Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän J.Vahe kuva

Suomalaista kapitalismia ja mediaa

 

Aioin ensin kommentoida Kaitsun kirjoitusta, mutta kommentointi venähti pituuden osalta omaksi merkinnäkseen.

Ensinnäkin on syytä todeta, että suomalaisen kapitalismin kulta-aikaa oli 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa - ainakin jos ajatellaan sellaista tilannetta, missä kotitaloudet omistavat suoraan osakeyhtiöt, joitten omistusta ei ole minnekään sementoitu.

Teollistamisen ja suomen kielen aseman parantumisen myötä Suomeen perustettiin huomattava määrä paikallisia sanomalehtiä, puhelin- ja sähköyhtiöitä. Paikallinen vakuutus- ja pankkitoiminta oli yhdistys- ja osuuskuntapohjaista.

Suomalaisen kapitalismin ensimmäinen ongelma oli puolestaan lähes unohtaa yritysten omistajat Suomen itsenäisyyden noin 70 ensimmäisen vuoden ajaksi.

Kun Tuunanen ja Mäkelä alkoivat nurkata mediayhtiöitä, heidän toimintaansa moitittiin. En moitteita ymmärtänyt.

Paljon enemmän moitittavaa on siinä, että esim. 1980-luvulla eräskin lehtitalo maksoi osakepääomalleen vuodessa osinkoa n. 10.000 markkaa. Mikäli nurkkaamisessa käytetyillä hinnoilla määrittelee ko. lehtitalon koko osakepääoman markkina-arvon, päästään yli 20 miljoonaan markkaan.

Kymppitonnin osingot 20 millin firmasta eivät ole paljon. Riviosakkaat unohdettiin ja pääosakkaat käyttivät yhtiötä esim. sukulaistensa työllistämiseen.

Kun Tuunanen ja Mäkelä antoivat mediayhtiölle todellisen markkinahinnan, heitä siis moitittiin.

Kun mediayhtiöitten omistus lopulta sementoitiin Sanomatalon ja Alma Median siipien suojiin, kukaan ei puhunut mitään. Korppi ei korpin silmää noki eikä media itseään arvostele!

Sementoinnissa on ollut mukana yhdessä sekä julkisesti noteerattuja että noteeraamattomia yrityksiä. Niitten välillä on tapahtunut yhteistyötä, jota ei julkisuudessa ole käsitelty siinä laajuudessa kuin julkisesti noteeratulla yrityksellä olisi suotavaa. Koska minulta puuttuu täysi näyttö perustelluille epäilyksilleni, jätän nimet mainitsematta.

______________________________________________________________________

Sanomatalon nousu Suomessa on perustunut kahdelle asialle. Toisaalta esim. Aku Ankka ja Valitut Palat ovat olleet erinomaisen kannattavia lehtiä, paljon tilaajia eikä toimitusta juuri laisinkaan.

Kun nettikansa on ottanut tavakseen moittia HS:ää kutsuen sitä Pravdaksi, kyllä HS:n nousun tekijät on syytä nähdä ja ymmärtää.

Kun HS:n kanssa kilpailleet puolueitten pää-äänenkannattajat jakoivat pelkkää poliittista propagandaa - kukin omalla tavallaan. HS:n teksteihin saattoi sentään luottaa paljon paremmin.

Muistan itse, miten (paperinen!) US kieltäytyi aikoinaan antamasta KOP:n vaikeuksista mitenkään oikeaa ja riittävää kuvaa. Typerät selittelyt eivät pankin asemaa muuksi muuttaneet, mutta ainakin minä menetin luottamukseni KOP:n lisäksi myös US:ään. Ja kun luottamuksen kerran menettää, sitä harvemmin saa takaisin.

Internetin käytössä edelläkävijöinä ovat mielestäni olleet eräät Talentumin lehdet. AP-Areena on eräs Suomen vanhimpia nettikeskustelupalstoja ja TE otti ensimmäisenä käyttöön mahdollisuuden kommentoida jokaista lehden kirjoitusta. Internetin osalta Sanomatalo on ollut vastahakoinen, vastaan haraava perässätulija.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Mediavalta on Suomessa keskittynyttä

Media on Suomessa varsin keskittynyttä. Sanoma WSOY, Alma Media, Otava Kuvalehdet (Yhtyneet kuvalehdet) ja Talentum konsernit dominoivat markkinoita (alla olevassa kuvassa on liikevaihdot suhteutettuna toisiinsa).

Keskittyneisyyteen on seuraavia syitä:

  • sisältöä ja toimittajien työtä on helpompi jakaa ja hyödyntää kun konserni omistaa useita samalle sektorille keskittyvää lehteä, aikakauslehteä, verkkomediaa ja televisiokanavaa
  • lehtien jakelu, painaminen ja logistiikka on helpompi hoitaa keskitetysti
  • verkkojulkaisujen ja internetpalvelujen tekninen kehitys helpompaa kun konsernin useat internet sivustot voivat hyödyntää yhteistä tietotaitoa

Sijoittajan kannalta on mielenkiintoista havaita:

  • Alma Median ammattitaito Internet palvelujen toteuttajana (Almalla on monta mielenkiintoista tulevaisuuden palvelua) ja Kauppalehden kehittyminen Suomen ehdottomasti parhaaksi (ja suurimmaksi) yksittäiseksi talousmediaksi
  • Talentum konsernin hyvä asema lukuisten erillisten talousmedioiden tuottajana
  • Sanoma WSOY:n kansainvälistyminen ja rönsyily muille toimialoille (R kioskit etc..)

 

 

Nämä tiedot ovat peräisin Vapaiden kirjoittajien Joulukuun kokouksen (ja pikkujoulun) yhteydessä käydystä keskustelusta.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Hyvää Joulujuhlaa Vapaille Kirjoittajille

Lost in translation. Minun piti lähteä Helsinkiin puolen päivän jälkeen ja olisin tullut tilaisuuteen. Nyt istun sisäisessä kokouksessa ja työprosessissa, joka venyy vielä pitkään.
 
Yritämme saada osan maailmasta valmiiksi ennen siirtymistämme Sotkamoon. 
 
Olen pahoillani, etten saanut itseäni irti. Oli uhkarohkeaa luvata muutama viikko takaperin. Elämä on välillä sirkusta ilman turvaverkkoa.
 
Sinänsä ei hädän päivää, kaikki hyvin, mutta aikataulusta poistui ylimääräisiä tunteja, joka sitten kostautuu pitkämatkalaiselle. Hassuinta on, että olemme lisäämässä kapasiteettia.
 
Olli Kallio aloitti joulukuussa täyspäiväisenä ja Macarena Pallares tuo lisää analyysivoimaa vuoden alusta alkaen. Tämän lisäksi on varalla muutosvoimaa, jonka kanavointiin juuri parhaillaan keskitymme.
 
Tästä tulee hiukan henkilökohtainen, mutta osviittana tulevasta on esimerkki Kauppalehdestä tältä päivältä. Cash-Flow 2.0 eli Kassavirtakakkonen on monelle firmalle ensiarvoisen tärkeää tulevina vuosina. Pelkällä "burning ratilla" innofirmoja ei enää voi kehitellä.
 
Instant Gratification ja Pay as You Go korvaa kvartaalitalouden. Liiketoimintamallit muuttuvat. Mikroblogit näyttävät sosiaalisen median kehitykselle.
 
Mikroluotot toivat bangladeshilaiselle Nobelin rauhanpalkinnon 2007. Mikrofinancing ja Mikropayments voivat olla tärkeitä tulevaisuuden toiminnanohjauksen välineitä.
 
Muuttuuko bisnes myös suuryrityksissä entistä henkilökohtaisemmaksi? Onko jokaisella shop-in-shop tai oma tuoli niin kuin parturiliikkeissä ja kampaamoissa?
 
Organisaatiot muuttuva itseohjautuviksi, väliportaan johto katoaa. Cash-Flow-ajattelu levitetään koko organisaatioon. Sisäinen yrittäjyys muuttuu todelliseksi toimintamalliksi suurissakin yrityksissä. Mittareita tarvitaan, mutta vielä enemmän sisäiseksi yrittäjäksi motivoitumisen keinoja ja menetelmiä.
 
Johtajuuden haasteisiin voidaan myös hyödyntää sosiaalista mediaa, mutta tästä enemmän joulukuusen tuikkeessa kirjoitettua ensi viikolla. Matka alkaa aamulla varhain lauantaina, jotta olisimme ihmisten aikoina ylhäällä valkoista joulua odottamassa.
 
Hyvää joulunalusmieltä. Runsain mitoin Joulumieltä juhlijoille ja Piksun lukijoille.
 
Terveisin
 
Irja, Macarena, Annaleena, Olli, Samuli ja Helge 
 
 
PS: Tervetuloa Joulumieltä levittävään Junttiklubiin Täällä voi jokainen menettää lanttunsa hallinnan ja irtautua hetkeksi finanssi- ja talouskriiseistä. Ideana on "Arkihuolesi pois jo heitä..."
 
 
 

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomessa menestyvät pienet ja keskisuuret yritykset

Suomen työmarkkinoita ovat hallinneet leimallisesti suuret yritykset. Suomalaiset ovat traditionaalisesti kunnioittaneet suurten organisaatioiden antamaa turvallisuutta ja motivoituneet ahkeraan työntekoon osana suurempaa kokonaisuutta. Usko systeemiin ja yhteisöön on ollut leimallista suomalaiselle kulttuurille.

Tämä on nyt muuttumassa - suomalaiset tekevät tänä päivänä parempaa tulosta osana sellaisia organisaatioita joiden tulokseen he kykenevät vaikuttamaan, joiden kokonaisuutta hallitsemaan ja joissa he tuntevat toisensa. Kollektivistinen Suomi on nyt väistymässä ja antaa tilaa yksilöllisemmälle yhteiskunnalle. 

Muutosta kuvaa hyvin yrittäjien etujärjestön "Suomen Yrittäjät" (www.yrittajat.fi/fi-FI/suomenyrittajat/yrittajyyssuomessa) kokoama tilasto siitä minkä kokoiset yritykset ovat pärjänneet parhaiten.  Tämä tilasto kertoo että:

  • parhaiten ovat pärjänneet (ja työllistäneet) pienet ja keskisuuret yritykset joissa on 10...250 henkilöä
  • huonoiten ovat pärjänneet (ja työllistäneet) suuret yritykset

Sijoittajalle tämä on tarkoittanut ja tarkoittaa edelleen sitä, että keskisuuret ja pienet yritykset tulevat todennäköisemmin antamaan parempaa tuottoa ja tästä meillä on jo kokemuksia viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Se tarkoittaa myös sitä että meillä on ja tulee olemaan useita menestyviä tähtiä. Yksittäiset suuret yritykset eivät enää tule dominoimaan markkinoita.

Yhteiskunnalle tämä tarkoittaa sitä että kehitys on tasaisempaa. Lainsäädäntöä pitää suunnata niin että pienten ja keskisuurien yritysten toiminnasta tulee helppoa (nykyinen lainsäädäntö tukee edelleen suuria yrityskokonaisuuksia) ja koulutusta tulee suunnata niin että pienissä yrityksissä tarvittavaa luovuutta, innovativiisuutta ja monialaisuutta korostetaan suurissa yrityksissa tarvittavan organisaatoriisen kuuliaisuuden ja kapea-alaisen osaamisen kustannuksella.

Yksittäiselle työnhakijalle tämä merkitsee runsaita valinnanmahdollisuuksia mutta myös suurempaa tarvetta sisäiselle kurinalaisuudelle ja tahdolle menestyä ja etsiä oma paikkansa yhteiskunnassa.

Oheinen kuva eri kokoisten yritysten työllistävästä vaikutuksesta on ote Suomen yrittäjien kokoamasta tilastosta:

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

$50 miljardin huijaus, Amerikassa kaikki on suurempaa!

Löytyyhän muitakin syitä, kuin talouden heikko tilanne jättimäiselle pörssilaskulle. Yksi Nasdaq pörssin johtajista Bernard Madoff tunnusti, että hänen sijoitusneuvonta bisneksensä on ollut ponzi-huijaus. 50 miljardia dollaria on huijattu tällä tavoin. Tämän rinnalla Suomen Wincapitan miljoonat lähes naurattavat. Aikaisemmin sijoittajat spekuloivat raaka-aine markkinoilla ja saivat aikaan massiivisen öljyn hintakuplan. Myöhemmin selvisi, että epämääräiset hedgerahastot (jotka usein tomivat veroparatiisilta käsin) ovat olleet vahvasti mukana luomassa öljyn hintakuplaa.

50 miljardin huijaus on koko luokaltaan Enron-tapauksen kaltainen. Miten monta huijausta on todellisuudessa ollut, mutta ne eivät ole päässeet päivän valoon? Korruptio ja ahneus rehottavat vapaassa markkinassa.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Sijoittamisen teoriaa ja käytäntöä, osa I

 

Kysyntä ja tarjonta talousmediassa

KL:n blogeissa julkaistiin varsin minimaalisella huomiolla linkissä oleva merkintä. 

http://moneylab.blogit.kauppalehti.fi/2008/11/17/osakesijoittaja-ison-karhun-hampaissa/ 

Ko. kirjoituksessa on formuloitu niitä periaatteita, joita minäkin sijoittamisessa käytän. Aihetta olen toki itsekin käsitellyt esim. http://vanhanaikainen.blogit.kauppalehti.fi/2007/10/30/sijoittamisen-iso-kuvio/

 

Eniten huomiotani kiinnitti kommentissa oleva kirjoittajan kuvaus siitä, miten hän oli tarjonnut kirjoitustaan pariinkin kertaan TE:lle.

Kommentti antaa ikävän yleisen kuvan median toiminnasta. Suomessa tuntuu olevan esim. suunnilleen yksi mies, Esko Antola, joka EU:sta pystyy jotain sanomaan, vaikka pelkkiä EU-parlamentaarikkojakin on jo tusinan verran.

Medialle muodostuu pinttyneet tavat alta aikayksikön. Toimittajan ja kolumnistin lisäksi on vakioavustajia ja vakiolähteitä, jotka saavat kaikesta kommentoinnista vastata.

Rahaakin näissä ympyröissä tietenkin liikkuu. Ikävää on vain se, että kuluttaja eli lukija saa lukea vuodesta toiseen samat jorinat, vaikka maailma ympärillämme mullistuisi tai luhistuisi kuinka.

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

JIIHAA, UUNITUOREITA UUTISIA!

Kyllä tämä nykymaailma on sitten hieno. 24 / 7 saa esim. kännykkään (tai ainakin satelliittipuhelimeen) minne tahansa maailmaa uutisia reaaliajassa. Oma henk.kohtainen uutisten kerääjäni on tänään välittänyt minulle uutisen , joka on aikaansaatu 14:27 USA:n itäistä aikaa. Sen mukaan:

USA SIIRTYI TAANTUMAAN,

ja tämä tapahtui - vuosi sitten

Odotan kuumeisella jännityksellä, tuleeko uutinen USA:n siirtymisestä LAMAAN jo niinkin pian kuin 2010-luvulla.

Tällaisten uutisten edessä tarjoan omat periaatteeni:

Sijoittajalle tärkeintä on:

- pääoman asemesta oma pää

- kyky nähdä metsä puilta

- näkemys, sillä mikrouutisten perässä juostessa häviää takuuvarmasti finanssitalojen vinttikoirille. Fiksumpaa kuin juosta sähköjäniksen perässä on hahmottaa sähköjäniksen ellipsin muotoinen rata eli SUHDANNEMEKANISMI, josta Englannissa on jo teollistumisen ajaltakin empiiristä kokemusta yli 200 vuoden takaa ja mille mekanismille on olemassa teoreettinen selityksensä tyyliin: kun tarjonta ylittää kysynnän jne.

Näkemys eli visio on välttämätön, koska osakkeet kannatti myydä viimeistään kesäkuussa 2007. Myyminen nyt "uutisen" tultua on hiukka myöhäistä, koska markkinat ennakoivat. Seuraavaksi markkinat muuten ennakoivat pohjaa ja käännettä ylöspäin. Siitä saataneen uutisia jo 2020-luvulla - edellyttäen, että pohja juuri nyt on lähellä.

 

 

 

http://www.reuters.com/article/businessNews/idUSTRE4B05YX20081201?feedType=RSS&feedName=businessNews

Käyttäjän J.Vahe kuva

Finanssikriisin otsikoita:

- Kapitalistinen järjestelmä pystyy selviämään nykyisistäkin vaikeuksista

- Amerikassa jo merkkejä, jotka viittaavat talouselämän tervehtymiseen

- Hintain lasku maailmanmarkkinoilla toistaiseksi eduksi kansantaloudellemme

- Suuremman osan pulakauden aiheuttamista vaikeuksista olemme sivuuttaneet paremmin kuin muut maat

- Korkotaso laskee meillä varmasti, joskin hitaasti

- Valtion talous ei ole mukautunut uuteen hintatasoon eikä kansantaloutemme kantokykyyn

- Syytä toivottomuuteen ei ole

Otsikot ovat peräisin esitelmästä, joka pidettiin edistyspuolueen puoluekokouksessa säätytalossa, puhujana Risto Ryti ja päivämääränä 19.4.1931.

Otsikot ovat nykyihmiselle tuttuja, mutta sisältö ei. Ryti käytti 1930-luvulla kovia otteita talouslamassa puhuen esim. “Tyhjän kukkaron diktatuurista”.

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

Elämme hienoa aikaa, mutta emme osaa arvostaa sitä

En yleensä pidä Youtube-videoiden katselusta, puhumattakaan videoiden linkittämisestä. Mutta tämä video on sen verran hauska, että se on pakko linkittää tänne!

Katso siis Conanin showssa olevaa Loius CK-vierasta, joka arvostelee nykyistä hemmoteltua sukupolvea, joka ei ymmärrä, miten hienossa ajassa he elävät.. Uskomattoman hauska!

Käyttäjän J.Vahe kuva

Nimimerkin loppu ja esittäytyminen ml. kirjoittajan taloudelliset intressit

 

 

 

Kaikki loppuu aikanaan. Kun KL:n blogit alkoivat, kukaan ei tiennyt, millaiseksi ympäristö muodostuu. Ympäristö osoittautui sekä miellyttäväksi että toimivaksi.

Kuitenkin katsoin jo kauan sitten, että pari vuotta samaa formaattia saa riittää. Viimeisen vuoden ajan tekeleeni oli yleensä luetuin KL:n toimituksen ulkopuolinen blogi. Oli paras lähteä itse eikä odottaa häätöä.

Teen harvoin mitään impulsiivista. Piksun perustajat Kaitsu ja Pekka ovat tuttuja vuosien takaa ja Piksu oli merkittävin linkittäjä blogiini. Tuskin tulen Piksuun pysyvästi, sillä maailmassakaan ei ole mitään pysyvää. Pari vuotta tuntuu sopivalta ajalta. Onhan sitä siinäkin.

Tasavertaisuuden ja reiluuden takia on erittäin korkea aika esittäytyä - tosin sillä varauksella, ettei nimimerkki Vanhanaikainen kertonut yksityisasioistaan, enkä kerro minäkään. On väärin sanoa, että itsestäni antamani kuva olisi ollut vain subjektiivinen. Se on ollut myös täysin yksipuolinen, olen kertonut vain sen, mitä olen halunnut. Lopusta olen vaiennut ja näin jatkuu. Sanomattakin pitäisi olla selvää, että sellaiseen ratkaisuun minulla tietysti on täysi oikeus.

Kahta asiaa painotan. Sijoittajakokemusta minulla on. Olen aloittanut oma-aloitteisen osakesijoittamisen alaikäisenä vuonna 1970 lapsilisärahoilla, jotka vanhempani antoivat käyttööni. Ratkaisut olivat alusta asti omiani, sillä vanhemmillani ei ollut osakkeita. Asian voi periaatteessa todistaakin.

Toisesta puolesta työelämääni olen blogissani lähinnä vaiennut. Olen tietokirjailija, kirjoittanut 10 kirjaa Suomen talous- ym. historiasta ja osallistunut toiseen kymmeneen kirjaprojektiin muutoin kuin kirjan yksinomaisena kirjoittajana.

Blogin kirjoittajaksi on merkitty sukunimeni ja etunimestäni alkukirjain. On valitettavaa, että vanha ja tuttu nimimerkki muuttui varsin epäilyttävän oloiseksi sukunimeksi. En voi mitään, että tuon nimisen miehen kanssa äitini avioitui. Minulta ei kysytty mitään.

Taloudelliset intressini on pääpiirteissään esitelty linkissä http://vanhanaikainen.blogit.kauppalehti.fi/2008/02/02/kirjoittajan-tal-intressit/ 

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus