Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Korona, tartuttavuusluvun anatomia ja hallituksen tavoite

Yhteiskunnat ympäri maailmaa ovat joutuneet hyvin vaikeiden valintojen eteen koronaviruksen aiheuttaman pandemian takia. Valinnoissa ja näkemyksissä on osaltaan vastakkain ihmisten terveys ja yhteiskunnan terveys. Pääsääntöisesti maat ovat valinneet ihmisten terveyden, mikä on hyvä asia, sillä emmehän me elä taloutta varten, vaan talous on ihmisiä varten. Kuitenkin jos talous voi huonosti, niin voivat ihmisetkin, mikä lopulta haittaa myös ihmisten terveyttä monin tavoin. Talouttakaan ei tulisi siis uhrata kovin pitkäksi aikaa.

Salva l'Europa - pelastakaa Eurooppa

(Rooma 12.7.2008)

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Yrittäjän vuokran maksuun vapaaehtoinen kolmijako koronan ajaksi

Monet pienyrittäjät ovat hätää kärsimässä koronakriisin vaatimien pakkotoimien vuoksi. Normaalioloissa täysin elinkelpoisten yritysten ajautuminen vaikeuksiin ja mahdollisesti konkurssiin asti ei ole juuri kenenkään etu, joten yrittäjien tukeminen kriisin yli on tärkeää koko yhteiskunnalle. Puuttuvien tulojen ohella yksi ongelmista on se, että jostain pitäisi löytää rahat myös toimitilojen vuokran maksamiseen. Tämä on sen verran iso menoerä yrittäjille, että sitä on perusteltua tarkastella omana tekijänään yrittäjien tukemistapoja suunnitellessa.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Rajaton elvytys tehosi finanssikriisissäkin

Dollareita ammutaan talouteen niin isolla kanuunalla kuin tarve ikinä vaatii

Yhdysvaltojen keskuspankki Fed toimii kuten jo finanssikriisissä, joskin se kasvattaa arsenaalia tuolloisesta. Fed sitoutui maanantaina tekemään käytännössä kaiken tarvittavan estääkseen taloutta romahtamasta.

Jo valmiiksi valtava elvytyspaketti laajeni yhä. Fed ostaa yritysten, valtion ja kuntien sekä muiden yhteisöjen liikkeeseen laskemia lainoja – kaikkea mahdollista opinto- ja kulutusluotoista alkaen.

Ylärajaa operaatiolla ei ole. Näin kiivasta ja nopeaa ei reagointi ei ollut edes 2008.

Fed teki selväksi, että toimet ovat riittäviä, mitä ikinä se sitten vaatiikaan. Samoilla sanoilla EKP:n pääjohtaja Mario Draghi aloitti euron pelastusoperaation vajaa kymmenen vuotta sitten – ja onnistui siinä. Sekä Euroopan talouden elvyttämisessä.

Fed oli finanssikriisissä hätätoimissa erityisen tehokas, joten siltä osin maailman suurin talous on hyvissä käsissä nyt pahimman myrskyn silmään jouduttuaan.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Organisatorinen uusavuttomuus, osa 3

Lokakuussa 1939 NL kutsui Suomen (käytännössä Paasikiven) neuvotteluihin Moskovaan. Mikään neuvottelukutsussa ei välttämättä viitannut sotaan, mutta joka tapauksessa Suomi mobilisoi koko silloisen sodan ajan armeijansa, 300.000 miestä, millä oli täysin ratkaiseva merkitys 1,5 kuukautta myöhemmin alkaneessa talvisodassa.

Palaan ennakointiin myöhemmin, mutta todettakoon tässä yhteydessä, että onneksi Suomessa ei 1939 ollut Martin Scheinin tapaista juridiikan proffaa.

FiW:ssa on kuvaus Scheinistä: ”Scheinin oli 1970-luvulla SKDL:n enemmistön linjauksia noudattaneen Turun akateemisen sosialistiseuran (TuASS) keskeinen toimija. Hän työskenteli SKDL:n eduskuntaryhmän palveluksessa juristina 1980-luvun alkupuolen. Scheinin kuului 1980-luvun alussa Suomen kommunistiseen puolueeseen, jonka keskuskomiteaan hänet valittiin edustajakokouksessa 1981.”

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Lohdullinen puoli: ei sentään finanssikriisi

Pankkipaniikkia ei ole, eikä tule

Ei tällaista kukaan olisi halunnut kokea. Käytännössä koko maailma on uponnut sotatilaan, kun vasta muutama viikko sitten Aasian ulkopuolella rekisteröitiin ensimmäiset tartunnat. Länsimaissakin kuolonuhreja on jo tuhansia.

Sen verran heti markkinoista, että vastoin uutisvirran maalaamaa kuvaa pörssien pudotus on pysähtynyt viimeisen viikon aikana. Heilunta on edelleen voimakasta, mutta huomattavasti hillitympää kuin pari viikkoa sitten.

Jokainen talouskriisi on omanlaisensa. Mutta kaikista löytyy myös yhtäläisyyksiä. Vaikka koronakriisille ja sen polkaisemalle poikkeustilalle ei ole vastaavaa ennakkotapausta, muistuttaa kriisi eräin osin finanssikriisiä 2008-2009.

Merkittäviä erojakin toki on myös taloudellisesti. Silti finanssikriisi käy epäilemättä parhaasta kartasta, kun hahmottaa koronakriisin tulevaisuutta nimenomaan talouden kannalta.

Finanssikriisin lääkkeet 

Tukipaketteja on koottu odotetusti hurjaa tahtia. Ne ovat jo mittavampia kuin finanssikriisissä.

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Politiikassa kriisi on mahdollisuus

Kriisi Kiinaksi: Vaara ja Mahdollisuus

Politiikassa voisi sanoa että kriisi on siunaus politkolle.Hän voi silloin osoittaa jämäkkää päätöksentekokykyä. Ajatelkaa mikä valttikortti Trumpille on jaettu. Nyt moni jenkki tulee ajattelemaan: Trump lähetti minulle 1000$ juuri kun tarvitsin sitä - äänestän häntä.

Sensijaan hyvät ajat johtavat ennemmin tai myöhemmin vallanvaihtoon. Ehkä yhden uusintavaalivoiton voi saada, mutta pidemmän päälle jä tunne siitä että vallankahvassa ollut ei ole tehnyt juuri mitään.

Ihmisillä on kova tarve tehdä jotakin kun ympärillä tapahtuu, olipa se järkevää tai ei. Sijoittamisessa tämä näkyy ylitreidaamisena. Kunhan jotakin on tehty tuntuu heti paremmalta, vaikka ei ole mitään taetta että tuo tekeminen mitenkään parantaa tilannetta. Siksi näemme nyt rajojen sulkemisia kun omassa maassakin epidemia jo rehottaa täysillä.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Yhteiskunnan palvelurakenteen dynamiikka jähmettyi vuoden 2009 jälkeen

Lainoista maksettava reaalikorko (kuvan punainen käyrä) on eräs luotettavimmista yhteiskunnan muutos- ja kehitys- nopeuden mittereista. Mutta miksi juuri tämä mittari kertoo yhteiskunnan dynaamisuuden asteen? Tässä muutama syy:

  • Lainaa ei kannata antaa, jos on paremmin tuottavia kasvualoja, joista saa paremman tuoton. 
  • Yritykset ja valtiot eivät suostu investoimaan, ellei korko ole näin alhaalla. Ei ole investointikohteita, jotka tuottaisivat paljoakaan paremmin.
  • Jos yhteiskunnan tuote- ja palvelurakenne muuttuisivat keskimäärin nopeammin, niin olisi investointikohteita, joihin kannattasi ottaa lainaa vaikka isommallakin korolla. Mutta kun ei ole. 

Suomalaisen yhteiskunnan palvelurakenteen dynaamisuus on tämän mittarin mukaan vähitellen jäähtynyt ja yhteiskuntamme kulutusrakenteen kehitys on lähes pysähtynyt vuoden 2009 jälkeen. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kansalaisten varojen konfiskoiminen vaatii ekonomistien mukaan harkintaa

Modern Monetary Theory (MMT) väittää että valtiot joilla on oma valuutta voivat huoletta painaa keskuspankissaan rahaa julkisen sektorin käyttöön. Suomalaiset ekonomistit ovat asiasta eri mieltä. Heidän mielestään alijäämistä kannattaa ja pitää olla huolissaan. 

Suvereeneilla valtioilla on kaksi tapaa konfiskoida kansalaisten varoja haltuunsa, verotus ja rahan painaminen omaan käyttöön. Tulos on suurin piirtein sama. Näissä kahdessa tavassa on yksi ero. Verot voidaan kohdentaa kun taas rahan painaminen kohtelee kaikkia samalla tavalla.

Ekonomistit tuntuvat olevan sitä mieltä että kansalaisten varojen ottaminen yhteiseen käyttöön vaatii aina harkintaa, tehtiinpä se niin taikka näin.

Käyttäjän J.Vahe kuva

"Trump toimi oikein"

 

En ole Sanoma Oy:ltä aiemmin nähnyt tuollaista otsikkoa. Perusteluna oli, että nyt on herättävä. Oma lisäperusteluni on, että kun esim. Italia on taatusti yrittänyt koronan suhteen vähemmän kuin Kiina, lyödään rajoitus kaikkiin Schengen-maihin. Trump ajaa USA:n, ei EU:n etua.

Muutoinkin on sanottava, että Trump lähes kasvaa silmissä. Hänen vastenmielisyytensä kättelyyn lienee uusi normaali. Lisäksi hänen potentiaalisimmat vastaehdokkaansa ovat häntäkin vanhempia, lähes 80-vuotiaita, joitten ikäisten USA:n omien viranomaisten ohjeitten mukaan pitäisi pyrkiä pysyttelemään kotona vällyjen alla.

Linkissä Trumpin puhe

https://twitter.com/realDonaldTrump/status/1237924069397467137  

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaiset toivovat muutosta kohti markkina- ja valintataloutta

Suomalaiset suhtautuvat yhä suopeammin markkinatalouteen selviää EVA:n arvo ja asennetutkimuksesta.

Suomalaisten asenne on osin ristiriidassa taloudellisen järjestelmämme kanssa.

Taloudellinen järjestelmämme on merkittäviltä osin suunnitelmataloudellinen. Suuri osa bruttokansantuotteesta virtaa julkisen sektorin kautta ja julkinen sektori päättää mitä tuotetaan ja kuka tuottaa. Tämä on suunnitelmataloutta.

Taloudellinen järjestelmämme on myös sosialistinen. Portfoliovarallisuutta (pörssiosakkeet + sijoitusrahastot) on yksityisillä ihmisillä noin 60 Mrd€ ja julkisella sektorilla taas selvästi yli 220 Mrd€. Suurten yrityksien omistajaohjaus on pääosin julkisten, yhteisomistuksessa olevien organisaatioiden hallussa. Olemme näiltä osin sosialistisessa järjestelmässä.

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus