Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Ainakin hetken helpotus Italiassa

Uusi hallitus, grazie mille!

Italia sai uuden koalitiohallituksen, kun Viisi tähteä ja keskustavasemmistolainen PD löivät hynttyyt yhteen estääkseen uudet vaalit ja niissä odottavan äärioikeistolaisen Legan voiton. Liikettä osattiin odottaa, mutta epäpyhä avioliitto on tämäkin kuten kahden aika ääripään populistipuolueen naimakauppa.

Koalition kestävyys on nytkin hyvin huteralla pohjalla, koska PD kuuluu siihen vanhaan poliittiseen kaartiin, jota vastaan Viisi tähteä on perustettu. Niillä on myös monia jyrkän erilaisia näkemyksiä keskeisistä kysymyksistä. Mutta eivät ristiriidat suuremmilta vaikuta kuin edellisen hallituksen.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Italian hallituskriisi ei paha riesa - vielä

Oppositiojohtajaksi pakotettu tähtipoliitikko Matteo Salvini ihailee maanmiestään Benito Mussolinia (vasemmalla)

Italian epäpyhä populistikoalitio koki odotetun lopun eli hallitus kaatui vuoden verran keskenään tapeltuaan. Äärioikeistolainen Lega ja sen johtaja Matteo Salvini vaativat omalle hallitukselleen epäluottamuslausetta toiveenaan uudet vaalit, joissa se olisi gallupien perusteella noussut pääministeripuolueeksi.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaisilla on paljon vapaa-aikaa ja vähän työhaluja

Suomalaiset ovat tehdyn työajan perusteella eräs Euroopan laiskimmista kansoista. Vasta julkaistusta ETLA raportista selviää, että tämä koskee sekä osa-aikaisia että kokoaikaisia ja se koskee sekä julkista sektoria että yksityistä. 

Syinä suomalaisten tapaan asettaa vapaa-aika etusijalle voisivat olla:

  • hyvin toimiva tulontasaus, joka varmistaa että elämä on mukavaa ja taloudellisesti turvattua tekipä töitä enemmän taikka vähemmän tai vaikkapa ei ollenkaan
  • jäsenmäärältään ja vaikutusvallaltaan maailman vahvin ammattiyhdistysliike, joka rakastaa ja edistää lyhyttä työaikaa

Lyhyttä työaikaa tekevillä mailla on monta yhteistä piirrettä. Niiden kansalaiset ovat tyypillisimmin onnellisia, tulontasaus toimii eikä työelämässä menestyminen tuo rahallista tai muuta lisäarvoa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Astumme Mika Lintilän johdolla kohti sosialismin ihannetta

Valtiovarainministeri Mika Lintilän talousarvioesitys sisältää sijoittajallekin monta arvokasta tietoa:

  • Valtion verotulojen arvioidaan vuonna 2020 kasvavan 2,4% tämän vuoden tasosta ja budjetin loppusumma kasvaa noin 2.6%. Kun bruttokansantuote nousee samaan aikaan noin prosentin niin tämä tarkoittaa sitä, että julkisen talouden osuus bruttokansantuotteesta nousee. Julkisen sektorin paisuminen tarkoittaa leikkausta niiden tulotasoon, jotka tekevät yksityissektorilla työtä ja tuottavat lisäarvoa.
  • Kasvavista verotuloista huolimatta valtiontalouden alijäämä kasvaa 0,5 Mrd€ ja budjetin kokonaisalijäämäksi tulee 2,3 Mrd€. Tämä tarkoittaa muun muassa velkaantumista ja leikkausta lapsiemme elinaikaisesta hyvinvoinnista.

Suomen tulevaisuutta rakennetaan tuotannollisilla investoinneilla, mutta tuotannolliset investoinnit Suomeen ovat pienempiä kuin naapurimaihimme Ruotsiin ja Saksaan. Yritykset ovat päätyneet investoimaan muualle kuin Suomeen. Talousarvioesitys esittää ratkaisuksi lisärahoitusta Business Finland palveluihin. Tämä tarkoittaa sitä, että tuottavia yrityksiä ja ihmisiä verotetaan ja näillä veroilla rahoitetaan Business Finland virkamiesten toimintaa. Business Finland virkamiehet auttavat ja ohjaavat yrityksiä menestykseen. Ongelmaa pohtimaan asetetaan myös valtiosihteeri Hetemäen johtama työryhmä.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Veikkauksen monopoli, mainonta ja tulospalkkiojärjestelmä

Veikkaus on viime viikkoina kerännyt negatiivista mediahuomiota ja ihan aiheellisesti. Syynä on ollut sen harjoittama mainonta, joka on ollut hyvin kyseenalaista varsinkin Veikkauksen oletetun yhteiskunnallisen tarkoituksen huomioiden. Tällaisissa tilanteissa syntyy tietysti helposti ajatuksia myös koko monopoliyhtiön perusteltavuudesta.

Veikkauksen vuonna 2016 käyttöön ottama logo

Veikkauksen asemaa voi perustella kai ennen kaikkea kahdella tavalla:

  1. Vastuullisuus peliriippuvuuden minimoimisessa.
  2. Pelibisneksen tuottojen pysyminen paremmin Suomessa sekä niiden ohjaaminen yleishyödyllisiin tarkoituksiin.

Molemmat ovat hyviä perusteluja - ainakin niin kauan kuin ne toteutuvat. Jälkimmäinen kohta luultavasti pitää ainakin jossain määrin kutinsa, mutta siinä on se ongelma, että se ei sellaisenaan taitaisi kelvata Euroopan Unionille. EU on nimittäin myöntänyt Suomelle poikkeusluvan pelimonopolin säilyttämiseksi, mutta perustelu sille on ollut nimenomaan kohdassa 1. Kuinka hyvin se toteutuu?

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Lauantain asema nyky-yhteiskunnassa?

Viikon takainen sunnuntailisiä koskenut kirjoitukseni herätti ehkä yllättävänkin paljon keskustelua. Kirjoitukseni tarkoituksenahan ei tietenkään ollut kenenkään kokonaisansiotason laskeminen, eikä oikeastaan edes viikonloppukorvausten kutistaminen kokonaisuudessaan, vaan sunnuntain lakisääteisen oletuspainoarvon kyseenalaistaminen. Keskustelu sai minut kuitenkin huomaamaan, että tuo tyypillisin 100 prosentin sunnuntailisä ei välttämättä ole niin erityisen suuri, kuin miltä se on monesti vaikuttanut. Vaikka voin esittää arvioita siitä, miltä sunnuntailisä tuntuu korvauksena, suoran käden kokemusta minulla ei siitä ole melkein lainkaan. Tällä vuosikymmenellä olen tainnut saada sunnuntailisää vain yhdeltä sunnuntailta, ja vaikka se tuntuikin oikein hyvältä korvaukselta, ei sama tunne päde välttämättä kaikkiin ihmisiin tai elämäntilanteisiin: vaikka sunnuntain tuplapalkka on luultavasti monesti hyvinkin houkutteleva esim. opiskelijalle, vaikkapa perhearkea viettävälle vanhemmalle sunnuntaityön hankaluus voi vastaavasti syödä sunnuntaivuorojen houkuttelevuuden kokonaan.

Lauantailla ja sunnuntailla on omanlaisiaan erityisrooleja. Riippuen kontekstista lauantai saatetaan laskea tai olla laskematta arkipäiväksi.

 Sunnuntai taas voi olla ainoa päivä, jona töitä saa tehdä menettämättä tukia.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Autoritaarisella hallinnolla on perusteltu paikkansa

Merkittävä osa Eurooppalaisesta valtio-opista ja sen käsitteistä on ensimmäisen kerran esitetty kirkkaasti ja loogisesti Thomas Hobbesin kirjassa Leviathan.

Tuolla kirjalla on muiden asioiden muassa eräs merkittävä viesti juuri tähän päivään. Demokratia on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana antanut sijaa yksinvaltiudelle tai oligarkialle muun muassa Venäjällä, Hong-Kongissa ja Kiinassa. Ja myös Euroopassa keskustellaan oikeusvaltiokäsitteen yhteydessä terveestä tuomio-, toimeenpano-, lainsäädäntö- ja media- vallan välisestä vallanjaosta. Thomas Hobbesilla on tähän paljon sanottavaa. Hän puolustaa asiallisin argumentein Venäjää, Kiinaa, Unkaria ja kaikkia muita maita, jotka keskittävät valtaa hallitsijalle.

Thomas Hobbes osoittaa, että jos yhteiskuntaan osallistuvat ihmiset tyypillisimmin tavoittelevat omaa etua ja kilpailevat rajoitetuista resursseista ja asemasta, niin autoritaarinen vallan keskittäminen yhdelle henkilölle on oikein ja paras hallintotapa.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Viikonlopputöiden lisäkorvaukset vastaamaan nykyaikaa

Muutaman päivän takainen Jukka Rahkon mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa ( kts. Monien ulkomaalaisten on vaikea ymmärtää, miksi ravintolat ovat Suomessa kiinni sunnuntai-iltaisin) palautti mieleeni muutaman vuoden takaiset ns. kiky-suunnitelmat, eli Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi kaavaillut toimet. Näissä oli suunnitteluvaiheessa mukana myös 100 prosentin sunnuntailisien jonkinasteinen leikkaaminen, mistä kirjoitin blogissani vuonna 2015 ( Kehitysaskeleita 8 -  Sunnuntain ja lauantain ero pienemmäksi), mutta muutoksia ei tuolloin tähän liittyen tainnut syntyä - isoa kuvaa ajatellen valitettavasti.

Lonnan takana siintävä Suomenlinna on Suomen kuuluisimpia turistikohteita, mutta miten on sen ravintoloiden sunnuntaiaukiolojen laita?

(sunnuntai 14.7.2019)

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Hallitus ja talouskasvu

Reaalisella talouskasvulla on kaksi suurta komponenttia. Ensimmäinen niistä on tehdyt työtunnit ja toinen on tuottavuus. Ensimmäinen komponentti riippuu enimmäkseen työikäisten määrän muutoksesta. Toisin sanoen, se riippuu sekä kotimaisen työvoiman lisääntymisestä tai vähenemisestä että työikäisten maahanmuutosta. Toinen suuri komponentti on paljon monimutkaisempi kuin ensimmäinen. Tuottavuuskehitys on ratkaisevampi kuin tehdyt työtunnit.

 

Hallitus ja työtuntien kehitys

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Elintasomme laskun syynä ei ollut suomalaisten mielestä Euro

Yhteisvaluutta Euroon siirtyminen oli mukana prosessissa, josta aiheutui suomalaisille elintason lasku  ja työttömyyttä. Kustannukset karkasivat toimimattomien työmarkkinoiden, toimimattoman työmarkkinaneuvottelumekanismin ja valtion velanoton seurauksena vuonna 2008 käsistä eivätkä työmarkkinat joustaneet alas eikä ylös. Pelastusta ei voitu hakea devalvaatiosta ja niin kilpailukykymme romahti ja bruttokansantuote pieneni vuosien 2008 ja 2015 välillä merkittävästi. Syy ei ollut Euro vaan Suomen kehnosti toimiva hallintokoneisto.

Suomalaiset ovat ymmärtäneet tämän syy-yhteyden ja nyt suomalaisista 60 prosenttia suhtautuu EVA:n tutkimuksen mukaan myönteisesti yhteisvaluutta euroon. Suhtautuminen euroon ja Suomen EMU-jäsenyyteen on myönteisempää kuin koskaan aiemmin. Myönteinen suhtautuminen euroon on vahvistunut ja kielteinen vastaavasti vähentynyt kolmena mittauskertana peräkkäin. Luottamus eduskuntaan, hallitukseen ja politiikkaan on sen sijaan alhaisella tasolla.

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus