Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kuukauden Piksulainen - Olli Turunen!

 

Syksyllä 2009 Piksu sai kirjoittajakseen saksalaisen Beiersdorf AG:n sijoittajasuhdetehtävissä työskentelevän Olli Turusen, josta tuli nopeasti Piksun luetuimpia kirjoittajia.

Tulos ei ole mikään ihme, sillä  kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittanut Turunen kirjoittaa kansainvälisestä taustastaan huolimatta selkeästi ja joskus suorastaan maanläheisesti. Kiitokset Ollille - ja myöhästyneet nimipäiväonnittelut wink

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomalaiset kotitaloudet ovat taitavia pörssisijoittajia

Suomalaiset kotitaloudet päihittävät yleensä sijoitustaidoillaan kansainväliset investointipankit ja instituutiot.

Kotitaloudet vähensivät osakesijoituksiaan voimakkaasti pörssihuipun aikana vuonna 2007 ja kevään 2009 pohjilla kansa palasi taas tankkaamaan osakkeita.

Kotitaloudet käyttäytyivät vuoden 2000 teknokuplan aikana samalla tavoin kaukaa viisaasti. Osakkeita myytiin pois pahimman teknokuplan huipulla, vuosina 1999 ja 2000. Markkinoille palattiin sitten, kun pahin oli ohi.

Oheinen tilastokeskuksen kokoama kuva kertoo tästä kuluttajien viisaudesta. (Lähde:Tilastokeskus)

Kuka sitten on tarinan hölmö - hän joka ostaa huipulta ja myy pohjilta? Hän on ulkomaalainen instituutio.

Oheinen Suomen pankin kokoama tilasto (Lähdetiedot: http://www.suomenpankki.fi/f) pörssin ulkomaalaisomistuksesta kertoo asiasta. Ulkomaalaisomistus on korkeimmillaan vuosien 2001 ja 2007 alussa. Siis juuri silloin kun kurssit ovat korkeimmillaan ja jo laskussa. Ulkomaalainen sijoittaja ei voisi enää hölmömmin käyttäytyä. 

Me suomalaiset osakkeenomistajat voimme olla ylpeä itsestämme ja osaamisestamme. Ulkomaalaisten suurten investointipankkien ja ammattisijoittajien päihittäminen ei ole helppoa, mutta juuri sen on suomalainen kotitalous tehnyt. Sen me olemme tehneet.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Elintarvikevienti venäjälle: Business as usual

Veneläisiä lähettiläitä - auditoijat pukeutuvat todennäköisesti modernimmin...

Mediassa uutisoidaan "Suomen maitotuotevientikiellosta venäjälle". Mikäli olen oikein ymmärtänyt tästä ei ole kysymys, vaan tietyissä tuotantolaitoksissa on venäläisauditoijien tarkastuksessa löytynyt puutteita, joten kyseisissä laitoksissa tuotettuja tuotteita ei saa viedä venäjälle. Säädöksissä todennäköisesti onkin vivahde-eroja joita ei välttämättä EU-suomessa ole hoksattu. Tällä taas ei ole välttämättä juuri mitään tekemistä elintarvikkeiden laadun kanssa jota suomalaisessa mediassa on lähdetty tuohtuneesti puolustamaan.

Miten paljon ongelmia venäjällä sijaitsevilla tuotantolaitoksilla (joita on myös suomalaisomistuksessa) emme tiedä, koska ne eivät ylitä uutiskynnystä. Emme myöskään kuule millä keinoilla ongelmista päästään.

On aivan normaalia että erilaisissa auditoinneissa löydetään puutteita. Epätavallista on että niistä ei kerrota heti paikan päällä vaan lyödään varoittamatta toimitukset poikki, paitsi vakavammista poikkeamaista.

Homo Economicus ei ole elintarvikkesäädösten tuntija, mutta epäilen että EU vasta vaikea tapaus onkin. Yritäppä tuota maitotuotteita venäjältä suomeen...

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Rakentaminen ja liike-elämän palvelut kasvussa

Yhteiskunnan eri sektorien koko ja työllistävyys pysyvät yhteiskunnassa vuosikymmenestä toiseen lähes vakiona. Ihmiset kuluttavat kaikkina aikoina suurin piirtein saman osuuden tuloistaan viihteeseen, matkustamiseen, terveyteen ja kauneuteen.

Yritysten menestyksessä on sen sijaan suuria eroja. Yhden tuotantosektorin sisällä saattaa tapahtua murroksia. Esimerkiksi viihdeteollisuus on kokenut suuria muutoksia radion, elokuvan, television, internetin ja pc-pelien aiheuttaessa sektorin sisäisiä mullistuksia.

Alla oleva Findikaattorin julkaisema Tilastokeskuksen ja Työvoimatutkimuksen tilasto työllisten määrän kehityksestä valaisee asiaa Suomen osalta.

Yhteiskunnassamme tapahtuu kuitenkin kaiken aikaa hidasta muutosta, jolla on vaikutusta myös sijoittajan kannalta.

Tilastokeskuksen ja Työvoimatutkimuksen aineistosta käy ilmi, että seuraavat sektorit ovat kasvussa:

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kommentointimahdollisuus palautettu

Piksu kommentointimahdollisuus on palautettu. Vika liittyi yksittäiseen kirjoitukseen eikä sen ole todettu toistuvan muissa yhteyksissä.

Kaikissa uusissa kirjoituksissa on kommentointimahdollisuus. Pahoittelemme häiriötä.

Käyttäjän Piksu kuva

Eduskunta hyväksyi lisäydinvoiman

Eduskunta hyväksyi Teollisuuden Voima Oyj:n, Posiva Oy:n ja Fennovoima Oy:n hakemukset valtioneuvoston periaatepäätösten mukaisesti. Äänestystulokset ja –jakaumat ovat saatavissa eduskunnan verkkosivuilla.

 

Äänestystulokset

Teollisuuden Voima Oyj:n hakemus ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta >>

Jaa: 120
Ei: 72
Tyhjää: 2
Poissa: 5

 

Posiva Oy:n hakemus käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta >>

Jaa: 159
Ei: 35
Tyhjää: -
Poissa: 5

 

Fennovoima Oy:n hakemus ydinvoimalaitoksen rakentamisesta >>

Jaa: 121
Ei: 71
Tyhjää: 2
Poissa: 5

Käyttäjän Pekka Valkonen kuva

Tiede kampittaa jalkapallon

Tai ainakin yleisellä tasolla eurooppalaisia kiinnostaa tiede enemmän kuin urheilu.
21. kesäkuuta julkaistun Eurobarometri-tutkimuksen mukaan lähes 80 % eurooppalaisista on kiinnostunut tieteen saavutuksista ja tekniikan kehityksestä. Urheilusta kiinnostuneita oli tutkimuksen mukaan 65 %.
 Myös usko instituutioihin tieteen alalla oli vahva: Yli 70 % EU:n rahoittaman tutkimuksen merkityksen kasvavan ja 66 %:n mukaan viranomaisten olisi toimittava ponnekkaammin, jotta nuoret innostuisivat tieteestä.
Jotain jätettiin tutkijoidenkin vastuulle: 57 % on sitä mieltä, että tutkijoiden olisi tuotava työtään paremmin esille.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Päätöksiä ja lobbausta

Matti Vanhasen siirtyminen perheyritysten liiton toimitusjohtajaksi on luonut keskustelua lobbauksen rajoista. Olisi varmaan hyödyllistä selvittää, miten tosiasiallinen päätöksenteko poliittisen tai taloudellisen organisaation huipulla tapahtuu. Muodollinen päätöksentekohan on tarkoin laissa määritelty.

Kovin helppoa sellainen selvitystyö ei olisi. Taustaksi olisi varmaan syytä perehtyä bysanttilaiseen diplomatiaan, Rothschildien lähes näkymättömään yritysrakenteeseen sekä jesuiittojen ja laajemminkin katolisen kirkon toimintaan.

Olen suurimman osan työelämästäni lukenut erilaisia pöytäkirjoja, joissa on ollut äärimmäisen vähän mitään keskusteluja muistiinmerkittynä. Haastattelut eivät ole lisävalaistusta tuoneet. Kaikki ovat olleet ylen yksimielisiä, minkä lisäksi kukin haastateltava on aina ensimmäisenä keksinyt pyörän ja muuta tarpeellista.

Jotenkin minusta tuntuu, että talouselämä ei missään vaiheessa pohtinut sitä, kannattaako euro ottaa käyttöön Suomessa. Asiaa pidettiin talouselämässä itsestään selvyytenä ja ainoastaan liittymiskurssin yksityiskohdasta keskusteltiin. Ja kun talouselämän lobbaus alkoi euron puolesta, rivit sulkeutuivat lopullisesti - kabinettien ovihan oli koko ajan lukossa.

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus