Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän Tapio Haavisto 2 kuva

Euro on yksi Suomen menestystekijöistä

Euro on yksi Suomen menestystekijöistä

Suo siellä, halla-aholaiset täällä:

Varoittava esimerkki eriseuraisuudesta on Britannian sooloilu, kun se lähivuosina joutuu kärsimään kovasti erottuaan Euroopan Unionista. Tavoitteenahan oli alun perin hyötyä tilanteesta säästämällä EU:n kulut. Tätäkö meille haluavat populistit Suomessa, vaikka vannovat täysin muuta. EU:n hallintokulut ovat tunnetusti olleet suhteessa pienemmät kuin Helsingin kaupungin asukkailla, jonka pitäisi tässä suhteessa olla maan paras esimerkki. Onhan se suurin kaupunkimme suhteellisesti edullinen asiakkailleen mittakaavan takia. Populistimme ajattelevat lähes samoin kuin venäläiset. Väheksyvät ja haukkuvat Euroopan Unionia ja pitävät sitä täysin turhana touhuna.

Halla-aholaiasilla on sellainen karvalakki-idea, jota voisi kuvata ”peräpeilistä” ajamiseen. Europan unionia pidetään puhtaasti hallintohimmeliltä, joka on täysin turha ja toiseksi maksaa ja sitoo kansaa turhaan monilla tavoin (ihmisten tavoille), kuten esimerkiksi lakeja säädettäessä ja ylimääräistä ”kehitysapua” jaettaessa joko Italiaan tai muualle maailmassa?

Käyttäjän J.Vahe kuva

Poikkeuksellista avuttomuutta

Ylilääkäri Nohynek näyttää mallia rahvaalle

 

Kun jotain vakavaa sattuu, järkevää on yrittää olla riitelemättä. Juuri siksi suomalaiset ns. kansana tukivat hallitusta vuosi sitten oppositiota myöten. Viime mainittu on saattanut joskus aiemmin edellyttää jopa sotaa.

Mutta kun kesä 2020 tuli, kaikki, myös hallitus, meni lomille ja pani aivot narikkaan. Se ei käy, ministerin on oltava valmis työhön 24/7 ympäri vuoden, jouluna ja juhannuksena. Ministerin hommiin ei ole mikään pakko pyrkiä, jos työehdot eivät miellytä.

Kaiken aikaan oli tiedossa epidemian paluu syksyllä, mutta mitenkään siihen ei valmistauduttu. Kunnat ovat jo vuosikymmeniä usein parhaansa mukaan laiminlyöneet velvoitteitansa soten alalla. Lääninhallitukset on lakkautettu ja avit ovat jo valmiiksi hampaattomia.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Elinkeinoelämän järjestöt lobbaavat onnistuneesti poliitikkoja

Lobbaus Suomessa kohdistuu valtiollisella tasolla päätöksenteon kaikkiin vaiheisiin ja toimijoihin. Keskeisimpiä lobbauskohteita ovat etenkin ministerit, ministeriöiden keskeiset virkamiehet ja ministerien avustajat. Tulokset selviävät oikeusministeriön rahoittamasta tutkimushankkeesta, jossa selvitettiin, millaista on valtion tason päätöksentekoon kohdistuva lobbaus Suomessa.

Lobbaaja yrittää löytää lobbaajan ja lobattavan välille win-win tilanteen, jossa lobattava ymmärtää, että hänen kannattaa edesauttaa lobbaajan etua. Lobbaaja tarjoaa lobattavalle arvokasta tietoa ja ymmärrystä. Tiedon ohella lobbaaja pystyy edistämään lobattavan tai hänen lähipiirinsä etua esimerkiksi avautuvien työpaikkojen, edustustehtävien tai lobattavan lähipiirille suunnatun vaalituen muodossa. Lobbaaja pystyy myös tuomaan lobattavalle positiivista julkisuutta.

Tehokkaan ja onnistuneen lobbauksen seurauksena meillä on hyvin kohdentuvia yritystukia, vapaan kilpailun rajoitteita, tietyille yritysryhmille kohdistuvia verotuksen porsaanreikiä ja lakiin kirjattuja yksinoikeuksia. Näiden ohella meillä on myös yritysten kannalta hyvin toimivaa lainsäädäntöä - sekin on joskus lobbauksen ansiota.

Tutkimuksen perusteella keskeisimpiä lobbaajia Suomessa ovat elinkeinoelämän järjestöt ja institutionaaliset järjestöt. Sen sijaan ammattiliittojen merkitys on näitä vähäisempi.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tasapuolinen verotus saa jalansijaa Euroopassa

Tasapuolinen verotus eli tasavero on Viron lahja Euroopalle. Tasapuolinen verotus otettiin 1994 Virossa rohkeasti käyttöön ensimmäisenä Euroopassa ja moni maa on tämän jälkeen seurannut esimerkkiä (kartta ohessa).

Tapapuolinen verotus tarkoittaa sitä, että samasta työstä on henkilöstä riippumatta, kaikissa tilanteissa, sama tuloveroprosentti. Ajatus tasapuolisesta verotuksesta on uusi ja tuore. Monet Euroopan kansanedustuslaitokset ovat pitäneet parempana, että ahkeria ja yrittelijäitä rankaistaan muita suuremmilla veroprosenteilla. 

Laajennettuna tasapuolinen verotus tarkoittaisi sitä, että kaikkia tuloja, myös pääomatuloja, verotetaan samalla tuloveroprosentilla. Jos tuloveroprosentti olisi esimerkiksi 45% niin tällöin yritysveroprosentti+pääomatuloveroprosentti olisi yhteensä myös 45%. Muutos nykyiseen veroprosenttiin ei olisi suuri, mutta johtaisi pääomatulojen tasapuolisempaan verotukseen.

Käyttäjän J.Vahe kuva

EU:n tukipaketista

Eduskunnasta: Vanhanen: ”Eritelkääpä nyt tarkkaan, mitä se Italia on saamassa. Te väitätte tässä, että he ovat samassa 200 miljardia euroa. Eritelkää se. On hyvä, että on faktat olemassa. [Mauri Peltokangas: 81 plus 127!] Eritelkää se, ja minä kommentoin sitten sitä.”

Kiljunen: (SDP:n ryhmäpuheenvuoro) ”tosiasiassa Italian nettosaanto elvytyspaketista on 30 miljardia.”

Pia Rantala-Engberg, Suomen suurlähettiläs, Italia:

”Italia on elpymisvälineen suurin edunsaaja; 209 miljardia euroa, josta noin 80 miljardia on suoria tukia. Hallitus ei ole vielä laatinut tarkkaa elvytyssuunnitelmaa, mutta se on ilmoittanut kuusi kärkiteemaa:

Digitalisaatio, innovaatiot ja tuotannon kilpailukyky (mm. julkishallinnon digitalisaatio, IoT, 5G)

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

EU-Matematiikkaa

EU:n tukipaketti taitaa olla eduskunnassa tällä viikolla ja Suomen osuus siitä on 4 miljardia euroa mikä kuulostaa paljolta, mutta onko se sitä. Todellisuudessa summa voi olla suuri tai pieni. Kyse on siitä mitä sillä saadaan? Voiko joku esimerkiksi valtiovarainministeriöstä kertoa mitkä ovat tukipaketin hyödyt Suomelle? Onko siellä laskettu mitä 4:llä miljardilla saadaan? Kuinka paljon sillä estetään verotulojen vähenemistä Suomessa tai saadaan niitä lisää? Monta työpaikkaa Suomessa säilyy tai kuinka paljon ne lisääntyvät sillä, että annetaan summa muiden käyttöön? Tähän Suomella ei käytännössä ole mitään oikeuksia, vaikka Suomen pitää hyväksyä muiden maiden suunnitelmat rahojen käytöstä.

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Valtionvarainministeriö haluaisi eduskunnalta elintasoa parantavia toimenpiteitä

Valtionvarainministeriön virkamiesten raportti "Talouskasvun edellytykset tulevaisuudessa" osoittaa, että olemme jääneet taloudellisesti jälkeen länsi-Euroopasta ja Pohjoismaista. Saimme vuosina 2015-2019 hieman pienennettyä kuilua, mutta hyvä kehitys on nyt hiipunut, eikä henkeä kohti laskettu BKT ole vielä päässyt finanssikriisiä edeltäneelle vuoden 2007 tasolle. Olemme pieni, heikosti maailmantalouteen integroitunut näivettyvä maa. Viennin suhde BKT:een on samaa tasoa kuin Kreikalla ja Portugalilla. Meitä vaivaa alhainen työllisyys, kehno tuottavuuden kasvu ja tuotannollisten investointien puute.

Työn tuottavuuden kasvu tulee jatkossakin laahaamaan. Työllisyysaste on vertailumaita merkittävästi alhaisempi ja investoinnit junnaavat matalalla. Tulevaisuudessakaan ei ole odotettavissa nopeaa kasvua, ellei taloutta uudisteta määrätietoisin toimin.

Raportista nousee runsaasti lääkeitä, joista toimivien työmarkkinoiden luominen on selvästi päälimmäisenä:

  1. Yritysten ja toimipaikkojen välisten työmarkkinoiden luominen (= yrityskohtaiset työehtosopimukset)
  2. Muut toimet:  Perhevapaiden lyhentäminen, poistamalla mahdollisuuksia ennenaikaiseen eläköitymiseen, oppisopimusjärjestelmän uudistus, T&K toimintaan suunnatut yritystuet (?),.......

Minusta raportti on erittäin hyvä ja se on onnistunut, jos se johtaa tärkeimpään tavoitteeseensa, työmarkkinoiden luomiseen. VM:n osastopäälikkö Mikko Spolander esitteli tiedotustilaisuudessa raportin sisällön ylittäviä tuoreita ajatuksia, joista alla tärkeimpiä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset yksityissijoittajat tukevat suomalaisia yrityksiä

Suomalaiset kotitaloudet sijoittavat pääomaa suomalaisiin yhtiöihin ja rahastoihin. He myös pitävät suomalaisilla pankkitileillä merkittävän määrän pääomaa, jonka pankit sitten lainaavat edelleen lupaaville yrityksille ja asunnontarvitsijoille. Tällä tavalla rakennetaan suomalaista yhteiskuntaa ja investointeja.

Suomalaiset työeläkelaitokset suosivat sen sijaan ulkomaisia kohteita. Tällä tavalla ne tekevät arvokasta hajautustyötään, jonka seuraksena suomalainen yhteiskunta on vähemmän riippuvainen oman yhteiskunnan kehittymisestä. Eläkevakuutusyhtiöt suuntaavat puolet (48%) suorista osakesijoituksista ulkomaille ja valtaosaltaan (94%) ne luottavat ulkomaiseen rahastovarainhoitoon. Ne eivät mielellään lainaa suomalaisille yrityksille. Velkakirjaostot kohdistetaan yleensä (87%) ulkomaisiin kohteisiin.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Keskuskauppakamari haluaisi Suomesta markkinatalousmaan

Suomessa työaika on lyhentynyt, vapaa-aika lisääntynyt ja tuottavuus kasvanut samalla, kun tuloerot ovat pysyneet maltillisella tasolla. Julkiset menot ovat samalla kasvaneet tuloja nopeammin ja ovat jo yli 50% taloudesta.  Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki korostaa, että talous saadaan kuntoon vain työllistämällä, investoimalla ja julkisen sektorin menokuurilla. 

”Työllisyysasteen pysyvä kohottaminen julkisia menoja lisäämättä sekä tuottavuuskasvun nopeuttaminen markkinaehtoisuutta lisäämällä on paras keino ongelman ratkaisemiseksi. Talouden kohentamiseen ei ole olemassa oikotietä”, Kotamäki sanoo keskuskauppakamarin talouskatsauksessa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Sijoittajan vero-opas esittelee kompaktisti tärkeimmät verolait

Pörssisäätiön "Sijoittajan vero-opas" sisältää 70 sivua tiivistä tietoa. Siihen on koottu piensijoittajan ja palkannauttian tärkeimmät verotukselliset säännöt.

Verotus ei ole tasapuolista. Samasta tuloksesta ei ole sama verotus. Niitä henkilöitä, yrityksiä, yhdistyksiä ja sijoituskohteita, jotka parhaiten täyttävät eduskunnan arvopäämäärät myös verotetaan vähiten. Tämä 70 sivua esittelee eduskunnan arvopäämääriä konkreettisesti, rahassa mitattavalla tavalla.  Opasta lukemalla saat tietää miten hyvin sinä ja sinun sijoituksesti täyttävät eduskunnan asettamat hyvän sijoittajan ja hyvän sijoituksen tunnusmerkit. Eduskunnan arvopäämäärät ovat yksityiskohtaisen tarkkoja ja tämä 70 sivuinen opas esittelee niitä kompaktilla ja mielyttävällä tavalla. 

Opas on kaikenkaikkiaan erittäin hyödyllinen ja siihen tutustumalla saavuttaa rahanarvoista etua. Opas löytyy täältä:  "Sijoittajan vero-opas".

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus