Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset toivovat muutosta kohti markkina- ja valintataloutta

Suomalaiset suhtautuvat yhä suopeammin markkinatalouteen selviää EVA:n arvo ja asennetutkimuksesta.

Suomalaisten asenne on osin ristiriidassa taloudellisen järjestelmämme kanssa.

Taloudellinen järjestelmämme on merkittäviltä osin suunnitelmataloudellinen. Suuri osa bruttokansantuotteesta virtaa julkisen sektorin kautta ja julkinen sektori päättää mitä tuotetaan ja kuka tuottaa. Tämä on suunnitelmataloutta.

Taloudellinen järjestelmämme on myös sosialistinen. Portfoliovarallisuutta (pörssiosakkeet + sijoitusrahastot) on yksityisillä ihmisillä noin 60 Mrd€ ja julkisella sektorilla taas selvästi yli 220 Mrd€. Suurten yrityksien omistajaohjaus on pääosin julkisten, yhteisomistuksessa olevien organisaatioiden hallussa. Olemme näiltä osin sosialistisessa järjestelmässä.

Käyttäjän Piksu kuva

Suomalaisten työpanoksesta yli 50% päätyy hyvinvointivaltiolle

Poliittisessa keskustelussa on monasti tuotu esille se, että työllisyyttä pitää edistää jotta julkinen hyvinvointivaltio voitaisiin säilyttää. Piksu selvitti teemmekö töitä ennen kaikkea julkisen hyvinvointivaltion hyväksi vaiko enemmän omaksi hyväksemme.

Kyllä poliitikkojen käsitys oli oikea. Teemme töitä ennen kaikkea julkisen hyvinvointivaltion hyväksi.

Piksun tekemän laskelman mukaan noin 52% yksityisellä työnantajalla työtä tekevän henkilön tekemästä lisäarvosta siirtyy erilaisten veroluonteisten maksujen muodossa hyvinvointivaltiolle. Henkilölle itselleen jää 40% (laskelma oikealla).

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Työpaikkojen määrän kasvu on hyvän hallinon mittari

Työpaikkojen määrän kasvu on eräs hyvän hallinnon mittari.

Tähän mittariin yhdistyvät, koulutustaso, yritysten toimintaedellytykset, ihmisten mahdollisuus menestyä, lakien selkeys ja yksinkertaisuus sekä yritysten tasapuolinen kohtelu (vähän kohdennettuja yritystukia).

Viimeisen kymmenen vuoden aikana EU maista mallikkaimpia ovat olleet keskeisen Euroopan maat ja Ruotsi.

Heikoimmin ovat pärjänneet reuna-alueet kuten Romania, Kreikka, etelä-Italia, Espanja, Portugal, Tanska, Suomi, pohjois-Ranska ja Latvia.  Näillä kaikilla on ollut omat erityiset ongelmansa. Yksi on yhteistä - hallinto, joka ei hevin korjaa ongelmia. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Nuorten asennemuutos "viisas kasvattaa lainaa" on käytännön järkeä

Halvat korot innostavat investoimaan itseensä. Opintolainojen määrä ja koko kasvavat kiihtyvällä vauhdilla selviää Suomen Pankin tilastosta

Keskimääräinen maksamattoman opintolainan koko on 10'000€. Vastavalmistuvilla on opintolainaa huomattavasti tätä enemmän.

Yhteiskunnassa on menossa nuorten johtama asennemuutos. Lainaa voidaan pitää paljonkin eikä sitä ole kiire maksaa takaisin kun korko on mitätön ja reaalikorko negatiivinen. "Viisas kasvattaa lainaa" asenne on pankeille etu ja nuorille aikuisille käytännön järkeä. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Alhainen korkotaso jähmettää yhteiskunnan dynaamisuutta

Alhaisella korkotasolla on välittömiä positiivisia vaikutuksia

  • Yritysten rahoitus halpenee, voitot kasvavat ja investointeihin riittää rahaa
  • Ihmiset ostavat halvemman rahoituksen turvin asuntoja, rakentaminen piriristyy ja kestokulutushyödykkeet menevät kaupaksi ja kulutus ja bruttokansantuote lisääntyvät
  • Julkinen sektori saa halpaa rahoitusta ja pääsee myymään omistuksiaan ja voi näiden tulovirtojen turvin lisätä julkisen sektorin kulutusta ja osuutta kansantaloudesta

Negatiivisia vaikutuksia tulee vuosien viiveellä

  • Asuntojen, kiinteistöjen ja tonttien hinnat nousevat tasolle, jossa sijoituksen tuotto riittää kattamaan entisen 3% lainakoron sijasta noin 1% koron.
  • Kiinteän omaisuuden hintojen nousu aiheuttaa sen että palkalla on vaikea hankkia kiinteää omaisuutta. Yhteiskuntakierto tyrehtyy ja syntyy omistava rälssi. Kiinteä omaisuus menee perintönä.  Ja kun henkilötason yhteiskuntakierto hidastuu niin myös yhteiskunnan kehitys hidastuu.
  • Kaikenlaisten huonosti tuottavien pitkäikäisten investointien (tunnin juna, Tallinna tunneli, ydinvoimalaitos....) rakentaminen muuttuu järkeäväksi kun rahaa voidaan sitoa kohteeseen lähes nollakorolla ja määräämättömäksi ajaksi.  Investoinnit kohdistuvat huonosti ja hitaasti vaikuttaviin kohteisiin. Huonoja investointeja tekevät kaikki: yritykset, valtiot ja yksityishenkilöt. Yhteiskunnan kehitys hidastuu vastaavasti. 
Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Tuottavuustuholaiset

