Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Tilauksessa kova ja karvas brexit

Kun Britannia päätti kansanäänestyksessä reilut kaksi vuotta sitten erota EU:sta harvinaisen likaisen kampanjan jälkeen, sanoin heti, että ratkaisusta oli tiedossa ainakin yksi hyvä puoli. Se todistaisi, kumman osapuolen toinen toistaan rajummat väitteet pitävät paremmin kutinsa. Britanniasta tuli populistien jyrkästi kyseenalaistaman Euroopan yhdentymisen koekaniini.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Osakkeita ja rahastoja lahjaksi, mitä pitää huomioida

On melko tavallista antaa lahjaksi riihikuivaa rahaa läheisille, joko irrallisena lahjana tai osana perintösuunnittelua. Monesti olisi kuitenkin selkeästi parempi idea antaa lahjaksi esim. osakkeita ja rahasto-osuuksia.

Veroton lahja on tällä hetkellä enintään 5000€ joka kolmas vuosi. Kaikki saman lahjanantajan sinä aikana annetut lahjat lasketaan yhteen. Lahjansaaja voi puolestaan saada tällaisia lahjoja muualtakin.

Raha on sinänsä yksinkertainen ja joustava lahjana, lahjansaaja voi tehdä sillä mitä haluaa. Toisinaan on myös eduksi ajatella hiukan kättä pidempää. On siis mahdollista antaa esim. osakkeita tai rahasto-osuuksiakin, ajatuksena kartuttaa vaurautta pidemmällä tähtäimellä.

Lahjaa suunniteltaessa on syytä huomioida sekä lahjanantajan että lahjansaajan tilannetta huolellisesti. Lahjanantajan näkökulmasta on mahdollista luopua voitolla olevista sijoituksista ilman veroseuraamuksia. Lahjansaajan näkökulmasta on mahdollista huomioida omaa verotusta, tai jatkaa saatujen sijoitusten omistajana ja samalla vaurastua.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Sotealan ammattilainen

En viitsi enää pöyristellä puheita ihmisroskasta, mutta somehälinän seurauksena katsoin, millä muskeleilla Pihlajalinnan Oulun johtajaksi on noustu. Ylioppilaaksi on kirjoitettu ja perheyrityksestä saatu töitä.

Sitten on piiiitkä rivi luottamustehtäviä kepun mandaatilla, ml. kansanedustajuus.

Äkkiä vain näytöt loppuivat ja potkut tulivat yhden (1) sanan takia.

 

__________________________________________________________________

 

Ei liity mitenkään aiheeseen, mutta vähän kummaahan se on, että yhden tilaston mukaan Suomi on eräs maailman vähiten korruptoitunut maa, mutta toisaalta lobbaukseen käytetään paaaljon rahaa.

Ja ilmeisesti sotefirmojen johdon rekrytointi on kanssa tavallisen vaikeaa ja ala turbulenttia.

 

En taatusti omista ensimmäistäkään Pihlajalinnan osaketta.  

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Sijoitussäästötili, ansiotulosäästötili, talletusraja ja tappiot

Hallitus on nyt aikeissa lanseerata monien sijoittajien pitkään odottaman sijoitussäästötilin, jonka sisällä saa käydä vapaasti kauppaa osakkeilla sekä nostaa osinkoja ilman veroseuraamuksia aina siihen asti, että tililtä nostaa rahoja johonkin muuhun käyttöön. Monelle sijoittajalle esitys näyttää olevan pettymys, mutta toisaalta on moni myös ottanut sen ilolla vastaan. 

Luulen, että sijoitussäästötilille kyllä riittää ottajia.

(Buddha Eden, Portugali 2015)

Käyttäjän Toni Veikkolainen kuva

Vesitetty sijoitussäästötili

Suomen hallitus pääsi budjettiriihessä viimein sopuun sijoitussäästötilistä, jota oli jo pitkään suunniteltukin. Ensinäkemältä asia kuulostaa hyvältä Onhan pankkitileillä makaavasta 80 miljardista eurosta hyvä saada edes osa tuottavaan yritystoimintaan. Ja suoran osakesijoittamisen verokohtelua rahastoihin ja vakuutuskuoriin sijoittamiseen on syytäkin muuttaa edullisemmaksi. Järjestelmä on myös läpinäkyvä, kun tilillä olevien varojen omistaja on tilin omistaja eikä nimellisesti pankki tai vakuutusyhtiö. Sijoitussäästötili voi myös lisätä kurinalaisuutta sijoitustoiminnassa. Nythän osingot päätyvät verottajan tekemän leikkauksen jälkeen pankkitilille, josta ne on helppo käyttää vaikkapa baari-iltaan.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Seitsemän keinoa pikavipeillä ylivelkaantumisten vähentämiseksi

Kirjoitin 7 vuotta sitten siitä, kuinka on hyvä asia, että pikavippiyritysten toiminnalle asetetaan lisää sääntöjä (kts. Kehitysaskeleita 2 - Pikavipit kuriin). Tuohon aiempaan kirjoitukseen verrattuna pikavipeillä on nyt ilmiönä Suomessa suurin piirtein tuplaten ikää, mutta kysyntää riittää mitä ilmeisimmin edelleen paljon, enkä tainnut tuolloin 7 vuotta sitten arvata, miten isoksi bisnekseksi pikavipit kasvaisivatkaan. Esimerkiksi GF Moneyn perustaja asuu leveästi (kts. Unelmakämppä Bulevardilla), ja Ferratumin pääomistaja Jorma Jokela on tehnyt pikavippibisneksellään satojen miljoonien omaisuuden

Alan sääntelyä on tuon aiemman juttunikin jälkeen jonkin verran lisätty, mutta tuoreiden lehtijuttujen perusteella eipä ole taidettu lisätä tarpeeksi tai riittävän tehokkailla tavoilla. Riittävän harkitsemattomasti toimivat ylivelkaantuvat mahdollisesti vuosikymmeniksi, ja pikavippifirman "setä käärii fyffet". Vaikea on keksiä mitään muuta bisnestä, joka olisi näin selkeästi Robin Hood -toiminnan vastakohta, tulonsiirtoa vähävaraisilta varakkaille tai jopa upporikkaille. Tuntuisi myös hyvin ilmeiseltä, että tällaisen bisneksen nettovaikutus yhteiskunnan hyvinvoinnille on vahvasti negatiivinen.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Organisatorinen uusavuttomuus osa 2

Pohjois-Savossa on kesällä ollut pulaa kahdesta (2) roskakuskista. Aihetta ovat pohtineet mm. ympäristöpäällikkö, projekti-insinööri ja toimitusjohtaja. Linkki ja linkki.

Kaikkien em. halllinnon henkilöitten koulutus lienee kestänyt vuosia, kun roskakuskin saisi pikakoulutettua viikoissa. Aihetta varmaan auttaisi, jos ympäristöpäällikön, projekti-insinöörin ja jätefirman toimitusjohtajan tehtäviin edellytettäisiin roskakuskin ajokorttia. Jatkossa voisi sitten pohtia koulutuksen painopisteitä. Työvoimapula uhkaa monen palvelualan yrityksen – esim. L & T:n kasvua.

Vaikka roska-auton sompailu ahtaissa pihoissa toki edellyttääkin huomattavaa taitoa, hyvä olisi myös pohtia, mikä koulutus mahtaa olla niillä itäisistä maista tulleilla rekkakuskeilla, jotka paahtavat teitämme min. 80 km / h rekalla, jonka yhteispaino on yli 40 tonnia.

Käyttäjän Jesse Viljanen kuva

100 € korotus kuukausittaiseen eläkkeeseen maksaa miljardin vuodessa

Toukokuussa saimme kuulla Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puheenjohtajalta Antti Rinteeltä ns. eläkelupauksesta. Eläkelupauksen ajatuksena olisi kasvattaa kaikkien alle 1 400 € nettona kuukaudessa eläkettä saavien ansioita 100 eurolla (nettona) kuukaudessa. Antti Rinne onkin lähiaikoina aktivoitunut kalastamaan suomalaisten ääniä tulevia vaaleja varten monenlaisilla lupauksilla. Ajatuksena tämä eläkelupaus onkin ihan kiva, mutta itseäni alkoi mietityttämään tämän lupauksen kustannus veronmaksajille. Kaikennäköistä voi tietenkin lupailla ja harvaa vaalilupausta ylipäätänsä edes pidetään. SDP:n kannatuksen kasvusta johtuen voisi sanoa, että eläkelupaus ainakin saatiin markkinoitua hyvin äänestäjille. Kaikki saadaan kuulostamaan halvalta, kunhan luvulle ensin tehdään tarpeeksi monta jakolaskua.

Kuvitellaan nyt tilanne, että seuraavassa vaaleissa SDP voittaa ja Antti Rinteestä tulee pääministeri. Hän sattuukin olemaan sanansa mittainen mies ja toteuttaa eläkelupauksensa sellaisenaan. Mitä tämä eläkelupaus sitten maksaisi veronmaksajalle? Mennään sitten vihdoin asiaan.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomi jakautumassa kahteen luokkaan, omistajiin ja velkaisiin

Kotitaloudet ovat ihastuneet vakuudettomiin luottoihin. Niiden nostaminen on helppoa ja vaivatonta. Ei tarvita vaikeita neuvotteluja eikä pantteja. Niinpä vakuudettomien luottojen kanta kasvaa Suomen pankin mukaan noin 10% vauhtia.

Suomi jakautuu kahteen yhteiskuntaluokkaan

Kaikenkaikkiaan kotitalouksien lainakanta kasvaa kovaa vauhtia ja kotitalouksien velkaantuneisuus on jo  lähes 130% käytettävissä olevista tuloista. 

Velkaantuneisuuden kasvu on kuitenkin vain kolikon toinen puoli. Toinen puoli kotitalouksista omistaa yhä enemmän ja heillä on yhä kasvava määrä rahoitusvarallisuutta.  Suomi on jakautumassa kahteen luokkaan - omistavaan luokkaan ja velkaisiin.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

STTK harkitsee poliittisia lakkoja tai muita valtiohallinnon vastaisia toimia

Hallitus esittää henkilöperusteisen irtisanomisen keventämistä alle 20 henkilön yrityksissä.

STTK:n hallitus vastustaa jyrkästi irtisanomisen helpottamista.
- Esitys on täysin kohtuuton. Jos pienissä yrityksissä irtisanomissuojaa heikennettäisiin, se altistaisi työntekijät työnantajan mielivallalle eikä työpaikan säilymisestä olisi mitään varmuutta. Jos työntekijöiden työsuhdeturva riippuisi yrityksen koosta, se laittaisi työntekijät aivan eriarvoiseen asemaan. Näin esitys on ongelmallinen myös perustuslain näkökulmasta - kuten moni muukin hallituksen aiempi esitys, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus