintaa, esim. Danskella se on 4,4 euroa eli 10 % yli tämänpäiväisen kurssin klo 11.

Eli kun ns. tavalliset ihmiset ovat jotain mieltä, he ovat väärässä, mutta pankki saa "analysoida" mitä hyvänsä?

Ja sittten on sekin, että pankin X työntekijä myönsi minulle kahdenkesken, ettei tavoitehintaa vain lasketa premisseistä, vaan kyllä sitä myös sopeutetaan pörssikurssiin...

Tuon mukaan osakkeen kallistuminen johtuisi paljolti siitä, että Nokian kurssi on jäänyt lähintä verrokkia Ericssonia jälkeen. Tuntuisiko loogisemmalta?

 

Käyttäjän Tapio Haavisto 2 kuva

Miten parantaa sijoitustensa tuottoa?

Tärkein sijoitussalkun tuottoon vaikuttava tekijä on onnistunut sijoituskohteiden valinta. Se edellyttää kriteereitä, joiden perusteella sijoituspäätökset tehdään. Sijoitusten tuotot kertyvät pääosin arvonnoususta, mutta vasta myynnin yhteydessä.

Sijoituspäätöksiä tehtäessä tärkeintä on katsoa eteenpäin, mihin suuntaan maailma menee eikä tuijottaa vain yhteen valintakriteeriin. Uusimmat selvitykset osoittavat, että peräti 80 % suomalaisista sijoittajista valitsee osakkeensa lähinnä osinkotuoton perusteella.

Arvon nousun taustalla on yleensä kohdeyrityksen hyvä ja kannattava kasvu, tuote- tai palveluinnovaatiot, toiminnan tehokkuus, uusien markkinoiden valloitus tai joku vastaava innovaatio. Yrityksen hyvä tuottavuus mahdollistaa yleensä myös suuremman osingon.  

Osakevalinnan ydinkysymykset

Käyttäjän J.Vahe kuva

Tikkurilasta

Erikoinen tilanne. Suomessa ei oikein tunnu kukaan saavan sanaa suustaan, Tikkurila itse esim. pitää sivuillaan vain vanhaa ostotarjousta. Ilmeisesti pojat ovat mielestään kabinetissa päättäneet asiat jo valmiiksi.

Kun noteeraus on ollut tauolla jo kolme tuntia, ajattelin julkaista linkin kilpailevaan tarjoukseen, tuossa noin: Linkki Se on sentään julkaistu jo ennen klo 10. Ja tarjouksessa neuvonantajana toiminut J P Morgan on häärännyt Tikkurilan kimpussa jo pidempään, joten tarjouksen ei pitäisi olla Tikkurilan hallitukselle mikään täysi yllätys.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Miten käyttää tunnushahmoa brändin rakentamisessa?

Nykypäivän digitaalisessa ja visuaalisessa maailmassa yritysten voi olla vaikea erottua joukosta. Monet yritykset pohtivat, miten erottua esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja kuinka vedota oikeanlaisella viestillä juuri oikeanlaiseen yleisöön.

Joukosta erottuminen ja tietyn mielikuvan luominen lähtee brändistä. Brändi on lyhykäisyydessään yrityksen, yhteisön tai yksilön keino erottua muista nimen, ulkoasun, symbolien tai arvojen sekä tapojen avulla.

Brändin rakentaminen ei ole helppoa, mutta onnistuessaan se voi johtaa valtavaan menestystä. Tässä artikkelissa keskitytään siihen, miten tunnushahmoa voi hyödyntää brändin rakentamisessa ja menestyksen luomisessa.