Teknologinen kehitys lupaa suuria mahdollisuuksia, mutta tuottavuuskehitys kulkee eri suuntaan eli laskee pikkuhiljaa. Tämä koskee erityisesti länsimaita ja vielä enemmän Eurooppaa joka pärjää vielä pohjois-Amerikkaa huonommin. Missä vika? Asiaan ei ole yksinkertaista vastausta, mutta Fredrix Erixon ja Björn Weigel ovat löytäneet neljä merkittävää tekijää ja julkaisseet kirjan The Innovation Illusion. Tekijät ovat seuraavat:

 

  1. Harmaa omistajuus

  2. Byrokraattien ja riskinkarttajien hallitsemat yritysjohdot

  3. Globalisaation kakkosvaihe

  4. Sääntelyn uusi tuleminen

 

Harmaa omistajuus

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

EVA moittii suomalaisia huonosta asenteesta sijoittamista kohtaan

EVA kiinnittää artikkelissaan "Ryysyistä rikkauksiin" huomiota siihen että Suomessa ja Norjassa on siirretty rahoitusvarallisuutta ja osakeomistuksia julkisen sektorin ja säätiöiden haltuun.

Suomessa julkisen sektorin kilpailukykyä sijoitusmarkkinoilla kehitettiin viimeksi Sipilän hallituksen toimesta korottamalla yksityissijoittajien verot minimissään 25,5% julkista sektoria, säätiöitä ja ulkomaisia sijoittajia suuremmaksi. Osakesäästötilin avulla annettiin hallituskauden lopuksi yksityissijoittajamyönteisempi mielikuva tilanteesta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Perustellut ja yksinkertaiset säännöt ovat kilpailukyvyn perusta

Vuonna 2018 voimaan tulleella GDPR asetuksella EU asetti vaatimukset miten yritysten tulee suojata yksilön oikeuksia silloin kun yritysten tietoon tulee ihmisten henkilökohtaisia tietoja. Sinulla on oikeus muun muassa, tietää mitä henkilötietoja organisaatiolla on sinusta, miten ja mihin tarkoitukseen henkilötietojasi käsitellään ja pyytää virheellisten, epätarkkojen ja puutteellisten henkilötietojesi korjaamista.

Säännöt olivat monin kohdin tarpeellisia, mutta jotkin osat säännöistä ovat raskaita. GDPR heikensi dataa käsittelevien eurooppalaisten pk-yritysten kannattavuutta. Etlan tutkimusjohtajan Heli Kosken ja tutkija Nelli Valmarin raportin Short-term Impacts of the GDPR on Firm Performance” (ETLA Working Papers 77) mukaan tiukentuneen tietosuojasääntelyn kustannukset olivat osalle yrityksistä ensimmäisenä vuotena jopa mittavat.

Perustellut, mahdollisimman kevyet ja yksinkertaiset yhteiset säännöt luovat pohjan kilpailukyvylle. Tässä tapauksessa voidaan kysyä tuliko vahingossa liian raskaat säännöt.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

EU maataloustuet vahingoittavat kohdemaan kehittymismahdollisuuksia

Suomi yritti puheenjohtajakautenaan viedä läpi EU budjettikehystä, joka olisi ylläpitänyt maatalouden aluetukia. Asia on nyt Saksan puheenjohtajakaudella uudelleen esillä. Maatalous- ja aluetuilla on vahva vaikutus:

  1. Ne ylläpitävät perinteisiä tuotantoketjuja säilyttäen historiallisesti arvokkaita ammatteja ja toimintatapoja
  2. Ne suuntaavat kohdemaan inhimillisiä ja taloudellisia investointeja maatalouteen ja muihin perinteisiin kohteisiin säilyttäen olemassaolevaa yhteiskuntarakennetta.
  3. Ne kohottavat kohdemaan tulotasoa ja kustannustasoa niin että mahdollisilla kasvualoilla toimivien yritysten on vaikempi päästä maailmanmarkkinoille.
  4. Ne lisäävät valtion kautta tulevista tulonsiirroista riippuvien ihmisten joukkoa ja tekevät tällä tavalla kansalaisista valtiolle ja yhteiskunnalle kuuliaisempia.

Suomi teki kuitenkin virheen. Osoittautui että EU:ssa oli tahoja jotka halusivat EU:n valtioiden kulttuurillista ja taloudellista kehittymistä. Suomen pohjaehdotus tyrmättiin ja nyt samat asiat ovat uudelleen esillä. Tällä kertaa puheenjohtajan toimii Saksa.

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Miten muut kaupunkilaiset joutuvat Hitas-järjestelmän maksumiehiksi?

Hitas-asuntojärjestelmää koskevissa keskusteluissa toistuu monien kommenteissa ajatus, ettei Hitas käytännössä maksaisi kaupungille yhtään mitään. Jotkut taas toteavat, että ainoa tuki olisi kaupungin antama alennus tonttivuokrassa, mutta että sekin olisi pieni, ja että muut kaupunkilaiset eivät siinä menettäisi mitään. Tämä ei valitettavasti pidä paikkaansa. Koetan tässä jutussa havainnollistaa, miksi.

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus