Yritystoiminta ja välittäjät

Käyttäjän J.Vahe kuva

Markkinoiden tehottomuudesta

(mistä Heikki Ikonen on kirjoitellut)

Tähän mennessä tapahtunut:

Jo kymmenisen vuotta on tiedetty Stockmannilla olevan runsaasti velkaa ja niitten vastapainona kyseenalaista liikearvoa ja hulppeita kiinteistöjä (joita tuossa on kuvattu) ja heikko kannattavuus.

Kurssi on vastaavan ajan seurannut kiitettävästi lehmänhäntäindeksiä saavuttaen viime vuoden lopussa (B-osakkeella) reilun neljän euron hinnan.

Tämän vuoden ensimmäisen pörssipäivän aamulla firma tiedotti aikeistaan myydä kiinteistönsä Kirjatalon. Tätä ilmoitusta seurasi mielestäni täysin käsittämätön kurssinousu vajaaseen viiteen euroon. Koko ajanhan Stokka on talon omistanut ja sen olisi pitänyt olla markkinoitten tiedossa. En ymmärrä mitä positiivista myyntitiedossa oli. Muutaman päivän ilon jälkeen kurssi kääntyi jälleen laskuun ja oli maanantaina vain hiukan viime vuoden pohjia korkeammalla.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yritystuet vahingoittavat yhteiskuntaa muutamalla miljardilla vuodessa

Yritystuet ovat merkittävä suomalainen ilmiö. Ne ovat rahaa joka otetaan veroina pois niiltä yrityksiltä jotka ovat pystyneet tuottamaan rahanarvoista iloa ja annetaan niille, jotka ovat aktiivisina anomassa tukea. Yleensä tuen saajat ovat kehnompia lisäarvon tuottamisessa.  Yritystuilla on kaksinkertainen vaikutus. Ne heikentävät niiden toimintaedellytyksiä, jotka oikeasti osaavat tehdä jotain arvokasta ja lisäksi ne kannustavat tukien varassa elämiseen.

Kukaan ei tiedä yritystukien määrää. Toimivaa tilastointia ei ole olemassa. Tilastokeskus jättää laskematta merkittävimmän komponentin, verotuet. Lisäksi Tilastokeskus jättää hiljaa mainitsematta valtaosan yritystuista. Esimerkiksi YLE:lle maksettu puolen miljardin yritystuki on jo yksinään samaa suuruusluokkaa kuin Tilaskokeskuksen virallisesti tilastoimat tuet yhteensä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Riskien jakamispalveluita tarjoavat muutkin kuin vakuutusyhtiöt

Varsinaisen vakuutustoimialan rinnalle on tullut uusia yrityksiä, jotka tarjoavat riskien jakamiseen liittyviä palveluja.  Lainsäädäntö ei sisällä vakuutuksen määritelmää eikä tavallinen kansalainen voi tietää mikä on vakuutustoimintaa ja mikä taas muuta riskien jakamispalvelua. Esimerkiksi optiot, futuurit ja pääomaturvatut sijoitustuotteet ovat keino turvata sijoitusvarallisuus kurssilaskulta, mutta vakuutustoimintaa ne eivät silti ole. Siksi sijoittajan ja kansalaisen on aina ennen sopimuksen solmimista hyvä tarkistaa tuotteen tarjoajan vakavaraisuus. Viranomaiset eivät sitä välttämättä tee.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ammattiliitoilla on merkittävä rooli Suomen hallitusmuodossa

Työmarkkinajärjestöt ovat Suomelle tärkeitä. Yli 70% työikäisistä kuuluu EU tilaston mukaan ammattiliittoon ja työmarkkinajärjestöillä on merkittävä rooli Suomen tosiasiallisessa hallitusmuodossa:

  • työmarkkinajärjestöt määrittelevät työ- ja eläke- lakien sisällön
  • työmarkkinajärjestöt käyttävät hallussan olevien eläkevakuutusyhtiöiden kautta omistajavaltaa lähes kaikissa suurimmissa pörssiyrityksissä
  • työmarkkinajärjestöt määrittävät eläkevakuutuksiin liittyvät veroluonteiset maksut (tällä hetkellä 24,1% palkasta)

Osa näistä tehtävistä kuuluisi perustuslain kirjaimen mukaan jollekin muulle, mutta maan tapa ja tavalliset lait ovat johtaneet toisenlaiseen hallintotapaan. Käytäntömme on joiltakin osin oikeusvaltion vastainen. Työmarkkinajärjestöt päättävät esimerkiksi eläkeläisten varoista ja asioista ilman että eläkeläisillä on edustuksellista mahdolisuutta vaikuttaa päätöksentekoon. Tulokset ovat kuitenkin hyviä ja siksi järjestelmän kauneusvirheitä kannattaa sietää. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen Yrittäjät toivoo ylisääntelyn purkamista

- Ylisääntely kiusaa monia pk-yrittäjiä monella alalla. Se haittaa yrittämistä ja työllistämistä. Säätelyn keventäminen on edullinen tapa luoda työtä ja kilpailukykyä, Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo ja listaa esimerkkejä:

Putkiasentajayrittäjä tarvitsee useita työkortteja - esimerkiksi tulityölupa, työturvallisuuskortti, vesityökortti vesijohtoverkostoihin, vesityökortti uima-allaslaitteistoihin, vesityökortti pumppaamoille, verottajan valtti-kortit, telinekortti, henkilönostinkortti, ensiapukortti 1 ja 2, tieturvakortti, kuorma-auton ammattikortti jne.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Väitöskirja: Yrittäjän ei ole hyvä olla liian riskihakuinen

Jesse Heimonen tarkastelee johtamisen alan väitöskirjassaan organisaation yrittäjämäisyyttä ja sen vaikutusta yrityksen suorituskykyyn.  Valtaosa alan kirjallisuudesta pitää organisaation yrittäjämäisyyttä kilpailuetua tuottavana yrityksen ominaisuutena, mutta väitöskirja paljastaa, että näin ei välttämättä aina ole.  (Piksu toimitus: Yrittäjämäisyys tarkoittaa väitöskirjassa riskihakuisuutta)

– Sen sijaan, että organisaation yrittäjämäisyys tuottaisi aina kaupallisesti menestyviä tuote- ja palveluinnovaatioita, yrittäjämäisyyden lisääntyminen voi lisätä sekä suurien onnistumisten että suurien epäonnistumisten todennäköisyyttä eli vaihtelua yrityksen suorituskyvyssä, sanoo Vaasan yliopistossa väittelevä Heimonen.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Vihdoinkin edullisia suomalaisia indeksirahastoja

LähiTapiola lanseeraa kaksi indeksituottoa tavoittelevaa kohtuuhintaista Eurooppaan ja USA:n markkinoille sijoittavaa osakerahastoa. Kulut (0,3% vuodessa) kilpailevat hyvin parhaiden etf rahastojen kanssa. Tämän tyyppisiä tuotteita on suomalaisilta toimijoilta odotettu (Piksu toimituksen huomio).

- Markkinarahastoissa tavoittelemme Euroopan ja Yhdysvaltain osakemarkkinoiden tuottotasoa. Lähtökohtaisesti indeksejä seuraavat rahastot ovat aina pienellä takamatkalla tavoitteestaan rahastojen pientenkin kulujen vuoksi. Markkinarahastoissa otamme perinteisistä indeksituotteista poiketen hieman tasapainoisemman jakauman salkun sisällä. Salkkumme ei ole samalla tavalla tarkasti keskittynyt tiettyihin yrityksiin kuin markkina keskimäärin, sanoo LähiTapiolan markkinarahastoista vastaava salkunhoitaja Anssi Wartiainen.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Etla suosittaa t&k yritystukia

Suuryrityksiltä (Elinkeinoelämän Keskusliitto ja Työnantajain ja Teollisuuden Keskusliitto) sekä valtion yritystukiorganisaatioilta rahoituksensa saava Elinkeinoeleämän tutkimuslaitos (Etla) suosittaa viimeisimmässä tutkimuksessaan yritystukien suuntaamista T&K tukien muodossa.

Yritykset eivät kykene näkemään tutkimustoiminnan täyttä merkitystä ja Etla kertookin että "On olemassa vahvaa näyttöä siitä että t&k tuilla on Suomessa onnistuttu lisäämään yritysten t&k toimintaa. Ja kun tutkimusten mukaan t&k toiminta heijastuu myönteisesti liikevaihdon tai arvonlisän kasvuun, t&k- tuille tulee tuottoja."  Viranomaisten puuttuminen yritysten sisäiseen rahankäyttöön suuntaamalla tukea yritysten tutkimustoimintoihin on siksi viisasta ja tuottaa tulosta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kulutusluottojen suosio kasvoi vuonna 2017

Pitkään niin Suomea kuin muutakin maailmaa piinannut talouslama on kääntynyt viime aikoina hienoiseen nousuun. Yksi selkeä merkki talouden kasvusta on yksityishenkilöiden kiihtynyt kulutus; varsinkin Suomessa tämän talouden veturin ennakoidaan kiihdyttävän nopeuttaan entisestään, koska yhä useammalla on töitä ja sitä kautta myös enemmän ostovoimaa.

Kohentunut talouden tila ja aiempaa alhaisemmat korot ovat kannustaneet suomalaisia myös lainanhakuun. Kulutusluotot ja erilaiset pikavipit kasvattivat suosiotaan vuonna 2017, kun yleisen talouskasvun ja työllisyystilanteen parantumisen rohkaisemina yksityishenkilöt ovat hellittäneet säästämisessä ja sen sijaan ryhtyneet kuluttamaan entistä enemmän.

Parantuneen taloustilan myötä myös lainojen korot ovat madaltuneet, mikä on ollut omiaan rohkaisemaan kuluttajia hakemaan lainaa nopeasti esimerkiksi arjen kuluja tai omia harrastuksia varten.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Pikavippejä otetaan yhä ahkerasti

Sanotaan, että kaikki trendit loppuvat aikanaan. Vaikka tämä yleisesti pitääkin paikkansa ei asia kuitenkaan ole näin pikavippien osalta. Pikavippien eli pienlainojen historiallisena esikuvana pidetään yleisesti Yhdysvaltojen payday loanseja eli palkkapäivälaha-lainoja. Palkkapäivälainat olivat alun perin summaltaan pieniä lainoja, jotka myönnettiin asianomaisen osoittamaa palkkatodistusta vastaan ja se maksettiin aina takaisin sovittuna palkkapäivänä. Nykyään pikavipit ovat jo lähes kaikissa länsimaissa osana arkipäivää ja alakohtaisia yrityksiä löytyy globaalisti valtavia määriä. Suomessa ala on kuitenkin kokenut ylä-ja alamäkiä, mutta kaikesta huolimatta pikavippien ottaminen ei ole menettänyt hohtoaan. Onkin varsin mielenkiintoista tarkastella pikavippien sekä niitä tarjoavien yritysten taivalta ja pohtia miten ne ovat saavuttaneet edelleen jatkuvan suuren suosionsa.

Pikavipit rantautuivat yritystoimintana Suomeen vuoden 2005 tienoilla ja koko yritysala kasvoi roimasti ensimmäisten vuosien aikana. Pikavippien laajaan kasvuun yritystoimintana vaikutti vahvasti mm. matkapuhelinteknologian kehittyminen ja internetin yleistyminen jokaisen matkapuhelimen perusominaisuutena. Internetin kautta erilaisten pienlainojen myöntäminen oli vaivatonta ja markkinointi halpaa. Tosin jo ennen internetin tuloa osaksi matkapuhelinten yleistä varustetasoa oli pikavippien ottaminen tehty mahdollisimman helpoksi kaikille niitä haluaville perinteisen tekstiviestin muodossa. Vuoteen 2012 mennessä Suomessa arvioitiin olevan jo reippaat 80 pienlainaa myöntävää yritystä.

Sivut

Tilaa syöte Yritystoiminta ja välittäjät