Yritystoiminta ja välittäjät

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Saman pankin asiakkaina kehdosta aina tuonpuoleiseen saakka

Pankkien markkinaosuudet pysyvät Suomen Pankin tilaston mukaan lähes muuttumattomina. Oheisessa kuvassa on antolainauksen (lainat yrityksille ja yksityisille) markkinaosuuksien kehitystä vuoden ajalta. Muutokset markkinaosuuksissa ovat tuskin havaittavia kymmenesosa prosentteja.

Kerran valittua pankkia ei hevin vaihdeta. Tämä koskee sekä yksityishenkilöitä että yrityksiä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

PK- yritykset haluavat kaavoitus- ja rakennuslupa- prosesseihin nopeutta

PK-yritykset ovat pääosin suomalaisten yksityishenkilöiden yhteisesti omistamia ja ne vastaavat suurimmasta osasta vuoden 2000 jälkeen tapahtuneesta työpaikkojen lisäyksestä. 

Lähes 40 prosenttia kauppakamarien PK-hallitusbarometriin vastanneista yrityksistä käynnistää tai suunnittelee uutta liiketoimintaa.  Tiedot ilmenevät kauppakamareiden PK-hallitusbarometristä, johon vastasi 1100 yritysjohtajaa helmikuussa 2019.

Lupa- ja viranomaisbyrokratiaa koskevat kysymykset kirvoittivat barometrin vastaajilta valtavan määrän avoimia vastauksia, joista paistaa tuskastuminen:

  • ”Byrokratia kasvaa vuosittain, missä luvatut byrokratian purkutalkoot ja vaikutukset.”
  • ”Raportointivaatimukset lisääntyvät joka vuosi.”
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Valtaosa yrittäjistä tienaa vähemmän kuin keskimääräinen siivooja

Valta osa yrittäjistä ansaitsee vähemmän kuin siivooja (alle 16000 €/ vuosi) selviää sosiaali ja terveysministeriön raportista "Yrittäjän eleketurvan kehittäminen". Alle 8500 €/vuosi tienaavia ei ole tilastoitu joten yrittäjien keskimääräinen tulo voi olla vielä oheisen kuvan esittämää karumpi.

Koska ei ole tuloja eikä siis kerry eläkejärjestelmään eläkemaksuja niin eläkemaksun perusteena käytetään kuviteltua tuloa, joka määräytyy sen perusteella mikä on henkilön koulutus ja pätevyys ja jos hän työllistyisi jossakin tätä koulutusta vastaavaan tehtävään. Yrittäjät ovat toisinaan harmissaan tästä "kuvitteellisesta" palkasta, jonka mukaan heille määrätään maksuja. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Finnvera on Suomi Oy:n yhteinen pankki

Suomi Oy:n tärkeä työkalu on Finnvera. Sen  tehtävä on kilpailla markkinaehtoisesti toimivien pankkien kanssa tarjoamalla yrityksille lainoja, takauksia ja vientitakuita. Finnvera on osa kansallistettua pankkiliiketoimintaa. Finnveran kilpailuetu pankkeihin nähden on se, että sen vastuut ovat valtion vastuita ja se voi rahoittaa toimintaansa edullisesti valtion luottoluokituksen tuoman selkänojan turvin. 

Finnveran vienti ja erityistakuut ovat viime vuosina kasvaneet nopeasti ja ne ovat tällä hetkellä kooltaa 27 Mrd€. Summa on kooltaan suurin piirtein puolet valtion budjetista tai runsas kolmasosa kaikesta viennistä. Finnveran takausten ja lainojen turvin rahoitetaankin kasvava osa yritysten tuonnista ja viennistä.

Sijoittajasivusto Pörssihaukka on avattu

Piksussa jo hyvän aikaa mainostamani sijoittajasivustoni Pörssihaukka on lopulta avattu osoitteessa Pörssihaukka.fi. Pörssihaukka on täyden palvelun pientalo, joka auttaa sijoituskohteiden valinnassa ja kaupanteon ajoituksessa.

Sivuston kohdeyleisöä ovat etenkin piensijoittajat, jos toki kaikki. Ensimmäinen asiakaskin jo kirjautui. Olen siitä innoissani, suorastaan liikuttunut.

Pörssihaukka versoaa monista ideajuurista, mutta oleellista sen synnyssä on laaja kokemukseni markkina-analyytikkona ja nimenomaan itsenäisenä piensijoittajana. Pörssihaukka tulee mielestäni tarpeelliseen markkinarakoon.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Olkiluoto 3 kaikissa ratkaisuissa otettiin maksimaalinen riski

Rauman kaupungin kupeessa sijaitseva Teollisuuden Voima Oy:n Olkiluoto 3 on vihdoinkin saanut Säteilyturvakeskukselta (STUK) lausunnon, jonka mukaan voimalaitoksen käyttö on turvallista ja voidaan aloittaa. Hallituksen pitää vielä antaa varsinainen käyttölupa. 

Olkiluoto 3 on julkisen sektorin hanke

Projekti on ollut tyypillinen suomalainen julkisen sektorin hanke. Teollisuuden Voima on muodollisesti yksityinen yritys, jossa on kuitenkin käytännössä pelkästään julkisvallan omistusta.  Taustalla on 132 kuntaa ja niiden 50 energiayhtiötä sekä teollisuusyrityksiä. Periaatteessa omistajavaltaa käyttää Pohjolan Voima Oy 58% omistusosuudellaan. Pohjolan voima on taas vuorostaan samaisten kunnallisten energialaitosten omistama. Mukana on myös eläkevakuutusyhtiöiden omistajaohjauksessa olevaa metsäteollisuutta ja muuta energiavaltaista raskasta teollisuutta.

Velkavetoinen Teollisuuden Voima ei ole vähään aikaan ollut voitollinen ja sen taseen loppusummasta 7 Mrd€ noin 1 Mrd€ kuuluu osakkeenomistajille. Muu on erilaista velkaa josta osa on jouduttu ottamaan osakkeenomistajilta pääomalainan ehtoisena (pääomalainalla on konkurssin sattuessa muuta velkaa huonompi prioriteetti).  Yritys on ollut osakkeenomistajilleen ilmeisesti lähinnä taakka.

Olkiluoto 3 hankkeen kaikissa ratkaisuissa otettiin maksimaalinen riski

Käyttäjän J.Vahe kuva

Attendo ja alan ongelmat

Noin 10 vuotta sitten seurasin Attendon ”vanhainkodin” rakentamista pikkupaikkakunnalla.

Attendo oli  palveluntuottajaksi valittu isoilla lupauksilla, joita pienemmät eivät olleet ymmärtäneet tehdä, mutta siihen se sitten paljolti jäikin.

Rakennustöitä Attendon puolella hallinnoi lähinnä iäkäs terveydenhoidon maisteri, joka ei rakentamisesta mitään ymmärtänyt. Tuloksena oli talo, joka oli hyvinkin monella tavalla huonosti suunniteltu ja jonka rakenteelliset heikkoudet rasittivat vajaata henkilökuntaa.

Siinä yhteydessä aloin kovin ihmetellä Attendon toimintaideaa. Jo silloin – saati myöhemmin - toitotettiin yksityisen firman innovatiivisuutta, joustavuutta ja rationaalisuutta, jotka kaikki näyttivät kuitenkin olevan julkisella puolella paremmin hallinnassa. Nimenomaan Attendon toimintaan liittyi runsaasti pelkkää käsienlevittelyä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomi on Euroopan kärkimaa tekoälyn ja automaation hyödyntämisessä

Suomi sijoittuu globaalissa vertailussa Euroopan kärkeen älyteknologioiden käyttöönotossa.

Konsulttiyhtiö McKinseyn tutkimusinstituutin (McKinsey Global Institute, MGI) tuoreen tutkimuksen mukaan Suomi on Euroopan kärkimaa suhteessa uuden teknologian, kuten tekoälyn ja automaation, hyödyntämisessä. Suomessa vuonna 2017 digiteknologian osuus bruttokansantuotteesta oli arviolta 3 %, eli vain 0,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Euroopan keskiarvo jäi 1,66 prosenttiin.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Seinäjoki, Rauma ja Turku ovat yritysystävällisimmät seutukunnat

EK:n tekemä kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta.  Seuraavat olivat yritystoiminnan kannalta parhaat seudut:

  1. Seinäjoki (Ilmajoki Kauhava Kurikka Lapua Seinäjoki)
  2. Rauma (Eura Eurajoki Rauma Säkylä)
  3. Turku (Kaarina Lieto Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Paimio Raisio Rusko Sauvo Turku)
  4. Helsinki (Espoo Helsinki Hyvinkää Järvenpää Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Lohja Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Siuntio Tuusula Vantaa Vihti)
  5. Jyväskylä (Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen)
  6. Salo (Salo Somero)
  7. Vaasa (Korsnäs Maalahti Mustasaari Vaasa Vöyri)
     
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Risto Siilasmaan kirja näyttää mitä hyvä hallitustyöskentely on

Risto Siilasmaan kirja "Paranoidi Optimisti - Näin johdin NOKIAa murroksessa" on mainio kirja josta oppii mitä on hyvä hallitustyöskentely ja mitä siihen kuuluu. Kirja on totuudenmukainen, sisältää tarkkaa asiaa eikä kaihda kertoa virheistä. Kaiken lisäksi sitä on hauska lukea.

Minulla on omakohtainen tieto kirjan alkuosan asioista. Jätin Nokian vuoden 2008 alussa ja tunnen ne ongelmat joita Risto kirjansa alkuosassa kuvaa. Voin allekirjoittaa sen että Riston kuvaus tilaneesta ei voisi olla enemmän yhteneväinen sen kanssa mitä minä olin kokenut. Jopa liiankin yhteneväinen jopa yksityiskohtia myöden.

Riston kuvaus siitä miten hitaasti ongelmat paljastuivat hallitustasolle on sekin totta. Jätin Nokian samoihin aikoihin kun Risto astui hallitukseen ja kirjasta selviää, että oleelliset ongelmat olivat paljastuneet hallitustasolle vasta 5-7 vuoden viiveellä. Ristolle jäi hallituksen puheenjohtajana tosiaan vain jälkien siivoaminen katastrofissa, joka jo oli edennyt liian pitkälle.

Mutta kirjan arvo ei ole yhden yrityksen tilanteen oikeassa hahmottamisessa. Arvo tulee siitä, että Risto on kirjassaan oivallisen hyvillä esimerkeillä pystynyt kuvaamaan sen, mitä hyvä hallitustyöskentely parhaimmillaan on. Kirja sopii vaikkapa oppikirjaksi.

Sivut

Tilaa syöte Yritystoiminta ja välittäjät