Tunnushahmon käyttäminen brändissä ei ole mikään automaatinen menestyksen tae. Vaikka useat tunnetut ja menestyneet brändit - kuten Walt Disney, Duracell ja Pringles - jonkinlaista maskottia käyttävätkin, suuren menestyksen voi saavuttaa ilman hahmoakin.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Pörssin rahoitusyritykset ja pankit vertailussa

Ohessa on Suomen pörssin rahoitusalan yrityksiä vertailussa. Pörssissä on hyvin erilaisia rahoitusalan yrityksiä:

  • Pankit (Nordea, Aktia, Oma Säästöpankki)
  • Sijoituspalveluita ja varallisuudenhallintaa tarjoavat (Capman, Eq, Evli, Taaleri)
  • Vakuutusyhtiö(Sampo) ja rahoitusta palvelevia tietopalveluita tarjoava (Enento)

Pankit ja vakuutusyhtiöt ovat edullisia

Näistä pankit ja vakuutusyhtiö Sampo ovat pörssiarvoltaan edullisia kun kriteerinä käytetään tulostuottoa. Pankkien ja vakuutusyhtiöiden orgaaninen kasvu on vaatimatonta. Ne kasvavat samaa tahtia bruttokansantuotteen kanssa ja asiakkaat vaihtavat harvoin palveluntarjoajaa. Kyseessä on vakaa, yhteiskunnan turvaama ja mielenkiinnoton liiketoimintasektori. Pankkien rasitteena on Suomen Valtion kova kilpailu yrityslainojen takaajana ja myöntäjänä (Valtion yrityslainavastuut ovat pankkisektorin suurimmat) ja lisäksi yhteiskunta on pyrkinyt monin tavoin säätelemään pankkisektoria. Tällä hetkellä EKP on toivonut, että pankit pidättäytyvät osingonmaksusta ja varautuvat koronan jälkeiseen mahdolliseen konkurssiaaltoon. Tässä muutamia yleisesti esillä olleita syitä pankkisektorin edullisuuteen.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Digitalouden osuus bkt:stä on 11 prosentin luokkaa

Digitaalisuus leikkaa läpi koko yhteiskunnan. Etlan ja konsulttiyhtiö PwC:n Euroopan komissiolle tekemä tutkimus “The Size of the Digital Economy in Finland and Its Impact on Taxation” (ETLA Report 106) arvioi Suomen digitaalitalouden kokoa käyttäen mittarina digitaalisten tavaroiden ja palveluiden tuotannon arvonlisää. Useissa kansainvälisissä vertailuissa Suomi on nostettu digitalisaation kärkimaaksi.Digitaalisen tuotannon osuus bkt:stä on kuitenkin kasvanut Suomessa verrattain hitaasti 2010-luvulla, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.

– Näin mitattuna digitaalisten tavaroiden ja palveluiden tuotannosta syntyvä arvonlisä oli vuonna 2017 yli 21 miljardia euroa. Suomen bruttokansantuotteesta digitaalitalouden osuus on näin 11 prosenttia, kertoo tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö Etlasta.

Etla tutki (komission toiveesta) erityisesti sitä,  jääkö Valtio vähemmälle siitä arvonlisästä, joka koituu kansalaisten hyväksi. Näin ei näyttänyt käyneen. Tutkimuksessa digitaalisten tuotteiden arvonlisäveron osalta merkittävää verovajetta ei havaittu. Valtio pystyi leikkaamaan itselleen haluamansa osan kansalaisten saamasta arvonlisästä. Yhteisöverojen osalta arviointi osoittautui kuitenkin mahdottomaksi, koska tilastoaineistot ovat puutteelliset.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Melkoinen listautuminen Nordnetiltä

Rahaa yhtiölle ei kerry nykyisten omistajien osakemyynnistä äyriäkään, mutta kuluja listautumisesta tulee 100 miljoonaa kruunua.

2019 voitto oli 340 miljoonaa kruunua eli osaketta kohti 1,25 kruunua, edellisenä vuonna 2018 siitäkin vain murto-osa. Annin maksimivaluaatiolle tämä tekisi PE:ksi 80. OP:n mukaan pohjoismaitten suurimpien rahalaitosten keskimääräinen  PEe 2020 on 12.

2019 luvut ovat relevantteja, 2020 on kesken. Lisäksi Nordnet ihan ite ilmoittaa 2020 kasvun olleen poikkeuksellisen ja kertaluontoisen.  Edelleen Nordnet ihan ite arvioi asiakasmäärien kasvun olevan jatkossa 10 - 15% vuodessa ja asiakaskohtaisen volyymin kasvavan jatkossa kuin vuonna 2019.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Etätyö parantaa tuottavuutta, mutta innovatiivisuus kärsii

Tuoreen työelämätutkimuksen mukaan suomalaiset johtajat ja työntekijät eivät enää halua palata vanhoihin toimintatapoihin koronakriisin jälkeen. Yritysjohtajista valtaosa kertoo yritystensä tuottavuuden säilyneen ennallaan ja noin puolet näkee hybridityöskentelyn tuoneen kustannussäästöjä (tuottavuus on parantunut).

Vaikka tuottavuus on yksilötasolla vahvaa, on tiimien innovatiivisuus kokonaisuudessaan laskenut.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Metsäteollisuuden henkilöstö saa vapauden sopia työehdoista yrityksensä kanssa

Metsäteollisuudessa neuvotellaan jatkossa työehdoista henkilöstön ja yrityksen kesken. Henkilöstö voi tulevaisuudessa sopia yhdessä yrityksensä kanssa palkoista, työvuoroista, ja kaikista sellaisista työehdoista, joista sopimista ei ole lailla rajoitettu.

Vapautuminen keskusjohtoisesta suunnittelukoneistosta on sijoittajien ja ihmisten kannalta hyvä asia. Joustavuus johtaa loppujen lopuksi parempaan elintasoon ja dynaamisuuteen sekä yksilönvapauksien kasvuun. 

Lähes kaikki Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset pitävät metsäteollisuuden työelämäuudistusta tervetulleena. Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityskyselyyn vastanneista toimitusjohtajista 96 prosenttia arvioi uudistuksen erittäin hyväksi tai melko hyväksi ja vain 4 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Työntekijät toimivat yrityksen puolesta jos yritys tukee työntekijöitään

Hyvästä strategiaviestinnästä huolimatta moni työntekijä ei ymmärrä organisaation strategisia tavoitteita tai toimi niiden mukaisesti. Vaasan yliopistossa väittelevän Ausrine Silenskyten mukaan apua tähän voi tuoda vastavuoroisuus. Jos työntekijät kokevat, että organisaatio tukee heitä heidän omien henkilökohtaisten tarpeidensa ja sitoumustensa saavuttamisessa, niin he ovat vastavuoroisesti valmiita tukemaan yritysten strategisia tavoitteita.

Tutkimus tehtiin suomalaisessa monikansallisessa yhtiössä ja sen eri yksiköissä Suomessa, Venäjällä ja Intiassa. Tavat vastavuoroisuuden tunteen saavuttamiseksi vaihtelevat:

  • Kaikissa kolmessa maassa Suomessa oli heikoin vastavuoroisuuden tunne. Työntekijöiden suhde organisaatioon oli muodollisin, ja omien henkilökohtaisten toiveiden toteuttamisen merkitys oli erittäin suuri.
  • Intiassa vastavuoroisuus oli melkein omistautumista, mutta ei organisaatiolle tai sen strategialle, vaan pikemminkin yritysjohtajalle: työntekijät olivat halukkaita laittamaan henkilökohtaiset etunsa syrjään ja noudattamaan strategiaa, jos he uskoivat, että johtaja huolehtii työntekijöistä ja heidän tarpeistaan.
  • Venäjällä vastavuoroisuus oli byrokraattisempaa: työntekijät pitivät strategiatyötä johtajien asiana, mutta toisaalta he halusivat johtajan vakuuttavan, että työntekijöiden tietyt päivittäiset tehtävät liittyvät yleiseen strategiaan.

Sivut

Tilaa syöte Yritystoiminta ja välittäjät