Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän J.Vahe kuva

Sitra mukaan sosiaaliseen mediaan

 

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on julkisoikeudellinen rahasto, joka on perustettu vuonna 1967 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi. Sitra itsekin alkaa siis olla jo miehen iässä.

Syksyllä 2007 Helsingin sanomien artikkeli nostatti keskustelun siitä, onko eettistä ongelmaa siinä, että Sitran johtajat olivat perustaneet yhtiöitä, joihin on sijoitettu kymmeniä miljoonia Sitran julkisia varoja. Artikkeli korosti, että sijoittaminen oli tehty ilman kilpailuttamista. (Lähde: Wikipedia)

Oma käsitykseni Sitrasta on ollut se, että kyseessä on ollut suljetusta yhteisöstä, joka on tuottanut julkilausumiksi melkoisia itsestäänselvyyksiä tyyliin ”Suomen kilpailukyvystä on pidettävä huolta”. Parhaiten kilpailukykyä lienee Sitran ensimmäisen 40 vuoden aikana vaalittu keittämällä sellua ja valittamalla palkkojen ja puun kalleutta.

Nyt ilmeisesti vanhalla viululla pyritään soittamaan uusia ja reippaita säveliä. Sitra kokeilee sosiaalista mediaa, kun Sitran Suomen elinvoiman lähteet -kehitysohjelman yhteyteen on avattu omat verkkosivut ja blogi täällä.

Elinvoimasta ja projektin etenemisestä bloggavat puheenjohtaja Sari Baldauf, yliasiamies Mikko Kosonen, projektinjohtaja Kari Tolvanen, Senior Advisor Aarne Nurmio sekä Sitran ennakointipäällikkö Riitta Nieminen-Sundell. Blogissa kaikilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun Suomen elinvoiman lähteistä.

Sosiaalisen median konkarina Piksu toivottaa uuden tulokkaan tervetulleeksi!

Voiko poliitikon ostaa ja mitä se maksaa?

Vaalirahoituskeskustelua seuratessa olen alkanut miettiä moniko edustaja pitäisi lahjoa jotta maksaja saisi todellista hyötyä. Vai riittääkö pelkkä ilmapiirin muutos suhteessa vasemmisto oikeisto?

Uskoisin Arkadianmäen olevan aika monimutkainen hallittava. Halua sinne on paljon. Palkat kuitenkin lienee siedettävät. En tiedä onko tutkimusta kansanedustajien palkoista ennen ja jälkeen. Uskon suuren osan kuitenkin pääsevän paremmille ansioille Arkadianmäellä kuin töissä joista sinne tulivat. Ainakin eläke on parempi ja lyhyemmällä uralla.

Oletetaan, että kansanedustaja on saanut reipasta myötäpotkua rahoittajilta. Mikäli häneltä odotetaan vastapalvelukseksi jotain joka on ristiriidassa valtaväestön oikeustajun kanssa asian voi unohtaa. Edustaja ei riskeeraisi mahdollista tulevaa kautta päätymällä julkisuuteen kyseisen muutoksen ajajana. Eiköhän itsekkyys tässäkin pelasta pahimmilta lahjontayrityksiltä. Tai kyllähän edustaja saattaa ottaa tarjotut edut vastaan, mutta maksajalla on kohtena suht epäluotettava tapaus. Ellei sitten asian läpiviennistä ole luvassa kunnon bonusta jolloin edustajan uran jatkolla ei niin väliä.

Ostatko konsonaatin, vokaalin vai presidentin? Mitä tekisit presidentillä? Taloudellinen hyöty? Suosittelisi bisneksiäsi lähipiirilleen? Suomen kokoisessa maassa jossa ne jotka ovat taloudessa jotakin tuntevat ne jotkin.

Kun tullaan politiikan mestikseen eli kunnallispolitiikkaan ostetuila edustajilla voi jo tehdä tiliäkin. Mutta millä hinnalla? Kuinka herkästi yksittäinen edustaja leimaantuu? Vai onko ostettava mielipidevaikuttajia riittävä määrä ja "wannabe" edustajat kyllä seuraavat mukana.

Olisiko niin, että mahdollisesti seurataan väärää polkua. Ehkä toimittajien kannattaisi keskittyä enemmän poliittisesti valittujen virkamiesten kytköksiin. Tokihan ensin vaaditaan poliittinen enemmistö, että voidaan valita sopivat virkamiehet. Kaiken vaalirahoitusjupakan keskellä olisi riemastuttavaa selvittää osakkuudet yhtiöissä jotka voivat hallita tai olla osakkaana yhtiöissä joilta ostetaan palveluja.

Olisiko nyt hyvä aika ostaa politiikko? Saisiko halvemmalla? Yksittäisen edustajan P/E ja P/B? Kasvu- vai arvopoliitikko?

Yksi on ainakin varmaa. Kun edustajalle on löytynyt hinta ja kaupat lyöty lukkoon on vääjäämättä edessä kierrätyskeskus. Pöytälaatikko edustajia ja yhtiöitä. Kun yhdestä veto loppuu vaihdetaan toiseen.

Millä äänestäjät ostetaan? Tuossa mielestäni kulminoituu vaalirahoituksen kannattavuus. Etsitään edustaja joka nauttii suosiota. Edustaja joka todennäköisesti pääsisi läpi muutenkin. Halutaanko siis olla voittajan puolella ja varmistaa hymy huomennakin. Moniko oikeasti epäili vaikka Sauli Niinistön äänimäärää? En usko, että äänimäärä vaihtelisi paljoakaan vaikka kampanjaan syydettäisiin rahaa kuinka. Jonkun vähemmän tunnetun kokoomuksen naisedustajan kohdalla rahalla olisi hyvinkin mahdollista lisätä näkyvyyttä. Saada sanottava paremmin esille. Usein ihmisen perusluonne ei vaan muutu vaikka prepattaisiin kuinka ja syydettäisiin rahaa mainontaan. Sitä kemiaa ei vaan synny äänestäjän ja ehdokkaan välille.

Oli miten oli. Vaaliraha ei yllä äänestyskoppiin. Nuo politiikan bajamajat ovat liian kalliita ostettavaksi muutoin kuin nuolemalla. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Nuorten kulutusmahdollisuudet on sijoittajan etu

Yhteiskunnan harjoittama tulonjakopolitiikka vaikuttaa merkittävästi talouden kehitykseen ja sitä kautta sijoitusten arvoihin.

Työstä kunnon korvaus

Työstä pitää saada kunnon kannustin ja lisäarvo, jotta sitä kannattaa kehittää ja siihen viitsii panostaa. Tulot jakautuivat 90- luvun alun Suomessa erittäin tasaisesti - niin tasaisesti että kannustimet työhön olivat monasti olemattomia. Tästä on tultu takaisin kohti suurempia tuloeroja ja nyt ollaan tilanteessa, jossa työn arvostus on kasvanut.

Alla on yksinkertainen graafi joka kuvaa yhteiskunnassa tuotantoon uhrattua henkistä kokonaispanosta suhteessa tulonjaon tasaisuuteen.

 

Mahdollisimman laajat joukot mukaan kuluttamaan ja tekemään ostopäätöksiä

Tuotantoon ja työelämään uhrattu panos on vain puoli totuutta ja asiassa on toinen puoli, tehokas kulutus. Ihmiset uhraavat päivittäin runsaasti aikaa hyvien ja kustannustehokkaiden tuotteiden ja palvelujen valitsemiseen. Tämä valintaprosessi ohjaa yrityksiä tekemään niitä asioita, jotka ovat ihmisten unelmien keskipisteessä - laadukkaita, kustannustehokkaita tuotteita ja palveluita.

Yhteiskunta ja talous kehittyvät tämän kulutuksen ja tuotannon välisen dialogin kautta, jossa kulutuksella on yhtä tärkeä osuus kuin tuotannolla. Kuluttajien valinnat ovat kaikkein tärkein yhteiskunnan kehitystä ohjava tekijä - ja mahdollisimman monen tulisi saada osallistua tähän ohjaustehtävään. Mahdollisimman monilla tulisi siis olla kulutusmahdollisuuksia.

Alla on yksinkertainen graafi siitä miten tulonjaon tasaisuus vaikuttaa yhteiskunnassa ostopäätöksiin uhrattuun henkiseen kokonaiskapasiteettiin.

 

Nuorten asema on heikko

Talouden ja yhteiskunnan kokonaiskehitys luonnollisesti edellyttää että molemmat asiat ovat kunnossa - työstä pitää saada kunnon lisäarvo ja kuitenkin mahdollisimman moni pitää saada mukaan kuluttamaan ja tekemään valintoja. Nämä osittain ristiriitaiset vaatimukset ohjaavat kompromissiin, jossa molemmat tavoitteet tulevat osittain täyteyksi (alla olevan punaisen graafin huippu kuvaa optimitasapainoa).

Suomessa on sijoittajan kannalta päädytty kohtuulliseen kompromissiin, mutta tilanne on yhdessä mielessä epäoptimi. Yhteiskuntamme kehittyy tuottamaan tulevaisuuden palveluita ja tavaroita, jos nuorilla ja lapsiperheillä on hyvät kulutusmahdollisuudet. Nuoret ostavat tuotteita, joilla on kasvavat markkinat ja yleensä juuri nuorten käyttämät palvelut (Facebook, tietokoneet,...) leviävät yhteiskunnan valtavirraksi. Sijoittajan kannalta on tärkeää, että yhteiskuntapolitiikalla huolehditaan nuorten ja lapsiperheiden kulutusmahdollisuuksista. Nuorten asia on myös sijoittajan asia sillä nuoret osaavat ohjata valinnoillaan yhteiskuntaa ja tuotantokoneistoa oikeaan suuntaan.

Tulonjako on ensi sijassa tarkoituksenmukaisuuskysymys  

Tulojen tasaisuutta ja toimeentulomahdollisuuksia käsitellään usein oikeudenmukaisuuskysymyksenä. Sijoittajan kannalta tämä on väärä tapa argumentoida ja johtaa helposti harhaan. Vaikka lopputulos on melkein sama - tulojen kohtuullisen tasainen jakautuminen - on tärkeää, että optimi etsitään järkevillä argumenteilla niin, että yhteiskunnallisen, taloudellisen ja kulttuurillisen kehityksen nopeus optimoidaan. Oikeudenmukaisuuteen liittyvät argumentit soveltuvat poikkeustapauksiin ja puolueiden vaalijulisteisiin - niistä ei ole yhteiskunnan kehityksen kestäväksi peruskallioksi.

Kohtuullisen tasainen tulojen jakautuminen on tarkoituksenmukaista ja edistää kehitystä.

Ja Uusi Suomi käyttää öisin aurinkovoimaa

Lehti julkaisi amerikkalaisen First Solar yhtiön lehdistötiedotteen ja lokailsoi sen Suomeen. First Solar on tehnyt aiesopimuksen rakentaa kahden gigawatin aurinkovoimalan USA:han. Tosin uutinen myöntää, että aluksi täytyy selvittää, voidaanko näin jättimäisen mittakaavan aurinkovoimalaa toteuttaa. Hanke on 30 kertaa suurempi kuin aiemmat.

Tekniikka- ja talous lehti siirtynyt töpselisähköön

Tekniikka- ja talous, tuo Insinööriuutiset lehden seuraaja, on aikaisemmin ollut tunnettu vankasta, asiapitoisesta ja totuudenmukaisesta uutisoinnista. Nyt tuoreimmassa 4.9.2009 ilmestyneessä numerossa 28 linjaa on modernisoitu. Lehden teemana on energia ja merkittäviä uutislähteitä tällä vaativalla tekniikan alalla ovat olleet kansalaisjärjestöt Greenpeace (sivu 3) ja WWF (sivut 16-17).

Tekniikka- ja talous lehden sivulla 3 toimittaja on sekoillut pahemman kerran käyttäen Greenpeacea lähteenään. Greenpeacen toimittaman materiaalin perusteella artikkelissa on sitten sotkettu hiilidioksidipäästöt saasteisiin. Lehden artikkelin mukaan 2005-2015 rakennettavien uusien voimaloiden mukana saastuttavat voimalat lisäävät päästöjä.
Kaikki energia-alalla työskentelevät tietävät, että viranomaisvaatimukset uusien voimaloiden rikki-, typpi- ja hiukkaspäästöille, ovat paljon tiukemmat kuin aikaisempien voimaloiden. Moni näistä investointipäätöksistä perustuukin enemmän uusiin päästömääräyksiin eikä talouteen.
Eli teollisuus rakentaa uusia vähäpäästöisiä voimaloista ja lehti väittää saasteiden lisääntyvän.
Toki, jos kapasiteetti kasvaa ja polttoaineet pysyvät samoina, myös hiilidioksidipäästöt kasvavat, mutta se on aivan eri kysymys kuin ilmansaasteet.
Saasteet vähenevät.
 
Toisesta lehden lähteestä WWF:sta ei voi olla viittaamatta sen historiaan. Aluksi, kun järjestö oli vielä World Wildlife Fund, se keskittyi suojelemaan yksittäisiä eläinlajeja (esimerkiksi tiikerit ja jääkarhut). Näihin aikoihin, kun järjestö tuli Suomeenkin, sen presidenttinä oli Englannin prinssi Philip tunnettu suurriistan metsästäjä. Suomessa keulakuvaksi saatiin presidentti Kekkonen, joka oli juuri niihin aikoihin vieraillut Intiassa mm. tiikerinmetsästyksen merkeissä.

Tervetuloa Tekniikka- ja talous-lehti saateettoman töpselisähkön käyttäjäkuntaan!

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kuukauden Piksulaiseksi Helge!

Kun Piksun laajentamisesta alettiin keskustella syksyllä 2008, loviisalainen Helge V. Keitel osallistui 22. 10. Helsingissä pidettyyn palaveriin samalla innolla, jolla hän jo seuraavana päivänä aloitti Piksuun kirjoittamisen. Linkki.

Vajaan vuoden aikana Piksun lukijat ovat oppineet arvostamaan niin Helgen laajaa kokemusta talouselämästä, nopeaa reagointikykyä, sujuvaa kynää kuin myös intensiivistä kiinnostusta sosiaalisen median kehittämistä kohtaan.
 
Onnittelut Helgelle!  
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomi nousuun lainsäädäntöä kehittämällä

Suomi on tällä vuosituhannella pärjännyt paremmin kuin muut euroalueen ja OECD maat keskimäärin. Palkkatasomme on noussut ja uusia työpaikkoja on syntynyt. Hyvään kehitykseen ovat vaikuttaneet:

  • toimiva koulutusjärjestelmä (Suomi pärjää Pisa:n vertailussa maailman parhaiten)
  • innovatiivienen yhteiskuntarakenne (OECD:n mukaan maailman kolmanneksi innovatiivisin)
  • ennustettava, avoin ja poliittista päätöksentekoa lukuunottamatta hyvin vähän korruptoitunut toimintatapa (harmaat vaalirahat ovat eräs ainoita yleisesti hyväksyttyjä korruption muotoja)
  • tasainenen tulonjako ja suuri keskiluokka

Olemme kuitenkin tämän laman yhteydessä joutuneet kovaan kouluun. Vanhat lääkkeet eivät enää kanna ja toipuminen lamasta on kiusallisen hidasta. Ongelma ei ole vähäpätöinen. Olemme Euron myötä osa yhteisvaluutta-aluetta, jossa kilpailukyky täytyy saada aikaan muilla keinoin kuin rahan arvoa säätämällä. USA on eräs esimerkki yhteisvaluutta-alueen dynamiikasta, jossa viimeisten kymmenien vuosien aikana jotkin miljoonakaupungit ovat menettäneet puolet väestöstään samalla kun toiset ovat kasvaneet kaksinkertaisiksi. Sisäisillä rakenteilla on siis suuri merkitys ja jatkossa vielä entistäkin suurempi.

Moni asia on meillä tehty hyvin - mutta mitä voisi tehdä paremmin?

Yhteiskunnan lainsäädäntö ja toimintatapa ovat minun mielestäni ne fundamentaaliset tekijät, jotka ratkaisevat sen miten yritykset ja yhteiskunta pärjäävät. Hyvää menestystä syntyy jos nämä ovat kunnossa. On kuitenkin äärimmäisen vaikeaa ymmärtää yhteiskuntaa ja sen kilpailuasetelmaa niin perusteellisesti, että pystyy ehdottamaan hyviä korjaavia toimenpiteitä. Ehdotan tässä kuitenkin yhden, jonka uskon merkittävästi parantavan kilpailukykyämme:

  • Lainsäädäntöä ja varsinkin työlainsäädäntöä tulisi kehittää ottamaan paremmin huomioon mahdollisuus, että ihmisellä on enemmän kuin yksi työpaikka kerrallaan. Teemme parempaa ja luovempaa tulosta, jos sukkuloimme erilaisten tehtävien välillä ja työelämä voi hyvin tarjota paljon sitä samaa rikkautta, jota monet hakevat tällä hetkellä harrastusten ja yhteisöelämän paraista. "Yksi työpaikka ja yksi työtehtävä" ovat jäänne ajalta, jolloin työnantaja osti koko ihmisen "orjaksi" käyttöönsä tietyksi määräajaksi. Ajat ovat nyt toiset ja lainsäädäntöä tulisi näiltä osin kehittää.

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vaalirahoituksen avoimuus edistää sijoittajan asiaa

 

Yritysten antama vaalirahoitus poliittisille puolueille ei ole sijoittajan kannalta yhdentekevä asia. Poliittiset vaikuttajat saavat taloudellista tukea valtion budjetin kautta,  mutta myös yritysten ja yhteisöjen antama tuki on tärkeää.

Yritysjohto pyrkii mahdollisimman hyvään taloudelliseen tulokseen ja lainkin mukaan yritysjohdon tulee pitää osakkeenomistajan etua aina tärkeimpänä arvonaan ja päämääränään. Yleishyödyllisen toiminnan tukeminen on osa positiivisen yrityskuvan luomista ja poliittisen tuen varmistaminen on joillekin yrityksille ensiarvoisen tärkeää. Yritysjohto ei osakeyhtiölain mukaan saa antaa puolueille tukea pelkästään hyvästä sydämestä – se annetaan jotta varmistetaan valtiovallan tai kunnallispolitiikan sympatia. Yritysjohto on siis osakeyhtiölain ja tehtävänsä perusteella velvollinen korruptoimaan demokraattista päätöksentekoa.

Sijoittajan kannalta on parempi että annettu tuki on avointa:

  • tällöin sijoittaja voi paremmin seurata yritysjohdon toimia ja arvioida yritysjohdon pätevyyttä
  • avoimuus estää väärinkäytöksiä; yritysjohto yrittää varmasti parhaansa yrityksen eteen mutta joskus on poikkeuksia joissa merkittävää rahallista tukea jaetaan muilla kuin liiketaloudellisilla perusteilla; avoimuus estää väärinkäytöksiä
  • poliittinen järjestelmä tuottaa paremmin koko talouselämää ja yhteiskuntaa edistäviä päätöksiä, jos sidokset ja riippuvuudet rahoittajiin ovat avoimesti esillä

Poliittisista puolueista sijoittajan asialla tässä asiassa ovat olleet Vasemmistoliitto, Vihreät ja Perussuomalaiset. Nämä puolueet ovat alusta asti puhuneet vaalirahoituksen avoimuuden puolesta. Yllättäviä tukijoita sijoittajilla - näihin ei olla aivan totuttu. Voi olla että nämä puolueet ovat olleet avoimemman, suoremman ja rehellisemmän yhteiskunnan kannalla muista sysitä – mutta intressit ovat yhteiset sijoittajan kanssa. Sijoitukset menestyvät tutkimusten mukaan parhaiten siellä missä yhteiskunta on ennustettava, avoin ja rehellinen ja siellä missä ihmiset voivat luottaa päättäjiin ja vaalirahoituksen avoimuus on eräs pieni seikka, joka edistää sijoittajan ja kansalaisen asiaa.

Käyttäjän Matti Miettunen kuva

Talentum - missä kohtuullinen preemio?

Alma Media osti tänään - ilmeisesti Varman omistamat - 375.000 Talentumin osaketta.

Alma Media -konserniin kuuluvan Kauppalehti Oy:n omistaa päivän kaupan jälkeen noin 30,65 % kaikista Talentumin osakkeista ja noin 31,12 % osakkeiden tuottamista äänistä. Alma Medialle syntyi arvopaperimarkkinalain 6 luvun 10 §:n mukaisesti velvollisuus tehdä pakollinen ostotarjous Talentumin kaikista osakkeista. Alma tarjoaa osakkeista tänään maksetun 1,85 e / osake.

Tarjouksen mukainen osakekohtainen hinta on noin 6,3 prosenttia korkeampi kuin osakkeen kaupankäynnin päätöskurssi 7.8.2009 (1,74 euroa) ja noin 13,6 prosenttia korkeampi kuin Talentumin osakkeen 3 kuukauden kaupankäyntimäärällä painotettu keskiarvo (1,63 euroa).

Talentum on jakanut viimeisinä viitenä vuonna (2004-2008) yhteensä 0,93 e osinkoa ja pääomanpalautusta (0,06 e). Keskimäärin 0,186 e/osake/vuosi. Tämä antaisi Alman huikealla preemiolla varustetulle lunastushinnalle 10 %:n vuotuisen osinkotuoton. Tuon tuoton mukaan lunastushinta vaikuttaa erittäin alhaiselta.

Osakekohtaista tulosta on tehty viitenä vuonna yhteensä 0,94 e/osake eli keskimäärin 0,188 e. Tällä päästäisiin keskimääräiseen P/E lukuun 9,8. Hinta ei vaikuta vieläkään kalliilta.

Samanaikaisesti Talentumissa on karsittu voimakkaasti rönsyjä ja keskitytty “ammattilaiskohderyhmään keskittyvään kustantamiseen ja informaation tuottamiseen”. Fokus on Pohjoismaissa, eli käytännössä Suomessa ja Ruotsissa. Ammattilaiskohderyhmä koostuu tekniikan, talouden, henkilöstöhallinnon ja juridiikan ammattilaisista.

Yhtiön tunnetuimmat lehdet ovat Talouselämä, Tekniikka&Talous, Tietoviikko, Arvopaperi, Mediuutiset sekä Ruotsissa Ny Teknik ja Affärsvärlden. Yhtiö on Suomen johtava juriidisen ja ammattikirjallisuuden kustantaja.

Yritys on pystynyt kasvattamaan liikevaihtoaan vuoden 2004 noin 55 miljoonasta eurosta viime vuoden reiluun 93 miljoonaan.  Omavaraisuusaste on pysynyt runsaasta osingonjakosuhteesta huolimatta reilussa 40 %:ssa. Yrityksen palveluksessa oli vuoden 2008 lopussa noin 800 henkilöä.

Talentumin “nurkkauksella” on spekuloitu pitkään. Yrityksen osakekurssia on tukenut visio Alman lunastustarjouksesta, reiluun hintaan. Sijoittaja Kai Mäkelä on ajanut aktiivisesti mediakentän omistusmuutoksia ja on suurena omistajana sekä Almassa että Talentumissa. Näillä lunastushinnoilla jää Mäkelälläkin tili tekemättä.

Talentumin osavuosikatsaus (6 kk/2009) oli kylmää luettavaa. Liikevaihto putosi 36,7 prosenttia 16,7 miljoonaan euroon. Liikevoitto (EBIT) kääntyi tappiolle –2,6 miljoonaan (+3,2 Me). Henkilöstöä saneerataan 50 hengellä ja siitä kirjataan 2,8 miljoonan kertaluontoinen kulu (1,8 Me kirjattu jo). Mainonnan väheneminen ammattilaismediassa ja erityisesti rekrytointi-ilmoituksissa osui erityisesti Talentumin lehtiin. Ilmoitustuotot vähenivät kokonaista 54 prosenttia.

“Mikäli loppuvuoden yleinen suhdannetilanne ja mainosmarkkinatilanne ovat
ensimmäisen vuosipuoliskon tasolla, Talentum arvioi, että sen koko vuoden
liikevaihto jää edellisvuodesta noin neljänneksellä ja liikevoitto ennen
kertaluonteisia kuluja on hieman positiivinen. Liikevoiton kertaluonteisten
kulujen jälkeen arvioidaan olevan negatiivinen.”

Talentumin omavaraisuusaste oli kesäkuun lopussa 45,1 % ja osakekohtainen oma pääoma 0,36 e. Nettovelkoja oli 2,7 Me, nettorahoituskulut olivat nolla. Yhtiöllä on shekkitililimiittiä 12,0 milj. euroa ja  rahoitusluottolimiittiä 20,0 milj. euroa, yhteensä 32,0 milj. euroa.

Yhtiön kurssi nousi tänään korkeimmillaan 2,02 euroon ja on nyt pysytyllet hiven lunastustarjouksen yläpuolella. Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne on ilmoittanut että hinta on reilu ja tarjousta ei nosteta. Osa analyytikoista on ehtinyt ilmoittaa pitävänsä tarjottua hintaa “edullisena”.

Konsultilla on salkussa nippu Talentumia ja ajattelin odottaa lunastustarjouksen loppuun ennen kuin teen päätökseni. Osake on normaalitilanteessa epälikviidi eikä tämän vuoden tuloksessa ole hurraamista. Toisaalta, kun markkinatilanne normalisoituu, pystyy Talentum tekemään hyvääkin tulosta ja on maksanut perinteisesti erittäin reilun osingon. Lunastustilanteissa on lupa odotella myös mahdollisen kilpailijan - “Valkoisen Ritarin” - saapumista tarjouspöytään. Sanomaa saattaa kiinnostaa Talentum tai sen osat. Sijoittaja Mäkelänkin liikkeitä kannattaa seurata.

Tarjousajan odotetaan alkavan 19.8.2009 ja päättyvän 15.9.2009.

Kirjoittaja toimii liikkeenjohdon konsulttina Delta Freight Oy:ssä (www.deltafreight.fi).

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yrittajalinja.fi ja www.piksu.net yhteistyöhön

Piksu.net on aloittanut yhteistyön www.yrittajalinja.fi kanssa. Media-alan tulevaisuus syntyy Piksu:n ja Yrittajalinja.fi kaltaisten  kohdennettujen sivustojen välisestä järkevästä yhteistyöstä. Tämän yhteistyön kautta lukijat löytävät haluamansa laadukkaan tiedon helposti, ja hyvien kirjoittajien artikkelit saavat näkyvyyttä optimaalisessa asiakassegmentissä.

Yrittajalija.fi lukijat ovat yrittämisen ohella kiinnostuneita rahoitusmahdollisuuksista ja usein myös sijoittamisesta. Toisaalta taas monet Piksun lukijoista ovat kiinnostuneita yrittämisestä ja joskus myös pienten yritysten rahoituksesta. Yhteistyön avulla pyritään löytämään optimaalinen keskinäinen näkyvyys niin, että lukijat saavat parhaan mahdollisen kokemuksen.

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus