Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän J.Vahe kuva

Suomen historian paras hallitus?

Tuossa merkinnässäni oudoksuin historian professorin väitettä, että Sipilän hallitus olisi ollut kaikkien aikojen huonoin. Kysyin, miten Rinteen hallitus mahdetaan arvioida 4 vuoden kuluttua. Ilmeisesti ihan niinkään kauaa ei tarvitse edes odottaa.

Tuossa on min. Paateron koulutus, jolla siis ohjaillaan valtion miljardiomaisuutta:

mallipukineiden valmistaja, käsilaukuntekijä, askartelunohjaaja, kasvatustieteen approbatur, päihdetyön moniammatillinen lisäkoulutus, terveyskasvatuksen approbatur

 

Hyviä taitoja, mutta entäs ne valtion miljardit?

Toki ministerillä on vielä sankka joukko avustajia ja vielä hyvin paljon sankempi joukko muita virkamiehiä. SDP-taustainen ay-johtaja (juristi) kertoo informoineensa välittömästi Paateron stabia kiistanalaisesta aiheesta eli työehtojen muuttamisen aikataulusta.

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Julkinen sektori kohtuullistaa yksilötason tehokkuuden

Suomen tuottavuuskehitys on jäänyt jälkeen muista maista. Yritysten investoinnit ja tuotekehityspanostukset ovat suhteellisesti kolmanneksen pienempiä kuin esimerkiksi Ruotsissa. Mistä hyvinvointimme perustan rapautuminen aiheutuu? Monet asiat ovat meillä kunnossa: yrityksiä on helppo perustaa, raha on halpaa ja sitä saa kaikkiin järkeviltä tuntuviin hankkeisiin, meillä on hyvä koulutusjärjestelmä, paljon osaamista ja valtio panostaa tutkimuksen tukemiseen. Olemme eräs maailman kärkimaita yrityksille. Mutta jotain täytyy olla vialla.

Julkisen sektori kohtuullistaa liiallisen tehokkuuden

Yksi asia on meillä eri tavalla, yksilön motivaatio tuottavuuteen on meillä Euroopan alhaisinta tasoa. Tuottavuus vaatisi yksilötasolla kouluttautumista, työtä ja panostamista. Vastineeksi yrityksemme ovat valmiita maksamaan parempaa palkkaa. Tuottavuudestahan ne yritykset palkan maksavat. Ja niin pitääkin olla.

Mutta julkinen sektori kohtuullistaa rahallisen kannusteen. Julkisen sektorin tehtävä on supistaa yritysten tuottavuudesta maksamat kannusteet langettamalla tuottaville yksilöille ylimääräiset verosanktiot, veroprogression. Tuottavuuden sanktioimiselle on syyt, mutta kokonaistuottavuuden kannalta se on haitallista. Tuottavammille  kansalaisille langetettujen sanktioiden suuruus on varovaisestikin arvioiden kymmenen miljardin luokkaa - enemmän kuin julkinen sektori satsaa koulutukseen.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomella on Euroopan parhaat julkiset palvelut

Suomen julkiset palvelut ovat Euroopan parhaita selviää Euroopan komission kilpailukykyvertailusta. Vertailussa kysyttiin kansalaisten, yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden käsitystä julkisten palveluiden laadusta, puolueettomuudesta ja hallinnon sitoutuisesta parantamaan julkisten palveluiden käytettävyyttä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Eduskuntamme ei ymmärrä yritystalouden todellisia haasteita

Suomen eduskunta on saanut hallitukseltaan esityksen jonka sisältö on seuraava:   "Yritykset saavat vähentää verotuksessa kone- ja laiteinvestoinnit nopeutetusti neljän vuoden ajan. Hallituksen esityksen tavoitteena on lisätä yksityisiä investointeja."

Vaikutukset ovat muun muassa seuraavat:

  • Yritysten tulokset ja taseet antavat jatkossa virheellisen (mutta lain silmissä laillisen) kuvan yrityksen tilanteesta.
  • Yrityksille tulee uusi poikkeus huomioitavaksi liiketoimintansa suunnittelussa. Poikkeus siirtää yritysten verotuksen toteutumista seuraavalle vaalikaudelle, mutta verot tulevat kuitenkin maksettavaksi.
  • Valtionhallinto ja eduskunta keskittyvät tällaisten poikkeusten ja verotuksen porsaanreikien rakentamiseen. Aikaa ei jää oikeiden rakenteellisten muutosten tekemiseen.  Yritysten investointien taso on kolmanneksen pienempi kuin kilpailijamaissa. Tarvitaisiin oikeita rakenteellisia uudistuksia ja hyviä pysyviä sääntöjä. Ei verojen keinotekoista siirtämistä seuraavalle vaalikaudelle. 
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

EU auttaa suomalaisia "lausunnolla" julkisen taloutemme hoidosta

Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi, että Suomi on vaarassa rikkoa EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osan sääntöjä, joilla varmistetaan julkisen talouden vakaus.

Sääntöjen rikkominen ei tuo mukanaan kansalaisia helpottavaa ulkoista kontrollia Suomen julkisen talouden hoitoon. EU komissio saa kuitenkin antaa lausunnon (opinion) Suomen julkisen talouden hoidosta. Tämä on kuitenkin enemmän kuin ei mitään. Pienikin apu on parempi kuin ei mitään. 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Pikakommentti veikkauksesta

Kuvan lähde: Twitter / Lottotyttö

Eräs entinen opetusministerin avustaja sanoi yksityiskeskustelussa (miksi en nimeä kerro), että veikkausvoittovarojen jakaminen on kohtalaisen löperöä.

Osa rahoista menee poliittisille järjestöille ja paljon suurempi osa muille järjestöille, joitten hallintoelimissä on poliitikkoja ääniä haalimassa.

Tältä pohjalta en yhtään ihmettele, mistä johtuu kansanedustajien nyt ilmennyt nihkeys uudistaa veikkausta. Sekin on erikoista, että keskioluen perkeleellisyydestä on näihin päiviin asti jauhettu jopa kepun tupailloissa – KD:sta puhumattakaan. Mutta hedelmäpeliin pitää kaikilla olla yhtäläiset oikeudet asuinpaikasta riippumatta, myös köyhillä syrjäseuduilla.

Mutta on se sentään hyvä, että sijoittamisesta,  säästämisestä ja taloudellisesta järkevyydestä verottaja meitä koettaa varjella.

Käyttäjän Pekka Salonen kuva

Kulutuskulttuurin kiihtyminen huolestuttaa, mitä voimme tehdä?

Länsimaiset kulutustottumukset voivat tarkoittaa yhdelle yhtä ja toiselle toista, mutta tässä kirjoituksessani käsittelen kriittisesti kulutuskulttuurin kiihtymistä sekä sen seurauksia ympäristölle ja yhteiskunnalle. Esitän myös näkemyksiäni siitä, mitä voimme tehdä muuttaaksemme nykyisiä kulutustottumuksiamme. 

Käyttäjän Jesse Viljanen kuva

Onko jokaisella suomalaisella samat mahdollisuudet elämässä?

Suomi on varsin tasa-arvoinen maa, jossa sosioekonomisesta statuksesta riippumatta jokaisella on mahdollisuus tulla miksi tahansa, saavuttaa mitä tahansa tai tehdä mitä tahansa. Tämä on ainakin vahva oma näkemykseni asiaan ja pyrinkin sitä omalta osaltani painottamaan aina, kun puhun sijoittamisesta ja säästämisestä. Mediassa on kuitenkin nähtävissä monien suomalaisten ääni, jotka sanovat että huonoista lähtökohdista on mahdotonta päästä pois ja jokainen kultalusikka suussa syntynyt ihminen pääsee niin helpolla. Monet hyväosaiset saattavat helposti taas sanoa köyhistä oloista tulevia vain laiskoiksi, kun eivät yritä parantaa omaa elämänlaatuaan. Mistä nämä toisistaan merkittävästi poikkeavat maailmat saavat niin vahvat mielipiteet päähänsä? Yritän paneutua tässä tekstissä tähän asiaan köyhien näkökulmasta, joten mennään asiaan.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

EU maksaa jokaiselle suomalaiselle 105€ vuodessa

Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 105 euroa asukasta kohden, kun vastaava summa oli toissa vuonna 50 euroa.

Tällä rahalla ja EU hallintomenoilla suomalaiset saavat suurin piirtein puolet lainsäädännöstään, tuoteturvallisuuden, tavaroiden ja ihmisten vapaan liikkuvuuden, yli rajojen toimivat verkkokaupat ja sotilaallisia turvatakuita ja yhteistyötä. Samalla rahalla saa EU:ssa joskus enemmän kuin vastaavalla rahamäärällä Suomen omassa hallinnossa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Osakesäästötili ei hyödytä osakeholdaria

Moni meistä käy harvakseltaan osakekauppaa. Mitä osakesäästötilillä on annettavaa meille osakeholdareille? 

Vertasimme 10'000 € sijoituksen kehittymistä osakesäästötilillä ja arvo-osuus tilillä kun pelkät osingot otetaan huomioon. Näyttäisi siltä että tileillä ei ole holdarin kannalta eroa. Syynä on arvo-osuus tilin haltijaa koskeva hitusen keveämpi osinkoverojen kohtelu.

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus