Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Mitä mainonnalle tulee tapahtumaan taantumassa

Joko internet tulee ja tappaa lehdet, radion, television kuten on vuosia puhuttu. Lyhty vastaus on: Internetmainonta tulee mutta ei tapa ketään.

 

Oheisesta Zenith Optimedian tuottamasta arviosta eri mainontavälineiden nykyisestä ja tulevasta kehityksestä käy ilmi, että internet mainonta on viimeinkin kasvanut riittävän suureksi, jotta sen muutoksilla on vaikutusta mainonnan kentän kokonaisuuteen.

 

Global advertising expenditure by medium

 

Alla vielä sama prosenttiosuuksina.

 

Global advertising expenditure by medium (%)

 

 

2007

2008

2009

2010

2011

Newspapers

27.1

25.4

23.8

22.3

21.2

Magazines

12

11.5

11.2

10.7

10.4

Television

37.3

38

38.3

38.5

38.5

Radio

8

7.6

7.1

6.9

6.7

Cinema

0.5

0.5

0.5

0.6

0.6

Outdoor

6.5

6.7

6.9

7

7.1

Internet

8.6

10.3

12.1

13.9

15.6

 

Lukujen perusteella internet tulee lisäämään osuuttaan ja menettäjinä ovat lehdet ja radio. Aikakausilehtimainonta menettää hivenen osuuttaan, vaikka alan kokonaismyynnin kuitenkin arvellaan kasvavan.

 

Mainittakoon, että luvut ovat peräisin 8 joulukuutta päivätystä raportista ja siinä on vuoden 2009 lukuja pienennetty taantuman varoille. Sen johdosta Pohjois-Amerikan ja Euroopan kasvuluvut ovat 1 %, Aasian ja Itä-Euroopan luvut 1,5-3 % ja Etelä-Amerikan ja muun maailman 15 %.

 

Taantuman on arvioitu kasvattavan TV-mainontaa ja internet mainontaa kun taas muuta välineet tulevat kärsimään. Toinen vaikutus on toimialapuolella, menettäjinä ovat autoala ja kiinteistöt kun taas mainontaa lisäävät halvemmat kuluttajatuotteet, mm. kosmetiikka, lääkkeet ja kulutuselektroniikka.

Näiden siirtymien johdosta - ja samaa ovat osoittaneet kokemukset edellisistä taantumista – mainonnan kokonaismäärä tulisi olemaan taantumavuotena 2009 samalla tasolla kuin edellisenä vuotena.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Sijoittamisen teoriaa ja käytäntöä, osa IV

Lausumaatit ja talousmedia

Olen kehittänyt ihan ite uudissanan suomen kieleen: Lausumaatti on lyhenne sanasta lausuntoautomaatti.

Suomessa on kohtalainen joukko taloudellisia tutkimuslaitoksia, joitten nimessä on olennainen virhe. Laitosten toiminta ei nimittäin ole millään tavalla taloudellista, vaan on julkisella rahoituksella ylläpidettyä.

Laitosten ennusteet ovat puolestaan sellaisia, ettei niistä kukaan mitään maksaisi. Voinhan minäkin katsoa ikkunasta ulos ja sanoa, että näyttää satavan. Juuri tässä lausumaattien toiminnassa on kysymys. Kysyntä näyttää jatkuvan voimakkaana juuri siihen asti kunnes kysyntä heikkenee. Hienompi nimi menetelmälle lienee ekstrapolointi, mutta kyllä minä kutsuisin sitä vain ikkunasta katteluksi.

15.10. rahoituksen professori Vesa Puttonen esiintyi TV 1:ssä. Esityksensä yhteydessä hän kertoi, miten pankkien vakavaraisuus on globaalisti laskenut. Esityksensä lopuksi Puttonen sanoi siihen tapaan, että itse kullakin on peiliin katsomisen paikka.

Optimistisesti kuvittelen, että Puttonen olisi tarkoittanut myös itseään, minkä asian hän myöhemmin kirjoituksessaan AP:lle vahvistikin.

USA:n asuntokuplasta on puhuttu vuosia. USA:n kongressi kiinnitti niinikään jo useita vuosia sitten huomiota niihin ongelmiin, mikä aiheutuu läpinäkymättömyys kotitalouksille myönnettyjen luottojen arvopaperistamisessa. Tietääkseni ainakin alkuvuodesta 2007 eräissä pohjoismaisissa pankeissa ongelmiin reagoitiin. Luottoluokitusen ongelmia käsitteli HS jo kevättalvella 2007.

Eiköhän pankkien vakavaraisuuden kehittäminen ole ollut julkista ja rahoituksen professorin alaa kuuluvaa tietoa?

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Mitä uusi vuosi 2009 tuo tullessaan?

Valkoinen joulu hautasi minut useiksi päviksi kirjapinon alle. Olen perehtynyt kaikenlaiseen paperitavaraan, lukenut ja laiskotellut. Halusin pukilta kirjoja ja toiveeseni suhtauduttiin myötämielisesti Korvatunturilla. Kirjat on painettu eri puolilla Suomea, logistiikan ansiosta ne löysivät tiensä Jataniemeen ja niin on joulu mennyt - kuin niin moni muu ennen tätä - kirjojen, vanhojen lehtien, musiikin, telkkarin ja ruokailun parissa.

Eilen poikkesin "kirkolla" niin kuin täällä on tapana sanoa. Sotkamon kirkonkylä on vain muutaman kilometrin päässä. Venäläisiä oli kaupoissa yllättävän paljon. Heillähän ei ole lamaa: Venäjällä virallinen taho on poistanut "taantuman" tiedotusvälineiden sanavalikoimasta. Näppärä keino, jos sillä onnistuu "laman" torjunta, kannatan metodin patentointia ja maailmanlaajuista käyttöä. Katsotaan kuitenkin, toimiiko metodi Venäjällä. Mediaväki ja bloggaajat joutuvat jalkapuuhun, jotta maailma pysyisi raiteillaan.

Sotkamon Neste tarjoaa vihdoinkin vapaata Wi-Fiä asiakkailleen. Hyvänen aika, tuleeko ilmainen Wi-Fi kahviloihimme viimein? Oletin sen tapahtuvan 2004, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Ostin Wapaan Wi-Fin kunniaksi kahvilan pannaria ja ison kupin kahvia. Luin Sontasiionin, muita lehtiä ja tein muistiinpanoja pieneen taskukokoiseen kirjaani, jota kannan mukanani.

Kainuun matkailukohteista ilmoitettiin, että lama ei ehdi tälle korkeudelle vuoden 2009 aikana. Päätelmiä tehtiin tämän vuoden hyvin menneen joulusesongin pohjalta. Menestyksestä kunnia annettiin "ilmoille" ja sille, että "joulu oli keskellä viikkoa", minkä johdosta asiakkaille liikeni aikaa pidempään viipymään. Rinnekeisareiden mielestä väkeä on armon vuonna 2008 ollut liikkeellä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Matkailuväen ennusteissa vuosi 2009 menee vielä "hyvin". Toivottavasti tästäkin tulee itseään toteuttava ennuste. Suomen kauppiaat olivat vihaisia medialle, jonka lamalietsonta sai kuluttajat varovaisiksi ja kaupan myynti jäi hiukan tavoitteestaan. Yrittäjien Jussi Järventaustakin on moitittu tappiomielialan lietsomisesta juuri ennen kaupan huippusesongin alkua. Hän ehdotti palkkojen alentamista laman torjumiseksi.

Silmämääräisesti arvioiden kaupoissa oli paljon väkeä ja kärryissä kuljetettiin ruokaa ja paketteja entiseen tapaan. Kuulin, että talvivarusteita myydään etelässä ennätyksellisillä alennuksilla, että kaupan hyllyille saadaan kevätsesongin artikkeleita.

Täältä katsoen talvi tuntuu melko normaalilta. Huippupakkasia ei ole ollut, mutta lunta on riittävästi ja hiihtokelit ovat mainiot. Naapurin lapset viihtyvät auki auratulla luonnojääradalla. Lumikerroksen paksuus on noin 15 - 20 cm. Uutta ei ole tullut muutamaan päivään.

Oppiiko kirjoista mitään? Ostin lahjakirjojen lisukkeeksi alennusmyynnistä VS-Groupista kertovan kolmannen painoksen "Laillinen Murha - Visen Taru ja Tuho" (Kauko Parkkinen 2003). En jaksanut lukea sitä ihan loppuun asti, vaikka aiheena oli Vesi-Sepon, Visen, VS-Koneen ja VS-Groupin konkursseista kertova monipolvinen teos. Halusin tutkailla rakentamisen nykytilaa vajaan kolmenkymmenen vuoden takaisesta näkökulmasta.

Onko joku teistä perehtynyt aiheeseen? Mikä johti Seppo Hautalan Lähi-idän projektien kaatumiseen / kaatamiseen? Yritin samalla arvuutella, onko meillä tässä ajassa "groupeja", jotka saattavat kokea saman kohtalon?

Valkoisesta jouluhunnusta kuoriutuminen tuntuu tätä kirjoittaessa mukavalta. Eihän reaalitalouden ja finanssikriisien kohtaaminen silmästä silmään ole elämää kummempaa. Näitä kriisejä on ollut maailman sivu ja eiköhän tästäkin selvitä. Lähi-idässä asiat ovat tänäkin jouluna yhtä sekaisin kuin kolmekymmentä vuotta takaperin. Öljykriisejä on tullut ja mennyt. Ukrainan kaasuhanat suljetaan kuten viime vuonna. Vladimir Putin yrittää kerätä kartellia korottaakseen kaasun hintaa.  Venäjän hupenevat varannot vaativat vahvoja otteita.

Amerikkalaiset pelastivat autotehtaansa. Barack Obama astuu kohta valtaistuimelle ja Piksu jatkaa ilmestymistään. Joulusta selvittiin, alennusmyynnit ovat alkaneet ja arkitodellisuudessa kaikki hyvin. Vuoden 2009 suurta uutista ei vielä ole kirjoitettu, joten eletään tätä vuotta - niin kuin mitään ihmeellistä ei olisi tapahtunut - vielä kolme päivää.

Jos en ehdi kirjoittamaan uutta postia ennen viimeistä päivää, toivotan kaikille hyvää uutta vuotta 2009. Uskon, että siitäkin selvitään entisillä keinoilla, varalla on pussillinen uusia. Moi, moi!

 

 

 

 

 

 

Ketkunperän joulutervehdys

Rauhaisaa joulua ja menestyksekästä sijoitusvuotta 2009

 
 
Rauhaisaa joulua ja menestyksekästä sijoitusvuotta 2009

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Hyvää Joulua

Hyvää ja Rauhaisaa Joulua kaikille.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Suomalaista kapitalismia ja mediaa

 

Aioin ensin kommentoida Kaitsun kirjoitusta, mutta kommentointi venähti pituuden osalta omaksi merkinnäkseen.

Ensinnäkin on syytä todeta, että suomalaisen kapitalismin kulta-aikaa oli 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa - ainakin jos ajatellaan sellaista tilannetta, missä kotitaloudet omistavat suoraan osakeyhtiöt, joitten omistusta ei ole minnekään sementoitu.

Teollistamisen ja suomen kielen aseman parantumisen myötä Suomeen perustettiin huomattava määrä paikallisia sanomalehtiä, puhelin- ja sähköyhtiöitä. Paikallinen vakuutus- ja pankkitoiminta oli yhdistys- ja osuuskuntapohjaista.

Suomalaisen kapitalismin ensimmäinen ongelma oli puolestaan lähes unohtaa yritysten omistajat Suomen itsenäisyyden noin 70 ensimmäisen vuoden ajaksi.

Kun Tuunanen ja Mäkelä alkoivat nurkata mediayhtiöitä, heidän toimintaansa moitittiin. En moitteita ymmärtänyt.

Paljon enemmän moitittavaa on siinä, että esim. 1980-luvulla eräskin lehtitalo maksoi osakepääomalleen vuodessa osinkoa n. 10.000 markkaa. Mikäli nurkkaamisessa käytetyillä hinnoilla määrittelee ko. lehtitalon koko osakepääoman markkina-arvon, päästään yli 20 miljoonaan markkaan.

Kymppitonnin osingot 20 millin firmasta eivät ole paljon. Riviosakkaat unohdettiin ja pääosakkaat käyttivät yhtiötä esim. sukulaistensa työllistämiseen.

Kun Tuunanen ja Mäkelä antoivat mediayhtiölle todellisen markkinahinnan, heitä siis moitittiin.

Kun mediayhtiöitten omistus lopulta sementoitiin Sanomatalon ja Alma Median siipien suojiin, kukaan ei puhunut mitään. Korppi ei korpin silmää noki eikä media itseään arvostele!

Sementoinnissa on ollut mukana yhdessä sekä julkisesti noteerattuja että noteeraamattomia yrityksiä. Niitten välillä on tapahtunut yhteistyötä, jota ei julkisuudessa ole käsitelty siinä laajuudessa kuin julkisesti noteeratulla yrityksellä olisi suotavaa. Koska minulta puuttuu täysi näyttö perustelluille epäilyksilleni, jätän nimet mainitsematta.

______________________________________________________________________

Sanomatalon nousu Suomessa on perustunut kahdelle asialle. Toisaalta esim. Aku Ankka ja Valitut Palat ovat olleet erinomaisen kannattavia lehtiä, paljon tilaajia eikä toimitusta juuri laisinkaan.

Kun nettikansa on ottanut tavakseen moittia HS:ää kutsuen sitä Pravdaksi, kyllä HS:n nousun tekijät on syytä nähdä ja ymmärtää.

Kun HS:n kanssa kilpailleet puolueitten pää-äänenkannattajat jakoivat pelkkää poliittista propagandaa - kukin omalla tavallaan. HS:n teksteihin saattoi sentään luottaa paljon paremmin.

Muistan itse, miten (paperinen!) US kieltäytyi aikoinaan antamasta KOP:n vaikeuksista mitenkään oikeaa ja riittävää kuvaa. Typerät selittelyt eivät pankin asemaa muuksi muuttaneet, mutta ainakin minä menetin luottamukseni KOP:n lisäksi myös US:ään. Ja kun luottamuksen kerran menettää, sitä harvemmin saa takaisin.

Internetin käytössä edelläkävijöinä ovat mielestäni olleet eräät Talentumin lehdet. AP-Areena on eräs Suomen vanhimpia nettikeskustelupalstoja ja TE otti ensimmäisenä käyttöön mahdollisuuden kommentoida jokaista lehden kirjoitusta. Internetin osalta Sanomatalo on ollut vastahakoinen, vastaan haraava perässätulija.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Mediavalta on Suomessa keskittynyttä

Media on Suomessa varsin keskittynyttä. Sanoma WSOY, Alma Media, Otava Kuvalehdet (Yhtyneet kuvalehdet) ja Talentum konsernit dominoivat markkinoita (alla olevassa kuvassa on liikevaihdot suhteutettuna toisiinsa).

Keskittyneisyyteen on seuraavia syitä:

  • sisältöä ja toimittajien työtä on helpompi jakaa ja hyödyntää kun konserni omistaa useita samalle sektorille keskittyvää lehteä, aikakauslehteä, verkkomediaa ja televisiokanavaa
  • lehtien jakelu, painaminen ja logistiikka on helpompi hoitaa keskitetysti
  • verkkojulkaisujen ja internetpalvelujen tekninen kehitys helpompaa kun konsernin useat internet sivustot voivat hyödyntää yhteistä tietotaitoa

Sijoittajan kannalta on mielenkiintoista havaita:

  • Alma Median ammattitaito Internet palvelujen toteuttajana (Almalla on monta mielenkiintoista tulevaisuuden palvelua) ja Kauppalehden kehittyminen Suomen ehdottomasti parhaaksi (ja suurimmaksi) yksittäiseksi talousmediaksi
  • Talentum konsernin hyvä asema lukuisten erillisten talousmedioiden tuottajana
  • Sanoma WSOY:n kansainvälistyminen ja rönsyily muille toimialoille (R kioskit etc..)

 

 

Nämä tiedot ovat peräisin Vapaiden kirjoittajien Joulukuun kokouksen (ja pikkujoulun) yhteydessä käydystä keskustelusta.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Hyvää Joulujuhlaa Vapaille Kirjoittajille

Lost in translation. Minun piti lähteä Helsinkiin puolen päivän jälkeen ja olisin tullut tilaisuuteen. Nyt istun sisäisessä kokouksessa ja työprosessissa, joka venyy vielä pitkään.
 
Yritämme saada osan maailmasta valmiiksi ennen siirtymistämme Sotkamoon. 
 
Olen pahoillani, etten saanut itseäni irti. Oli uhkarohkeaa luvata muutama viikko takaperin. Elämä on välillä sirkusta ilman turvaverkkoa.
 
Sinänsä ei hädän päivää, kaikki hyvin, mutta aikataulusta poistui ylimääräisiä tunteja, joka sitten kostautuu pitkämatkalaiselle. Hassuinta on, että olemme lisäämässä kapasiteettia.
 
Olli Kallio aloitti joulukuussa täyspäiväisenä ja Macarena Pallares tuo lisää analyysivoimaa vuoden alusta alkaen. Tämän lisäksi on varalla muutosvoimaa, jonka kanavointiin juuri parhaillaan keskitymme.
 
Tästä tulee hiukan henkilökohtainen, mutta osviittana tulevasta on esimerkki Kauppalehdestä tältä päivältä. Cash-Flow 2.0 eli Kassavirtakakkonen on monelle firmalle ensiarvoisen tärkeää tulevina vuosina. Pelkällä "burning ratilla" innofirmoja ei enää voi kehitellä.
 
Instant Gratification ja Pay as You Go korvaa kvartaalitalouden. Liiketoimintamallit muuttuvat. Mikroblogit näyttävät sosiaalisen median kehitykselle.
 
Mikroluotot toivat bangladeshilaiselle Nobelin rauhanpalkinnon 2007. Mikrofinancing ja Mikropayments voivat olla tärkeitä tulevaisuuden toiminnanohjauksen välineitä.
 
Muuttuuko bisnes myös suuryrityksissä entistä henkilökohtaisemmaksi? Onko jokaisella shop-in-shop tai oma tuoli niin kuin parturiliikkeissä ja kampaamoissa?
 
Organisaatiot muuttuva itseohjautuviksi, väliportaan johto katoaa. Cash-Flow-ajattelu levitetään koko organisaatioon. Sisäinen yrittäjyys muuttuu todelliseksi toimintamalliksi suurissakin yrityksissä. Mittareita tarvitaan, mutta vielä enemmän sisäiseksi yrittäjäksi motivoitumisen keinoja ja menetelmiä.
 
Johtajuuden haasteisiin voidaan myös hyödyntää sosiaalista mediaa, mutta tästä enemmän joulukuusen tuikkeessa kirjoitettua ensi viikolla. Matka alkaa aamulla varhain lauantaina, jotta olisimme ihmisten aikoina ylhäällä valkoista joulua odottamassa.
 
Hyvää joulunalusmieltä. Runsain mitoin Joulumieltä juhlijoille ja Piksun lukijoille.
 
Terveisin
 
Irja, Macarena, Annaleena, Olli, Samuli ja Helge 
 
 
PS: Tervetuloa Joulumieltä levittävään Junttiklubiin Täällä voi jokainen menettää lanttunsa hallinnan ja irtautua hetkeksi finanssi- ja talouskriiseistä. Ideana on "Arkihuolesi pois jo heitä..."
 
 
 

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomessa menestyvät pienet ja keskisuuret yritykset

Suomen työmarkkinoita ovat hallinneet leimallisesti suuret yritykset. Suomalaiset ovat traditionaalisesti kunnioittaneet suurten organisaatioiden antamaa turvallisuutta ja motivoituneet ahkeraan työntekoon osana suurempaa kokonaisuutta. Usko systeemiin ja yhteisöön on ollut leimallista suomalaiselle kulttuurille.

Tämä on nyt muuttumassa - suomalaiset tekevät tänä päivänä parempaa tulosta osana sellaisia organisaatioita joiden tulokseen he kykenevät vaikuttamaan, joiden kokonaisuutta hallitsemaan ja joissa he tuntevat toisensa. Kollektivistinen Suomi on nyt väistymässä ja antaa tilaa yksilöllisemmälle yhteiskunnalle. 

Muutosta kuvaa hyvin yrittäjien etujärjestön "Suomen Yrittäjät" (www.yrittajat.fi/fi-FI/suomenyrittajat/yrittajyyssuomessa) kokoama tilasto siitä minkä kokoiset yritykset ovat pärjänneet parhaiten.  Tämä tilasto kertoo että:

  • parhaiten ovat pärjänneet (ja työllistäneet) pienet ja keskisuuret yritykset joissa on 10...250 henkilöä
  • huonoiten ovat pärjänneet (ja työllistäneet) suuret yritykset

Sijoittajalle tämä on tarkoittanut ja tarkoittaa edelleen sitä, että keskisuuret ja pienet yritykset tulevat todennäköisemmin antamaan parempaa tuottoa ja tästä meillä on jo kokemuksia viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Se tarkoittaa myös sitä että meillä on ja tulee olemaan useita menestyviä tähtiä. Yksittäiset suuret yritykset eivät enää tule dominoimaan markkinoita.

Yhteiskunnalle tämä tarkoittaa sitä että kehitys on tasaisempaa. Lainsäädäntöä pitää suunnata niin että pienten ja keskisuurien yritysten toiminnasta tulee helppoa (nykyinen lainsäädäntö tukee edelleen suuria yrityskokonaisuuksia) ja koulutusta tulee suunnata niin että pienissä yrityksissä tarvittavaa luovuutta, innovativiisuutta ja monialaisuutta korostetaan suurissa yrityksissa tarvittavan organisaatoriisen kuuliaisuuden ja kapea-alaisen osaamisen kustannuksella.

Yksittäiselle työnhakijalle tämä merkitsee runsaita valinnanmahdollisuuksia mutta myös suurempaa tarvetta sisäiselle kurinalaisuudelle ja tahdolle menestyä ja etsiä oma paikkansa yhteiskunnassa.

Oheinen kuva eri kokoisten yritysten työllistävästä vaikutuksesta on ote Suomen yrittäjien kokoamasta tilastosta:

Käyttäjän Kalle Käyhkö kuva

$50 miljardin huijaus, Amerikassa kaikki on suurempaa!

Löytyyhän muitakin syitä, kuin talouden heikko tilanne jättimäiselle pörssilaskulle. Yksi Nasdaq pörssin johtajista Bernard Madoff tunnusti, että hänen sijoitusneuvonta bisneksensä on ollut ponzi-huijaus. 50 miljardia dollaria on huijattu tällä tavoin. Tämän rinnalla Suomen Wincapitan miljoonat lähes naurattavat. Aikaisemmin sijoittajat spekuloivat raaka-aine markkinoilla ja saivat aikaan massiivisen öljyn hintakuplan. Myöhemmin selvisi, että epämääräiset hedgerahastot (jotka usein tomivat veroparatiisilta käsin) ovat olleet vahvasti mukana luomassa öljyn hintakuplaa.

50 miljardin huijaus on koko luokaltaan Enron-tapauksen kaltainen. Miten monta huijausta on todellisuudessa ollut, mutta ne eivät ole päässeet päivän valoon? Korruptio ja ahneus rehottavat vapaassa markkinassa.

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus