Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän Jaakko Wallenius kuva

Liikaa hyvää asiaa

 

Talouselämässä tapahtuvaa rahan kiertoa on usein verrattu verenkiertoon, mutta samalla tavalla voidaan kuvata myös verorahojen kiertoa yhteiskunnassa. Veroina kunnalle tai valtiolle maksettu rahahan ei katoa mihinkään mustaan aukkoon, vaan palaa kiihdyttämään yhteiskunnan elintoimintoja niissä paikoissa, joihin poliitikot sen ohjaavat.
Sivu mennen sanoen tämä edellyttää tietysti, että verorahoja ei ohjata ulkomaisille pankkitileille. Silloinhan verorahat katoavat juuri tuohon mainittuun mustaan aukkoon. Tämä on eräs syy miksi hyvin korruptoituneiden maiden on niin vaikea koskaan päästä jaloilleen, kun jatkuva verenvuoto kuihduttaa potilasta.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kuukauden Piksulainen - Kari Laakso!

 

Kesäkuusta 2009 lähtien Kari Laakso on kirjoittanut säännöllisesti Piksuun mm. Technical Traders Clubin tilaisuuksista tuoden merkittävän ja kiinnostavan lisän Piksun artikkeleihin. Kiitokset ja onnittelut Kari!

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Ilmastomuutoksella on positiivisia vaikutuksia Suomen taloudelle

Ilmastomuutoksen vaikutuksia Suomen talouteen on julkisuudessa käsitelty varsin vähän. Ilmastonmuutosta vastaan on taisteltava, mutta samalla on syytä tiedostaa, mitä vaikutuksia todennäköisellä ilmastonmuutoksella on talouteemme. 

Euroopan Unionin komissio on ansiokkaassa PESETA projektissa (peseta.jrc.ec.europa.eu/index.html) teettänyt tutkimuksen ilmastonmuutoksen mahdollisista vaikutuksista maanosamme talouteen. Vaikutukset Suomen talouteen ovat tuntuvia jo muutamien seuraavien vuosikymmenien aikana ja vaativat meiltä toimenpiteitä. 

Taloudellisesti merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat turismiin, maanviljelykseen ja metsänhoitoon.

Turismi

Kesäilmastomme muuttuu todennäköisesti turismille suopeaan suuntaan kuten oheisesta kartasta voidaan havaita. Suomesta ei tule auringonpalvojien paratiisia, mutta edellytykset kesäturismille parantuvat oleellisesti. Suomessa on paljon luonnonkauniita ympäristöjä kuten esimerkiksi Saimaan ja Lounais-Suomen saaristot, joiden kestävään kehittämiseen kannattaa investoida kuitenkin niin, että ympäristöarvot säilyvät. 

Kesäilmaston soveltuvuus turismille:
1970 tilanne                                              2020 tilanne         

Lähde: ftp.jrc.es/pub/EURdoc/JRC55391.pdf

Talvimatkailun eksotiikka säilyy. Lappiin tulee edelleen kaamos, jonka aikana aurinko ei lämmitä ja lisääntyvät sateet tupruttavat reiluja lumikerroksia.

Maatalous

Vaikutukset maa- ja metsä- talouteen ovat merkittäviä. Ilmastomme saattaa vuoteen 2080 mennessä muuttua niin, että kasvukausi pitenee ja kasvit saavat otollisen määrän lämpöä ja vettä koko kasvukauden ajan. PESETA projekti onkin päätynyt arviossaan siihen että Suomen maatalous tuottaa vuonna 2080 pinta-alaa kohden yli 60% nykyistä runsaamman sadon.

Alkutuotannolla on yhä vain supistuvaa merkitystä kokonaistaloudelle, mutta silti on hyvä huomata, että elintarviketeollisuuteen kannattaa investoida - täällä on edellytykset kasvulle. 

Tulvat ja merenpinnan nousu

Sateet lisääntyvät jonkin verran ja niinpä jokiemme vesimäärät saattavat talvisin kasvaa. Toisaalta kevättulvat jäävät etelä-Suomessa vähäisiksi - lunta saadaan enemmälti vain Lappiin.

PESETA projekti on ollut huolissaan myös merenpinnan parinkymmenen sentin nousuta. Suomessa luonnollinen maan kohoaminen kompensoi merenpinnan nousun.

Mihin toimenpiteisiin kannattaa ryhtyä

Ilmaston lämpeneminen on hidasta ja näyttää siltä että muutokset Suomen luonnossa ovat verkkaisia. Talouselämä ehtii hyvin sopeutua muutokseen.

On silti tärkeää että sopeutamme yhteiskuntaamme tulevaan tilanteeseen:

  • matkailuun kannattaa investoida niin, että maamme jokin kolkka saa tunnetun brandiarvon kesämatkailun keitaana
  • maatalouteen investoidaan EU tukien muodossa jo riittävästi, mutta elintarviketeollisuuden ja brandien kehittämisessä on paljon tekemistä
  •  suuryritysvaltainen keskusjohdettu ajattelutapa antaa vähitellen tilaa pienyritysvaltaiselle innovaatioyhteiskunnalle ja tämän muutoksen seurauksena osaamme pian tehdä puustakin muuta kuin sellua, paperia, energiaa ja bulkkituotteita
  • meidän kannattaa valmistautua sopeuttamaan siirtolaisia yhteiskuntaamme; Suomesta ei tule unelmien keidasta, mutta ilmastomme on jatkossa kuitenkin siedettävämpi

Ilmastomuutosta vastaan on tietenkin taisteltava. Mutta silti meidän velvollisuutemme on sopeuttaa oma Suomalainen yhteiskunta kaikkiin muutoksen mahdollisiin seurauksiin - myös niihin positiivisiin seurauksiin joita muutoksesta aiheutuu.

Exel Meikäläinen tulee tilastosta ulos...

Kyllä Findikaattori pelastaa ellei ole muuta kirjoitettavaa. http://findikaattori.fi/

Osio toimeentulo on varsin viihdyttävää katsottavaa. Tuntuu löytyvän jokaiselle jotakin. Vilkuilun voi aloittaa vaikka näistä. Liekö sitten emävale?

asuntojen hinnat http://findikaattori.fi/92/?show=teema

kotitalouksien kulutusmenot http://findikaattori.fi/23/?show=teema jännä tuo asumisen kuvio.

kotitalouksien tulot http://findikaattori.fi/60/?show=teema

kotitalouksien velkaantuneisuus http://findikaattori.fi/28/?show=teema jossa ei lie julkishallinnon velkoja suhteutettuna väestöpohjaan.

pienituloiset http://findikaattori.fi/103/?show=teema

tuloerot http://findikaattori.fi/58/?show=teema

äänestysaktiivisuus http://findikaattori.fi/51/?show=teema voisiko tuolla olla yhteyttä tulojakoon

verotus http://findikaattori.fi/40/?show=teema todennäköisesti välillisten verojen osuus räjähtää kasvuun

rakentaminen http://findikaattori.fi/59/?show=teema suurin muuttuja liikerakentaminen mikä näkynee hintoina muuhunkin rakentamiseen.

Mikä parasta. Taulukoissa löytyy vaihtoehtoja esitykseen :) Vakavasti ajateltuna. Kyllä noi kaksi ylimmäistä vetää vakavaksi eikä noista lopuistakaan mitään riemunkiljahduksia aiheudu.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Palkkaerot kasvussa

 

Palkkaerot ovat Suomessa melko pieniä verrattuna moniin muihin maihin. Ohessa tilastokeskuksen julkistama graafi Suomalaisten keskiansioista (lähde: tilastokeskus.fi/til/pra/2008/pra_2008_2010-04-09_tie_001_fi.html)

Suomalaisten keskiansiot ovat painottuneet 2000...3000€ välille ja varsin harva meistä ansaitsee varsinaisia ökypalkkoja. Mistä tämä melko kauniin näköinen palkkajakauma varsinaisesti aiheutuu?

Suurimpia selittäviä tekijöitä linenevät:

  • melko hyvä koulutustaso ja koulutusjärjestelmä, joka antaa kaikille hyvät valmiudet työelämään
  • etnisesti ja kulttuurillisesti homogeeninen yhteiskunta, joka arvostaa kaikkien jäsentensä osaamista

Progressiivinen verotus leventää palkkahaitaria

Progressiivinen verotus sen sijaan kasvattaa tuloeroja. Progressiivinen verotus heikentää ylempien tuloryhmien kiinnostusta taloudellisen tuloksen ja työn tekemiseen. Yritykset joutuvat kompensoimaan valtiovallan toimia nostamalla parhaimpien osaajien palkkoja niin, että kiinnostus yrityksen päämääriin säilyy. Toisaalta taas yritykset myös pienentävät huonomman tietotaidon työntekijöiden palkkoja siitä, mitä ne ilman progressiivista verotusta olisivat. Tämä on eräs kansantalouden lainalaisuus, johon on vaikea vaikuttaa. Yrityset toimivat niin, että ne saavat oikean määrän oikeanlaista työvoimaa ja tulevat tällöin aivan automaattisesti kompensoineeksi progressiivisen verotuksen kannustimia väärentävää rakennetta.

Progressiivinen verotus kuitenkin takaa yhteiskuntarauhaa ja tasaa jonkin verran käteen jäävien tulojen määrää. Tuloja tasaavaa vaikutusta on tosin äärimmäisen vaikea arvioida kun ei ole tiedossa sitä missä määrin yritykset toimillaan kompensoivat progressiivista verotusta. Joka tapauksessa progressiivinen verotus:

  • vääristää palkka- ja kannuste- rakennetta ja pienentää tuotannon kasvua
  • rumentaa kuukausiansioiden jakaumaa
  • suuntaa älykkäiden ihmisten aktiivisuutta palkkatulojen pienuuden optimoimiseen
  • tuottaa suuren määrän erilaista "turhaa" ja kenties jopa yhteiskunnan kannalta haitallista työtä veroviranomaisille

Progressiivinen verotus puoltaa paikkaansa, jos tällä tavoin kulutusvoimaa ohjautuu niille nuorille ja dynaamisille henkilöille, joiden kulutustottumukset suuntautuvat tulevaisuuden palveluihin ja tuotteisiin. Pelkään kuitenkin pahoin että progressiivinen verotus ei ole tähänkään tavoitteeseen nähden paras työkalu. Osuvampaan tulokseen päästäisiin suorilla tulonsiirtopalveluilla.

Tuloerot ovat kasvussa

Palkkahaitari on tilastokeskuksen mukaan levenemässä ja naisten palkkataso on hieman lähentynyt miesten palkkatasoa. Leveneminen johtunee seuraavista tekijöistä: 

  • Suomalainen yhtenäiskulttuuri antaa sijaa suuremmalle osaamisen ja kulttuurin diversiteetille
  • Kulttuuri, tietotaito ja palkkataso alkavat yhä enemmän jakautua globaaleihin segmentteihin. Esimerkiksi suomalainen ohjelmoija, laivanrakentaja, lentokapteeni ja elektroniikkainsinööri kilpailevat palkalla ja osaamisella maailmanlaajuisessa yhteisössä projekteista ja työstä. Ja palkkataso asettuu tällöin kansainvälisen tavan mukaiseksi ja meille tuo ulkomainen tapa tarkoittaa leveämpää palkkahaitaria.

Mitä jatkossa?

Olemme jossain määrin voimattomia monien kansantalouden lainalaisuuksien ja kansainvälisen kehityksen suhteen. Uskon kuitenkin, että siirtymällä kohti tasaverotusta ja suurempaa suorien tulonsiirtojen osuutta, päästään osuvampaan yhteiskunnalliseen tulokseen kuin nykyisellä progressiivisen verotuksen ja tulonsiirtojen yhdistelmällä.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Olisiko Marja Tiura pelastanut Suomen talouden?

vientiteollisuus Suomi putos puusta. Persut vaativat uusia vaaleja. Tämä hallitus ei eroa. Pirkanmaalaisen kepunovakokkerspanieli Marja Tiuran designmekosta ovat enää riekaleet jäljellä. Poliitikkojen uskottavuus on laskenut alle talven paukkupakkasten. Miinus neljäkymmentä astetta Kuhmossa! Olemme matkalla kohti absoluuttista nollapistettä; puistattaa.

Suomen talous on säpäleinä. Tutkimuslaitosten sammakkoprofessorit näkevät kuitenkin nousun merkkejä. Telkkarissa näytetään talvisota-elokuvia ja dokumentteja. Raatteen tiellä tavataan. Päällisin puolin Suomella menee edelleen hyvin. Viennin määrä on romahtanut 66 miljardista eurosta (2008) 45 miljardiin euroon (2009). Laman jäljet eivät kuitenkaan näy katutasolla. Työttömyys ei ole noussut viime laman tasolle. Pitäisikö kiitos suunnata poliitikoille, jotka antavat valtion velkaantua?

Kuvittelenko minä, että poliitikkojen osto- ja myyntiliike, jonka kautta virtaa vaalitukea, pesukoneita, sohvakalustoja ja lentolippuja vallankipeille, pystyisi ratkaisemaan suomalaisen yhteiskunnan ja kansantalouden ongelmia? Ei, uskoni poliitikkojen kykyyn hoitaa kansakunnan asioita on mennyt aikoja sitten. Valtion velan määrä ylitti viime vuonna 64 miljardia ja tänä vuonna uutta lisälainaa otetaan 13 miljardia euroa. Kakun koristeena kunnilla on 10 miljardia euroa velkaa. Hidas talouskasvu heikentää kuntien taloudellista sopeutumiskykyä aika raskaasti pitkällä aikavälillä. Valtionvelan koronhoitokustannukset ovat kaksi miljardia euroa.

No, kykeneekö yksityisen sektorin kulutus korvaamaan julkisen rahan ylläpitämän kysynnän, kun elvytys loppuu? Uskaltavatko esimerkiksi amerikkalaiset, eurooppalaiset ja suomalaiset kuluttajat taas velkaantua? Kotitalouksille myönnettyjen luottojen määrä nousi viime vuonna 93 miljardiin euroon, josta asuntoluottojen osuus 70 miljardia euroa.

Pitäisikö suositella tämän kuorman kasvattamista? Suomi ei ole kovin hyvässä iskussa. Emme vielä maailmantalouden heikoimmasta päästä, mutta silti rapakunnossa ja lähivuosikymmenet tarjoavat roppakaupalla uusia haasteita: työttömyys kasvaa, vientiteollisuuden voimien päivät ovat menneisyyttä, eläkepommi tikittää, alle kolmekymppisiä siirtyy työeläkeputkeen. Nyt ”Pohjolan Japani” -slogan osuu oikeaan. Olemme kohta samassa jamassa valtion velan määrässä.

  • Suomi elää edelleen metsästä, mutta metsäjättien kasvu tapahtuu ulkomailla
  • Sahateollisuutemme kaatuminen kantorahoihin on seuraavana vuorossa
  • Nokian toiminnot siirtyvät ulkomaille ja kännyjätin markkinaosuus laskee tulevaisuudessa
  • Vaasalaisen Sesca-groupin konkurssi kertoo ohjelmistoteollisuuden vaikeuksista
  • Ohjelmistotalojen ongelmat eivät jää yhteen tapaukseen: lisää on tulossa!
  • Viennin voimakasta kasvua luvattiin kuitenkin äsken telkkarissa
  • Sofia Pankki osoittaa todeksi sen, että pankkien marginaalit ovat pelottavan ohuita

Yritystaloudessa on orastavia toipumisen merkkejä. Ne eivät tarkoita, että kuntien talous oikenisi entisin rakentein. Valtion velkojen maksamisen keinona palkka- tai yritysveron kiristäminen ei taida olla tepsivä keino. Työttömiä tulee tänä vuonna vielä 20 000 lisää, mutta ensi vuonna tapahtuu käänne parempaan.

Ennakoidaan, että asuntorakentaminen vilkastuu, matkailusta ja hyvinvoinnista revitään rahaa, hoiva ja terveydenhuolto tarvitsevat 120 000 uutta työntekijää, mutta kuka maksaa viulut? Hyvinvointivaltio oli kriisissä jo ennen tätä tuoreinta lamaa, jolloin vienti veti, kuntien ja valtion kassaan tuli mukavasti veroeuroja.

Tuoreen selvityksen mukaan suomalaisten suuryritysten talousjohtajista yli 60 prosenttia uskoo maailmantalouden kääntyneen kasvu-uralle. Joka toinen heistä uskoo myös oman yhtiönsä liikevaihdon ja liiketuloksen paranevan seuraavan puolen vuoden aikana. Suomi selviää, ei kannata hötkyillä, lapsenlapsemme ratkaisevat kansakuntamme ongelmat, jos jaksavat.

Vaihtoehtona on rajan avaaminen itään tai länteen. Pikkufirmat fuusioidaan, ehkä Suomi selviytyy, jos ulkoistamme itsemme jonkun muun hoitoon.

 

PS: Tyyliini kuuluu taipuvaisuus optimismiin ja siinä hengessä olen tämäkin jutun kirjoittanut. Pelätään pahinta ja toivotaan parasta!

 

 

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus