Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Trump lyö löylyä kauppasopuoptimismiin

Arvoin pari päivää sitten markkinakatsauksessa, että Kiinan osakemarkkoiden pitkä laskeva trendi on päättynyt, eli laskumarkkina pulkassa. Tähän tein tosin sen varauksen, että alaspäin vielä tullaan keskipitkän trendin muodossa, mutta markkinan pohjat olisivat jo takana.

Fundamentaali syy tähän olisi joko optimismi, joka kohdistuu kauppasopuun Yhdysvaltojen kanssa, tai perusteltu odotus hallituksen tuhdista elvytyspaketista. Niillä rahassa rypevä Kiina on doupannut hiipuvaa kasvua ennenkin, koska totalitaristisesta järjestelmästä huolimatta hallinnon on huolehdittava suosiostaan. Ja tehtävä ylipäänsä tolkullista talouspolitiikkaa, jos aikoo pärjätä maailman myrskyissä.

Kauppaneuvotteluihin kohdistuva optimismi on ainakin ollut yksi syy osakkeiden viime kuukausien nousuryntäykseen. Sen todisti Donald Trump, jonka twiitti viime yönä innosti Kiinan pörssit hurjaan nousurykäykseen. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

USA, Venäjä ja Lähi-Itä ovat maailmanpankin tilastojen valossa sotilaallisia riskejä

Maailman maat käyttävät yhä pienenevän osan tuloistaan aseisiin ja puolustukseen selviää SIPRI:n ja maailmanpankin tilastoista (kuva alla). Tämä tarkoittaa sitä, että sotilaallista aggressiota käyttämällä ei ajatella saavutettavan hyötyä.

Tähän on muutama poikkeus: USA, Venäjä ja jossain määrin myös lähi-Itä. Näillä alueilla sotilaallinen budjetti ylittää 3%/BKT ja käytännön toimet osoittavat, että sotilaallista aggressiota on käytetty ja käytetään muuhunkin kuin oman alueellisen koskemattomuuden takaamiseen. Maailmanpankin tilastoista selviää, että USA, Venäjä ja kenties myös lähi-Idän maat muodostavat maailmalle sotilaallisen riskin.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

​​​​​​​Brittien tuska - brexit käy ennustetun kalliiksi

Ennen Britannian EU-kansanäänestystä kampanjat julistivat jyrkästi ristiriitaisia väitteitä brexitin seurauksista. Eroa ajaneet puhkuivat kaikkea mahdollista riemua, mikä EU:sta irtoamisen jälkeen odottaisi. He vakuuttivat Britannian voittavan erossa taloudellisesti, koska jäsenmaksut säästyisivät, ja suuri ja mahtava Britannia kyllä saisi EU:n yhteismarkkinan tilalle parempia kauppasopimuksia.

Vasta valtaan noussut, jyrkkää nationalismia kannattava ja EU:ta vihaava Donald Trump lupaili samaa, vaikka EU oli Britannian ylivoimaisesti tärkein kauppakumppani. Sille oli vaikea keksiä korvaajaa jo maantieteen, väestöpohjan ja talouden koon vuoksi. Mutta nationalistisessa huumassa kaikki kääntyi mahdolliseksi – puheissa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Internet ekonomia tuo rajattoman talouskasvun

Internet muuttaa ja on jo muuttanut talouden lainalaisuuksia tavalla, jotka ovat saaneet jotkin julkaisut käyttämään asiasta nimeä "uusi talous", "new economy", "dot-com economy" tai "Internet economy". Monet julkaisut kuitenkin jäävät kauas tavoitteesta - uusien taloudellisten lainalaisuuksien matemaattisesta formuloinnista. Tässä kuitenkin hahamottelemme muutamalla sanalla mitä Internet tarkoittaa taloudellisille lainalaisuuksille:

Lähtökohdat ovat seuraavat:

  1. Palvelun tai tuotteen monistaminen ei maksa käytännössä mitään tai niin vähän että sitä ei tarvitse ottaa huomioon (esim. pc pelit)
  2. Palvelun toimittaminen asiakkaille ei maksa käytännössä mitään (esim. tämä verkkolehti, pc pelit, podcast sisältö, videot)
  3. Palvelun rakentaminen ja tuottaminen vie paljon aikaa ja rahaa (esim. pc pelit, tämä verkkolehti, youtube videot tai musiikki) ja se täytyy tavalla tai toisella saada takaisin myynti- tai muina tuloina.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Virkamiehistön vaaliohjelma keventäisi hyvinvointiyhteiskuntaa

Virkamiehistöllä ei ole hallituskauden aikana selkeää oikeutta ottaa julkisesti omaa kantaa esimiestensä, poliitikkojen politiikkaan. Vaalien alla tilanne muuttuu. Virkamiehistö vapautuu edellisen hallituksen alaisuudesta ja voi ottaa vaaleihin saakka kantaa. Valtiovarainministeriö noudatti tälläkin kertaa tätä periaatetta ja julkaisi tulevan vaalikauden talous- ja hallintopolitiikan lähtökohtia käsittelevän virkamiespuheenvuoron  ”Uudistuva, vakaa ja kestävä yhteiskunta”.

  • Hyvinvointiyhteiskunta on antanut lähes 4%/BKT liian suuret ilmaispalvelulupaukset kansalaisilleen (=kestävyysvaje)
  • Julkinen sektori on antanut muitakin takeita yrityksille, yksityisille ja euromaille. Vastuiden määrä on kasvanut huomattavasti.

Virkamiehet haluavat julkiseen talouteen 2Mrd€ sopeutuksen muista kuin sosiaali ja terveydenhuollon menoista ja lisäksi sosiaali ja terveysmenoista on säästettä vielä 3Mrd€ lisää (= ns. sote säästöt). Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työssä käyvillä on enemmän rahaa käytettävissään ja taas julkinen sektori pystyy tarjoamaan heikompia hyvinvointiyhteiskunnan tulonsiirtoja ja ilmaispalveluita.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Helsinki, Turku ja Tampere ovat keveitä verottajia

Maakuntakeskuksista keveimmin verottavat Helsinki, Turku ja Tampere. Kovimmat veroasteet löytyvät pienistä maakuntakeskuksista kuten Kokkolasta, Seinäjoelta ja Kajaanista.

Veronmaksajain Keskusliiton esimerkkilaskelmassa keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat pääkaupungissa kunnallis-, kirkollis- ja kiinteistöveroa yhteensä 14 533 euroa. Kokkolassa kyseisiä veroja maksetaan 3 182 euroa enemmän.

Tiedot ilmenevät Veronmaksajien selvityksestä, jossa on vertailtu kunnallisia veroja Manner-Suomen kunnissa. Selvityksen on laatinut Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Poliittista ”vastuunkantoa” pahimmillaan

Mikko Kärnän julkisuushakuisuus on uskomatonta. Mies on ollut eduskunnassa tukemassa soteuudistusta ja nyt kun ongelmia ilmaantuu, teksti on tällaista: ”Esperin käsissä on huonon hoidon seurauksena kuollut todennäköisesti enemmän veteraaneja kuin Neuvostoliiton suurhyökkäyksessä Karjalan kannaksella.”

Kyse ei ole ihan mistään jälkiviisaudesta omalta osaltani. Tuo kirjoitukseni on 4 vuotta vanha. Ulkoistamisen ongelmat ovat olleet omaisten ja ammattilaisten tiedossa 20 vuotta.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Valtion velkaelvytys ei enää toimi Suomessa

John Maynard Keynes kehitti maailmankuulun talousopin, jonka mukaan valtion tulee taantuman aikana elvyttää taloutta ottamalla velkaa ja esimerkiksi teettämällä infrastruktuuritöitä. Talous elpyy valtion avittamana nopeammin ja vähemmin vaurioin. Mutta kivuliaat vuodet 2009-2016 osoittivat että tämä talousteoria ei enää toimi Suomessa. Talous ei enää valtion budjettielvytyksellä ja velanotolla elvy, päinvastoin se kurjistuu. Mutta miksi näin? Tämä anasaitsee selityksen.

Oheinen kuva kertoo oleellisen Keynes:n talousteoriasta:

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

IMF:n suositukset Suomelle ovat tervettä järkeä

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on antanut lausunnon Suomen taloudesta.  IMF toivoo että Suomi lisää talouden dynaamisuutta:

  • Työntekijöille voisi antaa perusoikeuden itsenäiseen työehdoista sopimiseen esimerkiksi työpaikan omien työehtosopimuskäytöntöjen puitteissa.
  • Työttömäksi jäämisestä maksettavia kannusteita voisi muuttaa niin että työttömäksi jäävän kannattaa hakea työhön pian työttömäksi jäämisen jälkeen
  • Kannusteita tarvittaisiin lisää niin että ihmiset siirtyisivät halukkaammin työpaikasta toiseen

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus