Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Euroopan rahansiirtounioni on toteutettu Euroopan keskuspankin avulla

Kreikan, Kyproksen, Portugalin, Irlannin ja Espanjan pelastamiseksi luotiin Eurokriisin yhteydessä Euroopan vakausmekanismi EVM, jonka kautta valtionhallinnot poliittisen päätöksenteon mekanismein tarjosivat kriisimaille lähinnä edullisen velan muotoista tukea. Meidän suomalaisten vastuut noista lainoista ovat noin 11Mrd€ suuruisia.

Tuen poliittinen hinta oli kova. Kansalaisten laaja tuki rahansiirtounionille puuttui lähes jokaisessa maassa. Saamani tiedon mukaan EVM tyyppisestä rahansiirtounionista ollaan päättämässä luopua ja rahansiirtounioni on nyt pääosin toteutettu Euroopan keskuspankin avulla.

Suomalaisten vastuut Euroopan keskuspankin toteuttamasta rahansiirtounionista ovat tällä hetkellä laskentatavasta riippuen 40..80 Mrd€ luokkaa. Tämä selviä Suomen pankin taseen saatavista, josta kuva oikella. Koko tuo summa ei ole tukea vaan velkaa, joka on maksetaan aikanaan takaisin. Mutta velka on annettu markkinaehtoista rahoitusta edullisemmalla korolla ja vähemmillä vakuuksilla. Muutama prosentti vuodessa tuosta summasta voidaan laskea suoraksi tueksi. Tämä on se tapa jolla Euroland on toteutanut rahansiirtounionin. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Vasemmistopuolueet ajavat sijoittajien tasapuolisempaa verokohtelua

Suomalaisten yksityishenkilöiden portfoliovarallisuutta (pörssiyhtiöiden osakkeet, osake- ja sijoitusrahasto-osuudet) on verototettu tiukasti muun muassa inflaatiosta ja samalla julkiseen sektoriin kuuluvat eläkevakuutusyhtiöt ovat saaneet nauttia verovapaudesta. Tämä on johtanut siihen että yksityistä portfoliovarallisuutta on Suomessa jäljellä enää noin 25% julkisen sektorin portfoliovarallisuudesta ja julkinen sektori omistaa kontrollin useimpiin pörssiyhtiöihin.

Vasemmistopuolueet, SDP ja  Vasemmistoliitto ovat nyt asettuneet tukemaan tasapuolisempia sijoitusmarkkinoita jossa myös eläkevakuutuyhtiöitä verotettaisiin. Kokoomus, RKP ja Siniset ovat sen sijaan vahvasti sen kannalla että Suomi säilytetään nykyisenkaltaisena julkista omistusta suosivana maana. 

Kova brexit väistyy!

Britannian brexit-prosessi näyttää edelleen suurelta sähellykseltä, mutta pinnan alla tilanne on paljon parempi, jos politiikan lainalaisuudet lainkaan toimivat. Routa on ajamassa porsaan kotiin.

Tilanne on toki kaoottisuudessaan yhä absurdi. Pääministeri Theresa May houkuttelee parlamentaarikkoja oman sopimusluonnoksensa taakse lupaamalla erota heti sen hyväksymisen jälkeen. Omanlaisensa poliittisen taiteen ennätys sekin – ei vain taida moinenkaan temppu kääntää enemmistöä luonnoksen taakse.

Toinen ironinen ennätys demokratiassa on, että parlamentti kaappasi eroprosessin suoraan käsiinsä, koska hallitus jäpitti itsepintaisesti paikallaan uusintavaalien pelossa. Se on demokraattinen vallankumous perustuslain sallimalla tavalla: parlamentti ottaa itselleen kuuluvan vallan kyvyttömältä hallitukselta!

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Uusi rahateoria (Modern Monetary Theory) saavuttaa suosiota

"Uusi Rahateoria", englanniksi "Modern Monetary Theory (MMT)" herättää paljon keskustelua. Se puhuttelee tämän päivän keskuspankkien ja valtionvarainministeriöiden henkilökuntaa sekä hyvinvointipoliitikkoja. Se on käytössä Japanissa ja tulossa mahdollisesti käyttöön myös USA:n taloudessa.

Tälle 1990 luvulla nimensä saaneelle ajattelutavalle on ominaista että:

  • MMT ajattelee että valtion valtio voi kuluttaa aina silloin kun työttömyys nousee. Suvereenina toimijana valtio voi aina lainata rahaa keskuspankilta.
  • Keskuspankki on MMT:n näkemyksen mukaan osa suvereenia valtio-organisaatiota itseään ja valtio voi komentaa keskuspankin ostamaan valtion velkakirjoja niin paljon kuin tarvetta on.
  • Ja jos inflaatio käynnistyy, valtio kerää esimerkiksi veroilla liian likviditeetin pois markkinoilta. Näin valtio säätää inflaation kohdalleen. 
  • Suvereenien valtioiden ei siis tarvitse huolehtia velkaantuneisuudestaan. Ne voivat hyödyntää keskuspankkiaan ja painaa tarvittavan määrän rahaa. Tällä rahalla valtiot voivat tuottaa tulonsiirtoja, maksaa palkkoja ja saada talouden rattaat pyörimään aina täystyöllisyyteen saakka. Rahan pumppaaminen talouteen käynnistää täystyöllisyystilanteessa inflaation ja siksi inflaatio muodostaa rajamerkin, johon saakka valtio voi ja johon saakka sen pitää MMT:n mukaan elvyttää taloutta. 

Japani toteuttaa MMT oppeja

Tätä teoriaa käytetään nykyisin puhtaimillaan Japanissa, jossa keskuspankki ostaa ainakin suurimman osan valtion velkakirjoista ja myös merkittävän määrän yritysten velkakirjoja ja jopa pörssiosakkeita. Japanin valtion velka on nyt 253% bruttokansantuotteesta ja kasvaa. Työttömyys on Japanissa pidetty valtion kulutuksen avulla pienenä, alle 3% tasolla. MMT siis toimii ja sitä käytetään.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Ilmastonsuojelun sietämätön vaikeus

Kovasti vaalipaneeleissakin esillä ollut ilmastonmuutos ja sen vaikutukset herättävät paljon tunteita ja monet älykkäätkin ihmiset menettävät harkintakykynsä täysin. Liikkeellä on käsittämätön määrä väärää tietoa. Kyseessä on äärimmäisen monimutkainen asia. Sitä ei voi ymmärtää ilman pitkiä syy-seurausketjuja. Valitettavasti suurin osa ihmisistä pystyy käsittelemään lähinnä välittömiä seurauksia unohtaen todelliset syyt ja seurausten seuraukset. Ensiksi on syytä tehdä muutama muuttumaton perusasia selväksi:

 

  • Maapallo on enimmäkseen suljettu järjestelmä kasvihuonekaasujen näkökulmasta. Esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen kotimaalla ei ole merkitystä. Hiilidioksiditonni saastuttaa maapalloa yhtä paljon Kiinassa kuin Suomessa tuotettuna.

  • Päästöjä tulee aina mitata koko elinkaarelta.

  • Ei ole olemassa päästöttömiä energian tuotantomuotoja. On olemassa vain vähä- ja suuripäästöisiä tuotantomuotoja.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Eläkekatastrofi voidaan välttää nostamalla syntyvyyttä

Eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat eläketurvakeskuksen mukaan lähivuosikymmeninä vakaat. Työeläkemaksu (TyEL) voidaan jopa nykyisenkokoisilla eläkkeillä pitää alle 25 prosentissa aina 2050-luvulle asti. Syntyvyyden lasku aiheuttaa, ellei toimenpiteisiin ryhdytä, maksuun voimakkaan korotuspaineen tai eläkkeiden tasoon laskupaineen.

– Eläketurvan rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä varsin vakaat. Syntyvyyden aleneminen on kuitenkin syytä ottaa vakavasti. Nyt on aika miettiä, voiko väestökehitykseen vaikuttaa, sanoo kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki Eläketurvakeskuksesta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomi on ollut taantumassa kohti halpatyövoimamaata

Valtionvarainministeriön raportti "Tuottavuuden tila Suomessa" kertoo että työn tuottavuuden kasvu Suomessa pysähtyi vuoden 2007 finanssikriisiin (kuva oikealla) ja Suomi on sen jälkeen taantunut kohti halpatyövoimamaata.

Taantuminen kohti halpatyövoimamaata on itse omilla poliittisilla päätöksillä aiheutettu, mutta raportin analyysi kehityksen syistä on ohut. Raportin johtopäätöksistä löytyy seuraavia vinkkejä siitä minkä kenties voisi tehdä toisin:

Käyttäjän sergio kuva

Ulkomaisten osinkojen verotus

Tein jokin aika sitten sijoituskerhoamme varten selvityksen ulkomaisten osinkojen verotuksesta. Lähinnä minua innosti tarkempaan tutustumiseen se, että taas yksi maa, nimittäin Norja, päätti olla noudattamatta verosopimusta ja periä osingoista suuremman ennakonpidätyksen kuin verosopimuksen mukainen 15%.

Verosopimuksia on erilaisia, mutta Pohjoismaiden välillä systeemin pitäisi toimia niin, että yhtiön kotimaa perii 15% ennakonpidätyksen ja Suomi loput.

Jos maa perii enemmän kuin tuon 15%, pitää yksityishenkilön tai yrityksen hakea takaisin ylimenevä osa kyseisen maan verottajalta byrokraattisen ja joskus hitaan prosessin kautta.

Yrityksellä tulee lisäksi se ongelma, että siltäkin peritään sama 15%, vaikka ei oikeastaan pitäisi tehdä pidätystä ollenkaan. Tämä johtuu siitä, että osingon maksaja ei tiedä kuka osingon vastaanottaa, koska ulkomaiset omistajat ovat hallintarekisterissä. Yritys saa kuitenkin periä tämän pidätyksen takaisin melko helposti verolomakkeella 70 Suomen verottajalta suoraan.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Poliittisen päätöksenteon tuloksettomuuteen ovat syynä perustuslakituomioistuin, media ja lobbarit

Poliittinen koneistomme on osoittanut tällä ja edeltävillä vaalikausilla toimimattomuutensa. Vähänkään isompia uudistuksia ei saada läpi. Tällä vaalikaudella epäonnistuivat:

  • Maakuntauudistus (tätä on eri muodoissa yritetty jo noin 15 vuotta)
  • Työmarkkinoiden toimintaa parantavat kilpailukykylait (kiky sopimuksen mukaisilla palkanalennuksilla saatiin kilpailukykyä ilman että rakenteisiin tarvitsi puuttua)

Syyt epäonnistumisiin olivat mielestäni:

  1. Huonosti toimiva ja kolmijakoisen oikeusvaltion vastainen perustuslakituomioistuimemme (=perustuslakivaliokunta)
  2. Median (lähinnä kansallistetun median) tapa nostaa esiin niitä poliitikkoja, jotka löytävät ongelmia
  3. Perustuslakimme vastainen käytäntö, jossa työmarkkinajärjestöt määrittelevät työtä ja eläkkeitä koskevan lainsäädännön

1.  Oikeusvaltion vastainen perustuslakituomioistuimemme

Perustuslain mukaisuutta valvova perustuslakituomioistuimemme (=perustuslakivaliokunta) koostuu päivänpoliitikoista, jotka istuvat toisella pallilla eduskunnassa osana jotain puoluetta. He edustavat puolueensa kantoja ja puolueensa edustajina heidät on tähän tuomarintehtävään valittu. Ei ihme että perustuslakituomioistuimessa riidellään käytännössä päivänpolitiikasta ja jarrutetaan surutta vastapuolen ehdotuksia.

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus