Yritystoiminta ja välittäjät

Suomessa on pitkään puhuttu kuluttajalainojen sääntelystä ja pohdittu, miten ylikorkeiden korkojen periminen pikavippejä nostavilta asiakkailta saataisiin loppumaan.

Ensin tuli vuoden 2013 lakiuudistus, joka määräsi alle 2000 euron kulutusluottojen maksimikoroksi 50 %. Tämä sai luonnollisesti aikaan sen, että luotottajat alkoivat tarjota pääosin yli 2000 euron lainoja tai vähintään 2000 euron luottolimiittejä, josta asiakas sai nostaa vaikka 10 euroa kerrallaan omien tarpeidensa mukaan. Monen mielestä ensimmäinen laki vain lisäsi ongelmia, koska lainasummat kasvoivat, eikä korkoja saatu kuriin.

Viime vuoden syyskuun 1. päivänä saatiin uusi laki voimaan. Jatkossa kaikkia kuluttajalainoja koskee 20 %:n vuosittainen korkokatto. Muut lainakustannukset, kuten avausmaksut ja tilinhoitopalkkiot saavat olla korkeintaan 150 euroa vuodessa.

Kiinassa toimivat eurooppalaiset yritykset pelkäävät liikevaihtonsa jopa puolittuvan kesään mennessä, osoittaa Euroopan kauppakamarin selvitys. Kiinassa toimivat yli 400 suomalaisyritystä kärsivät viruksesta väistämättä.

Yli 90 prosenttia yrityksistä ilmoitti liiketoimintansa jo kärsivän merkittävästi. Tuotanto seisoo, alihankkijat eivät pysty toimittamaan tavaraa ja logistiikan järjestäminen on erittäin vaikeata Kiinassa sisäisesti sekä konttipulan takia myös kansainvälisesti. Lähes puolet yrityksistä pelkää liikevaihtonsa puolittuvan vuoden 2020 ensimmäisen puoliskon aikana. Ensimmäisellä vuosineljänneksen liikevaihdon pudotuksen uskotaan olevan ainakin 20 prosenttia.

Pörssinoteeratut rahastot (ETF:t) ovat sijoittajan kannalta käytännöllisiä. Rahasto-osuuksia voi ostaa ja myydä pörssissä ja niiden kulut ovat monasti pienempiä kuin aktiivisesti hoidetuissa rahastoissa.

ETF rahastojen keksiä oli akustiikkaan perehtynyt fyysikko ja insinööri Nate Most, joka siirtyi myöhemmin rahoitusmaailman palvelukseen. Hän esitti ajatuksensa Vanguard:n pääjohtajalle John Bogle:lle ja tästä syntyi vuonna 1993 ensimmäinen ETF rahasto SPY.  ETF rahastoissa on tänä päivänä kasvava osa maailman pörssivarallisuudesta.

Suoraa osakesijoittamista harrastava voittaa ETF sijoittajan keskimäärin ETF rahaston kulujen verran (0.2....0,7% / vuosi), mutta ETF sijoittaja saa hyvän hajautuksen helpolla eikä hänen tarvitse itse huolehtia hajautuksen rakentamisesta ja ylläpitämisestä. ETF rahasto on helppo ja hyötyyn nähden edullinen tapa hajauttaa. 

Mihin ETF rahastojen halvemmat hinnat perustuvat?  Halvat hinnat perustuvat rahastoyhtiöltä vaadittavaan pienempään työmäärään ja vastuuseen:

• Pääosa rahasto-osuuksien kaupasta käydään pörssissä osuudenomistajien välillä eikä rahastoyhtiölle koidu tästä työtä
• Rahasto-osuuksien omistajien rekisteristä huolehtii arvo-osuustili järjestelmä eikä rahastoyhtiön tarvitse tietää kuka osuuksia omistaa eikä tehdä töitä asiakkaiden kanssa

Kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli 95,6 mrd. euroa marraskuun 2019 lopussa. Talletuksista selvästi suurin osuus on käyttelytileillä, joilla oli rahavaroja 82,6 mrd. euroa.

Suomalaisilla oli samaan aikaan portfoliosijoituksia (pörssiosakkeita ja rahastoja) yhteensä 62 Mrd€. Tämä on selvästi vähemmän kuin mitä tileillä makaa käyttämätöntä rahaa.

Miten suuren kansantaloudellisen tappion nuo joutilaina tileillä makaavat rahat aiheuttavat? Ei itse asiassa suurta tappiota. Pankit lainaavat nuo rahat eteenpäin asunnontarvitsijoille ja yrityksille ja sitä kautta rahat päätyvät hyviin kohteisiin. Pankeilla on palkattuna asiantuntijoita, jotka osaavat ohjata rahat hyviin kansantaloutta hyödyttäviin kohteisiin. Tämä on pankkiliiketoiminnan ydin.