Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Björn Wahlros ymmärtää yksityisomistuksen arvon

Suomen eräs harvoista itsenäisistä, valtiosta riippumattomista, vaikuttajista on Björn Wahlros.

Osakesäästäjäpäivillä Björn Wahlros puolusti omistamista ja yhteiskunnan tarjoamaa omistajuuden suojaa (video oikella). Esimerkiksi Englannista, USA:sta, ja Ruotsista, joissa omistamista on arvostettu ja tuettu on tullut menestyksiä sekä taloudellisesti että ihmisten omanarvontunnon osalta. 

Suomessa vallitsee erilainen ajattelutapa. Suomalaista omistamista rangaistaan yhä ankarammilla veroilla ja omistamisesta tehdään yhä vaikeampaa samaan aikaan naapurimme vaalivat ja arvostavat omistamista. Ruotsissa syntyy tämän takia bruttokansantuotteeseenkin suhteutettuna kaksi kertaa niin paljon teollisia investointeja kuin Suomessa. Tuomitsemme itsemme häviöön ellei omistamisen arvostusta nosteta sille kuuluvaan asemaan. 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Maakuntaverosta

Nyt puhutaan siis jälleen maakuntaverosta.  Turun alueelta alhaista kunnallisverotusta on perinteisesti löytynyt Maskusta.  30- ja 40- luvuilla se oli 5%. Nykyään vastaava luku Maskussa on 20,75. Korkein suomalainen kunnallisvero on 22,5 prosenttia, alin 17 %.  Kun katsoo karttaa, näkee että kunnallisvero ei riipu kunnan sijainnista, Pohjois- ja Itä-Suomessa on alhaisen kunnallisveron paikkoja ja korkeita kunnallisveroa löytyy Etelä-Suomesta, mutta toki isoissa kunnissa veroaste on alempi. Ratkaisevaa on toiminnan järkevyys; 18 maakunnassa hallinnon läpinäkyvyys katoaa taatusti.

Kun liikevaihtovero tuli toisen maailmansodan aikaan käyttöön, se oli 10 prosenttia ja on nykyään 2,5-kertainen.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomen haittaveroja koskevat lait tarvitsevat täysremontin

Yhteiskunnassa on jos jonkinlaisia veroja ja kannustimia, jotka yrittävät ohjata toimintaa ympäristöystävälliseen suuntaan. Nämä toimet ovat pääsääntöisesti tehottomia ja usein vahingollisia.

Hiilelle tarvitaan haittavero

Otetaanpa esimerkki. Hiilen polttamista pidetään haitallisena ilmastolle ja hiilenpolton suitsimiseksi ja kannustamiseksi on jos jonkinlaisia kannustimia ja hidasteita:  polttoaineveroa, dieselveroa, dieselveron helpotuksia, julkisen liikenteen tukemista, sähköveroa, paljon energiaa kuluttavan teollisuuden verohuojennukset,  tuulivoiman tuki, sähköpyörien tuki, ....  

Talousteoria kehoittaa yksinkertaisuuteen. Jos hiilen polttaminen on haitallista, niin sille pitää määrätä haitan suuruinen vero. Muuta ei tarvita. Talouselämä etsii kyllä vähitellen vähähiilisempiä energiavaihtoehtoja ja säilyttää hiilen siellä missä se on haitasta huolimatta perusteltua. Hiilen kohdalla tämä on yksinkertaista. Polttoaineen hiilipitoisuus on helposti mitattavissa ja siis helposti ja oikeudenmukaisesti verotettavissa.

Pienhiukkasille tarvitaan vielä hiiltäkin kipeämmin haittavero

Periaatetta on helppo hiilen tapauksessa noudattaa, mutta vaikeampiakin tapauksia on. Suomalaisille paljon vakavamman ympäristöuhan muodostavat pienhiukkaset, joita syntyy kaikessa palamisessa ja pölyttämisessä. Ainakin muutama sata suomalaista kuolee vuosittain pienhiukkasten aiheuttamiin sairauksiin kuten syöpään ja verisuonitauteihin. Kuolemantapauksia on todennäköisesti enemmän, yli tuhat, vaikka tarkkaa lukua ei taida kukaan tietää. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maahanmuuttajien yrityksissä palkat joustavat ja ihmiset työllistyvät

Maahanmuuttajataustaisten yritysten reaalisen arvonlisäyksen kasvu on ollut selvästi muita yritysryhmiä nopeampaa. Työpaikkojen syntymisaste on niissä ollut poikkeuksellisen voimakasta, mutta työpaikkojen tuhoutumisaste on ollut silti samaa luokkaa kuin kotimaisissa paikallisissa yrityksissä.

Maahanmuuttajataustaiset yritykset ovat luoneet suhteellisen paljon matalan tuottavuuden ja palkkatason työpaikkoja. Niiden palkkojen kasvu on ollut keskimäärin muita nopeampaa, mutta palkkojen myötäsyklinen suhdannevaihtelu on ollut muita voimakkaampaa. Maahanmuuttajien perustamissa yrityksissä siis palkat joustavat ja ihmiset työllistyvät.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

EU on viiden vuoden tauon jälkeen saavuttanut kansalaisten luottamusta

Kansalaisten luottamus Euroopan Unioniin on parantunut jo viiden vuoden ajan selviää Valtionvarainministeriön "Poliittinen ja sosiaalinen luottamus" julkaisusta.

Luottamus on parantunut sekä Suomessa että laajemminkin EU alueella ja on nyt 50% tasolla. EU on taas seitsemän vuoden tauon jälkeen saavuttanut kansalaisten luottamuksen ja luottamuksen kautta syntyvän legitimiteetin. EU:n lisähajoamisen uhka on pienentynyt muutaman vuoden takaisesta ja suunta on kohti parempaa keskinäistä luottamusta.     

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ilmarinen on huolissaan sijoittajien tasapuolisemmasta verotuksesta

Hallitusneuvotteluissa on ollut esillä Sdp:n veropoliittiseen ohjelmaan sisältyvä ajatus siitä että kaikki osinkoja saavat joutuisivat maksamamaan (lähde) veroa.  Esimerkiksi ulkomaiset sijoittajat ja suomalaiset "yleishyödylliset" sijoittajat ovat tällä hetkellä osinkojen verotuksesta vapaita.

Työeläkeyhtiö Ilmarisen viestintäjohtaja Jaakko Kiander on Finanssialan blogissaan huolissaan niistä riskeistä, joita sijoittajien vähänkään tasapuolisempi verotus aiheuttaisi.

Jos ulkomaisten sijoittajien ja "yleishyödyllisten" sijoittajien osinkoihin kohdistettaisiin matala, esimerkiksi 5 prosentin lähdevero, 200 Mrd työeläkevaroihin kohdistuvan veron suuruudeksi tulisi noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Toisin sanoen eläkelaitosten sijoitustuotto supistuisi tällä summalla. Muutos ei ole Jaakko Kianderin mukaan merkityksetön. Työeläkemaksuja pitäisi tällä summalla nostaa tai eläkkeitä pienentää.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Veroista

Kun hallitusneuvottelut etenevät, alkaa pohdinta veroratkaisuista.  Uskon niiden olevan sijoittajille negatiivisia, mutta kaiken uhallakin haluan todeta, että ajoittain minua tällä sivustolla ärsyttää valitus aivan kaikista veroista. Kirjoittajina ovat ihmiset, jotka ovat saaneet pääsääntöisesti korkean koulutuksen yhteiskunnan varoilla, ovat sen jälkeen hyötyneet asuntolainassa verovähennyksistä, päässeet eläkkeelle hyvin ehdoin ja nyt valittavat veroista.

Tuossa aiemmassa tekstissäni, jota harva vaivautui lukemaan, mutta moni vastustamaan, totesin omasta kokemuksestani, että perintövero on hyvin lievä ja sen lisäksi perinnönsaajat ovat keskimäärin siinä iässä, että pystyvät veron maksamaan vallan mainiosti.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Kauas on pitkä matka ja kotona on paljon töitä

Postilaatikkooni tupsahti Kajaanin Teatterin syyskauden 2019 ohjelmisto. Päätin arkistoida ja yritän varata aikaa ainakin yhden kappaleen katsomiseen. Ulkovarastossa on paljon vanhoja papereita ja muistiinpanoja. Innostavin löydös oli “En reseberättelse Sydamerika 1978” , johon aion uppoutua osana suurempaa K2030 –kertomusta.

Kaikkea muutakin on tapahtunut.

On kevät, Kainuussa ei enää tarvitse ajella talvirattailla. Sain raivattua polkupyörät vihreälle nurmelle ja pumppasin kumeihin ilmaa, että pääsemme baanalle. Keväinen ilma on petollinen; työskentelin pihalla t-paidassa ja nyt nenä tuhisee.

Suomi ei pärjää euroviisuissa. Olemme maailman onnellisin kansa, mutta eurooppalaiset eivät anne meille ääniään; kateellisia ovat siitä, että olemme ykkösiä lähes kaikessa. Aamulla luin, ettei meihin pure feikkiuutiset.

Uutta hallitusta veivataan demareiden separaattorilla. Betonimylläreiden varjobudjetissa on tarjolla miljardin tulonsiirto sakilaisille. Upporikkaat oikeistolaiset ovat kauhuissaan ja huolta kantaa myös alempi keskiluokka. Veroja ei rakasta kukaan, paitsi betonimylläri.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tuotantokoneiston omistus siirtyy vähitellen julkiselle sektorille

Suomalaiset ovat maailman köyhimpiä jos mittana käytetään kansalaisten finanssivarallisuutta (pörssiosakkeita ja sijoitusrahasto-osuuksia) selviää Allianz:n "Global Wealth Report" tutkimuksesta.

Omaisuustulosta maksaa veroja vain pieni vähemmistö

Suomen pörssin yritykset on siirretty verotuksellisin keinoin pääosin julkiseen tai säätiöiden omistukseen. Vain vähemmistö sijoitusvarallisuuden omistajista, lähinnä yksityishenkilöt, maksaa minkäänlaista omaisuustuloveroa, mutta tämä vähemmistö maksaa sitäkin enemmän.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Lehdistönvapaus on maailmalla heikkenemässä

Suomi on noussut toiseksi Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) lehdistönvapausindeksissä. Ykkössijalla on kolmatta vuotta peräkkäin Norja. 

Yleistilanne on heikkenemässä niin autoritäärisillä alueilla kuin perinteisesti turvallisessakin maissa. 180 maata käsittävässä indeksissä vain 16 maan tilannetta voidaan enää pitää hyvänä. Vihapuhe on muuttunut toimittajiin kohdistuvaksi väkivallaksi ja strategiseksi vaientamiseksi.

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus