Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Venäjä kokee olevansa vihollisten piirittämä linnake

Venäjä kokee olevansa piiritetty linnake. Tämän takia valtio pyrkii eristämään venäläisen internetin globaalista internetistä, parantamaan tärkeiden kohteidensa informaatioturvallisuutta ja korvaamaan käyttämänsä länsimaisen informaatioteknologian venäläisvalmisteisilla laitteilla ja ohjelmistoilla.

Martti J Karin kyberturvallisuuden väitöstutkimuksen mukaan Venäjän kokemaa kyberuhkaa voidaan selittää ja tulkita strategisen kulttuurin teorialla.  Martti J Kari muodostaa väitöskirjassaan kuvan venäläisten kokemasta kyberuhkasta sekä niistä keinoista, joilla Venäjä pyrkii kokemaansa uhkaa torjumaan.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Budjetti: Valtio kasvaa työläisten, yrittäjien ja sijoittajien kustannuksella

Rinteen hallitus on saanut aikaan budjettiehdotuksensa. Tässä vaikutuksia sijoittajille:

  • Budjetin loppusumma 57.6 Mrd€ on noin 2.1Mrd viime vuotista suurempi. Kasvua on noin 3.6%. Suomen talous ei kasva tätä vauhtia. Tämä tarkoittaa sitä, että valtion osuus bruttokansantuotteesta kasvaa ja lisäarvoa tekevät yritykset ja ihmiset joutuvat kantamaan suuremman kuorman. Tietää kovempia aikoja sijoittajille, työtä tekeville ja yrittäjille.
  • Velalla rahoitettavan alijäämän arvioidaan kasvavan 0.3 Mrd€ ensi vuonna. Summa ei ole suuri. Tämän verran ulkomaista rahaa tulee lisää palkkoihin, eläkkeisiin ja työttömyyskorvauksiin ja tällä summalla myös vastaavasti Suomen hintakilpailukyky heikkenee. 
  • Taloutta vahingoittavia yritystukia pienennetään noin 2% (125M€) verran nykyisestä noin 6Mrd€ tasosta, mutta toisaalta lisätään Business Finland kautta suurin piirtein saman verran.
  • Budjetti saattaa lisätä työstä poissa olon kannusteita (opiskelua, työttömyyttä, vanhuutta,...)
Käyttäjän J.Vahe kuva

Johtajan paikka avoinna

Suomessa on avoinna huomattavan suuren fiskaalin virka. Kela jakaa vuodessa 15 mrd etuisuudet ja pääjohtajalla on runsaasti omaa päätösvaltaa ohi maan ja Kelan hallituksen. Kiinteistömassan lisäksi pörssiosakkeita on tällaisia kappalemääriä (s. 84)

Kansaneläkelaitoksen eroava pääjohtaja Elli Aaltonen valittiin tehtävään yleisen käsityksen mukaan pätevyytensä takia.  Hänen alaan liittyvä työkokemuksensa ja koulutuksensa limittyivät huomattavan hyvin yhteen. Huolimatta suuresta pätevyydestään hän epäonnistui tehtävässään suurin piirtein niin pahasti kuin se vain oli mahdollista. Toimimaton tietokoneohjelma ei pystynytkään korvaamaan yli tuhannen ihmisen työtä. Kumma juttu.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tulonsiirtojen osuus kasvaa vähitellen kaikkialla

Sosiaalisten tulonsiirtojen osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut kaikkialla ja erityisesti kehittyneissä maissa. 

Suomi ja Ranska ovat menestyneet tulonsiirtojen osalta parhaiten. Olemme OECD:n viime vuoden tilaston kärkimaita (kuva oikealla). Sosiaalisten tulonsiirtojen osuus bruttokansantuotteesta korreloi muun muassa seuraavien asioiden kanssa:

  • onnellisuus
  • turvallisuuden tunne
  • vähäinen rikollisuus
  • alhainen elintason kasvu
  • pieni lapsiluku
  • yksilöiden vähäinen tarve yrittää eteenpäin ja rakentaa uutta
Käyttäjän J.Vahe kuva

Keskuspankit ja Lapin jätkät

Pyydän anteeksi että rinnastan pankkien johtajia tukkijätkiin, vaikka jälkimmäiset tekivät oikeaa työtä.

 

Viimeisten viikkojen aikana on julkisuudessa esitetty kaksi täysin päinvastaista tulkintaa tulevasta talouskehityksestä.

Toisaalta Handelsbanken toivoo, että keskuspankkien yhä voimistuva korkopolitiikka pitäisi laskusuhdanteen poissa. (”Vaikka maailmantalouden kasvuvauhti hidastuu, emme usko globaaliin taantumaan, koska keskuspankit ovat hyvissä ajoin ryhtyneet torjumaan negatiivisia kasvuriskejä elvyttävämmällä rahapolitiikalla.”)

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen maakuntahallinto tulee olemaan naapurimaiden kaltainen

Suomeenkin ollaan mahdollisesti jossakin vaiheessa saamassa aikaan Ruotsin, Viron, Norjan tai Tanskan kaltainen maakuntahallinnon taso.

Nyt julkaistu tutkimus "Kuntien valtionosuusjärjestelmät Pohjoismaissa" vertailee valtionosuusjärjestelmien ohella myös maakuntien, kuntien ja valtion tehtävänjakoa kussakin pohjoismaassa. Kuntien budjetin kautta kulkee noin viidennes (44Mrd€) Suomen bruttokansantuotteesta ja olisi tärkeää että tämän rahan ohjausta varten olisi tehokas ja päämäärähakuinen maakunta- ja kunta- tasojen organisaatio.

Parhaaseen tehoon päästäisiin jos maakunta- ja kunta- tasojen organisaatioilla olisi mahdollisuus rajoitetusti kilvoitella keskenään siitä kuka pystyy tuottamaan parhaat palvelut ja tämä keskinäinen kilvoittelu näkyisi myös johtajien ja työntekijöiden insentiiveissä. Tähän ei kuitenkaan olla päätymässä. Johtavana arvona on kaikessa tasa-arvo (palkkaus, palvelujen laatu, ..).

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Viron e-kansalaisilla on oikeudet viranomaisasiointiin ja taloudelliseen toimintaan

Virossa on käytössä niin sanottu e-kansalaisuus ja siihen liittyvä digitaalinen henkilökortti. E-kansalaisuuden ja sähköisiin palveluihin tunnistautumiseen käytetyn henkilökortin saavat sekä Viron kansalaiset että muutkin Eestin e-kansalaisiksi haluavat. E-kansalaisilla on oikeus perustaa yrityksiä Viroon ja harjoittaa kaikkea taloudellista toimintaa, jopa etänä toisesta maasta käsin. Mutta e-kansalaisilla ei ole kaikkia samoja oikeuksia kuin Virossa asuvilla viron kansalaisilla. 

Suomessa käytetään sen sijaan pankkien tuottamia sähköisiä tunnistustapoja julkisiin palveluihin tunnistautumisessa. Meillä on parikymmentä vuotta puhuttu siitä minkälainen e-kansalaisuus ja sähköinen identiteetti Suomeen kenties voitaisiin kehittää. Keskustelua varten on kirjoitettu vaihtoehtoja kartoittava muistio:  "Sähköinen tunnistaminen"  Muistion tekeminen osoittaa että tätä aihetta ei ole unohdettu.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Liian kapea-alaiset pätevyysvaatimukset vahingoittavat yhteiskuntaa

On pulaa koulutetusta työvoimasta. Olisiko koulutusmäärärahojen lisääminen hyvää lääkettä? Pääsääntöisesti ei. Koulutusmäärärahojen lisääminen ei luultavasti paranna ongelmaa.

Näyttäisi siltä, että koulutusjärjestelmässämme on toisenlainen puute. Pätevyysvaatimuksia ja ammattinimikkeitä määrittelevät yleensä kouluttajat. Heidän intresseissään on, että koulutusvaatimukset monimutkaistuvat ja ammattinimikkeitä tulee enemmän. Ja kuta enemmän kouluttajille työntää rahaa, sen kapea-alaisempia tulee ammattivaatimuksista.

Kaikkein pahimmin yhteiskuntaa vahingoittavat liian kapea-alaisiksi määrtellyt pätevyydet. Turhat spesifisyydet tekevät työvoiman liikkumisesta ammattinimikkeiden välillä vaikeaa ja työlästä. Moni joutuu miettimään uuden ammattipätevyyden opettelua. Vaadittavat noin neljän vuoden lisäopinnot voivat kuitenkin koitua ylivoimaiseksi kynnykseksi.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Uusia ihmisiä vai uusia ajatuksia?

Alkion setä

Meillä on nyt hallitus, jossa on kiitettävän paljon nuoria ja nättejä naisia. Ikävä vain, että nuoret naiset toistavat sata vuotta sitten kuolleitten setämiesten puheita.

Li Andersson meni vaaleihin lupaamalla kaikille 800 euroa perustoimeentuloa eli kansalaispalkkaa henkeä kohti. Lenin olisi ollut lupauksesta ylpeä, ”ideahan” oli, että kaikille kykyjensä mukaan. Toteutus oli toista. Anderssonin lupauksen realistisuudesta on hyvä muistaa sekin, että Antti Rinne lupasi vain 100 euroa lisää eläkettä niille, joille eläkettä on niukasti ja senkin lupauksen täyttämisessä on tekemistä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Julkisen sektorin hankinnat keskitetään Hansel ostokartelliin

Suomi siirtyy kohti keskitettyä ja tehokasta taloutta kun julkiset hankinnat on syyskuun alusta koottu yhteen yhtiöön. Kaikki julkishallinnon yhteishankinnat on mahdollista hoitaa Hanselista, jonne KL-Kuntahankintojen asiantuntijat ovat siirtyneet. Myös Hanselin kilpailutus- ja hankintatoimen kehittämispalvelut tulevat asteittain koko asiakaskunnan saataville. Julkiselle sektorille toimittavilla on yhä useammin yksi ja vain yksi asiakas Hansel. Markkinataloudellinen kilpailu asiakkaista korvautuu yhdellä asiakkaalla.

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus