Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Matalat korot ja valtioiden kasvava velkaantuminen ovat tulleet jäädäkseen

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kertoi meille sijoittajille viime viikolla, että korot tulevat pysymään erittäin matalalla viellä vuosia. Sijoittajan on kuitenkin hyvä tietää mitkä tekijät ovat johtaneet matalien korkojen aikakauteen.

Monia tutkimuksia (alla muutamia) läpikäymällä selvisi, että yksi syy on ylitse muiden: väestön ikääntyminen ja siihen liittyvä väestönkasvun pysähtyminen.  Väestön ikääntyminen vaikuttaa monilla mekanismeilla:

  1. Vanheneva väestö kuluttaa vähemmän ja säästää enemmän.  Kulutus ei kasva, tuotantokoneistoa jää vajaakäytölle ja hinnat laskevat.
  2. Vanhempien ihmisten kulutustottumukset kehittyvät hitaasti. He kuluttavat sitä mitä ovat tottuneet kuluttamaan. Näitä tuotteita varten synnytettiin tuotantokapasiteetti heidän nuoruudessan ja se riittää yhä vielä. Uutta ei tarvita eikä yhteiskunta kehity. 
  3. Tuotantokoneiston kehittäminen hidastuu ja tuottavuuskasvu pysähtyy ja kiinnostus investointeihin laskee. Palkankorotuksista pidättäydytään kun tuottavuuskaan ei kasva. 

Pitkittynyt alhaisten korkojen aika aiheuttaa kerrannaisongelmia. Sekä valtiot että yksityiset suuntaavat investointeja heikosti tuottaviin, varmoihin kohteisiin. Pienempikin tuottavuus riittää alhaisten korkojen aikana. Tämä hidastaa tuottavuuden kasvua edelleen.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kysely kansalaisille: Mikä saisi sinut sijoittamaan kotimaisiin yrityksiin?

Kotimaisen omistamisen ohjelman tarkoituksena on löytää keinoja vahvistaa, monipuolistaa ja tasa-arvoistaa yritysten suomalaista omistajuutta. Näin tavoitellaan yritysten kasvun kautta yksityishenkilöiden ja kotitalouksien vaurastumista, uusia työpaikkoja, hyvinvointia ja talouskasvua. Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt hallitusohjelmaan perustuvan ohjelmatyön syyskuussa 2020. 

Jotta yksityishenkilöt ja kotitaloudet pääsevät kertomaan oman näkemyksensä, työ- ja elinkeinoministeriö järjestää sähköisen kyselyn. 

Kyselyyn vastaaminen tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tuoda tietoa ja näkemystä päätöksenteon tueksi ja siten vaikuttaa myönteisen sijoituskulttuurin ja omistajuusympäristön luomisessa Suomessa. Vastauksenne ovat meille äärimmäisen tärkeitä.

Vastaamaan ministeriön kyselyyn pääsee tästä

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Valtion velkaantumisaste ennustaa yleensä huonoa tulevaisuutta

Piksu tutki onko valtion merkittävä velkaantumisaste merkki siitä että yhteiskuntaa hoidetaan ja on hoidettu huonosti. Kyllä näin näyttäisi olevan. Oheisessa kuvassa on vaaka-akselilla valtion velkaantumisaste ja pystyakselilla talouskasvu. Pisteet kuvaavat kunkin maan sijoittumista. Kyllä todellakin paha velkaantumisaste on huono enne. Jos valtion velkaantumisaste on yli 60% niin näyttäisi että talouskasvu on yleensä heikkoa. 

Eroa ei selitä korkotaso eikä valtion velan hoitokulut. Korot ovat matalat ja valtiot saavat lainaa edullisesti. Mutta selkeästi niissä maissa, joissa on ollut leväperäinen valtiontalouden hoito ovat muutkin taloudelliseen kehitykseen vaikuttavat asiat olleet rempallaan. Jos on valtiolla hällä väliä meininki niin yleensä on myös kansalaisilla sama asenne. Toiminta ei ole millään tasolla tavoitteellista ja parempaan pyrkivää. Tätähän heikko talouskasvu tarkoittaa.

Suomi on tässä vertailussa kunnostautunut kohta viidentoista vuoden ajan kehnosti. Valtion velka ei ole vielä suurta, mutta ihmisten taloudellisiin tavoitteisiin pyrkivä toiminta on vaisua. Mutta meillä on jotain tilalla, meillä on hyvinvointia ja kansalaisten keskinäistä samanarvoisuutta, jota ei tässä mittauksessa näy.  Arvostamme enemmän muita asioita kuin eteenpäin pyrkimistä ja saavuttamista (= talouskasvua). Arvostamme hoivaa ja keskitettyä taloudellista ohjausta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Lähi-Tapiola: valtion velka on huoletonta - ei haittaa

Koronakriisistä selviämiseksi Suomen valtio on turvautunut mittaviin tuki- ja elvytystoimiin, joiden rahoittamiseksi valtio on ottanut mittavasti lisää velkaa. Suomalaiset ovat vahvasti sitä mieltä, että julkisen talouden tasapainottamiseksi on tehtävä toimia koronakriisin mentyä ohi.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn mukaan vain viisi prosenttia kyselyn yli tuhannesta vastaajasta oli sitä mieltä, että julkiselle taloudelle ei tarvitse tehdä mitään velan huomattavasta kasvusta huolimatta.

LähiTapiolan yksityistalouden ekonomistin Hannu Nummiaron mielestä pienen joukon ”don’t worry, be happy” –asenne voi olla jopa oikea. Valtion velkakestävyydelle voi riittää, että veloille maksettava korko on pienempi kuin talouden nimelliskasvu.

-Nykyisessä alhaisten korkojen ympäristössä velkaan suhtaudutaan aiempaa huolettomammin, koska korkokulut eivät niin rasita. Velkadynamiikan uskotaan alhaisten korkojen takia toimivan kuin ”junan vessa” , Nummiaro sanoo.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Janne Juusela ehdottaa yhteisöveron alentamista 15% tasolle

”Suomi oli EY:n mukaan suosituin suorien investointien kohdemaa Pohjoismaissa. Vuonna 2018 Suomi keräsi enemmän ulkomaisia investointeja kuin muut Pohjoismaat yhteensä”,  kertoo Business Filand:n Antti Aumo.

Oikeustieteen tohtori, Janne Juusela,  on koonnut OECD tilastoista mikä on suorien investointien suhde bruttokansantuotteeseen (%) Suomessa ja muualla OECD alueella (kuva oikealla). Tämän mukaan Suomi kuuluu maailman heikoimmin ulkomaisia suoria sijoituksia houkutteleviin maihin.

Kumpi puhuu totta? Luultavasti molemmat tavallaan vaikka antavatkin päinvastaista viestiä.  Business Finland on löytänyt omaa agendaansa tukevaa totuutta. Janne Juusela näyttäisi löytäneen laajemman tilastollisen aineiston. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

ALV ale parantaisi yritysten mahdollisuuksia työllistää ja toimia

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on ehdottanut ALV alea, jolla autettaisiin korona kriisissä vaikeuksiin joutuneita yrityksiä.

ALV alella olisi pitkäaikaisvaikutuksia:

  • Arvonlisää yhteiskunnalle ja kansalaisille tuottavia rangaistaisiin vähemmän ja lisäarvon tuottamisesta tulisi silloin tavoitellumpaa.
  • Yritykset, jotka tuottavat suurimman arvonlisän saisisvat suurimman hyödyn. Tämä johtaisi investointimahdollisuuksien ja työpaikkojen syntymiseen sinne, missä osataan tehdään lisäarvoa yhteiskunnalle ja ihmisille.

Tuomas Kosonen PT:stä ja Jarkko Harju VATT:sta ovat kuitenkin huolissaan siitä, että yritykset hyödyntäisivät ALV alen ja saisivat sen avulla avulla rahallista menestystä myös pitkällä tähtäimellä. He ovat tehneet muun muassa kampaamoalaa koskevan "tutkimuksen" jossa tämä "epäkohta" on havaittu:

– ALV-ale laski hintoja hieman, mutta ALV:n pääkantaan paluu korotti hintoja kaksi kertaa enemmän. ALV-alen päätyttyä kampaamopalveluiden hinnat olivat korkeammalla tasolla kuin ennen veronalennusta, sanoo tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen PT:stä.

– Etenkin yritykset, joilla on matalat katteet, reagoivat ALV-muutoksiin epäsymmetrisesti. He eivät muuta hinnoitteluaan, jos arvonlisäveroa alennetaan, mutta nostavat hintojaan paljon, jos veroa korotetaan, toteaa tutkimusprofessori Jarkko Harju VATT:sta.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Valtio ja työmarkkinajärjestöt hallitsevat Suomen pörssiyrityksiä

Oheiseen taulukkoon on koottu vallankäyttäjät suurimmissa suomalaisissa pörssiyhtiöissä. Kaksi on ylitse muiden: Suomen Valtio ja työeläkeyhtiöiden kautta yhtiöitä ohjaavat työmarkkinajärjestöt (työeläkeyhtiöt on lailla ohjattu työmarkkinajärjestöjen haltuun).

Tällä järjestelyllä on varmistettu, että työntekijöiden ja poliittisten liikkeiden edustamat yhteiskunnalliset arvopäämäärät näkyvät yritysten johtamisessa. Muissa maissa käytetään pääsääntöisesti kapitalistisempaa järjestelmää, jossa yritysten omistajaohjaus suuntautuu meitä suuremmassa määrin yrityksen (ja henkilöomistajien) rahallisten etujen ajamiseen.

Miten valtaa käytetään? Valtaa käytetään lähinnä yritysten nimitysvaliokuntien kautta. Nimitysvaliokunnat suosittelevat hallituksiin henkilöitä ja ehdottavat palkitsemisjärjestelmiä. Ihmisiä huippuvirkoihin valitsevat ovat valtapyramidin huipulla. Heidän edesottamuksiaan kuunnellaan ja heidän lähelle pyritään. 

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Hitasin tilalle tulossa hitas 2.0?

Muutama päivä sitten uutisoitiin, että "Helsinki lakkauttaa arvostelua herättäneen hitas-järjestelmän". Olen vuosien saatossa kirjoittanut #hitas-järjestelmästä lukuisia kirjoituksia, joissa olen ajanut järjestelmästä luopumista, mutta onko järjestelmästä luopuminen nyt siis todella käsillä? Ei välttämättä.

Hitas-loton loppu?
Päättyykö hitas-lotto viimein?
Käyttäjän J.Vahe kuva

Ylen neutraalia uutisointia

En ole koskaan vähäisimmässäkään määrin pitänyt Trumpista, en edes silloin, kun hän ei vielä ollut politiikassa.

Kuitenkin, hiukan hämmästyttää toimittajien naamojen kirkastuminen: Nyt, viimeinkin saadaan oikeanlaisia tuloksia.

Olisi vain hyvä muistaa, että:

- Vuonna 1980 Reaganista ei koskaan pitänyt tulla presidenttiä, ihan hullu mies ja kauhean vanha ukko (oikeastaan samanaikaan presidenttinä ollutta Kekkosta 11 vuotta nuorempi).

- Vuonna 2016 Trumpista ei koskaan pitänyt tulla presidenttiä, ihan hullu mies ja kauhean vanha ukko (oikeastaan Hillary Clintonin ikätoveri ja Bideniä nuorempi).

- Vuonna 2020 Bidenin piti voittaa yhdeksällä prosenttiyksiköllä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Hyvinvointivaltion alasajo vaatii taitoa ja tarkkuutta

”Eläkemaksut aiheuttavat verojen nousun kanssa noidankehän, jossa työntekijöiden palkkaaminen tulee monelle työnantajalle liian kalliiksi. Työssäkäyvien palkkasummasta menee eläkkeiden maksuun jo 24,4 prosenttia. Heikko työllisyystilanne lisää painetta nostaa maksuja edelleen”, kirjoittaa EVAn ekonomisti Sanna Kurronen EVA Arviossa Eläkemaksujen noidankehä.
Eläkemenot eläkelajeittain 1975–2018 (indeksi, 1975=100). Kuva: EVA

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus