Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Osakesäästötilillä osa omaisuuden karttumisesta vaikuttaa Kelan tukiin, osa ei

Vuodenvaihteessa tavallisille suomalaisille annettiin uusi verotuksellinen työkalu, jonka nimeksi on muodostunut osakesäästötili (kirjoitin aiheesta 1,5 vuotta sitten, kun nimenä esiintyi vielä myös "sijoitussäästötili"). Lyhykäisyydessään tilin tarkoitus on kannustaa osakesijoittamiseen tuomalla suorien osakesijoitusten verotus lähemmäs mm. rahastojen tai sijoitusyhtiöiden verotusta. Tämä toteutuu siten, että tilin sisällä voi käydä kauppaa ilman veroseuraamuksia, eikä tilille maksetuista osingoista mene veroja ennen kuin varoja nostaa tililtä. 

Kun osakesäästötililtä ei mene veroja, tarkoittaako se yhteiskunnan näkökulmasta myös sitä, ettei ole tuloja? Ei aivan.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ammattiyhdistysten jäsenmaksuperintä ei kuulu yrityksille

Yrittäjistä 73 prosenttia katsoo, ettei työnantajan tehtävä ole periä ay-liikkeen jäsenmaksuja. Mitä suurempi yritys, sitä vähemmän jäsenmaksuja halutaan periä.

- Ay-maksujen perintä on historiallinen jäänne, josta on päästävä eroon. Sitä saattoi ymmärtää tilipussien aikakaudella, mutta nykyisin jokainen halukas voi maksaa vaivatta kännykällään maksunsa, jos haluaa, Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Alhainen syntyvyys pudottaa jatkossa elintasoamme

HYPO kiinnittää talouskatsauksessaan huomiota siihen että Suomi on valinnut alhaisen syntyvyyden aiheuttaman vähittäisen harmaantumisen ja rapautumisen tien.

Syntyvyys sukeltaa ennusteita enemmän ja Suomen kehitys on seuraavan kahdenkymmenen vuoden ajan heikkoa vaikka tehokkaat korjaavat toimenpiteet (esim. eläkkeen osittainen sitominen lapsilukuun) tehtäisiin nyt heti.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Eläkkeiden sitominen lapsilukuun olisi oikeuden- ja tarkoituksenmukaista

Jokainen suomalainen maksaa työeläkettään varten noin 24% bruttopalkasta. Osa summasta näkyy palkkalaskelmassa ja osa on piilossa työntekijältä (ns. työnantajan maksama osuus). Riittääkö tämä summa tulevaisuudessa?

Kysymys on liian kapea-alainen. Tyeläkemaksun keräämiseen liittyy ajatusvirhe. Ei pelkällä rahalla saa mitään, tarvitaan aina myös tekeviä käsiä. Vanhus ei saa tekeviä käsiä avukseen pelkällä rahalla, ellei niitä käsiä ole. Molempia tarvitaan, investoitua omaisuutta (taloja, teitä, tehtaita) ja ihmisiä jotka niissä hyörivät. Pelkällä investoidulla omaisuudella ei eläkkeitä voi maksaa. Ei auta vaikka omaisuutta olisi kaksin verroin, jos ei ole ihmisiä, jotka sitä omaisuutta arvostavat.

Mitä pitäisi tehdä? Olisi varsin oikeudenmukaista, että työeläke olisi sidottu sekä lapsilukuun että elämän aikana maksettuihin eläkevakuutusmaksuihin. Silloin olisi molemmilla eläkkeisiin oleellisimmin vaikuttavalla tekijällä (investoidulla pääomalla ja ihmisillä) arvo myös eläkettä itselleen kartuttavan kannalta. Lasten oikea arvostus korjaisi syntyvyyden ja aikanaan eläkkeillemme olisi myös maksajat. Toteutuisi parempi tulevaisuus kaikille ja parempi tarkoituksenmukaisuus.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Iran vrt. Venäjä/NL

Parahultainen neuvottelutila. Tuolla voisi varmaan soveltaa rva Jenni Haukion suosimaa vegaania ruokavaliotakin?

Jatkan vielä aiheesta Venäjä turvallisuusongelmana.

Kului muutama päivä, ja Iran kertoi ikävän ja kannaltaan ”nolon” asian eli, että ampui vahingossa alas Teheranista lähteneen siviilikoneen. Vastuulliset joutuvat vastuuseen, ilmoitetaan.

Ainakaan itse en ole mieltänyt Irania miksikään avoimuuden perikuvaksi. Siihen nähden on ikävää ja pelottavaa ajatella, että itäinen rajanaapurimme on ESIMERKIKSI ampunut alas Kalevan, kaksi korealaista matkustajakonetta ja malesialaiskoneen. Sen lisäksi maan muut rikokset ovat mittaamattomat.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Harry Harkimo on taloudellisen liberalismin ritari-rohkea

Harry Harkimo on Suomen puoluekentän yksi harvoista liberaalisen markkinatalouden rohkeista edistäjistä.

Oheisella videolla hän ihmettelee sitä miksi ihmeessä jotkin suomalaiset vieläkin maksavat ammattiyhdistysliikkeille jäsenmaksua. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Noin 8% suomalaisista on saanut maksuhäiriömerkinnän

Suomen Asiakastieto Oy:n rekisterissä oli vuoden 2019 lopussa maksuhäiriömerkintöjä 386 700 henkilöllä (+4 800 kpl, +1,3 %).

Kuluttajat saivat vuoden aikana yhteensä 1,8 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää eli 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tasavallan Presidentin Uuden Vuoden puhe

Kansalaiset,

Olemme uuden vuosikymmenen alussa. 2010-luku oli nopean muutoksen aikaa. Vauhti kiihtyy jatkossa edelleen, mutta kehityksen suuntaan vaikutamme itse.

Rauhattomuus, epävakaus ja lyhytjänteisyys ovat leimanneet elämää niin maailmalla kuin Suomessa. Niille on nyt luotava vastavoimia. Tarvitsemme enemmän rauhaa, vakautta ja pitkäjänteisyyttä.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Kiinan talouden lähitulevaisuuden haasteet

Tämän kirjoituksen tarkoitus on pohtia Kiinan talouden lähitulevaisuuden haasteita. Ne voi oikeastaan tiivistää pääteemoihin, kuten liialliseen velkaantumiseen ja dollaririippuvuuteen. Ennen kuin mennään niihin niin muutama sana ensimmäisen asteen kauppadiilistä. Kyseessä on kansantaloudellisesti merkityksetön sopimus. Kiina vältti kasvavat tuontitullit ja nykyiset pienenivät merkityksettömästi. Trump sai ostettua ääniä maataloustuottajilta Kiinan luvatessa ostaa niiltä kymmenillä miljardeilla maataloustuotteita. Lisäksi maat ilmeisesti sopivat jotain muutakin, mutta niiden ehtojen tarkemmat tiedot ovat käsittääkseni salaisia. Diilin julkistetun sisällön voi lukea seuraavasta osoitteesta:

 

https://ustr.gov/about-us/policy-offices/press-office/press-releases/2019/december/united-states-and-china-reach

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tulevien vuosien talouskasvua ylläpidetään velanotolla

Valtiovarainministeriö ja Suomen Pankki ovat yksimielisiä Suomen talouden tilasta. Noin runsaan prosentin talouskasvu saadaan aikaan muun muassa kasvattamalla julkista velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen vajaalla prosentilla.

Sekä Suomen Pankki että valtiovarainministeriön ennustavat, että jatkamme tällä tavalla ja saamme velanoton ansiosta hyvinvointiimme lisävuosia. Mutta talouden kasvu jää vaatimattomaksi, runsaaseen prosenttiin. Tämä vaatimaton kasvu rahoitetaan osittain julkisella velkarahalla tai myymällä valtion omaisuutta. Kumpikaan ei ennusta että Suomessa tehtäisiin yhteiskuntaa yritteliäämpään suuntaan korjaavia muutoksia. Talouden toimeliaisuuden aito kasvu on vähäistä.

Lisää tietoa:

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus