Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän J.Vahe kuva

Pääomatulojen leikkaamisesta

Eivät ne osingot tähän aikaan kovin hyvin sovi”, lausui presidentti.

”Tähän aikaan” eli keväällä osinkoja Euroopassa useimmin maksetaan. MTV:n haastattelussa Niinistö täsmensi osinkojenmaksun heikentävän taseita. Raha ei kansantaloudesta kuitenkaan niin vain häviä – kaikkein vähiten siten, että raha pannaan kiertämään – mutta katsotaanpa konservatiivista Keskoa.

Omaa pääomaa on yli 2 mrdia. Keskon osingon kokonaismäärä on tästä reilu kymmenes, 250 miljoonaa euroa. Kaiken huipuksi Kesko Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 1 447 026 389,20 euroa, josta tilikauden voitto on ”vain” 393 877 216,77 euroa. Nyt maksetaan osinkoja viime vuoden tilikaudesta. Samalla logiikalla voitaisiin leikata kaikkien viime vuoden palkoista. Jos taasen yhtiöillä tämä vuosi menee huonosti, se taatusti näkyykin osingoissa ensi keväänä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen Pankki: Yrityksien tukeminen on oikean tyyppistä kriisinhoitoa

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kehysriihessä 7.4:

  • Tärkeintä on hoitaa korona epidemia nopeasti niin että rajoitteita voidaan vähentää ja saadaan taloutta käyntiin.
  • Yritysten tukeminen on oikeaa kriisinhoitoa. Yksityisten ihmisten tukeminen ei auta taloutta kun ei ole ostettavaa, kaupat ja ravintolat on kiinni.
  • Näyttäisi siltä että BKT supistuu tänä vuonna 5...13%. Mitä pidempään rajoitustoimet jatkuvat, sen syvempi on taantuma.

Lisää tietoa: Suomen Pankki

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

EVA: Kehno valtiontaloutemme ei ole este koronasta toipumiseen

”Suomen julkisen talouden lähtötilanne on heikko suhteessa kilpailijamaihin. Kuitenkin taudin verraten myöhäinen eteneminen tarjoaa parhaassa tapauksessa mahdollisuuden muita ripeämpään paluuseen yhteiskunnan normaaliin toimintaan ja yksityisen talouden vetämään taloudelliseen elpymiseen”, sanoo EVAn ekonomisti Sanna Kurronen Arviossa Talous teholla.

Terveydenhuollolle on pidettävä nyt piikki auki, sillä paras tukitoimi Suomen taloudelle olisi viruksen saaminen hallintaan, kirjoittaa  Sanna Kurronen. Hän suosittaa ripeää siirtymistä testaa, eristä, jäljitä -strategiaan.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

THL ylioptimistinen viruksen suhteen, ylipessimistinen ihmisten suhteen

Monet ovat kritisoineet voimakkaasti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n arvioita koronaan liittyvistä riskeistä. Toki varsinkin jälkikäteen on helppo arvostella sivusta, kun arviot ovat osoittautuneet vääriksi, mutta täytyy sanoa, että THL:n negatiivisemmiksikin päivitetyt arviot tuntuvat edelleen erikoisilta nyt kun koko maailma on pandemian kourissa. Näin kirjoitettiin Helsingin Sanomissa viikko sitten:

Keskiviikkona THL julkaisi kaksi tuoretta arviota, joista toisessa noin 11 300 ihmisen arvioidaan tarvitsevan sairaalahoitoa epidemian aikana koronaviruksen vuoksi. Heistä tehohoitoa tarvitsee 3 600 potilasta. Synkemmässä arviossa sairaalahoitoa tarvitsisi 15 500 potilasta, joista tehohoitoa 5 000.

Viikko on toki tavallaan tapahtumien etenemistahdin huomioiden hyvin pitkä aika, mutta toisaalta kulunut aika ei juurikaan muuta pandemian etenemisen perusasetelmaa: kasvu on eksponentiaalista, eikä se tyrehdy itsestään ennen kuin se on käynyt niin suuren osan väestöstä läpi, että on ehtinyt syntyä laumasuoja. Samalla poliitikot ovat THL:n näkemysten perässä todenneet, ettei viruksen pysäyttäminen ole tavoitteena. Jan Vapaavuori on sanonut, että "On hyvä muistaa, että ohjeiden tarkoitus ei ole pysäyttää koronaviruksen leviämistä eikä se ole edes mahdollista." ja perhe- ja palveluministeri Krista Kiuru on todennut hallituksen linjauksen olevan se, että "ikäihmiset ja riskiryhmät suojataan, mutta muu väestö ottaa koronaepidemian vastaan".

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Korona, tartuttavuusluvun anatomia ja hallituksen tavoite

Yhteiskunnat ympäri maailmaa ovat joutuneet hyvin vaikeiden valintojen eteen koronaviruksen aiheuttaman pandemian takia. Valinnoissa ja näkemyksissä on osaltaan vastakkain ihmisten terveys ja yhteiskunnan terveys. Pääsääntöisesti maat ovat valinneet ihmisten terveyden, mikä on hyvä asia, sillä emmehän me elä taloutta varten, vaan talous on ihmisiä varten. Kuitenkin jos talous voi huonosti, niin voivat ihmisetkin, mikä lopulta haittaa myös ihmisten terveyttä monin tavoin. Talouttakaan ei tulisi siis uhrata kovin pitkäksi aikaa.

Salva l'Europa - pelastakaa Eurooppa

(Rooma 12.7.2008)

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Yrittäjän vuokran maksuun vapaaehtoinen kolmijako koronan ajaksi

Monet pienyrittäjät ovat hätää kärsimässä koronakriisin vaatimien pakkotoimien vuoksi. Normaalioloissa täysin elinkelpoisten yritysten ajautuminen vaikeuksiin ja mahdollisesti konkurssiin asti ei ole juuri kenenkään etu, joten yrittäjien tukeminen kriisin yli on tärkeää koko yhteiskunnalle. Puuttuvien tulojen ohella yksi ongelmista on se, että jostain pitäisi löytää rahat myös toimitilojen vuokran maksamiseen. Tämä on sen verran iso menoerä yrittäjille, että sitä on perusteltua tarkastella omana tekijänään yrittäjien tukemistapoja suunnitellessa.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Rajaton elvytys tehosi finanssikriisissäkin

Dollareita ammutaan talouteen niin isolla kanuunalla kuin tarve ikinä vaatii

Yhdysvaltojen keskuspankki Fed toimii kuten jo finanssikriisissä, joskin se kasvattaa arsenaalia tuolloisesta. Fed sitoutui maanantaina tekemään käytännössä kaiken tarvittavan estääkseen taloutta romahtamasta.

Jo valmiiksi valtava elvytyspaketti laajeni yhä. Fed ostaa yritysten, valtion ja kuntien sekä muiden yhteisöjen liikkeeseen laskemia lainoja – kaikkea mahdollista opinto- ja kulutusluotoista alkaen.

Ylärajaa operaatiolla ei ole. Näin kiivasta ja nopeaa ei reagointi ei ollut edes 2008.

Fed teki selväksi, että toimet ovat riittäviä, mitä ikinä se sitten vaatiikaan. Samoilla sanoilla EKP:n pääjohtaja Mario Draghi aloitti euron pelastusoperaation vajaa kymmenen vuotta sitten – ja onnistui siinä. Sekä Euroopan talouden elvyttämisessä.

Fed oli finanssikriisissä hätätoimissa erityisen tehokas, joten siltä osin maailman suurin talous on hyvissä käsissä nyt pahimman myrskyn silmään jouduttuaan.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Organisatorinen uusavuttomuus, osa 3

Lokakuussa 1939 NL kutsui Suomen (käytännössä Paasikiven) neuvotteluihin Moskovaan. Mikään neuvottelukutsussa ei välttämättä viitannut sotaan, mutta joka tapauksessa Suomi mobilisoi koko silloisen sodan ajan armeijansa, 300.000 miestä, millä oli täysin ratkaiseva merkitys 1,5 kuukautta myöhemmin alkaneessa talvisodassa.

Palaan ennakointiin myöhemmin, mutta todettakoon tässä yhteydessä, että onneksi Suomessa ei 1939 ollut Martin Scheinin tapaista juridiikan proffaa.

FiW:ssa on kuvaus Scheinistä: ”Scheinin oli 1970-luvulla SKDL:n enemmistön linjauksia noudattaneen Turun akateemisen sosialistiseuran (TuASS) keskeinen toimija. Hän työskenteli SKDL:n eduskuntaryhmän palveluksessa juristina 1980-luvun alkupuolen. Scheinin kuului 1980-luvun alussa Suomen kommunistiseen puolueeseen, jonka keskuskomiteaan hänet valittiin edustajakokouksessa 1981.”

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Lohdullinen puoli: ei sentään finanssikriisi

Pankkipaniikkia ei ole, eikä tule

Ei tällaista kukaan olisi halunnut kokea. Käytännössä koko maailma on uponnut sotatilaan, kun vasta muutama viikko sitten Aasian ulkopuolella rekisteröitiin ensimmäiset tartunnat. Länsimaissakin kuolonuhreja on jo tuhansia.

Sen verran heti markkinoista, että vastoin uutisvirran maalaamaa kuvaa pörssien pudotus on pysähtynyt viimeisen viikon aikana. Heilunta on edelleen voimakasta, mutta huomattavasti hillitympää kuin pari viikkoa sitten.

Jokainen talouskriisi on omanlaisensa. Mutta kaikista löytyy myös yhtäläisyyksiä. Vaikka koronakriisille ja sen polkaisemalle poikkeustilalle ei ole vastaavaa ennakkotapausta, muistuttaa kriisi eräin osin finanssikriisiä 2008-2009.

Merkittäviä erojakin toki on myös taloudellisesti. Silti finanssikriisi käy epäilemättä parhaasta kartasta, kun hahmottaa koronakriisin tulevaisuutta nimenomaan talouden kannalta.

Finanssikriisin lääkkeet 

Tukipaketteja on koottu odotetusti hurjaa tahtia. Ne ovat jo mittavampia kuin finanssikriisissä.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Politiikassa kriisi on mahdollisuus

Kriisi Kiinaksi: Vaara ja Mahdollisuus

Politiikassa voisi sanoa että kriisi on siunaus politkolle.Hän voi silloin osoittaa jämäkkää päätöksentekokykyä. Ajatelkaa mikä valttikortti Trumpille on jaettu. Nyt moni jenkki tulee ajattelemaan: Trump lähetti minulle 1000$ juuri kun tarvitsin sitä - äänestän häntä.

Sensijaan hyvät ajat johtavat ennemmin tai myöhemmin vallanvaihtoon. Ehkä yhden uusintavaalivoiton voi saada, mutta pidemmän päälle jä tunne siitä että vallankahvassa ollut ei ole tehnyt juuri mitään.

Ihmisillä on kova tarve tehdä jotakin kun ympärillä tapahtuu, olipa se järkevää tai ei. Sijoittamisessa tämä näkyy ylitreidaamisena. Kunhan jotakin on tehty tuntuu heti paremmalta, vaikka ei ole mitään taetta että tuo tekeminen mitenkään parantaa tilannetta. Siksi näemme nyt rajojen sulkemisia kun omassa maassakin epidemia jo rehottaa täysillä.

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus