Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Brexitistien pellekuningas housut nilkoissa

Muistatteko vielä Nigel Faragen? Tämän Timo Soiniakin rutkasti suurisuisemman ja nationalistisemman populistin, joka lopulta onnistui riemuunsa liki tukehtuen elämäntehtävässään, Britannian erottamisessa EU:sta. Joka pauhasi vaalikampanjassa hengenheimolaistensa kanssa  rappausten irtoillessa, kuinka suuri ja mahtava Britannia pyyhkii persauksensa rupuisella EU:lla irrotessaan sen verta imevästä talutusnuorasta. Kuinka EU kerjää polvillaan Britannialta sopimusta millä tahansa sen sanelemilla ehdoilla, koska EU on luuseri ja Britannia winneri. Kuinka Britannia rykäisee mahtavat kauppasopimukset muun maailman kanssa sormia napsauttamalla siivottuaan EU:n tunkkaiset pölyt harteiltaan muutamassa kuukaudessa. 

Mitä mussuttaa nyt tämä torikauppiaiden kuningas? Että EU haluaa nöyryyttää Britanniaa sopimusneuvotteluissa. Että EU vaikeuttaa tahallaan sopimuksen laatimista salaliitossa toista kansanäänestystä janoavien brittien kanssa.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Taloudellisuuteen kannustamisesta

Täsmennän, että aikaisempi hapan asenteeni sijoitussäästötileihin johtuu siitä, että tiedän kok:n luvanneen keventää sijoitusten verotusta jo 13 vuotta. Nykyisessä ns. ”toteutuksessa” erityisen lystikästä on se, että sehän jätetään seuraavalle hallitukselle.

SDP:n kanta ilmenee alustavasti linkistä ja en voi kuin ihmetellä.

SDP syntyi yli sata vuotta sitten puolustamaan työläisen asemaa. Nyt tuntuu, että SDP haluaa pitää osakesäästäjää riiston kohteena.

Linkistä:

1) ”Osakesäästötili ei johda siihen, että ihmisten rahat siirtyvät käyttelytileiltä kansantaloudellisesti tuottamaan, koska käyttelytilitkin tuottavat kansantaloudelle.”

Kyse ei ole alkuunkaan siitä, että osakesäästäjän tarvitsisi maksimaalisesti tukea kansantaloutta vaan omaa talouttaan. Kansantalous menestyy parhaiten, kun ihmisten omat taloudet ovat kunnossa. Pankkitileille ei makseta korkoa ja viimeisten vuosikymmenten aikana Helsingin pörssi on tuottanut keskimäärin vajaat 8 % vuodessa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Viennin tukeminen vahingoittaa kansantalouttamme

Kansantalous asettuu ennen pitkään tasapainoon jossa tavaroiden ja palveluiden vienti ja tuonti ovat saman kokoisia. Akuutti epätasapaino korjaantuu väliaikaisesti pääomien viennillä taikka velkaantumisella. Mutta sitä ei ole järkevää jatkaa loputtomiin. Suomen viimeisin velkaantumisvaihe ja kilpailukyvyttömyytenä näkynyt epätasapaino vuosina 2007....2017 korjaantui kymmenessä vuodessa ja suurin piirtein samassa ajassa ovat suuremmat epätaspainot korjaantuneet muuallakin.

Viennin ja/tai tuonnin tukemisella saadaan samoja vaikutuksia

Monilla talouspoliittisilla toimilla on kokonaisuuden kannalta yllättäviä vaikutuksia. Eräs näistä on viennin tukeminen. Kun vientiä tuetaan niin vienti vetää ja pääomia virtaa maahan, nuo pääomat jaetaan palkkoina kansalaisille ja palkat nousevat kunnes ulkomaisia tavaroita aletaan kuluttaa niin paljon, että saavutetaan ulkoinen tasapaino. Samanlainen vaikutus olisi saatu jos olisi tuettu valtion tukiaisilla ulkomaisten tavaroiden maahantuontia ja kansalaisten ulkomaanmatkoja. Lopputulos olisi ollut suurin piirtein sama.

Tuonnin tukeminen olisi hieman järkevämpää kuin viennin

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Aasiasta, Euroopasta ja Amerikasta saapuvat maahanmuuttajat saavat nopeasti työtä

Euroopasta, Aasiasta ja Amerikasta tulevat maahanmuuttajat kotoutuvat nopeasti osaksi työelämää selviää ETLA tutkimuksesta "Immigrant Entrepreneurship in Finland /Paolo Fornaro" . Sen sijaan pohjois-Afrikasta ja lähi-Idästä tulevat maahanmuuttajat eivät sopeudu. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen valtio ottaa eniten muiden vastuita kantaakseen

Valtionvarainministeriö kiinnittää taloudellisessa katsauksessaan huomiota siihen että Suomen Valtio (ja julkinen sektori) on mukana takaus-/vakuutus- liiketoiminnassa tavalla joka hakee vertaistaan. Suomen julkisyhteisöjen takausvastuut ovat 32%/BKT (yhteensä 71Mrd€).

Nämä takaukset on yleensä annettu jonkin asian tukemiseksi eikä niistä siksi aina peritä täyttä korvausta. Siksi niitä ei kutsuta vakuutuksiksi. Mutta takaukset kuitenkin tekevät Suomen julkisesta sektorista kriisiherkän. Takauksista osa voi langeta maksuun kriisissä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Valtionvarainministeriö kaipaa valtiolta kestävämpää taloudenpitoa

Kuluvasta vuodesta 2018 on tulossa nykyisen suhdannevaiheen paras vuosi. Valtiovarainministeriö ennustaa 14.9. julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan talouskasvun kiihtyvän 3,0 prosenttiin tänä vuonna. Seuraavina vuosina Suomen talouden kasvu kuitenkin hidastuu runsaaseen 1½ prosentin vauhtiin.

Vaikka julkinen talous kokonaisuutena tasapainottuu, valtionhallinnon ja paikallishallinnon menot ylittävät edelleen tulot. Julkisen talouden sektoreista ainoastaan sosiaaliturvarahastot ovat ylijäämäisiä. Euromääräinen julkinen velka kasvaa siksi edelleen.

Tilauksessa kova ja karvas brexit

Kun Britannia päätti kansanäänestyksessä reilut kaksi vuotta sitten erota EU:sta harvinaisen likaisen kampanjan jälkeen, sanoin heti, että ratkaisusta oli tiedossa ainakin yksi hyvä puoli. Se todistaisi, kumman osapuolen toinen toistaan rajummat väitteet pitävät paremmin kutinsa. Britanniasta tuli populistien jyrkästi kyseenalaistaman Euroopan yhdentymisen koekaniini.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Osakkeita ja rahastoja lahjaksi, mitä pitää huomioida

On melko tavallista antaa lahjaksi riihikuivaa rahaa läheisille, joko irrallisena lahjana tai osana perintösuunnittelua. Monesti olisi kuitenkin selkeästi parempi idea antaa lahjaksi esim. osakkeita ja rahasto-osuuksia.

Veroton lahja on tällä hetkellä enintään 5000€ joka kolmas vuosi. Kaikki saman lahjanantajan sinä aikana annetut lahjat lasketaan yhteen. Lahjansaaja voi puolestaan saada tällaisia lahjoja muualtakin.

Raha on sinänsä yksinkertainen ja joustava lahjana, lahjansaaja voi tehdä sillä mitä haluaa. Toisinaan on myös eduksi ajatella hiukan kättä pidempää. On siis mahdollista antaa esim. osakkeita tai rahasto-osuuksiakin, ajatuksena kartuttaa vaurautta pidemmällä tähtäimellä.

Lahjaa suunniteltaessa on syytä huomioida sekä lahjanantajan että lahjansaajan tilannetta huolellisesti. Lahjanantajan näkökulmasta on mahdollista luopua voitolla olevista sijoituksista ilman veroseuraamuksia. Lahjansaajan näkökulmasta on mahdollista huomioida omaa verotusta, tai jatkaa saatujen sijoitusten omistajana ja samalla vaurastua.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Sotealan ammattilainen

En viitsi enää pöyristellä puheita ihmisroskasta, mutta somehälinän seurauksena katsoin, millä muskeleilla Pihlajalinnan Oulun johtajaksi on noustu. Ylioppilaaksi on kirjoitettu ja perheyrityksestä saatu töitä.

Sitten on piiiitkä rivi luottamustehtäviä kepun mandaatilla, ml. kansanedustajuus.

Äkkiä vain näytöt loppuivat ja potkut tulivat yhden (1) sanan takia.

 

__________________________________________________________________

 

Ei liity mitenkään aiheeseen, mutta vähän kummaahan se on, että yhden tilaston mukaan Suomi on eräs maailman vähiten korruptoitunut maa, mutta toisaalta lobbaukseen käytetään paaaljon rahaa.

Ja ilmeisesti sotefirmojen johdon rekrytointi on kanssa tavallisen vaikeaa ja ala turbulenttia.

 

En taatusti omista ensimmäistäkään Pihlajalinnan osaketta.  

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Sijoitussäästötili, ansiotulosäästötili, talletusraja ja tappiot

Hallitus on nyt aikeissa lanseerata monien sijoittajien pitkään odottaman sijoitussäästötilin, jonka sisällä saa käydä vapaasti kauppaa osakkeilla sekä nostaa osinkoja ilman veroseuraamuksia aina siihen asti, että tililtä nostaa rahoja johonkin muuhun käyttöön. Monelle sijoittajalle esitys näyttää olevan pettymys, mutta toisaalta on moni myös ottanut sen ilolla vastaan. 

Luulen, että sijoitussäästötilille kyllä riittää ottajia.

(Buddha Eden, Portugali 2015)

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus