Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Yksi iso murhe vähemmän

Toimitus toikin asiasta esiin jo oleellisen, mutta ruopaisen aihetta hiukan minäkin, koska Donald Trumpin mahdollinen voitto on huolestuttanut minua pirusti monestakin syystä. Silti olen viime viikkoina ladannut amerikkalaisia osakkeita, koska monista niistä on hintojen ropistua tullut varsin kiinnostavia hinnoittelun ja tuloshistorian valossa. Saatan jossain välissä availla ostoslistaani, jos ehdin.

Joka tapauksessa keskeinen huoleni oli Trump eikä Fed – eikä se koske vain Yhdysvaltoja. Onneksi Trump on vajonnut skandaalien myötä kauas Clintonin taakse. Vaikka tilanne saattaa tasaantua vielä kuukauden mittaan, en usko Trumpin enää nousevan sillasta. Näen siihen kaksi keskeistä syytä.

Republikaanien napavaikuttajista monet ovat kääntäneet selkänsä Trumpille viimeistään nyt nauhoiteskandaalin jälkeen. Monet olivat tukeneet häntä alun perinkin pitkin hampain niin tunkkaisen persoonan kuin konservatiivien kannalta epäortodoksisten linjausten vuoksi. He lähtivät riviin vain torjuakseen Hillary Clintonin. Republikaanit pelkäävät puolueen uppoavan kongressivaalissakin Trumpin vanavedessä. Siksi heidän on pakko ottaa reipasta hajurakoa.

Käyttäjän Norvestia kuva

Turruttaako yliannos riskiä?

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

 

Onko jatkuva epävarmuus ja yhä kasautuvat kriisit muuttaneet suhtautumista riskiin? Kun katsotaan pidempää perspektiiviä koko 2000-luvun ajalta, on asenteissa tapahtunut melkoinen muutos puolentoista vuosikymmenen aikana. Vuosituhannen alkupuolella maailma oli mahdollisuuksia täynnä ja kaikkialta huokui positiivisuus, kuten täyteen puhalletun kuplan henkeen kuului. Kasvavan epävarmuuden siemen alkoikin itää ja kasvaa kunnolla vasta Lehmanin kaatumisen myötä, jossa tulevaisuudenusko sai pahan ja pysyvän lommon. Samalla poliittinen ja valtiollinen riski nousi pintaan myös länsimaissa ja talouden syklit vaihtuivat kriisien sykleiksi.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

USA:n yhteiskunnan suurimmat uhat tulevat sisältäpäin

Hilary Clinton on voittamassa USA:n presidentin vaalit noin 6% marginaalilla, jos vaalitulos on viimeisimpien, RealClearPolitics  mielipidetiedustelujen mukainen (kuva oikealla).

Politiikassa tämä tarkoittaa nykyisen linjan jatkumista ja osakesijoittajan kannalta Hilary Clintonin valinta olisi luultavasti hyvä asia. Hilary:n presidenttiys tarkoittasi:

Käyttäjän J.Vahe kuva

Profeetta vieraalla maalla

Photo: Ilpo's Sojourn

Sanotaan, ettei kukaan ole profeetta omalla maallaan. Sanonta pitää kovin hyvin paikkansa tuoreen suomalaisen taloustieteen nobelistin professori Bengt Holmströmin osalta.

Loppututkinnon jälkeen hän on opiskellut ulkomailla ja myös työskennellyt USA:ssa etenkin huippuyliopisto MIT:ssä. Holmströmiä veikattiin nobelistiksi jo vuosi sitten.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Liisa Hyssälä lopetti hyssyttelyn ja kehottaa lopettamaan hyysäyksen

Vuodenvaihteessa eläköityvä Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä on luopunut hyssyttelystä ja laukonut haastattelussa ikäviä tosiasioita sosiaaliturvasta. Ydinsanoma on, että sosiaaliturva on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi eikä pysyväksi toimeentulon jatkeeksi.

Valitettavaa vain on, ettei Hyssälä tätä ole esittänyt ollessaan aktiivisesti politiikassa esim. ministerinä. Tässä vaiheessa virkauraa hänen mahdollisuutensa vaikuttaa Kelaankin parissa kuukaudessa lienevät vähäiset.

 

Haastattelusta poimittua:

 

- Kannustinloukku siirtyy tulorajan myötä. Pelätään että tienataan liikaa ja sopeutetaan työelämää saatuun tukeen. Ei haluta ylittää tulorajaa, ettei vain menetetä etuuksia. Siis etuus on ensisijalla, ei palkka ja sen nousu.

- 60 prosenttia vuokralla asuvista saa asumistukea. Hyssälän mukaan kannattaisi kokeilla tilannetta, jossa kunnat maksaisivat puolet asumistuista. Tulisiko näin nopeammin kaavoitusta edullisille vuokra-asunnoilla?

- Toimeentulotuesta on tullut pysyvä tuki, jollaiseksi se ei ole tarkoitettu. Samaan on kiinnittänyt huomiota myös esim. Soininvaara.

Käyttäjän Norvestia kuva

Kevään kuntavaalit määräävät politiikkaa jo nyt

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

 

Talous ja politiikka ovat jo pitkän aikaa kulkeneet aika kaukana toisistaan. Viimeinen esimerkki oli brexit, joka notkautti pörssejä vain muutaman päivän ajan, mutta pani Euroopan politiikan sekaisin. – Eurooppa selvisi säikäytyksellä, Britannia ei.

Sen sijaan vaalien läheisyys kyllä näkyy meillä elinkeinoelämässä, tarkemmin sanottuna talous- ja työelämän rakenneuudistuksessa. Konkreettisin esimerkki on hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kolmikantaisen työllisyysryhmän erimielinen loppuraportti. Kun yksimielistä esitystä ei tullut, asia pilkottiin usean uuden työryhmän selvitettäväksi. – Hallitus ei siis lähtenyt omilla esityksillään runnomaan esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastusta eteenpäin.

Saattaakin olla, että Elinkeinoelämän Keskusliitto laski väärin, jos se uskoi oikeistohallituksen joka tapauksessa tekevän EK:n haluamat uudistukset. Neuvottelujen loppuvaiheessa hallitus oli näet tullut uusilla ratkaisumalleilla palkansaajia vastaan, mutta tämä oli kuulemma EK:lle liikaa.

Se on sitten kova brexit

Pääministeri Theresa Mayn mukaan Britannia aloittaa EU:sta irtoamisen keväällä. Hän on koventanut äänenpainojaan prosessin luonteen suhteen viime päivinä omalle väelleen puhuessaan: Britannia pysyy sataprosenttisesti itsenäisenä valtiona. Sanoo suomeksi, että se ei hyväksy EU:n Norjalle ja Sveitsille asettamia ehtoja yhteismarkkinaan kuulumiselle. Nehän noudattavat käytännössä EU:n säädöksiä ja maksavat jäsenmaksun kaltaisia avustuksia.

Linja ei isommin yllätä, vaikka May EU:ssa pysymistä kannatti. Hän on kuitenkin pitkään vastustanut avointa maahanmuuttoa. Toiseksi, hänen on pidettävä puolueensa kasassa ja vallassa. Konservatiivien on pakko rajoittaa siirtolaisuutta estääkseen puolueensa hajoaminen ja UKIP:n rynnistys seuraavissa vaaleissa. Jo poliittinen matematiikka pakottaa siihen.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Perintö- ja lahjavero kevenee kaikissa portaissa

Perintö- ja lahjaverolakiin sekä tuloverolakiin tulee vuoden 2017 alusta muutoksia. Perintö- ja lahjaveroa kevennetään veroasteikkojen kaikissa portaissa.

Lähiomaiselle maksettavan henkivakuutuskorvauksen verovapaus poistetaan. Verovapauden poistaminen on yllättävää sillä finanssiala on aikoinaan "lobannut" poliittisten puolueiden taustayhteisöjä merkittävällä tavalla ja poliittinen päätöksenteko on vastineeksi säätänyt finanssialalle yksinoikeuden tarjota perintöveron kiertoon tarkoitettua "henkivakuutusta". Veronkiertoon markkinoidun tuotteen poisto on merkki poliittisen päätöksenteon moraalin kohoamisesta.

Valtiolle kertyvä lisätuotto käytetään veroasteikkojen kevennykseen. Puolisovähennystä ja alaikäisyysvähennystä korotetaan.

Lopulta järkeä Solidiumiin

Olen arvostellut ahkerasti monilla forumeilla Solidiumin omistajapolitiikkaa, jossa valtion pörssiomaisuutta on käytetty teollisuus-, elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaan myymällä parhaita omistuksia ja tumppaamalla rahat poliittisesti tarkoituksenmukaiseksi katsottuihin hankkeisiin, etenkin Talvivaaraan ja Outokumpuun. Poliitikot kun suuressa viisaudessaan päättivät luoda Suomeen kaivosklusterin, ja sinne upotettiin omat ja varastetut. Tavoitteessa ei sinänsä ollut vikaa, mutta näin siinä tuppaa valtion yritystoiminnassa käymään, kun poliittiset motiivit ajavat taloudellisten realiteettien edelle. Eikä se ole halpaa lystiä. Valtion osakesalkku on sulanut kuin voiköntti heinähelteessä, ja osinkotulot ropisevat samaa tahtia.

Suomi mukaan taloustieto-Pisaan – millaista menestystä voidaan odottaa?

Suomalaisille tuttu Pisa-tutkimus laajenee suomalaisnuorten osalta myös taloustaitojen alalle. Huipputulokset Pisa-tutkimuksessa ovat tuoneet Suomelle mainetta koulutuksen kärkimaana, mutta toistaiseksi Suomi ei ole ottanut osaa taloustaitoja mittaavaan osuuteen. Ylipäätään suomalaiset kansainvälisestä talousosaamisen tasosta ei ole tarkkaa tietoa.

 

Taloustaidot ovat yhä merkittävämmässä roolissa

Pisa-tutkimuksella halutaan talouden osalta mitata kuluttajien taloudellista lukutaitoa, eli niitä taitoja, joita tarvitaan jokapäiväisessä kotitalouksien arjessa. Taloudellisella lukutaidolla viitataan erityisesti kansalaisten kykyyn ymmärtää taloustermejä, hallita yksinkertainen talousmatematiikka sekä ymmärtää keskeiset talouden lainalaisuudet, kuten hajauttamisen tärkeys. Kyse on siis henkilökohtaisesta taloudesta (personal finance) erotuksena kansantaloudesta (economics).

 

Käyttäjän Norvestia kuva

Japanin tauti

Kirjoitusvuorossa: Juha Kasanen

Mitä tapahtuu varallisuudelle maassa, jossa reaalikorko on negatiivinen? 1990-luvun pankkikriisistä kirjoitetun kirjan ”Minä Christopher Wegelius” mukaan SKOP:in entinen varatoimitusjohtaja Juhani Riikonen olisi esittänyt tämän kysymyksen Björn Wahlroosille 1980-luvun puolivälissä.

Kyse oli Japanista ja Nallen vastauksen mukaan matemaattisesti omaisuuden arvon pitäisi nousta äärettömäksi. Nyt tiedämme, että näin ei tapahtunut. Päinvastoin Nikkei-osakeindeksi on menestynyt huonosti jo yli 30 vuotta ja on edelleen yli 50 prosenttia matalammalla tasolla kuin vuonna 1990.

Japanin yhden vuoden korko on ollut alle prosentin tasolla yli 20 vuoden ajan, mutta tämäkään ei ole siivittänyt Japanin taloutta kunnolliseen kasvuun. Japanin BKT on kasvanut keskimäärin alle prosentin vauhtia viimeiset parikymmentä vuotta ja inflaatio on ollut sitkeästi nollan tuntumassa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Paperinen viranomaisposti korvataan sähköposteilla vuonna 2018

Kansalaisten viranomaisasioinnissa siirrytään paperikirjeiden sijaan käyttämään ensisijaisesti sähköistä postilaatikkoa vuodesta 2018 alkaen. Käytännössä tämä tarkoittanee, että kansalaisten on avattava itselleen oma viranomaisasioinnin digipostilaatikko ja seurattava sinne tulleita viranomaisviestejä ja asiakirjoja samalla tavalla kuin perinteistä postia.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen yhteiskuntarakenne on poliittisen lobbauksen tulosta

FM Maiju Wuokon väitöstutkimus "Markkinatalouden etujoukot" kertoo Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) ja Teollisuuden keskusliiton (TKL) historiikin. Se pyrkii sanallisin aihetodistein osoittamaan EVA:n ja TKL:n toiminnan tuloksellisuuden kun ne pyrkivät siihen, että kansainvälinen kilpailukyky oli asetettava etusijalle, Suomen kansainvälinen identiteetti oli juurrutettava Länsi-Euroopan yhteyteen ja vapaan markkinatalouden asemaa oli vahvistettava. Tutkimus on kattava kuvaus yritysjohtajien kattojärjestöjen poliittisen vaikuttamisen jännittävistä tapahtumista ja käänteistä 1970, 1980 ja 1990 lukujen Suomessa.

Tutkimus ei mainitse sitä, että EVA ja TKL epäonnistuivat eräässä tavoitteessa, valtiovallan yhteiskunnallisen roolin rajoittamisessa. Tuon epäonnistumisen seurauksena nykyään noin 58% kansantuotteesta jaetaan julkisen sektorin kautta. Tutkimus ei myöskään mainitse että suuryritykset siirtyivät noiden vuosikymmenten aikana osin julkiseen omistajaohjaukseen (eläkeyhtiöt + valtio) ja suuryritysten johtajat siirtyivät samalla julkisen sektorin ohjaukseen.

Vapaakauppa vaatii aina poliittista säätöä

Brexit oli shokki EU:lle ja euromyönteisille briteille, mutta maineikasta Harvardin taloustieteen professoria Dani Rodrikia äänestys törkykampanjoineen ei yllättänyt. Hänen viisi vuotta sitten kirjoittamansa ja juuri suomennettu kirjansa Globalisaation paradoksi analysoi aihetta harvinaisen ajankohtaisesti, semmingin kun aihe on nousemassa tulenpalavaksi joka puolella EU:ssa ja muuallakin. Kirjan kustantaja on sisukas tamperelainen pienpaja Niin & Näin, jossa on mukana kavereitani, joten toivotan onnea kirjalle senkin takia.

Rodrik ei sinänsä paljoa EU:ta käsittele, vaan vapaakauppaa yleensä, mutta teesit ja todistusaineisto istuvat hyvin EU:hun ja siten kansalaiskeskustelun materiaaliksi Suomessa. Rodrikin keskeinen teema on, että brexitin kaltaiset sisäpoliittiset vastareaktiot ovat tavallisia kansainväliselle vapaakaupalle. Sen nykyinen aalto on jo kolmas, ensimmäinen koettiin jo 1900-luvun alussa. Mikään uusi asia ei globalisaatio ole, toisin kuin usein kuvitellaan.

Positiivinen luottorekisteri on kuluttajan eduksi

Positiivinen luottorekisteri eli Comprehensive Credit Reporting (CCR) on ollut viimeaikoina esillä eri medioissa suomalaisten kasvavien velkaongelmien takia. Suomen Asiakastiedon mukaan maksuhäiriöisten henkilöiden määrä nousi uuteen ennätyslukemaan heinäkuussa, jolloin 372 800 henkilöllä oli luottotietorekisterissä maksuhäiriömerkintä.

Positiivinen luottorekisteri avuksi ehkäisemään ylivelkaantumista

Luotonantajia on kritisoitu siitä, että lainanhakuprosessissa lainanhakijoita arvioidaan vain minimivaatimusten perusteella. Luotottajilta onkin penätty vastuullisuutta tarkastella asiakkaiden lainapyyntöjä tarkemmin. Kuitenkaan ilman kaikkia hakijan luottotietoja kokoavaa rekisteriä on luotonantajien vaikeaa puuttua ongelmiin tarpeeksi ajoissa. Lainanantajalla olisi oltava mahdollisuus tehdä realistinen ja reaaliaikainen arvio asiakkaan maksukyvystä, jotta ylivelkaantuneelle kuluttajalle ei enää myönnetäisi uusia lainoja.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaisuus on trendikästä ja haluttua

Suomalaisuus on vuoden 1997 jälkeen ollut trendikästä ja suomalaiseksi on haluttu tulla ja oppia. Tällä hetkellä noin 8000..9000 haluaa vuosittain samaistua meihin ja ottaa Suomen kansalaisuuden. Ero aiempaan on silminpistävä. Ennen vuotta 1997 vain noin 1000 henkilöä vuodessa halusi tulla suomalaiseksi.

Suurin suomalaiseksi haluavien virta tulee tilastokeskuksen mukaan naapurimaastamme Venäjältä ja venäjää äidinkielenään puhuvien määrä on kasvanut jo 72000 henkilöön. Toinen suuri vähemmistökielemme on viro, jota puhuu äidinkielenään 42000 suomalaista. Kumpaakaan ryhmää ei juurikaan havaitse katukuvassa - monet heistä puhuvat suomea ja heidän lapsensa ovat lähinnä supisuomalaisia.

Turun telakka ja Talvivaara todistavat valtion intervention reunaehdot

 

Olen käsitellyt usein valtion omistajapolitiikkaa, yleensä kriittisesti. Turun telakasta kirjoitin vajaat neljä vuotta sitten (http://www.piksu.net/artikkeli/terve-elinkeino-ei-kaipaa-tukea), kun se oli kaatumassa valtion syliin, ja sitä monesta suunnasta vaadittiinkin telakkateollisuuden pelastamiseksi. Näin tapahtui. Suhtauduin hankkeeseen epäilevästi, koska merkit olivat huonot – samalla tavalla kuin Talvivaarassa.

Turun suhteen olin onneksi väärässä – tosin totesin tuolloinkin, että jos kustannustehokas tuotanto onnistuu, niin miksei Suomessakin voi yhä rakentaa laivoja. Tai kaivaa nikkeliä, sen puoleen.

Näistä kahdesta samantapaisesta valtiollisesta interventioista on saatu kaksi täysin vastakkaista tulosta. Turkuun virtaa tilauksia ja telakan ostanut Meyer investoi sinne. Työtilanne näyttää hyvältä alihankkijoita myöten. Pari vuotta sitten tätä oli vaikea uskoa, semmingin kun telakkateollisuutta ohjaava maailmantalouden suhdanne ei ole edelleenkään ruusuinen.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomessa ei sallita rikastumista - siksi ei ole kasvua

Yritykset eivät kasva, koska ei riskinotto ei ole yrittäjälle hyvä vaihtoehto. Riskien välttämiseen ovat vaikuttaneet hankala taloustilanne, heikentyneet markkinanäkymät, resurssien puute ja ennenkaikka se, ettei yrittäjä saa henkilökohtaista etua mahdollisesta onnistumisesta. Tekesin Innovaatiotoiminnan pullonkaulat -selvitys avaa syitä yritysten innovaatiotoiminnan panostuksien vähenemiseen.

”Meillä on väärä setti, mitä viedään. Palveluita pitäisi viedä, mutta tavaraa viedään. Miten sitten herätetään kasvuhalu, niin kannustimet tulisi saada paremmiksi. Suomessa ei sallita rikastumista ja pääomien kasaantumista, joten riskinotto ei ole houkuttelevaa”, toteaa Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju Tekesin järjestämässä Kasvu-tapahtumassa keskiviikkona.

Mayn hallitus ähisee puun ja kuoren välissä

Tyhmiä nuo englantilaiset, totesin brexitin jälkeen – koska he kuvittelevat voivansa syödä ja säästää kakun. Se ei varmasti onnistu, siitä pitävät huolen EU-maat omien intressiensä vuoksi. Eikä kyse ole vain heistä, vaan kaikista Britannialle tärkeistä taloudellisista toimijoista.

Pääministeri Theresa May totesi G-20 –maiden kokouksen viisastamana, että Britannia ei muuta radikaalisti siirtolaisjärjestelmäänsä, joka antaa etusijan EU-kansalaisille suhteessa muualta saapuviin. Kommentti raivostutti tietenkin brexitin kannattajat, jotka uhkaavat kostaa petoksen parlamenttivaaleissa. May itse ei tosin brexitiä ajanut, joskin tiukempaa siirtolaispolitiikkaa kylläkin, ja jotain sellaista hän edelleen lupaa. Mutta sävy on muuttunut paljon vähemmän uhmakkaaksi, kun routa alkaa jo poltella porsaan varpaita.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Työllistämistuet eivät toimi - liikaa byrokratiaa

Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas ei usko valtion tukiin perustuvaan työllistämiseen. "Työpaikat syntyvät, jos ovat syntyäkseen, etupäässä pieniin yrityksiin. Tukien hakeminen ja niistä raportointi on liian raskasta yrittäjälle, jonka päähuoli on kerätä tulosta viivan alle", kirjoittaa Suokas tuoreessa blogissaan.

Hallitus on sormi suussa. Työttömät pitäisi saada töihin, mutta työpaikkoja ei ole. Ratkaisua haetaan työttömien kyttäämisestä ja etujen leikkaamisesta. Tällä syntyy uusia työpaikkoja kuitenkin vain kyttääjille.

Kyösti Suokas kertoo kokemuksistaan seuraavasti "Menin ensimmäistä kertaa rakennustyömaalle 15-vuotiaana. Työkavereina oli muiden ohella juoppoja, jotka kävivät töissä selvinä kausinaan. Jos mestarin olisi pitänyt ennen palkkausta seurustella viranomaisten kanssa ja täyttää tukihakemuksia, ainakin minä ja Aperita-miehet olisimme jääneet työmaan ulkopuolelle."

Käyttäjän Norvestia kuva

Laskeeko asuntojen kasvava tuotantomäärä myös hintoja?

Kirjoitusvuorossa: Mika Huhtamäki

Kasvukeskukset, asuntopula, kaupungistuminen ja vuokra-asuntotuotannon lisääminen ovat Suomen keskeisimmät teesit asuntorakentamisen saralta. Asuntomarkkinat myös ovat lähes aina esillä, niin talouden nousuissa kuin laskuissa. Asunto on myös monelle elämän tärkein sijoitus ja useat ovat oman kodin lisäksi hankkineet sijoitusasuntoja.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomesta tulossa ystävällisempi maa tänne kotoutuville

Ulkomaalaisen henkilökortti voidaan jatkossa myöntää kaikille oleskeluluvan ja kotikunnan saaneille. Hallituksen päätös helpottaa ulkomaalaisten pankkipalveluiden saantia, asioiden hoitoa ja kotoutumista.

Turvapaikanhakijoille jaetaan syksyn aikana kokeiluluontoisesti prepaid-kortteja, joille sosiaalietuudet ja mahdollisesti myös palkka ladataan, ellei turvapaikanhakijalla  ole pankkitiliä. Tarkoitus on, että kaikilla turvapaikanhakijoilla olisi kortti vuoden loppuun mennessä.

Käyttäjän Norvestia kuva

Geopolitiikan paluu sekoittaa Eurooppaa – talous vakaata

Kirjoitusvuorossa: Hannu Lehtilä

 

Nyt se on nähty; edes brexit ei suistanut Euroopan pörssejä! Notkahdusta kesti muutama kesäkuun loppupäivä, ja nyt jo euroalueen ostopäällikköindeksi (elokuun ennakkotiedot) näyttää vakaata kasvua. Tämä on piensijoittajalle hyvä uutinen.

Sen sijaan poliittisella puolella turbulenssi jatkuu. Jo brexit oli mennä EU:n komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin piikkiin, mutta valtiojohtajien korrektius esti eropuheet. Poliittiseksi EU-johtajaksi hänestä ei kuitenkaan ole.

Niinpä Saksan liittokansleri Angela Merkel tekee nyt hartiavoimin työtä EU:n eteen. ”Mutti” kantaa tilanteesta isoäidin huolta ja käy henkilökohtaisesti läpi EU-maiden johtajat. Huipennus on viikonvaihteessa Berliinin illalliset, joille meidän Juha Sipilämmekin osallistuu perjantai-iltana.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Työeläkevaramme ovat kelvottomassa hoidossa

Työeläkevaramme ovat kelvottomassa hoidossa selviää työeläkevakuuttajat TELA:n tilastoista.

Osakemarkkinoiden ja hajautuksen ymmärtäjänä työeläkeyhtiöt ovat paljon sattumanvaraista idioottia hölmömpiä, jos pidempiaikaisiin tilastoihin on uskominen. Tilanne on tilastojen mukaan jatkunut vuosikausia.

Jos on hajauttanut vuosien 2011-2015 välillä sijoituksensa sattumanvaraisesti kaikkin maailman osakkeisiin niin on saanut 12,9% hyvin hajautettua vuotuista tuottoa (MSCI world tuottoindeksi, eur). Jos on sijoittanut samaan aikaan kaikkiin suomalaisiin osakkeisiin, niin on saanut 7,9% vuotuista tuottoa (OMX tuottoindeksi).  Tässä ympäristössä työeläkevakuutusyhtiömme ovat saaneet osakesijoituksilleen vaivaiset 5,8% vuotuista tuottoa. Kuka tahansa olisi saanut parempaa tuottoa ja vieläpä hyvin hajautetulla salkulla.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ruokaan, vaatteisiin ja viihteeseen jää yhä vähemmän rahaa

Pellervon taloustutkimuksen mukaan asumismenojen kasvu jatkuu. Asumismenot-tutkimuksessa PTT ennustaa asumismenojen kasvavan keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa vuosina 2016–2018.

Asumismenojen osuus tuloista kasvaa nopeammin kuin tulot jolloin ruokaan, vaatteisiin ja viihteeseen riittää yhä vähemmän euroja. Vuonna 2016 kotitalouden tuloista keskimäärin 26,8 prosenttia menee asumiseen. Vuonna 2018 asumismenojen osuus tuloista nousee 28 prosenttiin.

Asumismenojen osuus tuloista (Lähde: PTT tutkimus)

Maksuhäiriömerkinnät yhteydessä tuloihin

 

Maksuhäiriömerkinnät ovat usein yhteydessä sosiodemografisiin tekijöihin, kuten ikään, sukupuoleen ja tulotasoon. Viime vuosina on uutisoitu nuorison keskuudessa lisääntyneistä maksuhäiriömerkinnöistä. Miesten keskuudessa maksuhäiriöt ovat myös selkeästi yleisempiä kuin naisilla. VertaaEnsin.fi selvitti Suomen Asiakastieto OY:n maksuhäiriömerkintätiedoista, onko maksuhäiriömerkinnöillä yhteyttä talouksien mediaanituloihin.

Analyysi perustuu Suomen Asiakastieto OY:n 31.5.2016 päivittämiin maksuhäiriötilastoihin kaikista yli 200 asukkaan postinumeroalueista Suomessa. VertaaEnsin.fi kokosi maksuhäiriömerkinnät suurimmista suomalaisista kunnista, ja yhdisti ne talouksien mediaanituloihin. Analyysi osoittaa, että monella suomalaisella paikkakunnalla maksuhäiriömerkintöjen suhde mediaanituloihin on merkittävä.

 

Maksuhäiriömerkinnät ja kotitalouksien tulot kulkevat käsi kädessä

 

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Budjetin toimet työllisyystavoitteen saavuttamiseksi ovat riittämättömät

Valtiovarainministeriön budjettiehdotus ei Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Risto E. J. Penttilän mukaan sisällä riittäviä toimia, jotta hallituksen tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta saavutettaisiin vaalikauden aikana.

Hallituksen tavoite työllisyysasteen nostamiseksi muiden Pohjoismaiden tasolle on oikea. “Rehellisesti on myönnettävä, että budjetti ei yksin voi ratkaista työllisyysongelmaa. Tarvitaan voimakkaita reformeja työmarkkinoille ja verotukseen. Hallituksen on aloitettava reformien valmistelu ensi vuoden puoliväliriiheä silmällä pitäen”, Penttilä toteaa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vuoden 2017 budjetti kertoo kyvystä pieniin uudistuksiin

Suomen Valtiota on syytetty siitä, että:

  • se ottaa jokaiselle vastasyntyneelle huomenlahjaksi velkaa 100'000€
  • se rankaisee työn tekemistä ja osaamista lähes eniten maailmassa (erilaisilla veroilla ja työntekijän ja työnantajan sivukuluilla yms.)
  • se palkitsee joutilaisuutta ja laiskuutta suurilla rahallisilla palkkioilla (erilaiset joutilaisuudesta maksettavat etuudet ovat Suomessa maailman korkeinta tasoa)
  • se ei tee tarpeellisia rakenteellisia muutoksia vaan mielummin pudottaa palkkoja (=kilpailukykysopimus)

Valtion budjetti suhteessa bruttokansantuoteeseen on pienentymässä

Syytökset ovat aiheellisia ja nykyinen budjetti vieläpä lisää velanottoa. Mutta haluan kuitenkin puolustaa nykyistä hallitusta. Pieniä rakenteellisia uudistuksia on tehty, ja budjetin kulupuolen loppusumma on laskussa kun sitä vertaa bruttokansantuotteeseen (vaikka euromääräinen menosumma kasvaa). Suunta on ollut melkein oikea.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Huonosti menee, mutta menköön

Matti Vanhanen on nykyään kepun ryhmäjohtaja ja hänen sanotaan olevan Sipilän tärkeimpiä neuvonantajia. Ehkä kannattaisi hieman tutustua siihen, millainen mies on kyseessä.

Vuonna 2007 Vanhasella oli suuri ongelma. Valtiolta pursusi ylimääräistä rahaa korvista ulos 5 miljardin edestä ja Vanhasen piti pohtia, mihin senkin rahan saisi käytettyä. Nykyään ongelmat ovat hiukan toisenlaisia. Pelkästään valtiolla on velkaa 100 miljardia ja kunnilla vielä lisää. Vuoden 2007 jälkeen tuli Suomen valtiontaloudessa ratkaiseva käänne huonompaan suuntaan, jota tänä ja ensi vuonna jatketaan samalla pelillä.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Kriisivaihe alkanut pitkissä sykleissä?

Amerikkalaisten sosiolokien William Straussin ja Neil Howen mukaan kyse on noin ihmisiän kestävistä sykleistä, jotka voidaan jakaa neljään eri osaan. Käyn lyhyesti läpi eri ajat. Huomioitavaa Howen ja Straussin mukaan on se että aikakaudet esiintyvät samassa järjestyksessä vaikka poikkeuksia on ollutkin. Syklit voivat poiketa maittain, mutta länsimaat kulkevat pitkälti samaan tahtiin. Lähteenä olen käyttänyt Straussin ja Howen kirjaa The fourth turning:

 

https://www.amazon.com/Fourth-Turning-American-Prophecy-Rendezvous/dp/07...

 

Howe ja Strauss kutsuvat eri aikakausia eri nimillä ja he kutsuvat näitä neljää eri aikakautta käännöksiksi. Olen yrittänyt kääntää näitä nimityksiä Suomeksi, mutta koska kyseessä ei ole mitenkään yksiselitteiset asiat niin käännökseni saattavat olla surkeita, mutta yrittäkää kestää.

 

  1. Aikakausi on huippu (High). Instituutiot vahvistuvat ja yksilöllisyys heikentyy. Aikakautena uusi hallinto vahvistuu ja vanhat hajoavat. Edellinen huippu länsimaissa oli toisen maailmansodan jälkeiset noin pari vuosikymmentä länsimaissa.

  2. Aikakausi on herätys (Awakening) Herätys on hengellisen heräämisen aika. Tämä aikakausi oli länsimaissa 60-luvun puolestavälistä 80-luvun alkuun

  3. Aikakausi on purkautuminen (Unraveling). Masentunut aikakausi. Yksilöllisyys vahvistuu ja insituutioiden rooli heikentyy. Tämä aikakausi alkoi 80-luvun alussa ja mitä ilmeisemmin loppui finanssikriisiin vuosille 2007-2009.

  4. Aikakausi on Kriisi(Crisis). joka on ehkä nyt menossa ja jatkuu jonnekin 2020-luvulle. Edellinen kriisi koettiin 1929-vuoden pörssiromahduksesta toisen maailmansodan loppuun kestäneellä ajanjaksolla.

Sivut

Tilaa syöte RSS - Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus