Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän J.Vahe kuva

"Minä en ainakaan vastaa omasta elämästäni"

Opiskelijat ovat nostaneet esille sen epäkohdan, että heillä omasta mielestään ainoana ihmisryhmänä ei ole palkallista lomaa. Oikeastaan sitä lomaa ei pahemmin taida olla monella yrittäjilläkään, mutta mitäpä pienistä.

Joka tapauksessa aihetta on Helsingin Sanomissakin perusteltu varsin laajasti, mutta siitäkään huolimatta minä en oikein perusteluja usko.

Aivan ensimmäinen neuvoni on, että älkää hyvät ihmiset opiskelko. Suomi tarvitsee paljon enemmän taitavia, avuliaita käsiä kuin sukupuolentutkimuksen dosentteja, jotka kouluttavat lisää sukupuolentutkimuksen dosentteja.  Aiemmin lapset harjoittivat sukupuolentutkimustaan tohtorileikeissään, mutta nykyään aikuiset sukupuolentutkijat leikkivät tohtoria.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Suomalaista ei sitten yllättäen valittukaan EKP:n pääjohtajaksi!

Luin Maaseudun Tulevaisuudesta, miten Suomella on kaksikin erinomaista ehdokasta Euroopan Keskuspankin johtoon. Ehdokkaat olivat niin hyviä, että Juha Sipilä ei halunnut laittaa heitä edes järjestykseen paremmuuden mukaan.

Valitettavasti lienee kuitenkin niin, että Ranskassa ja Saksassa luetaan liian vähän Maaseudun Tulevaisuutta. Paha juttu.  Ehdokkaat siis olivat Erkki Liikanen ja Olli Rehn ja valituksi tuli toki Lagarde.

Pohditaan sitten hiukan ehdokkaiden paremmuutta. Juhani Suomen kirjoittamassa Mauno Koiviston elämäkerrassa on käytetty lähteinä sosiaalidemokraattien asiakirjoja, joissa Erkki Liikanen ankarasti arvostelee neuvostovastaisuutta Suomessa. Tämähän tapahtui tietenkin 1980-luvun lopulla jolloin koko Neuvostoliitto painui vessanpytystä alas kovalla kolinalla. Tällainen visionääri Suomella oli siis tarjottavanaan Euroopan Keskuspankin johtoon.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Lobbaus on mainettaan hyödyllisempää

Lobbaamisen tarkoitus on edistää tietyn eturyhmän tai yritysryhmän etua muun muassa tuomalla julkisuuteen tämän eturyhmän edun mukaisia tosiasioita. Lobbaaminen muistuttaa siinä mielessä mainostamista, että tarkoitus on esitellä tosiasioita, jotka näyttävät eturyhmän edut yhteiskunnan kannalta hyvinä asioina.

Lobbaus nauttii Suomessa valtiovallan erityistä suojelusta. Lobbaajat ovat yleensä rekisteröityjä yhdistyksiä, joiden ei tarvitse julkistaa tilinpäätöstään ja tämä varmistaa rahoitusta moniin tarkoituksiin. Anders Blom:n väitöskirja vuodelta 2018 luotaa lobbauksen merkitystä Suomalaisessa yhteiskunnassa. "Eduskunta ja valtioneuvosto ovat tulleet entistä riippuvaisemmiksi korporaatioista. Suomen korporatiivista järjestelmää voidaan hyvällä syyllä kutsua rakenteellisesti korruptiiviseksi", Blom toteaa.

Lobbaus on mainettaan hyödyllisempää

Finanssialan keskusliiton projektityöntekijä "Daniel Bäckström" valottaa blogissaan "Mitä olen oppinut lobbaamisesta" asian parempaa puolta:  "Lobbaaminen on kokonaisvaltaista ja laaja-alaista vaikuttamista yhteiskunnassa, eikä se ainoastaan kohdistu poliittiseen päätöksentekoon, vaan tuo lisäarvoa myös laajemmin. Poliitikkojen tapaaminen kuvastaakin vain merenpinnan yllä pilkottavan jäävuoren huippua – sen pinnan alle ulottuvissa perustuksissa FA:n asiantuntijat tuottavat suunnattomasti lisäarvoa päätöksenteon tueksi. " Daniel Bäckström toteaa. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Venäjän talous on rakenteeltaan Suomea liberaalimpi

Suomen Pankki piti kesän alussa mainion tietoiskun Venäjän taloudesta

Venäjää ja Suomea erottaa toisistaan yhteiskunnan säännön- ja lain- mukaisuus ja siihen suhtautuminen.  Venäläinen ajattelutapa kunnoittaa voimakkaan johtajan, vahvan miehen, oikeutta kun taas Suomalaiset kunnioittavat enemmän sääntöjä ja lakeja.

Venäjä on Suomea liberaalimpi markkinatalous, jossa yksittäisillä ihmisillä on suurempi oikeus onnistua tai epäonnistua. Suomi on sen sijaan hyvinvointiyhteiskunta, jossa kaikki ovat mukana ja kaikki menestyvät tai epäonnistuvat valtionhallinnon ohjaamana samalla tavalla ja yhdessä.

Tässä muutamia poimintoja Suomen ja Venäjän talouksien eroista ja yhtäläisyyksistä:

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kaikki saavat Suomessa samaa palkkaa

Suomen palkkataso on Palkansaajien Tutkimuslaitoksen (PT) julkaiseman Merja Kauhanen ja Olli-Matti Laine ansiokkaan tutkimuksen mukaan ylempää eurooppalaista keskitasoa.

Yhdessä asiassa Suomi erottuu muusta Euroopasta. Palkkaeromme ovat vertailumaiden pienimpiä. Meillä kaikki täyttä viikkoa tekevät työntekijät saavat melko lailla samaa bruttopalkkaa riippumatta koulutuksesta, työn rasittavuudesta tai vaativuudesta. Verojen jälkeen käteen jäävät tulot jakautuvat luonnollisesti vieläkin tasaisemmin. Palkat eivät tämän tutkimuksen mukaan meillä paljoa jousta - ei alas, eikä ylös. Ei missään tilanteessa.

Kärsijöinä saattavat olla ne, joiden työkyky ei riitä perustelemaan suomalaista normipalkkaa. He voivat tahtomattaan jäädä ulos työmarkkinoilta.  (Piksu toimituksen huomio)

Käyttäjän J.Vahe kuva

Tutkimuksen ja Rinteen hallituksen näkymät

Rinteen hallitus on lupaillut tukea koulutukselle ja tieteelle. Lupaukset tieteelle lienevät jääneet epämääräisemmiksi, mutta yhteiskunnan tukea toisen asteen koulutukselle lisätään. Eri asioita kuitenkin ovat, onko maksuttomuus paras motivaattori omiin opintoponnistuksiin, joita kuitenkin tarvitaan. Edelleen on selvää, ettei kaikki koulutukseen ja tutkimukseen kannettu ja kaadettu raha tietenkään välttämättä tuota paljon mitään.

Taloustieteen professori Matti Viren on useissa kirjoituksissaan kyseenalaistanut sen, että koulutuksen lisärahoitus automaattisesti toisi mukanaan hyötyä. Tuossa viimeisessä kirjoituksessaan hän puhuu varsin paljon kulttuurialasta, mutta on aiemmin kritisoinut esimerkiksi professorien vähäistä työajan käyttöä. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yritysten ja yrittäjien maasta poistuminen tehdään vaikeammaksi

Yritttäjien ja yritysten mahdollisuuksia siirtyä Suomesta sellaisiin EU maihin, joissa toiminnan harjoittaminen on helpompaa, aiotaan vaikeuttaa. Siirtyvän yrityksen varat ja liikearvo katsotaan yrittäjien henkilökohtaiseksi tuloksi ja varat saadaan verottamalla pääosin yhteiskunnalle.

Maasta poistuminen sanktioituu hallituksen maastapoistumista koskevan esityksen mukaan 1 päivänä tammikuuta 2020.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Euroopan tulevaisuudesta päätetään Suomen johdolla

Suomi toimii Euroopan Unionin neuvoston puheenjohtajamaana puolivuotiskauden 1.7 -.31.12.2019. Tehtävämme on neuvoston ja sen valmisteluelinten kokousten suunnittelu ja johtaminen sekä neuvoston edustaminen suhteissa muihin EU:n toimielimiin.

Suomen johdolla käsiteltäviä asioita tulevat ilmeisesti olemaan:

  1. EU:n monivuotisen rahoituskehyksen suuntaviivojen määrittely
  2. Päätösten ja suuntaviivojen määrittely Brexit prosessiin (EU:lta tarvitaan kantaa ja suuntaviivoja sitten jos Britania pääsee selville siitä mitä se haluaa)
  3. Mahdollisen muuttoliikkeen hallintaan tulevan EU tason lainsäädännön periaatteiden määrittely (edellinen lainsäädäntö ei pakolaistulvan yhteydessä toiminut)
  4. Oikeusvaltioperiaatteen selventäminen. Ei ole yhteistä EU tason määritelmää sille mitä jäsenmailta vaadittava oikeusvaltioperiaate tarkoittaa (ja käytännön ongelmia on ollut useassa EU maassa, ehkäpä Suomi mukaan lukien)
  5. Sisämarkkinoiden edelleen kehittäminen (useita lainsäädäntöhankkeita menossa)
  6. Yhdysvallat vastustaa kansainvälisen kaupan säännöistä huolehtivan WTO:n ristiriitojen ratkaisumenetelmän säilyttämistä. Jos ristiriitoja ei voida sitovasti ratkaista niin kansainvälisessä kaupassa päädytään käyttämään "vahvemman oikeus" periaatetta. Syksyn aikana asia pitäisi ratkaista ja Suomella on EU:n osalta asian organisointi vastuullaan. 
  7. EU:n yhteisiä turvallisuus ja puolustus hankkeita on menossa muun muassa EU:n puolustusliitto PESCO sateenvarjon alla. Näiden hankkeiden EU tason keskustelu on Suomen järjestettävänä.
  8. EU:n ilmastopolitiikan linjauksia tehdään Suomen johdolla.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Hallitusohjelma kehoittaa hyvää lisäarvoa tekeviä hillitsemään tahtia

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallitusohjelman veropakettia melko ankeana kokonaisuutena. Ympäristö- ja terveyshaittoihin kohdistuvia valmisteveroja kiristetään selvästi, mutta kiristyslinjaa tasapainottavia kevennyksiä ei ohjelmasta löydy. Ansiotulojen verotus näyttää kokonaisuutena kiristyvän.

- Hallitusohjelman linjauksilla pienituloiset saattavat päästä lähelle nollaa, mutta hyväpalkkaisten verotus kiristyy, arvioi Lehtinen.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Työpaikoista

Työnhakua elokuvasta Alaston satama

Uuden hallituksen ohjelmassa minua hämmästyttää eniten puhe uusien työpaikkojen luomisesta. Kun tässä yhteydessä on puhuttu niin sanotusta tilannekuvasta, ihmettelen, millainen se oikein on.

Annetaan ymmärtää, että työpaikkoja jonotetaan jossain sataman konttorin edustalla (linkin kohta 13 min.). Tosiasiassa olemme vuosia tai vuosikymmeniä olleet tilanteessa jossa esimerkiksi ns. remontti-reiskan saaminen on tavallisen hankalaa.

Jos tästä täytyy antaa joku konkreettinen esimerkki, sellaiseksi kelpaa Heidi Hautala. Hän uskoi palkanneena yksityisyrittäjän, joka perättömästi väitti kyseessä olleen työsuhteen.

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus