Yritystoiminta ja välittäjät

Risto Siilasmaan kirja "Paranoidi Optimisti - Näin johdin NOKIAa murroksessa" on mainio kirja josta oppii mitä on hyvä hallitustyöskentely ja mitä siihen kuuluu. Kirja on totuudenmukainen, sisältää tarkkaa asiaa eikä kaihda kertoa virheistä. Kaiken lisäksi sitä on hauska lukea.

Minulla on omakohtainen tieto kirjan alkuosan asioista. Jätin Nokian vuoden 2008 alussa ja tunnen ne ongelmat joita Risto kirjansa alkuosassa kuvaa. Voin allekirjoittaa sen että Riston kuvaus tilaneesta ei voisi olla enemmän yhteneväinen sen kanssa mitä minä olin kokenut. Jopa liiankin yhteneväinen jopa yksityiskohtia myöden.

Riston kuvaus siitä miten hitaasti ongelmat paljastuivat hallitustasolle on sekin totta. Jätin Nokian samoihin aikoihin kun Risto astui hallitukseen ja kirjasta selviää, että oleelliset ongelmat olivat paljastuneet hallitustasolle vasta 5-7 vuoden viiveellä. Ristolle jäi hallituksen puheenjohtajana tosiaan vain jälkien siivoaminen katastrofissa, joka jo oli edennyt liian pitkälle.

Mutta kirjan arvo ei ole yhden yrityksen tilanteen oikeassa hahmottamisessa. Arvo tulee siitä, että Risto on kirjassaan oivallisen hyvillä esimerkeillä pystynyt kuvaamaan sen, mitä hyvä hallitustyöskentely parhaimmillaan on. Kirja sopii vaikkapa oppikirjaksi.

Vuonna 2018 kuluttajille rekisteröitiin noin 1,6 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää. Asiakastieto Groupin henkilöluottotietorekisterissä on nyt ennätykselliset 382 000 maksuhäiriöistä henkilöä eli 7 700 enemmän kuin vuotta aiemmin. Keskimäärin jokaisella rekisteröidyllä on 15 maksuhäiriömerkintää.

”Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä kasvaa, vaikka yleinen taloudellinen kehitys on myönteinen ja työllisyyskin paranee. Nyt tarvitaan nopeita ja konkreettisia toimia, jotta ylivelkaongelman laajeneminen saadaan pysähtymään. Esimerkiksi Ruotsissa kehitys on aivan päinvastainen. Siellä maksuhäiriöisiä henkilöitä on entistä vähemmän. Kattava  tiedon hyödyntäminen on siellä auttanut”, korostaa liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Asiakastieto Groupista.

Eduskunta sai torstaina 13. joulukuuta esityksen lainmuutoksista, jolla parannetaan osakkeenomistajien oikeuksia vaikuttaa pörssiyhtiön johdon (hallituksen, toimitusjohtajan, hallintoneuvoston) palkitsemiseen.

Palkitsemisesta päättää edelleen nimittävä elin: hallituksen palkitsemisesta päättää yhtiökokous ja toimitusjohtajan palkitsemisesta hallitus, mutta palkitsemispolitiikka pitää esitellä yhtiökokoukselle ja yhtiökokous pääsee siitä äänestämään. Avoimuus ehkäisee osakkeenomistajien oikeuksia loukkaavia käytäntöjä.

Vuoden 2018 alku ennakoi ennätysmäistä vuotta suomalaisille startupeille ja aikaisen vaiheen kasvuyrityksille. Vuoden ensimmäisen puolikkaan kuluessa yhteensä 90 suomalaisyritystä sai sijoituksen pääomarahastolta (= venture capital, VC). Suomalaisten saamien saamien pääomasijoitusten kokonaissumma, 135 M€, ylitti jo vuoden puolessa välissä koko edeltävänä vuonna tehtyjen sijoitusten summan.

• Sijoitusten volyymin nousu kertoo yhtäältä aikaisen vaiheen yritysten potentiaalista, ja toisaalta myös yrittäjien halusta kasvaa yhdessä juuri pääomasijoittajan kanssa. Pääomasijoittaja jakaa riskiä yrittäjän kanssa ja tuo startupeille ja kasvuyrityksille paitsi rahaa myös osaamista ja aktiivista tukea kasvuun. Myös pääomasijoittajan verkostot esimerkiksi potentiaalisiin asiakkaisiin, yhteistyökumppaneihin ja jatkosijoittajiin ovat avainasemassa yhteistyössä, kommentoi Pääomasijoittajat ry:n toimitusjohtaja Pia Santavirta.