Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän mikko kuva

Lahja- ja perintöverotus

Ruotsissa ja Norjassa on luovuttu lahja- ja perintöverotuksesta. Lahja- ja perintöverojen poistamisesta on keskusteltu myös Suomessa. Sijoittajan kannalta omistamiseen liittyvän veron poistaminen kuullostaa liian hyvältä ollakseen totta. Mikäli perintö- ja lahjaverot poistetaan, muutettaneen samalla perityn ja lahjoitetun omaisuuden arvonnousun verotusta. Lahjan tai perinnön saajan myyntivoittoa laskettaessa hankintahintana tultaisi todennäköisesti käyttämään omaisuuden alkuperäistä hankintahintaa. Näin menetellään myös Norjassa ja Ruotsissa. Tällähetkellä Suomessa lahjansaajan myyntivoittoa laskettaessa hankintahintana käytetään lahjoitushetken arvoa.

Esimerkkitapaus:
Satuit tekemään hyvän osakeostoksen vuonna 2001: 1000kpl osakkeita kappalehintaan 4€. Osakkeet lojuvat edelleen salkussasi ja kurssi huitelee tällähetkellä jo tasolla 20€. Vertaillaan karkeasti veroseuraamuksia kolmessa tapauksessa:
1) myyt osakkeet itse
2) annat osakkeet lahjana lapsellesi
2.1) nykyisen lahjaverotuksen vallitessa
2.2) tapauksessa, jossa lahjavero on poistunut ylläkuvatulla tavalla

Trumpilla on vain yksi agenda: Minä Minä Minä

Helsingin suurvaltatapaaminen ei sisältänyt yllätyksiä tai saavutuksia kuten harva varmaan odottikaan, mutta yhden asian se taas toi kirkkaasti selväksi: Donald Trumpia ei kiinnosta muu kuin oma napansa. Sen eteen hän tekee mitä tahansa. Ja se on pirun pelottavaa myös talouden kannalta.

Trump ylitti Helsingissä rajan, jota kukaan aiempi USA:n presidentti ei ole käynyt lähelläkään. Hän hyväksyi vihamielisen valtion johtajan selityksen sekaantumisesta maansa asioihin vastoin omien tiedusteluelintensä selkeitä todisteita. Lisäksi Trump solvasi hallintonsa edustajia ja halusi selvitystyöhön mukaan sen kohteena olevan Venäjän. Se on kuin pyytäisi Isisiä osallistumaan terrorismin torjuntaan.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Trump liikemiehenä

 

 

Me suomalaiset yritämme jälleen haljeta ylpeydestä, kun meidän karu isänmaamme on kelvannut tapaamispaikaksi suurvaltojen, ah niin fiksuille ja filmaattisille johtajille. Käsittelen alempana vain toista heistä.

 

Arvioitavan kirjan tiedot.

Kirja keskittyy lähinnä Trumpin bisnespuoleen ja on mielestäni niin neutraali kuin tästä hivenen ristiriitaisesta aiheesta saa irti.

Donaldin isä Fred oli selkeä tuotannon sankari. Hän rakensi normaaleja asuintaloja NYC:n esikaupunkeihin. Poika Donald hengaili jo 1950-luvulla kotialueen Queensin asemesta Manhattanilla, jonka ”syntinen” maailma häntä kiehtoi.

Donaldista tuli selkeä kulutuksen sankari ja myöhemmin mukaan tuli vielä ns. huomiotalous. Manhattanin maine oli 1960-luvulla heikko ja Donald aloitti oikeaan aikaan 1970-luvun puolivälissä.

Brexitistien hymy hyytyi

En ole – toivoakseni ainakaan – kovin vahingoniloista sorttia, mutta kovan linjan brextistien joukkopako hallituksesta saa kyllä pilkallisen virneen naamalleni. Boris Johnson, David Davis ja Steve Baker häipyivät ovet paukkuen vastalauseena pääministeri Theresa Mayn EU-eron taloudellisia haittoja minimoivalle pehmeälle linjalle. Konservatiivien päävirta otti lusikan kauniisti kouraan ja yrittää pelastaa taloudellisesti sen mikä on vielä tehtävissä.

EU ei anna brittien poimia kirsikoita kakusta, vaan heidän on nieltävä ikäviä kompromisseja, jotka aika lailla vesittävät brexitin tavoitteet, sen mikä niissä nyt rationaalista oli. Tämä on jo aika selvää. Ja tästähän asiantuntijat varoittivat, minä myös, vaikken asiantuntijasta käykään, aika kauan olen tosin näitä hommia seurannut ja analysoinut. Ei tuokaan arvio kaksi vuotta sitten ihan harakoille lentänyt.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset eivät usko vaurastumiseen ja yksityinen varallisuus laskee

Suomalaiset kuuluvat sijoitusvarallisuudeltaan maailman köyhimpiin ja vain pieni osa uskoo voivansa vaurastua elämänsä aikana. Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksen mukaan vajaat 12 prosenttia pitää vaurastumistaan suuressa määrin mahdollisena. Ei lainkaan tai pienissä määrin vaurastumiseensa uskoo 49 prosenttia.

”Olemme vain hieman pessimistisempiä vaurastumismahdollisuuksiemme suhteen kuin pohjoismaalaiset keskimäärin. Suomalaisten pessimismi heijastuu kuitenkin myös varallisuuden kehitykseen. Tilastokeskuksen vastikään julkaistu varallisuustutkimus osoittaa, että suomalaisten nettovarallisuus vuonna 2016 oli jonkin verran laskenut verrattuna edelliseen tutkimusvuoteen 2013”, toteaa Danske Bankin Suomen Varallisuudenhoidon johtaja Kimmo Laaksonen.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Organisatorinen uusavuttomuus

Olen otsikon lisännyt tuon blogini aihealueeksi ja valitettavasti sille on ollut käyttöä. Mitä enemmän tässä maassa on hallintoa ja suunnittelijoita, sitä hallitsemattomampaa ja suunnittelemattomampaa kaikki näyttää olevan.

Kela muni ensin toimeentulotuen ja nyt sitten taksikyydit. Kumpaakaan asiaa ei voinut ensin kokeilla jollain rajatulla alueella, vaan katastrofi lyötiin kaikille tasapuolisesti. Suomi on harvaanasuttu maa ja jos sairas ihminen ei pääse esim. tutkimuksiin tai hoitoon, siinä tulee ruumiita.

Minä en yksityistämistä niin kauheasti haikaile. Meillä on kaikenlaisia julkisia toimintoja, poliisi, palokunta, armeija, tulli, vankilat ja tuomioistuimet – käytännössä myös koko varsinainen koulutuskin. Missä on evidenssi siitä, että kaikki tuo hoituisi paremmin yksityisesti? Työttömyyskurssit eivät taida olla erityisen arvostettuja?

Käyttäjän Jesse Viljanen kuva

Vaurastumisen salaisuus

Nuoruudessani minulle toitotettiin sitä, että palkkatyöllä on täysin mahdotonta vaurastua. Joko vaurastumisen esteeksi sanottiin nousseet ruuan hinnat, verotus tai vuokran korotukset. Todellisuudessa vika oli jossain ihan muualla. Uskoinkin tähän asiaan todella pitkään ja ajattelin, että ainut tie rikkauksiin on Veikkauksen lottokupongin kautta. Päästessäni työelämään olen huomannutkin, että mikään ei ole yhtä helppoa kuin vaurastuminen. Vaurastumisen pahin vihollinen olet sinä itse. Vaurastuminen ei vaadi mitään muuta kuin oman ajatusmaailman muuttamista.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tulevaisuudessa voi tehdä sijoituksen pankin asuntolainakantaan

Suomen lainsäädäntöön ollaan tuomassa mukaan mahdollisuus rakentaa arvopaperistettuja sijoitustuotteita. Arvopaperistamisella tarkoitetaan rahoitusmekanismia, jonka avulla erilaisia saatavia, esimerkiksi asuntolainoja tai luottokorttisaamisia paketoidaan yhteen ja myydään sijoittajille joukkovelkakirjalainojen muodossa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen alueiden väliset taloudelliset erot kutistuvat nopeasti

Tuoreen selvityksen mukaan maakuntien väliset taloudelliset erot ovat Suomessa viime vuosina kaventuneet. Tämä koskee niin tuottavuutta ja työllisyysastetta kuin asukasta kohden laskettua tuotantoakin. Palkoissa erot ovat sen sijaan kasvaneet.

Suomen alue-erojen kehitys poikkeaa vertailukohtina käytetyistä Saksasta ja Italiasta. Näissä erot ovat joko pysyneet ennallaan tai pienentyneet vähemmän.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Aloittava yrittäjä putoaa pois yhteiskunnan tukiverkosta

Aloittava yrittäjä putoaa yleensä pois yhteiskunnan tukivierkoista. Yrityksen tulot eivät riitä siihen, että yrittäjä pääsisi ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin, mutta eläkevakuutusmaksut lankeavat kuitenkin yleensä maksettavaksi. Pienet eläkevakuutusmaksut eivät kuitenkaan riitä nostamaan eläkettä takuueläkettä suuremmaksi ja niinpä maksetut eläkevakuutusmaksut menevät eläkkeen osaltakin hukkaan. Yrittäjä joutuu maksamaan mutta putoaa silti pois yhteiskunnan tukiverkosta.

- Järjestelmää tulee joustavoittaa ja uudistaa niin, että siinä mukana olevien turva on kohtuullisella tasolla, Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula vaatii.

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus