Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen maakuntahallinto tulee olemaan naapurimaiden kaltainen

Suomeenkin ollaan mahdollisesti jossakin vaiheessa saamassa aikaan Ruotsin, Viron, Norjan tai Tanskan kaltainen maakuntahallinnon taso.

Nyt julkaistu tutkimus "Kuntien valtionosuusjärjestelmät Pohjoismaissa" vertailee valtionosuusjärjestelmien ohella myös maakuntien, kuntien ja valtion tehtävänjakoa kussakin pohjoismaassa. Kuntien budjetin kautta kulkee noin viidennes (44Mrd€) Suomen bruttokansantuotteesta ja olisi tärkeää että tämän rahan ohjausta varten olisi tehokas ja päämäärähakuinen maakunta- ja kunta- tasojen organisaatio.

Parhaaseen tehoon päästäisiin jos maakunta- ja kunta- tasojen organisaatioilla olisi mahdollisuus rajoitetusti kilvoitella keskenään siitä kuka pystyy tuottamaan parhaat palvelut ja tämä keskinäinen kilvoittelu näkyisi myös johtajien ja työntekijöiden insentiiveissä. Tähän ei kuitenkaan olla päätymässä. Johtavana arvona on kaikessa tasa-arvo (palkkaus, palvelujen laatu, ..).

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Viron e-kansalaisilla on oikeudet viranomaisasiointiin ja taloudelliseen toimintaan

Virossa on käytössä niin sanottu e-kansalaisuus ja siihen liittyvä digitaalinen henkilökortti. E-kansalaisuuden ja sähköisiin palveluihin tunnistautumiseen käytetyn henkilökortin saavat sekä Viron kansalaiset että muutkin Eestin e-kansalaisiksi haluavat. E-kansalaisilla on oikeus perustaa yrityksiä Viroon ja harjoittaa kaikkea taloudellista toimintaa, jopa etänä toisesta maasta käsin. Mutta e-kansalaisilla ei ole kaikkia samoja oikeuksia kuin Virossa asuvilla viron kansalaisilla. 

Suomessa käytetään sen sijaan pankkien tuottamia sähköisiä tunnistustapoja julkisiin palveluihin tunnistautumisessa. Meillä on parikymmentä vuotta puhuttu siitä minkälainen e-kansalaisuus ja sähköinen identiteetti Suomeen kenties voitaisiin kehittää. Keskustelua varten on kirjoitettu vaihtoehtoja kartoittava muistio:  "Sähköinen tunnistaminen"  Muistion tekeminen osoittaa että tätä aihetta ei ole unohdettu.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Liian kapea-alaiset pätevyysvaatimukset vahingoittavat yhteiskuntaa

On pulaa koulutetusta työvoimasta. Olisiko koulutusmäärärahojen lisääminen hyvää lääkettä? Pääsääntöisesti ei. Koulutusmäärärahojen lisääminen ei luultavasti paranna ongelmaa.

Näyttäisi siltä, että koulutusjärjestelmässämme on toisenlainen puute. Pätevyysvaatimuksia ja ammattinimikkeitä määrittelevät yleensä kouluttajat. Heidän intresseissään on, että koulutusvaatimukset monimutkaistuvat ja ammattinimikkeitä tulee enemmän. Ja kuta enemmän kouluttajille työntää rahaa, sen kapea-alaisempia tulee ammattivaatimuksista.

Kaikkein pahimmin yhteiskuntaa vahingoittavat liian kapea-alaisiksi määrtellyt pätevyydet. Turhat spesifisyydet tekevät työvoiman liikkumisesta ammattinimikkeiden välillä vaikeaa ja työlästä. Moni joutuu miettimään uuden ammattipätevyyden opettelua. Vaadittavat noin neljän vuoden lisäopinnot voivat kuitenkin koitua ylivoimaiseksi kynnykseksi.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Uusia ihmisiä vai uusia ajatuksia?

Alkion setä

Meillä on nyt hallitus, jossa on kiitettävän paljon nuoria ja nättejä naisia. Ikävä vain, että nuoret naiset toistavat sata vuotta sitten kuolleitten setämiesten puheita.

Li Andersson meni vaaleihin lupaamalla kaikille 800 euroa perustoimeentuloa eli kansalaispalkkaa henkeä kohti. Lenin olisi ollut lupauksesta ylpeä, ”ideahan” oli, että kaikille kykyjensä mukaan. Toteutus oli toista. Anderssonin lupauksen realistisuudesta on hyvä muistaa sekin, että Antti Rinne lupasi vain 100 euroa lisää eläkettä niille, joille eläkettä on niukasti ja senkin lupauksen täyttämisessä on tekemistä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Julkisen sektorin hankinnat keskitetään Hansel ostokartelliin

Suomi siirtyy kohti keskitettyä ja tehokasta taloutta kun julkiset hankinnat on syyskuun alusta koottu yhteen yhtiöön. Kaikki julkishallinnon yhteishankinnat on mahdollista hoitaa Hanselista, jonne KL-Kuntahankintojen asiantuntijat ovat siirtyneet. Myös Hanselin kilpailutus- ja hankintatoimen kehittämispalvelut tulevat asteittain koko asiakaskunnan saataville. Julkiselle sektorille toimittavilla on yhä useammin yksi ja vain yksi asiakas Hansel. Markkinataloudellinen kilpailu asiakkaista korvautuu yhdellä asiakkaalla.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Hyvää ja huonoa

80 vuotta sitten Suomessa oli kaunis sää. Se oli hyvä asia, sillä vuoden 1939 hyvää satoa tarvittiin jatkossa kipeästi.

Olen itse joskus ennenkin sanonut, että historia on spiraali. Kun sanotaan ympyrän sulkeutuvan, niin tapahtuu vain kaksiulotteisessa avaruudessa. Kolmiulotteisesti spiraali ei sulkeudu.

80 vuotta sitten kansainvälistä yhteistoimintaa ei juurikaan ollut. Kansainliitto oli, mutta Yhdysvallat ei ollut siihen koskaan liittynyt ja muita maita alkoi erota jäsenyydestä.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Ainakin hetken helpotus Italiassa

Uusi hallitus, grazie mille!

Italia sai uuden koalitiohallituksen, kun Viisi tähteä ja keskustavasemmistolainen PD löivät hynttyyt yhteen estääkseen uudet vaalit ja niissä odottavan äärioikeistolaisen Legan voiton. Liikettä osattiin odottaa, mutta epäpyhä avioliitto on tämäkin kuten kahden aika ääripään populistipuolueen naimakauppa.

Koalition kestävyys on nytkin hyvin huteralla pohjalla, koska PD kuuluu siihen vanhaan poliittiseen kaartiin, jota vastaan Viisi tähteä on perustettu. Niillä on myös monia jyrkän erilaisia näkemyksiä keskeisistä kysymyksistä. Mutta eivät ristiriidat suuremmilta vaikuta kuin edellisen hallituksen.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Italian hallituskriisi ei paha riesa - vielä

Oppositiojohtajaksi pakotettu tähtipoliitikko Matteo Salvini ihailee maanmiestään Benito Mussolinia (vasemmalla)

Italian epäpyhä populistikoalitio koki odotetun lopun eli hallitus kaatui vuoden verran keskenään tapeltuaan. Äärioikeistolainen Lega ja sen johtaja Matteo Salvini vaativat omalle hallitukselleen epäluottamuslausetta toiveenaan uudet vaalit, joissa se olisi gallupien perusteella noussut pääministeripuolueeksi.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaisilla on paljon vapaa-aikaa ja vähän työhaluja

Suomalaiset ovat tehdyn työajan perusteella eräs Euroopan laiskimmista kansoista. Vasta julkaistusta ETLA raportista selviää, että tämä koskee sekä osa-aikaisia että kokoaikaisia ja se koskee sekä julkista sektoria että yksityistä. 

Syinä suomalaisten tapaan asettaa vapaa-aika etusijalle voisivat olla:

  • hyvin toimiva tulontasaus, joka varmistaa että elämä on mukavaa ja taloudellisesti turvattua tekipä töitä enemmän taikka vähemmän tai vaikkapa ei ollenkaan
  • jäsenmäärältään ja vaikutusvallaltaan maailman vahvin ammattiyhdistysliike, joka rakastaa ja edistää lyhyttä työaikaa

Lyhyttä työaikaa tekevillä mailla on monta yhteistä piirrettä. Niiden kansalaiset ovat tyypillisimmin onnellisia, tulontasaus toimii eikä työelämässä menestyminen tuo rahallista tai muuta lisäarvoa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Astumme Mika Lintilän johdolla kohti sosialismin ihannetta

Valtiovarainministeri Mika Lintilän talousarvioesitys sisältää sijoittajallekin monta arvokasta tietoa:

  • Valtion verotulojen arvioidaan vuonna 2020 kasvavan 2,4% tämän vuoden tasosta ja budjetin loppusumma kasvaa noin 2.6%. Kun bruttokansantuote nousee samaan aikaan noin prosentin niin tämä tarkoittaa sitä, että julkisen talouden osuus bruttokansantuotteesta nousee. Julkisen sektorin paisuminen tarkoittaa leikkausta niiden tulotasoon, jotka tekevät yksityissektorilla työtä ja tuottavat lisäarvoa.
  • Kasvavista verotuloista huolimatta valtiontalouden alijäämä kasvaa 0,5 Mrd€ ja budjetin kokonaisalijäämäksi tulee 2,3 Mrd€. Tämä tarkoittaa muun muassa velkaantumista ja leikkausta lapsiemme elinaikaisesta hyvinvoinnista.

Suomen tulevaisuutta rakennetaan tuotannollisilla investoinneilla, mutta tuotannolliset investoinnit Suomeen ovat pienempiä kuin naapurimaihimme Ruotsiin ja Saksaan. Yritykset ovat päätyneet investoimaan muualle kuin Suomeen. Talousarvioesitys esittää ratkaisuksi lisärahoitusta Business Finland palveluihin. Tämä tarkoittaa sitä, että tuottavia yrityksiä ja ihmisiä verotetaan ja näillä veroilla rahoitetaan Business Finland virkamiesten toimintaa. Business Finland virkamiehet auttavat ja ohjaavat yrityksiä menestykseen. Ongelmaa pohtimaan asetetaan myös valtiosihteeri Hetemäen johtama työryhmä.

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus