Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yhteiskunnan palvelurakenteen dynamiikka jähmettyi vuoden 2009 jälkeen

Lainoista maksettava reaalikorko (kuvan punainen käyrä) on eräs luotettavimmista yhteiskunnan muutos- ja kehitys- nopeuden mittereista. Mutta miksi juuri tämä mittari kertoo yhteiskunnan dynaamisuuden asteen? Tässä muutama syy:

  • Lainaa ei kannata antaa, jos on paremmin tuottavia kasvualoja, joista saa paremman tuoton. 
  • Yritykset ja valtiot eivät suostu investoimaan, ellei korko ole näin alhaalla. Ei ole investointikohteita, jotka tuottaisivat paljoakaan paremmin.
  • Jos yhteiskunnan tuote- ja palvelurakenne muuttuisivat keskimäärin nopeammin, niin olisi investointikohteita, joihin kannattasi ottaa lainaa vaikka isommallakin korolla. Mutta kun ei ole. 

Suomalaisen yhteiskunnan palvelurakenteen dynaamisuus on tämän mittarin mukaan vähitellen jäähtynyt ja yhteiskuntamme kulutusrakenteen kehitys on lähes pysähtynyt vuoden 2009 jälkeen. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kansalaisten varojen konfiskoiminen vaatii ekonomistien mukaan harkintaa

Modern Monetary Theory (MMT) väittää että valtiot joilla on oma valuutta voivat huoletta painaa keskuspankissaan rahaa julkisen sektorin käyttöön. Suomalaiset ekonomistit ovat asiasta eri mieltä. Heidän mielestään alijäämistä kannattaa ja pitää olla huolissaan. 

Suvereeneilla valtioilla on kaksi tapaa konfiskoida kansalaisten varoja haltuunsa, verotus ja rahan painaminen omaan käyttöön. Tulos on suurin piirtein sama. Näissä kahdessa tavassa on yksi ero. Verot voidaan kohdentaa kun taas rahan painaminen kohtelee kaikkia samalla tavalla.

Ekonomistit tuntuvat olevan sitä mieltä että kansalaisten varojen ottaminen yhteiseen käyttöön vaatii aina harkintaa, tehtiinpä se niin taikka näin.

Käyttäjän J.Vahe kuva

"Trump toimi oikein"

 

En ole Sanoma Oy:ltä aiemmin nähnyt tuollaista otsikkoa. Perusteluna oli, että nyt on herättävä. Oma lisäperusteluni on, että kun esim. Italia on taatusti yrittänyt koronan suhteen vähemmän kuin Kiina, lyödään rajoitus kaikkiin Schengen-maihin. Trump ajaa USA:n, ei EU:n etua.

Muutoinkin on sanottava, että Trump lähes kasvaa silmissä. Hänen vastenmielisyytensä kättelyyn lienee uusi normaali. Lisäksi hänen potentiaalisimmat vastaehdokkaansa ovat häntäkin vanhempia, lähes 80-vuotiaita, joitten ikäisten USA:n omien viranomaisten ohjeitten mukaan pitäisi pyrkiä pysyttelemään kotona vällyjen alla.

Linkissä Trumpin puhe

https://twitter.com/realDonaldTrump/status/1237924069397467137  

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset toivovat muutosta kohti markkina- ja valintataloutta

Suomalaiset suhtautuvat yhä suopeammin markkinatalouteen selviää EVA:n arvo ja asennetutkimuksesta.

Suomalaisten asenne on osin ristiriidassa taloudellisen järjestelmämme kanssa.

Taloudellinen järjestelmämme on merkittäviltä osin suunnitelmataloudellinen. Suuri osa bruttokansantuotteesta virtaa julkisen sektorin kautta ja julkinen sektori päättää mitä tuotetaan ja kuka tuottaa. Tämä on suunnitelmataloutta.

Taloudellinen järjestelmämme on myös sosialistinen. Portfoliovarallisuutta (pörssiosakkeet + sijoitusrahastot) on yksityisillä ihmisillä noin 60 Mrd€ ja julkisella sektorilla taas selvästi yli 220 Mrd€. Suurten yrityksien omistajaohjaus on pääosin julkisten, yhteisomistuksessa olevien organisaatioiden hallussa. Olemme näiltä osin sosialistisessa järjestelmässä.

Käyttäjän Piksu kuva

Suomalaisten työpanoksesta yli 50% päätyy hyvinvointivaltiolle

Poliittisessa keskustelussa on monasti tuotu esille se, että työllisyyttä pitää edistää jotta julkinen hyvinvointivaltio voitaisiin säilyttää. Piksu selvitti teemmekö töitä ennen kaikkea julkisen hyvinvointivaltion hyväksi vaiko enemmän omaksi hyväksemme.

Kyllä poliitikkojen käsitys oli oikea. Teemme töitä ennen kaikkea julkisen hyvinvointivaltion hyväksi.

Piksun tekemän laskelman mukaan noin 52% yksityisellä työnantajalla työtä tekevän henkilön tekemästä lisäarvosta siirtyy erilaisten veroluonteisten maksujen muodossa hyvinvointivaltiolle. Henkilölle itselleen jää 40% (laskelma oikealla).

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Työpaikkojen määrän kasvu on hyvän hallinon mittari

Työpaikkojen määrän kasvu on eräs hyvän hallinnon mittari.

Tähän mittariin yhdistyvät, koulutustaso, yritysten toimintaedellytykset, ihmisten mahdollisuus menestyä, lakien selkeys ja yksinkertaisuus sekä yritysten tasapuolinen kohtelu (vähän kohdennettuja yritystukia).

Viimeisen kymmenen vuoden aikana EU maista mallikkaimpia ovat olleet keskeisen Euroopan maat ja Ruotsi.

Heikoimmin ovat pärjänneet reuna-alueet kuten Romania, Kreikka, etelä-Italia, Espanja, Portugal, Tanska, Suomi, pohjois-Ranska ja Latvia.  Näillä kaikilla on ollut omat erityiset ongelmansa. Yksi on yhteistä - hallinto, joka ei hevin korjaa ongelmia. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Nuorten asennemuutos "viisas kasvattaa lainaa" on käytännön järkeä

Halvat korot innostavat investoimaan itseensä. Opintolainojen määrä ja koko kasvavat kiihtyvällä vauhdilla selviää Suomen Pankin tilastosta

Keskimääräinen maksamattoman opintolainan koko on 10'000€. Vastavalmistuvilla on opintolainaa huomattavasti tätä enemmän.

Yhteiskunnassa on menossa nuorten johtama asennemuutos. Lainaa voidaan pitää paljonkin eikä sitä ole kiire maksaa takaisin kun korko on mitätön ja reaalikorko negatiivinen. "Viisas kasvattaa lainaa" asenne on pankeille etu ja nuorille aikuisille käytännön järkeä. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Alhainen korkotaso jähmettää yhteiskunnan dynaamisuutta

Alhaisella korkotasolla on välittömiä positiivisia vaikutuksia

  • Yritysten rahoitus halpenee, voitot kasvavat ja investointeihin riittää rahaa
  • Ihmiset ostavat halvemman rahoituksen turvin asuntoja, rakentaminen piriristyy ja kestokulutushyödykkeet menevät kaupaksi ja kulutus ja bruttokansantuote lisääntyvät
  • Julkinen sektori saa halpaa rahoitusta ja pääsee myymään omistuksiaan ja voi näiden tulovirtojen turvin lisätä julkisen sektorin kulutusta ja osuutta kansantaloudesta

Negatiivisia vaikutuksia tulee vuosien viiveellä

  • Asuntojen, kiinteistöjen ja tonttien hinnat nousevat tasolle, jossa sijoituksen tuotto riittää kattamaan entisen 3% lainakoron sijasta noin 1% koron.
  • Kiinteän omaisuuden hintojen nousu aiheuttaa sen että palkalla on vaikea hankkia kiinteää omaisuutta. Yhteiskuntakierto tyrehtyy ja syntyy omistava rälssi. Kiinteä omaisuus menee perintönä.  Ja kun henkilötason yhteiskuntakierto hidastuu niin myös yhteiskunnan kehitys hidastuu.
  • Kaikenlaisten huonosti tuottavien pitkäikäisten investointien (tunnin juna, Tallinna tunneli, ydinvoimalaitos....) rakentaminen muuttuu järkeäväksi kun rahaa voidaan sitoa kohteeseen lähes nollakorolla ja määräämättömäksi ajaksi.  Investoinnit kohdistuvat huonosti ja hitaasti vaikuttaviin kohteisiin. Huonoja investointeja tekevät kaikki: yritykset, valtiot ja yksityishenkilöt. Yhteiskunnan kehitys hidastuu vastaavasti. 
Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Tuottavuustuholaiset

Teknologinen kehitys lupaa suuria mahdollisuuksia, mutta tuottavuuskehitys kulkee eri suuntaan eli laskee pikkuhiljaa. Tämä koskee erityisesti länsimaita ja vielä enemmän Eurooppaa joka pärjää vielä pohjois-Amerikkaa huonommin. Missä vika? Asiaan ei ole yksinkertaista vastausta, mutta Fredrix Erixon ja Björn Weigel ovat löytäneet neljä merkittävää tekijää ja julkaisseet kirjan The Innovation Illusion. Tekijät ovat seuraavat:

 

  1. Harmaa omistajuus

  2. Byrokraattien ja riskinkarttajien hallitsemat yritysjohdot

  3. Globalisaation kakkosvaihe

  4. Sääntelyn uusi tuleminen

 

Harmaa omistajuus

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

EVA moittii suomalaisia huonosta asenteesta sijoittamista kohtaan

EVA kiinnittää artikkelissaan "Ryysyistä rikkauksiin" huomiota siihen että Suomessa ja Norjassa on siirretty rahoitusvarallisuutta ja osakeomistuksia julkisen sektorin ja säätiöiden haltuun.

Suomessa julkisen sektorin kilpailukykyä sijoitusmarkkinoilla kehitettiin viimeksi Sipilän hallituksen toimesta korottamalla yksityissijoittajien verot minimissään 25,5% julkista sektoria, säätiöitä ja ulkomaisia sijoittajia suuremmaksi. Osakesäästötilin avulla annettiin hallituskauden lopuksi yksityissijoittajamyönteisempi mielikuva tilanteesta.

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus