Yritystoiminta ja välittäjät

Käyttäjän J.Vahe kuva

Melkoinen listautuminen Nordnetiltä

Rahaa yhtiölle ei kerry nykyisten omistajien osakemyynnistä äyriäkään, mutta kuluja listautumisesta tulee 100 miljoonaa kruunua.

2019 voitto oli 340 miljoonaa kruunua eli osaketta kohti 1,25 kruunua, edellisenä vuonna 2018 siitäkin vain murto-osa. Annin maksimivaluaatiolle tämä tekisi PE:ksi 80. OP:n mukaan pohjoismaitten suurimpien rahalaitosten keskimääräinen  PEe 2020 on 12.

2019 luvut ovat relevantteja, 2020 on kesken. Lisäksi Nordnet ihan ite ilmoittaa 2020 kasvun olleen poikkeuksellisen ja kertaluontoisen.  Edelleen Nordnet ihan ite arvioi asiakasmäärien kasvun olevan jatkossa 10 - 15% vuodessa ja asiakaskohtaisen volyymin kasvavan jatkossa kuin vuonna 2019.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Etätyö parantaa tuottavuutta, mutta innovatiivisuus kärsii

Tuoreen työelämätutkimuksen mukaan suomalaiset johtajat ja työntekijät eivät enää halua palata vanhoihin toimintatapoihin koronakriisin jälkeen. Yritysjohtajista valtaosa kertoo yritystensä tuottavuuden säilyneen ennallaan ja noin puolet näkee hybridityöskentelyn tuoneen kustannussäästöjä (tuottavuus on parantunut).

Vaikka tuottavuus on yksilötasolla vahvaa, on tiimien innovatiivisuus kokonaisuudessaan laskenut.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Metsäteollisuuden henkilöstö saa vapauden sopia työehdoista yrityksensä kanssa

Metsäteollisuudessa neuvotellaan jatkossa työehdoista henkilöstön ja yrityksen kesken. Henkilöstö voi tulevaisuudessa sopia yhdessä yrityksensä kanssa palkoista, työvuoroista, ja kaikista sellaisista työehdoista, joista sopimista ei ole lailla rajoitettu.

Vapautuminen keskusjohtoisesta suunnittelukoneistosta on sijoittajien ja ihmisten kannalta hyvä asia. Joustavuus johtaa loppujen lopuksi parempaan elintasoon ja dynaamisuuteen sekä yksilönvapauksien kasvuun. 

Lähes kaikki Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset pitävät metsäteollisuuden työelämäuudistusta tervetulleena. Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityskyselyyn vastanneista toimitusjohtajista 96 prosenttia arvioi uudistuksen erittäin hyväksi tai melko hyväksi ja vain 4 prosenttia ei osannut sanoa kantaansa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Työntekijät toimivat yrityksen puolesta jos yritys tukee työntekijöitään

Hyvästä strategiaviestinnästä huolimatta moni työntekijä ei ymmärrä organisaation strategisia tavoitteita tai toimi niiden mukaisesti. Vaasan yliopistossa väittelevän Ausrine Silenskyten mukaan apua tähän voi tuoda vastavuoroisuus. Jos työntekijät kokevat, että organisaatio tukee heitä heidän omien henkilökohtaisten tarpeidensa ja sitoumustensa saavuttamisessa, niin he ovat vastavuoroisesti valmiita tukemaan yritysten strategisia tavoitteita.

Tutkimus tehtiin suomalaisessa monikansallisessa yhtiössä ja sen eri yksiköissä Suomessa, Venäjällä ja Intiassa. Tavat vastavuoroisuuden tunteen saavuttamiseksi vaihtelevat:

  • Kaikissa kolmessa maassa Suomessa oli heikoin vastavuoroisuuden tunne. Työntekijöiden suhde organisaatioon oli muodollisin, ja omien henkilökohtaisten toiveiden toteuttamisen merkitys oli erittäin suuri.
  • Intiassa vastavuoroisuus oli melkein omistautumista, mutta ei organisaatiolle tai sen strategialle, vaan pikemminkin yritysjohtajalle: työntekijät olivat halukkaita laittamaan henkilökohtaiset etunsa syrjään ja noudattamaan strategiaa, jos he uskoivat, että johtaja huolehtii työntekijöistä ja heidän tarpeistaan.
  • Venäjällä vastavuoroisuus oli byrokraattisempaa: työntekijät pitivät strategiatyötä johtajien asiana, mutta toisaalta he halusivat johtajan vakuuttavan, että työntekijöiden tietyt päivittäiset tehtävät liittyvät yleiseen strategiaan.
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Finnvera on Suomen suurin yritysrahoittaja (=pankki ?)

Finnvera kilpailee pankkien kanssa yrityslainamarkkinoilla. Sitä ei kutsuta pankiksi vaan erityisrahoittajaksi. Mutta sen ydinliiketoiminta on pankkien kanssa päälekkäistä. Se arvioi yritysten ja projektien luottokelpoisuutta ja myöntää tämän perusteella takauksia tai lainoja.

Finnveralla on turvanaan sitä suosiva erityislainsäädäntö ja se voi hyödyntää toiminnassaan valtion luottoluokitusta, joka takaa sille edullisen, valtionlainojen kanssa samanhintaisen, rahoituksen. Nämä ovat selviä kilpailuetuja joiden turvin Finnvera on pystynyt kasvamaan yrityslainamarkkinoidemme suurimmaksi toimijaksi ohi OP- ryhmän. Finnveran vastuut ovat 30 Mrd€ luokkaa kun taas pahimman kilpailijan, OP- ryhmän, yrityslainavastuut ovat 22 Mrd€ suuruusluokkaa.

Finnveran riskienhallinta on toiminut hyvinä aikoina, mutta epäonnistui alkuvuonna. Se teki alkuvuoden aikana lähes puolen miljardin euron (423 M€) tappion joka tarkoittaa 7% osuutta vastuista. Tuskin juuri mikään muu pankin kaltainen rahoittaja Euroopassa on päätynyt yhtä huonoon tulokseen. Syynä pankkien parempaan menestykseen on vastuullisuus. Euroopan keskuspankki valvoo pankkien luotontantoa ja riskienhallintaa. Finnvera on Suomen valtion vastuulla ja sillä on ollut mahdollisuus ottaa muita suurempia riskejä. Finvera on ollut keino siirtää vientiyritysten, kasvuyritysten ja alkavien yritysten vastuita ja riskien aiheuttamia kuluja valtiolle. Tappiot osoittavat että tässä on onnistuttu. 

Käyttäjän Tapio Haavisto 2 kuva

Yrittäjillä on hätätilanne koronatestien hitauden takia!

Eräs yrittäjä kertoo, että koronatestien takia hän on tosi vaikeassa tilanteessa, kun koronatestien hitaus, 6 päivää, aiheuttaa akuuttia henkilöstöpulaa. Kuka tahansa voi mennä testauttamaan itseään ja on testien hitauden takia poissa ilman muuta syytä 6 vuorokautta töistä.

Akuuttina esimerkkinä on eräs työpaikka, jossa 15 henkilöstä vain yksi oli käytettävissä kuluvan viikon alussa! Voidaan kysyä, miksi viranomaiset ovat sallineet näin pahan epäkohdan syntymisen koronatestien hitaudesta johtuen. Vedotaan tietysti testien luotettavuuteen, mutta kyllä pikatestien käyttöön pitää saada vauhtia. Erilaisia nopeampia ratkaisuja on saatava välittömästi käyttöön ja viranomaisten ei nyt pidä hidastella, vaan vauhdittaa eri pikatestien yhdistelmien käyttöönottoa maassamme. Onhan Suomessakin jo nyt eräitä pikatestien käyttöön soveltuvia ratkaisuja ja ulkomailta taatusti löytyy lisää luotettavia ratkaisuja tämän akuutin ongelman ratkaisuun.

Kuvan lähde: wikimedia

Käyttäjän Tapio Haavisto 2 kuva

Sijoittajan matkassa

Sijoittajan matkassa, hyppää kyytiin!

Kiinnostukseni sijoittamiseen alkoi joskus 1970-luvulla, kun ostin Huhtamäen osakkeita. Päästyäni pois päivätöistä, olin pari vuotta työttömänä. Silloin oli aikaa ja tarvetta miettiä, miten saada aikansa kulumaan tekemällä jotain selvästi hyödyllistä..  Kuin tilauksesta tulikin teknobuumi ja ostin eräänä heinäkuun vuonna 2000 KOP-pankista Nokian osakkeita. Kun vuosi vaihtui, oli näiden osakkeiden arvo noussut jo yli 70 %, josta ilosta tuli kiinnostus syventyä perusteellisemmin sijoittamiseen!

Netti toimi tuolloin ja tietoa sai verkosta. Niinpä aloin opiskella, kunnes pystyin jo ottamaan kantaa esimerkiksi TJ-Groupin osakeantiin. Sen kerroin oppilaille tapahtui ensimmäisellä itse kehittämälläni sijoituskurssilla. Se oli ensimmäinen laatuaan erään pikkukaupungin kauppaopistolla. Muistan, että 24 osallistujaa oli mukana ja muutama ilta käytiin innolla läpi Helsingin pörssin osakkeita ja sijoittamista jo 2000 luvun alussa.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Seligson siirtyy Lähitapiolan omistukseen

Olen vuosia ollut vähäisessä määrin Seligsonin asiakas. Otin uutisen vastaan surullisena, tietenkin ”Seligson & Co:n toiminta jatkuu samalla nimellä ja samoilla palvelumalleilla (rahastot + varainhoito). Myös yksittäiset sijoitusrahastomme jatkavat ennallaan: samat sijoituspolitiikat, samat palkkiot, samat salkunhoitajat.”

Olen vain jo siksi iäkäs ja epäluuloinen, etten aina kaikkia tiedotteita purematta niele.

Peter Seligson, Antti Alhsrömin sukua, perusti nimeään kantavan yrityksen neljän ystävänsä kanssa. Yhden salkunhoitajan kuolema oli yritykselle vakava isku eikä ko. rahaston toiminta enää jatkunut aivan samalla tavalla.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset listaamattomat kasvuyritykset ovat sijoittajien mielestä Euroopan lupaavimpia

Pääomasijoitusalan eurooppalaisen kattojärjestön Invest Europen uusien tilastojen mukaan suomalaiset startupit keräsivät eniten pääomasijoituksia Euroopassa. Suomi on jo toistamiseen ensimmäinen saaduissa venture capital -sijoituksissa (venture capital = sijoitus listaamattomaan kasvuyritykseen) suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Mitä liikearvo on ja kuinka sitä syntyy yrityksen taseeseen

Pörssiyrityksen varallisuus koostuu muun muassa erästä nimeltään "liikearvo" (engl. goodwill, joskus suomennetaan termillä "hyvää tahtoa") .  Jos liikearvoa on taseessa paljon, vaikkapa yhtä paljon kuin omaa pääomaa, niin silloin sijoittajan on syytä olla varovainen. 

Liikearvoa tulee yrityksen taseeseen yrityskaupan yhteydessä. Ostettavasta liiketoiminnasta maksetaan esimerkiksi 200'000€. Ostettavan liiketoiminnan mukana tulee rahaksi tarvittaessa muutettavaa varallisuutta esimerkiksi 150'000€. Tällöin kaupan mukana on ostettu liikearvoa 200'000-150'000€ eli 50'000€. Tämä arvo on maksettu siksi, että ostettava liiketoiminta on tuottavaa ja ostaja on kuvitellut että se saa vuosien mittaan takaisin tuottoina tuon 50'000€.  Tämä tuleva tuotto merkitään siis taseeseen etukäteen omaisuudeksi, vaikka raha tuleekin vasta myöhemmin. 

Liikearvoa kasvattamalla yritys voi kaunistella tilinpäätöstä

Miksi sijoittajan kannattaa olla varovainen näiden goodwill (hyvä tahto) omaisuuserien suhteen? Otetaanpa esimerkki. Kaksi yritystä myy toisilleen yhtä arvokkaat liiketoiminnat, joissa on molemmissa yhtä paljon liikearvoa. Rahaa ei siirry, kun kummatkin myyvät toisilleen yhtä suuret liiketoiminnat. Mutta kummankin tulokseen ja taseeseen ilmestyy uutta omaisuutta, liikearvoa. Tuo uusi ilmestyvä omaisuus on tulevia kuviteltuja voittoja, joilla nykyinen tilinpäätös kaunistuu ja joilla saadaan nykyinen yritysjohto näyttämään kovastikin tehokkaalta.

Sivut

Tilaa syöte Yritystoiminta ja välittäjät