Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Verotus virtaviivaistuu tulorekisterin myötä, mutta ei vielä Ruotsin järjestelmän tasolle

Tänään valtaosa suomalaisista saa veronpalautuksia vuoden 2017 verotuksesta. Palautuksia saa yhteensä lähes 3,6 miljoonaa suomalaista ja yhteensä 2,9 miljardin euron edestä. Se on veronmaksajaa kohdenkin laskettuna tuntuva summa, mikä vaikuttaa monilla myös kulutukseen.  Sillä on myös merkitystä, että se tulee vasta joulukuussa. Minua onkin toisinaan ihmetyttänyt, miksi palautukset ja toisaalta myös mätkyt tulevat vielä nykyäänkin tällä tavoin vasta melkein vuosi verovuoden päättymisen jälkeen. No, vuonna 2019 tämä tulee verotusjärjestelmämuutosten ansiosta muuttumaan, mutta taidamme siitä huolimatta jäädä vielä verotuksen reaaliaikaisuudessa Ruotsista jälkeen.

Käyttäjän J.Vahe kuva

”Sensuurista”

Aivan ensimmäiseksi sanon lämpimästi kannattavani otsikon aihetta. 1789 Ranskassa asia määriteltiin näin: ”Kaikki kansalaiset voivat puhua, kirjoittaa ja julkaista mielipiteitään vapaasti paitsi silloin, kun he syyllistyvät tämän vapauden laissa määriteltyyn väärinkäyttämiseen.

Myöhemmin tuossa tekstissä lukee näin: ”Omistusoikeus on loukkaamaton ja pyhä, eikä sitä saa ottaa keneltäkään pois, ellei laillisesti todettu yleinen tarve sitä aivan ilmeisesti edellytä toimeenpantavaksi oikeudenmukaisilla ehdoilla ja siten, että siitä ennalta maksetaan korvaus.”

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Jäitä hattuun päättyvän perustulokokeilun tulosten tulkintaan

Kaksi vuotta kestävä perustulokokeilu päättyy tämän kuukauden lopussa. Kirjoitin aiheesta kaksi vuotta sitten, miten kokeilun puutteita arvioitaessa on huomioitu lähinnä vain se, että tukea ei peritä verotuksen kautta takaisin tulojen kasvaessa, mutta ei lainkaan sen merkitystä, että kokeilun vaikutuspiirissä olevat (ei vain tuensaajat, vaan mahdollisesti myös esim. tuensaajia työllistävät) tietävät kyseessä olevan kokeilun. Tätä näkökulmaa en ole vieläkään nähnyt muissa asiaa käsittelevissä kirjoituksissa, vaikka tuoreiden lehtijuttujen yksittäistapauksien kuvauksissa voikin käytännössä olla havaittavissa tilanteen poikkeuksellisuuden vaikutusta asianomaisiin.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Thukydideksen ansa

Thukydideksen ansan voi määritellä seuraavasti: Kun nouseva kansakunta uhkaa hankkia valta-aseman sen nykyiseltä haltijalta, on sotilaallisen yhteenoton todennäköisyys suuri. Ilman muutoksia kahdenvälisissä suhteissa sotaa ei vältetä. Tässä tapauksessa kyse on Kiinasta ja Yhdysvalloista. Harwardin professori Graham Allison on historiaa tutkiessaan löytänyt noin viimeisen 500:n vuoden ajalta kuusitoista hetkeä, jolloin nouseva valtakunta on uhannut johtavan valtion asemaa. Näistä kuudestatoista hetkestä kaksitoista on johtanut sotilaalliseen yhteenottoon. Yhteenotoista esimerkkeinä voi mainita maailmansodat ja niiden välttämisestä 1900-luvun alkupuolen Britannian ja Yhdysvaltojen välisen tilanteen. Seuraavien vuosikymmenien aikana näemme miten käy.

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Hallitustyöskentelyä

Lienee tunnettua, miten Siilasmaa kirjassaan kuvaa Ollilan hallitustyöskentelyä. Vieressä istui tuleva taloustieteen nobelisti, mutta Ollila itse selosti maailmantalouden kulloistakin tilaa, asiaa joka saattoi hallitukselle olla jo valmiiksikin hivenen tuttu.

Asetelma tuo ikävästi mieleen oheisen kuvan. Mannerheim oli sitä mieltä, että puolustusneuvostossa oli vain hän puheenjohtajana sekä joku rivijäsen hänen alaisenaan korostamassa puheenjohtajan asemaa. Kun muut, koulutetummat jäsenet, esim. kl. Öhquist, halusivat keskustella, Mannerheim piti tilannetta outona.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Mitä raha on – jo oikeat vaihtoehtovaluutat sen kertovat

Tarkoitukseni oli käsitellä rahan olemusta Bitcoin-juttusarjan viimeisenä osana, mutta kiireiden keskellä se jäi. Tartun siihen nyt hiukan jälkijunassa, aihehan ei mihinkään vanhene, päinvastoin pysyy kiusallisesti tapetilla uusien keinovaluuttojen rynniessä markkinoille hyväuskoisten päänmenoksi.

Keinovaluuttojen yleinen argumentti on, että ne ovat turvallisia toisin kuin keskuspankkien valuutat, joiden ostovoiman iflaatio murjoo jatkuvaa ja nopeaa tahtia. Keinovaluutat ovat muka vastaus milloin milläkin konstilla tähän olevinaan kauhistuttavaan ilmiöön eli rahan ostovoiman hitaaseen rapautumiseen. Toinen ja perinteinen ns. fiat-rahan vaihtoehto on sen sitominen johonkin konkreettiseen, yleensä kultaan. Näinhän asia aikoinaan olikin keskuspankkivaluuttojenkin kohdalla. Sidoksesta kuitenkin luovuttiin tarpeettomana ja haitallisena, mikä osaltaan ruokkii innostusta keinovaluuttoihin.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Alhaiseen syntyvyyteen on yksinkertaiset toimivat korjauskeinot

Suomessa syntyy yhtä naista kohden alle 1,5 lasta.

Asia olisi korjattavissa eikä korjaaminen vaadi edes rahaa valtion budjetista. Eläkkeemme riippuvat tulevista sukupolvista ja olisi täysin perusteltavissa että lapsien määrä vaikuttaa tulevan eläkkeen suuruuteen esimerkiksi 10% / lapsi. 

Olisiko tämä oikeudenmukaista kun kaikki eivät voi saada lapsia? Muutos voi olla kivulias, mutta järkevät tavat hyväksytään aikaa myöden ja niitä aletaan pitää oikeudenmukaisuutena. Lapsiluvun vaikutus eläkkeeseen olisi eräs tällainen järkevä toimintatapa.  Monilla meistä ei ole edellytyksiä korkeakouluopintoihin ja se johtaa yleensä pienempään palkkatasoon. Se on samanlainen eriarvoistava, mutta järkevä toimintatapa johon olemme tottuneet.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

EVA analyysi: Julkinen SOTE sektori on epäoikeudenmukainen

Julkinen sektori on epäoikeudenmukainen selviää EVA analyysistä Soten sokeat pisteet. Yksityistä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajaa säännellään ja valvotaan tiukemmin kuin vastaavaa tehtävää hoitavaa julkista toimijaa. Näin julkinen sektori sorsii yksityisiä palveluntuottajia ja suosii omiaan.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Innovaatio: Energiavirasto jakaa rahaa tarjouskilpailun perusteella

Yritystuet tyypillisesti vahingoittavat yhteiskuntaa ja alentavat elintasoamme. Parempi tapa on määrätä haittavero haitallisesta toiminnasta ja antaa markkinoiden päättää mitä teknologiaa ja tapaa on kulloinkin järkevä käyttää ja mikä yritys onnistuu parhaiten.

Mutta kun tukirahoja pitää jakaa ja kun jaettavaa on paljon niin energiavirasto on löytänyt uuden tavan jakaa rahaa.  Rahaa saa tarjouskilpailussa menestynyt. Tarjouskilpailun perusteella sähkön tuottaja hyväksytään preemiojärjestelmään. Tarjouksia voivat tehdä tuulivoiman, aurinkovoiman, biomassan, biokaasun ja aaltovoiman sähkön tuottajat.

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Norjan osinkojen verotuskäytäntö 2019

Norjan veroviranomaiset muuttavat osinkojen verotuskäytäntöään vuoden 2019 alusta eli muutaman kuukauden kuluttua. Ensi vuodesta alkaen Norjan verottaja pidättää osingoista 25 prosenttia, kun aiempi pidätys oli 15 prosenttia.

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus