Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän J.Vahe kuva

Byrokratian seurauksia

Turkulainen Logomon kulttuurisilta ei ala mistään eikä johda minnekään. Oiva symboli koko kaupungille.

 

Case I: ns. kulttuuri

Aioin alun perin vastata linkin hyvään kommenttiin, mutta vastaus venyi.

Olen seurannut erään maakunnan ns. kulttuurintuotantoa, maakunta ei välttämättä sijaitse läntisessä Suomessa. Uskoakseni pelkän hallinnon palveluksessa on noin sata (100) henkilöä. He eivät tuota muuta kuin byrokratiaa.

Esimerkkejä löytyy toki Turustakin. Kuvan ns. Logomon silta tuottaa kulttuurituottaja YIT:n kassaan pienen riitelyn jälkeen miljoonia, vaikka on tarpeeton. Säästetään sitten yksityistämällä saattohoito.

Case II: ns. avustajat

Kun Rinteen hallitusta muodostettiin, kiinnitettiin huomiota avustajien suureen määrään. Arvostelu leimattiin populismiksi, pieni asia valtion budjetissa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Rahalla voi ohjata ihmisten aktiivisuutta, mutta ei lisätä

Ihmisten aktiivisuutta ei voi lisätä korottamalla kaikkien palkkoja, eläkkeitä ja työttömyyskorvauksia. Rahalla voidaan suunnata tuota aktiivisuutta: työttömyyteen, eläköitymiseen, opiskeluun, lasten hankkimiseen tai työntekoon. Rahan määrän lisääminen ei lisää ihmisten kokonaisaktiivisuutta. Jos kaikkien palkat ja eläkkeet ovat pienempiä niin kaikki ovat yhtä onnellisia kuin nyt ja heitä on helpompi ohjata pienemmällä rahalla.

Mitä sitten valtion velkarahan pumppaaminen talouteen aikaansaa? Jos velkarahaa pumpataan valtion toimesta talouteen, niin se johtaa lähinnä siihen, että palkat nousevat.  Järkevien yritysten investoinnit suuntautuvat silloin ulkomaille - sinne missä on tolkullisempaa talouspolitiikkaa.  Niin tapahtuu Suomessa - yritykset investoivat ulkomaille.

EU-komissio on havainnut Suomen talouspoliittiset johtamisongelmat ja EU talousennusteessa Suomen ensi vuoden talouskasvu on EU-maista kaikkein hitainta (Juha Vahe:n artikkeli kannattaa lukea).

Käyttäjän J.Vahe kuva

Myrskyisä syksy

Puolueet ovat saaneet pienen näytösluontoisen riidan aikaan jalkapannoista. Aihe on tunteisiin vetoava sekä niin yksinkertainen ja konkreettinen, että jopa ed. Mikko Kärnä sen ymmärtää. Kärnän edellinen skuuppihan syntyi kepun puoluekokouksen ruokatarjoilusta.

Hiukan raskaammassa sarjassa hmm ”painiva” Matti Vanhanen on muistuttanut, että hallitusohjelmassa puhutaan 30.000 uudesta työllistetystä.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Oma sotakoira raatelee Trumpia

John Bolton ei ole kuka tahansa kriitikko etenkään republikaanien leirissä

Viikon kohutapaus politiikassa on Donald Trumpin entisen turvallisuuspoliittisen neuvonantajan John Boltonin paljastuskirja The Room Where It Happened eli Huone jossa se tapahtui. Bolton ryvettää entistä pomoaan olan takaa niin tietämättömyydestä, linjattomuudesta kuin silkasta tyhmyydestä.

Vaikka teos on sekava, raskaslukuinen ja pullistelee kirjoittajan omakehua, on se hiukan hätäisesti lainakappaleena luettunakin silti painokasta kritiikkiä.

Se johtuu jo Boltonin taustasta. Hän on todella pitkän linjan ulkopolitiikan veteraani, republikaanien raskasta sarjaa joka tavalla. Siltä suunnalta ei tavata potkia omia johtajia hampaat irvessä.

Bolton tunnetaan äärijyrkkänä haukkana ja arvokonservatiivina, joka kuului George W. Bushin hallinnossa sen vaikutusvaltaiseen uuskonservatiivien ryhmään. Tämä porukka markkinoi esimiehelleen Irakin sodan ratkaisuna Lähi-idän ongelmiin.

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Koulutus, kilpailukyky ja Internet

Suomessa ollaan lisäämässä korkeakouluihin lisää aloituspaikkoja, mutta niitä on vaikea nähdä kilpailukyvyn nostajana. Kyseessä voi olla niin sanottu muna vai kana ilmiö, jossa erehdytään asioiden järjestyksestä. Toisin sanoen, luullaan korkeakoulupaikkojen lisäämisen olleen syy kilpailukyvyn kasvuun, vaikka kilpailukyvyn kasvu on voinut lisätä korkeakoulupaikkoja. Valitettavasti en ole löytänyt kovin uusia tilastoja, mutta uusimman IMD:n kilpailukykytutkimuksen viidestä kärkimaasta: Singaporesta, Tanskasta, Sveitsistä, Alankomaista ja Hong Kongista yksikään ei ole lähelläkään kärkeä ylimpien korkeakoulututkintojen suhteellisessa määrässä.

 

Tästä voisi tehdä johtopäätöksen ettei opiskelijoita kannata pitää kauemmin koulun penkillä vaan pikemminkin miettiä ratkaisuja, joilla voidaan nopeuttaa nuorten siirtymistä työelämään. Töissä oppii paremmin, kun tietty määrä teoreettisia perustietoja on nuoren hallussa. Teoriassa teoria ja käytäntö ovat yhtäläisiä, mutta käytännössä ne eivät sitä ole. Oppisopimuskoulutuksen lisääminen korkeakoulupaikkojen sijaan voisi olla tehokkaampi keino parantaa kilpailukykyä.

 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Sanna Marin toivoo tulevilta hallituksilta julkisen talouden tasapainottamista

Valtionvarainministeriön taloudellisesta katsauksesta poimittua:

  • Yksityinen päivittäistavaroiden kulutus on luottokorttimaksujen perusteella palannut koronaa edeltävälle tasolle. Kestokulutushyödykkeiden kysyntä palautuu myöhemmin ja investointihyödykkeiden vasta tulevien vuosien aikana. Kaikenkaikkiaan toinen neljännes on synkin. 
  • Suomen talous hidastuu tänä vuonna 6..7% ja maailmantalous 5%. Suomen talous kasvaa ensi vuonna noin 3% vauhdilla. Mutta palautuminen ei ole itsestään selvää. Pidentyvät työttömyydet voivat aiheuttaa pysyvämmän heikon kehityksen.
  • Valtion velanotolla ja omaisuuden myynneillä rahoitettavat "elvytystoimet" mahdollistavat sosiaalisten etujen, palkkatason ja hyvinvoinnin väliaikaisen pysymisen. Sopeutumista ei tarvitse heti tehdä. Julkista velkaa lisätään tänä vuonna noin 20Mrd€. Tuleva talouskasvu ei tule tasapainottamaan julkista taloutta. Tarvittaisiin vähintäänkin 5Mrd€/vuosi säästötoimet julkiseen talouteen.
  • Sanna Marin:n hallitus ei ole asettanut tavoitteekseen julkisen talouden tasapainottamista eikä mainittuja 5Mrd€ vuosittaisia säästöjä. Sanna Marin ja hänen hallituksensa toivovat että tulevat hallitukset (seuraava hallitus?) tekevät nuo vaaditut 5Mrd€ sopeutustoimet vuoteen 2030 mennessä.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Korkeakoulut ja joustavat työmarkkinat tukevat parhaiten innovointia

Kolsterin Taloustutkimuksella teettämässä tutkimuksessa suomalaiset yrityspäättäjät kertovat, miten innovointia pitäisi edistää Suomessa.

Kolsterin tutkimuksen vastaajien mielestä suomalaisten yritysten innovointia ja menestystä auttaisi parhaiten:

  1. Korkeakoulujen rahoituksen lisääminen.  (83% vastaajista)
  2. Joustavammat työmarkkinat. (79% vastaajista)

Yritystukien mahdollista positiivinen merkitystä innovaatiotoimintaan ei sellaisenaan tutkittu. Yritystukien mahdollinen positiivinen merkitys on todennäköisesti vähäisempi sillä vastaajista vain 68% piti joko verohelpotuksia tai yritystukia tärkeinä innovaatiotoiminnan kannalta. Vastaajien edustamista yrityksistä 60 prosenttia on saanut Business Finlandin tukea.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Aktiivinen työvoimapolitiikka ei aina paranna työllisyyttä

Työpolitiikan vaikutus työllisyysasteeseen on toivottua vähäisempi, todetaan Juho Alasalmi, Henna Busk, Antti Kauhanen, Taina Leinonen, Svetlana Solovieva, Tarmo Valkonen, Eira Viikari-Juntura (kuva yllä) tekemässä "Työpolitiikka ja Työllisyysaste: tutkimukseen perustuvia johtopäätöksiä"  tutkimuksessa. Toimet vaikuttavat lähinnä siihen kuka työllistyy, ei siihen kuinka moni työllistyy. Avoimiin työpaikkoihin saadaan toimien seurauksena hieman vähemmän osaavaa ja hieman kyiseiseen työtehtävään sopimattomampaa työvoimaa.

Uudet työpaikat syntyvät usein muusta syystä. Yrityksen saamat työvoimapoliittiset edut eivät ole olleellisin tekijä kun mieltitään investointipäätöksiä tai laajennussuunnitelmia.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kansainvälisten yritysten voitto syntyy alhaisen yhteisöveroprosentin maissa

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VAT) kiinnitää tutkimuksessaan "Monikansallisten yritysten voitonsiirto ja yhteisöveropohjan rapautuminen - kokoluokan arviointia kansainvälisen kirjallisuuden valossa" huomiota siihen, että kansainväliset yritykset tuntuvat näyttävän voittoa pienen yhteisöveroprosentin maissa.

Suomessa vuodesta 2014 asti vallinnut 20% yhteisöverokanta on EU:n tasolla kohtuullinen. Suurten EU- maiden (Saksa, Ranska, Espanja, Italia,..) yhteisöveroverokanta on korkeampi. Suomi alensi yhteisöveroaan vuonna 2014 ja tämän seurauksena yhteisöverotulot kasvoivat. Monikansalliset yritykset näyttivät muutoksen jälkeen mielellään voittoa Suomessa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomi, jonka tunsimme, on kulkemassa kohti päätepistettään

Hetemäen työryhmä on luovuttanut toisen raporttinsa. Raportin mukaan:

  • Meille on tulollaan lama ja sen jälkeen ikääntymisestä aiheutuva pysyvä lamaannustila.
  • Suomen valtion velka jatkaa Vihriälän työryhmän ehdottamista sopeutustoimista huolimatta kasvuaan ja saavuttaa noin 90% / bkt tason vuonna 2030
  • Jos talous haluttaisiin kuntoon pitäisi valtion supistaa menojaan noin 7Mrd€ tai sitten pitäisi saada 240'000 ihmistä työllisiksi ilman että työllisyyden parantaminen saisi maksaa mitään. 
  • Yhteiskuntamme sääntöpohja on aiheuttanut alhaisen syntyvyyden, pienen työllisyysasteen, heikon elintosokehityksen, kasvavan velkataakan ja alhaisen investointihalukkuuden. Nyt pitäisi tavalla tai toisella parantaa kansalaisten luottamusta niitä instituutioita kohtaa, jotka ovat nuo säännöt luoneet. Eräs tapa luottamuksen parantamiseksi olisi parempien lakien ja sääntöjen tekeminen.  

Lisää tietoaEsityskalvot / Hetemäki, Varhiala

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus