Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän J.Vahe kuva

Hyviä uutisia...

... ei viime aikoina ole taloudesta liiemmin tullut, joten Piksun on käännettävä trendi.

 

1) Piksun kautta pääsee Indereksen analyyseihin, jotka aiemmin tunnettiin Valuatumin analyyseina. Linkki vas. reunassa. Analyysien tekoon perehtyminen ja niitten täsmällinen kommentoiminen on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin kaikkien analyysien ja analyytikkojen summittainen haukkuminen. Jokaisella on sitä paitsi Indereksessä mahdollisuus tehdä uusi ja entistä ehompi analyysi. Se on sitä vuorovaikutteisuutta!

2) Metsänhoitoyhdistykset pyrkivät kääntämään kuvaa Suomen metsistä oikeaan suuntaan. http://www.piksu.net/category/7 Suomessa metsät kasvavat eivätkä häviä, kuten muualla maailmassa. Suomen metsiä murehtivasta Saksastakin ovat hävinneet ne aarniometsät, jotka kaksi vuosituhatta sitten pysäyttivät Rooman legioonat. Juuri muu ei legioonia pysäyttänytkään.

3) Kuten linkistä ilmeni, Piksu on aloittanut oman talousuutisten välityksen sen lisäksi, että tuotamme talousaiheisia artikkeleita. Nykyisiä kirjoittajia tullaan informoimaan meilillä, mutta julkisesti esitän yhden varauksen. Piksu-uutiset eivät ole tarkoitettu varsinaisille pikku uutisille, mutta liioin muun työn ohessa toimivalla joukollamme ei ole mitään mahdollisuutta päästä täyteen kattavuuteen talousuutisten tarjonnassa.

Niinpä, jos joku huomaa jotain puuttuvan, ei ole kuin yksi vaihtoehto, kirjoittaa puuttuva itse. Tälle yhteisöllisyydelle Piksu perustuu. Teknisiä neuvoja saa Kaitsulta ja minulta (ehkä) sisältöön liittyviä   

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Naisista johtajina ja Piksu Talousmediana

 Sain tänään Kai Nymanilta, Piksu Oy:n toimitusjohtajalta, sähköpostikirjeen, jota päädyin kommentoimaan kirjoituksessani.

Aamukahvin aikoina ajattelin kirjoittaa aiheesta "Naiset ovat parempia johtajia", mutta päätin välttää tutkimuksia ja aikaisempia lausuntoja. Tunnen paljon naisjohtajia, jotka pyörittävät yrityksiään tarkasti ja sudenkuoppia vältellen. Naiset ovat hurmaavia, mutta eivät hullaannu riski-investointeihin yhtä helposti kuin me miehet. En kuitenkaan lähde levittelemään omia kokemuksiani; saattaisin vielä ottaa opiksi ja ojennukseksi.

Kai: Hyvät talousalan vaikuttajat ja vapaat kirjoittajat!

Käyttäjän J.Vahe kuva

Jarkko Peltomäestä kuukauden Piksulainen!

 

 

Jarkko Peltomäki

 

Piksu on perustamisestaan lähtien ollut kiinnostunut käsitteestä, jota voisi kutsua vaikkapa “uusiksi sijoitusvälineiksi“.

Johdannaisia tuskin voidaan enää kutsua uusiksi, mutta ilmeisesti ETF:iin ja hedge fundeihin ilmaisu sopii paremmin. Toisaalta varsin lyhyessä ajassa viime mainituista on tullut peräti laaja käsitteistö. Lienee makuasia, puhutaanko monipuolisuudesta vai kirjavuudesta.

Tämän laajan, vaikean ja muuttuvan aihepiirin tuntijaksi Piksu sai tammikuussa 2009 tällä hetkellä Englannissa asuvan ja väitöskirjaa valmistelevan KTM Jarkko Peltomäen.

Jo muutaman viikon aikana Jarkko todisti toimeliaisuuttaan perustamalla Piksun yläpalkissa olevan FundPlacen, jota lienee tarkoitus vielä laajentaakin.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tarvitsemme suomalaista rahoitussektoria - pankit toimikaa - kansa odottaa teitä !!!!!!!!!!!!!

Tarvitaanko suomalaisomisteista pankki ja rahoitussektoria nyt kun monet ulkomaiset pankit ovat menestyksellä rantautuneet Suomeen ja tekevät hyvää tulosta ?

Pankkisektorimme koostuu pienistä vakavaraisista tekijöistä kuten Aktia, Ålandsbanken, Osuuspankki (OP-Pohjola), Paikallisosuuspankit, Säästöpankkiryhmän pankit, Tapiola pankki sekä uutena tulokkaana Sofiapankki. Näille on tyypillistä:

  • uskollinen, suppea asiakaskunta
  • toimivat -verkkopalvelut, -palkansaajan palvelut, -asuntolainatoiminta ja -paikallisen pienyrityksen rahoituspalvelut 
  • kohtuullinen konttoriverkosto (lukuun ottamatta Sofiapankkia)

Pankkisektorimme on kuitenkin hajanainen eikä kykene vastaamaan kaikkiin suomalaisen yrityselämän haasteisiin. Tarvitaan yhteistyötä ja yhdistymisiä, jotta suomalaisomisteinen rahoitussektorimme pystyy vastaamaan keskisuurten ja suurten yritysten rahoitustarpeisiin:

  • merkittävät luottoerien rahoittaminen ja niiden edelleenkauppaaminen
  • aktiivinen toiminta kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla ja kansainvälisen rahoituspalvelun järjestäminen asiakaskunnalle

Mutta tarvitsemmeko kilpailukykyistä Suomalaista rahoitusvaihtoehtoa - eivätkö kansainväliset toimijat hoida tätä asiaa riittävällä asiantuntemuksella? Minusta suomalaista pankkisektoria tarvitaan. Hajanaisen pankkisektorin yhdistymisellä ja yhteistyöllä saavutetaan etua:

  • hyvät sijoituspalvelut kaikille suomalaisille asiakkaille (monet suomalaisista pankeista eivät itse kykene kilpailukykyisiin sijoituspalveluihin; pankkien yhteisesti omistama sijoituspankki pystyisi parempaan)
  • suomalaisille keskisuurille yrityksille kansainvälisen rahoituksen taitava suomalainen vaihtoehto

Siis: Suosi suomalaista ja menesty !!

On kiva kun Suomessa on menestyvä pankkisektori - me palkansaajat tulemme kyllä mukaan kun pankit löytävät yhteisen sävelen.

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kansa kavahti pakkokeinoja ja pisti hallituksen ojennukseen

Viimeisimmän OECD raportin mukaan pitkään työelämässä oleville suomalaisille langetetaan paljon suuremmat verot kuin kolleegoille muissa maissa (kuva alla).

Eipä ihme että Jyrki Kataisen ja Matti Vanhasen masinoimaa eläkeiän nostoa vastustettiin. Ei ole hauska jatkaa työntekoa jos valtiovalta ulosmittaa rahallisen edun veroina. Ihmisiä ei saisi lain voimalla pakottaa työhön - tarvitaan kannustimia ja positiivista toimintaa.

Valtiovalta ei lyhyellä tähtäimellä pysty vaikuttamaan kaikkiin työssä pysymiseen vaikuttaviin tekijöihin. Mutta jos valtio väkivalloin pakottaa ihmisiä työelämään, niin samaa autoritaarista mallia käytetään herkästi myös työpaikolla.

Historiassa on monia esimerkkejä, joissa valtiovallan hyvä ja mallikas toimintatapa on levinnyt muuhunkin yhteiskuntaan ja saanut aikaan pitkäkestoista pysyvää menestystä. Siksi on erittäin tärkeää, että Suomen valtiovalta noudattaa korkeaa moraalia ja toimii ihmisiä kohtaan oikeudenmukaisesti ja tyylikkäällä tavalla. Tässä tapauksessa tarvitaan kannustimia ja keskinäistä kunnoitusta jokaisen ihmisen omia eläkeikää koskevia valintoja kohtaan.

Enemmän aiheesta: www.oecd.org/dataoecd/24/47/42222030.pdf

Käyttäjän J.Vahe kuva

”Kasterista” kuukauden Piksulainen!

Kalle ”Kasteri” Käyhkö

 

Koska Piksun tekijät eivät saa palkkiota Piksuun tehdystä työstä eivätkä kaikki ole ainakaan vielä osakkaitakaan, Piksun hallitus päätti kokouksessaan kiittää kuukausittain julkisesti yhtä Piksuun kirjoittavaa tai sen tekniikasta huolehtivaa henkilöä. Samalla hallitus rajasi itsensä palkittavien ulkopuolelle.

Vaikka Piksun eteen on tehty työtä jo useamman vuoden ajan, hallitus päätti ehdotuksestani aloittaa julkiset kiitokset uusien tulokkaiden joukosta.

Kalle ”Kasteri” Käyhkö sai jo KL:ssä paljon lukijoita kirjoituksillaan ja Piksussa tahti on vain parantunut. Itse näkisin suosion salaisuuden olevan toisaalta hyvässä aiheeseen perehtymisessä ja toisaalta besserwisserismiä välttävässä tyylissä. Kaikkitietäviä on netissä liikaakin!

Kasteri itse arvioi ”untuvikolle” (=aloitteleva sijoittaja) kasvaneen sulat ja siivet, joten Piksu Oy:nkin on syytä asia julkisesti noteerata. Kirjapalkinto toimitetaan myöhemmin. Onnittelut!

Käyttäjän J.Vahe kuva

Osakesäästäjien ”informaatiota”

Vuonna 2000 Osakesäästäjät tekivät sopimuksen, jossa Taloussanomat tuli liiton jäsenetulehdeksi. Sopimus merkitsi jäsenetuuden suurta kasvua. Aikaisemmin kuukausittain ilmestyneen Arvopaperin asemesta tilalle tuli viidesti viikossa ilmestyvä TalSa. Jäsentilauksen alennus oli 80 %. Lisäksi osakesäästäjät saivat lehdestä omaa tilaa. (Lähde: Kirsi Poikolainen: Omistajan oikeudella.)

Kun em. järjestely purkautui paperi-TalSan ilmestymisen loppumisen myötä vuoden 2007 päättyessä paperinen informaatio heikkeni selvästi. KL tulee jäsenetuna vain kerran viikossa. Sitä lehden johtava markkina-asema tekee!

KL:n viikottaisen numeron lisäksi osakesäästäjät saivat oman jäsenlehtensä nimeltään ”Viisas Raha”. Pitkäaikaisena osakesäästäjien jäsenenä olen jo kertaalleen antanut lehdestä sen toimitukselle palautetta aihekokonaisuudesta, jonka osalta en lehden asiantuntemuksen vähäisyyteen ollut tippaakaan ilahtunut.

Menneellä viikolla sain 17.2. käsiini numeron 1/2009, jossa yksi aukeama omistetaan mm. jääkiekkoilijalle. Konkreettisinta antia lehdessä on edustavinaan jo 2.2.2009 päivätty ”Osakepuntari”.

Ko. taulukossa on numero poikineen. Huomioni kiinnittyi osinkotuottoihin, jotka Metso Oyj:n osalta ilmoitettiin kiitettävän täsmällisesti 38,3 %:ksi. Aika monella firmalla päästiin jonnekin 15 %:n tuntumaan.

Seuraavalla sivulla taulukon laskentaperusteet selvitettiin: Osinkotuotto laskettiin edellisvuoden osingosta ja kurssista / 2.2.2009. Näin siis vielä senkin jälkeen, kun osinkojen selvistä supistuksista on jo pitkään tiedotettu pessimistiseen sävyyn! 

Tällainen taulukko herättää joukon ikäviä kysymyksiä. Kiinnostaako lehden sisältö yhtään ketään ko. lehden toimituksessa? Kiinnostavatko osakkeet ylipäänsä lehden tekijöitä yhtään sen enempää kuin esim. jääkiekko?

Entäpä lukijat? Jos joku ottaa tuollaiset luvut tosissaan, kyse on harhaanjohtavan informaation levittämisestä. Jos taasen a priori oletetaan lukijoitten ymmärtävän tuollaisten lukujen mahdottomuuden, herää kysymys koko taulukon hyödyllisyydestä.

Yksi asia on ainakin varma. Jos minä tässä ja nyt – tai vaikkapa keskiyöllä - ilmoittaisin saavani jostain firmasta 38 %:n osingot, Piksu Oy:n hallitus in corpore kääntyisi puoleeni tunnin sisällä kysellen sellaisen firman nimeä. Selitettyäni "persoonallisen" tavan verrata edellisvuoden osinkoja tämän vuoden kursseihin minut varmaankin uudelleenohjattaisiin loppusijoituspaikkaani värittämään Piksun sarjakuvien ruutuja. Tosin meillä ei ole sarjakuvia...

Käyttäjän J.Vahe kuva

"Maailmanloppu 3 tunnin päässä",

 

otsikoi TE. Otsikko ei ole pelkkää suomalaista liioittelua, sillä USA:n edustajainhuoneen jäsen

Paul E. Kanjorski on nostanut omaa poliittista profiiliaan lausumalla mm. seuraavaa: "It would have been the end of our political system and our economic systems as we know it."

Lausumat ja otsikot ovat loogista jatkoa jo viime syksystä asti tarjotulle tuuballe siitä, miten maailma muka kävi viime syksynä jonkun kuilun partaalla.

Minua puolestaan on syksystä asti ällistyttänyt se suhteellisuudentajun täydellinen puuttuminen, mikä näistä lausunnoista heijastuu.

Perspektiiviä ja vertailukohtaa saadaksemme muistuttaisin, että esim. New Yorkin ja Helsingin pörssit olivat pääsääntöisesti toiminnassa molempien maailmansotien aikana.

Kuriositeettina voi mainita, että sisällissodan raivotessa maassamme vuonna 1918 Helsingin pörssin reaalinen vaihto oli suurempi kuin kertaakaan seuraavien yli 50 vuoden aikana.

Kuriositeettina voi myös mainita, että Kuuban kriisin aikaan 1962 mm. NL:n sukellusveneen päällikkö antoi tiettävästi konkreettisen käskyn laukaista välittömästi ydinase USA:n laivasto-osastoa kohti.

Käskyn täytäntöönpano edellytti kuitenkin parin muun stressistä suunnilleen yhtä sekopäisen upseerin vahvistusta, joista ainakin toiselta vahvistus jäi puuttumaan.

Jos mennään talouden puolelle, yleisessä tiedossa ei taida olla, ettei 1930-luvun alussa valtioilla yleensä ollut mitään talouspolitiikkaa. Sellaista ei katsottu tarvittavan ja julkisen sektorin puuttumista talouteen pidettiin suorastaan sopimattomana. Liioin ei ollut julkisia resursseja tai lainsäädännöllisiä valmiuksia tehdä nopeasti juuri mitään.

Nykyään julkisen sektorin reagoimista talouden kehitykseen pidetään itsestään selvänä. Niin USA:n kuin EU:n julkisen sektorin resurssit ovat 1930-lukuun nähden moninkertaiset ja lainsäädännöllinen valmius korkealla.

Esim. Suomessa lienee viime sodista periytynyt ja edellisessä pankkikriisissä päivitetty paketti taloudellisia valmiuslakeja, jotka voidaan toimittaa eduskunnan käsittelyyn yhdellä "lähetä"-napin painalluksella.

Edelleenkin USA:n presidentillä on suuret valtuudet antaa nimissään esim. executive orders -nimisiä asetuksia, joilla on vaikutettu kaikkiin hallinnonaloihin, vaikka turvallisuuspoliittiset määräykset ovatkin tunnetuimpia.

Epäilemättä tiukemmat otteet edellyttäisivät jotain poliittista turpajumppaa ja joku ministeri voisi hätäpäissään ehdottaa vaikkapa opposition riisumista alasti, mutta lukuisa joukko konkreettisia keinoja reagoida kriisiin on siis olemassa.

Pörssi voitaisiin esim. sulkea (mitä Venäjällä jo harjoiteltiinkin). Pääomaliikkeille voitaisiin määrätä rajoituksia ja jopa varsinaista säätelytaloutta voitaisiin ottaa käyttöön ja vielä senkään jälkeen yhtä ainoatakaan laukausta ei olisi ammuttu! Olisimme hengissä seuraavana päivänä, mikä syksyn 1962 eräinä aamuina saattoi ollakin epävarmaa.

Kuuban kriisistä

http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=1205  

Nyt kelpasi muovikassi kun oli Tekes varoilla tutkittu

Missä viipyy Johanna Sumuvuoren seuraava kirjallinen kysymys eduskunnassa koskien tällä kertaa kangaskassien kieltämistä ekologisesti tuhoisina. Tämä vihreä kansanedustaja oli tietämään tehnyt väärän kysymyksen 431/2008 vp Kertakäyttökassien käytön vähentämisestä.
http://www.sumuvuori.net/ek_kk_kertakayttokassit.html

 

Kysymyksen olisi kuulunut kohdistua luonnonvaroja rohmuavaan puuvillakassiin. Ostoskassien luonnonvarojen kulutus yhtä kassia kohden on tuoreen tutkimuksen mukaan:

Uusiutumaton energia kangaskassi 21 MJ, muovikassi 1,3 MJ ja paperikassi 1 MJ; vedenkulutus kangaskassi 4500 litraa, muovikassi 0,12 litraa ja paperikassi 1,1 litraa sekä maankäyttö kangaskassi 0,8 m2 vuodessa muovikassi 0,0009 m2 vuodessa ja paperikassi 0,001 m2 vuodessa.

 

Ostoskassien muut ympäristövaikutukset yhtä kassia kohden

Taulukko: Ostoskassien muut ympäristövaikutukset kuin ilmastonmuutosvaikutus yhtä kassia kohden. Käytetty jätehuoltoskenaario kuvaa nykytilannetta.

 

Hiilidioksiditaseen suhteen tilanne on yhtä lohduton kangaskassin tappioksi: Kokonaisvaikutus g CO2 ekv./kassia kohden on kangaskassilla 1100-3160 g, muovikassilla 15-48 g ja paperikassilla 14-51 g.

Alla olevassa taulukossa esitetään yhden kassin elinkaaren aikana muodostuvat kasvihuonekaasupäästöt (lähde: Suomen ympäristökeskus).

 

Nämä tulokset piti tutkituttaa TEKES rahoilla lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, jotta saatiin valtamediaa ja kuluttajajärjestöille kelpaava tulos. Nyt muovikassin ekologinen paremmuus kelpasi, esimerkkiotsikoin.

 

Kuluttaja.fi - Muovikassi - ekologinen valinta

http://www.kuluttaja.fi/Page/c0a8053b-d17d-47f7-8d8a-dbf8e3fd746d.aspx

 

Kaupan kassalla kannattaa valita kierrätysmuovia

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Kaupan+kassalla+kannattaa+valita+kierrätysmuovia/1135243082805

 

Tulokset eivät olleet yllätys muovi- ja pakkausteollisuudelle, joka jo vuosikymmen sitten päätyi vastaaviin tuloksiin omissa elinkaarianalyyseissään: Muovikassi on valmistukseltaan ekologisin, mutta kuluttajakäyttäytyminen ratkaisee kokonaisuuden.

 

Ympäristökeskuksen sivuilta löytyy itse tutkimus

http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=97581&lan=fi

Hyvä yhteenveto löytyy Suominen yhtiön sivuilta:

http://www.suominen.fi/optikassi-tutkimus

 

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Suuri Nokia pienessä Suomessa

Tänä aamuna kuulin uutisen, joka viittasi Lex Nokian syntyvaiheisiin. Helsingin Sanomat kirjoittaa aiheesta tänään. Onneksi meillä on lehdistö, koska poliitikot ja lainsäätäjät vaikenevat urkkimislain synnystä kuin muuri. Kabinetin henki ja kekkoslovakian meininki on yhä voimissaan. Joku sanoo, sanelee, mitä pitää tehdä ja politikot päättävä vaieten, niin kuin isoveli tahtoo.

Suomi kumartaa käskystä Nokian ja suuryritysten suuntaan. Puutullikiistan kuumimpana vaiheena "sotamies Väyrynen" herätteli kansalaisten keskuudessa talvisodan henkeä, jatkokahinoissa eduskunnassa saatiin pikavauhdilla läpi metsätulon veroale. Metsäteollisuuden tarpeet huomioitiin aikoinaan toistuvien devalvaatioiden muodossa.

Lex Nokian ideana on vain tarvittaessa kurkata duunareidensa sähköisiä toimintoja, jotta yrityssalaisuudet eivät leviä sähköpostiliitteinä maailmalle ja kilpailijoiden tietoon. Vaakakupissa lienee Hesarin uutisen mukaan ollut "ota tai jätä".

Nokia työllistää Suomessa suuren joukon ja yritysverotuloja jää maahamme muistaakseni toista miljardia. Poliitikkojen piinan ymmärtää. Ilman Nokiaa Suomen teknologiamaineella ei olisi suurta virkaa.

Muillekin aloille on toivottu Nokian kaltaista mahtiveturia. Ehkä Suomen tulevaisuuden kannalta olisi sittenkin viisasta sveitsiläistyä ja antaa tuhansien pk-yritysten kukkia.

 

 

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus