Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän sergio kuva

Ulkomaisten osinkojen verotus

Tein jokin aika sitten sijoituskerhoamme varten selvityksen ulkomaisten osinkojen verotuksesta. Lähinnä minua innosti tarkempaan tutustumiseen se, että taas yksi maa, nimittäin Norja, päätti olla noudattamatta verosopimusta ja periä osingoista suuremman ennakonpidätyksen kuin verosopimuksen mukainen 15%.

Verosopimuksia on erilaisia, mutta Pohjoismaiden välillä systeemin pitäisi toimia niin, että yhtiön kotimaa perii 15% ennakonpidätyksen ja Suomi loput.

Jos maa perii enemmän kuin tuon 15%, pitää yksityishenkilön tai yrityksen hakea takaisin ylimenevä osa kyseisen maan verottajalta byrokraattisen ja joskus hitaan prosessin kautta.

Yrityksellä tulee lisäksi se ongelma, että siltäkin peritään sama 15%, vaikka ei oikeastaan pitäisi tehdä pidätystä ollenkaan. Tämä johtuu siitä, että osingon maksaja ei tiedä kuka osingon vastaanottaa, koska ulkomaiset omistajat ovat hallintarekisterissä. Yritys saa kuitenkin periä tämän pidätyksen takaisin melko helposti verolomakkeella 70 Suomen verottajalta suoraan.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Poliittisen päätöksenteon tuloksettomuuteen ovat syynä perustuslakituomioistuin, media ja lobbarit

Poliittinen koneistomme on osoittanut tällä ja edeltävillä vaalikausilla toimimattomuutensa. Vähänkään isompia uudistuksia ei saada läpi. Tällä vaalikaudella epäonnistuivat:

  • Maakuntauudistus (tätä on eri muodoissa yritetty jo noin 15 vuotta)
  • Työmarkkinoiden toimintaa parantavat kilpailukykylait (kiky sopimuksen mukaisilla palkanalennuksilla saatiin kilpailukykyä ilman että rakenteisiin tarvitsi puuttua)

Syyt epäonnistumisiin olivat mielestäni:

  1. Huonosti toimiva ja kolmijakoisen oikeusvaltion vastainen perustuslakituomioistuimemme (=perustuslakivaliokunta)
  2. Median (lähinnä kansallistetun median) tapa nostaa esiin niitä poliitikkoja, jotka löytävät ongelmia
  3. Perustuslakimme vastainen käytäntö, jossa työmarkkinajärjestöt määrittelevät työtä ja eläkkeitä koskevan lainsäädännön

1.  Oikeusvaltion vastainen perustuslakituomioistuimemme

Perustuslain mukaisuutta valvova perustuslakituomioistuimemme (=perustuslakivaliokunta) koostuu päivänpoliitikoista, jotka istuvat toisella pallilla eduskunnassa osana jotain puoluetta. He edustavat puolueensa kantoja ja puolueensa edustajina heidät on tähän tuomarintehtävään valittu. Ei ihme että perustuslakituomioistuimessa riidellään käytännössä päivänpolitiikasta ja jarrutetaan surutta vastapuolen ehdotuksia.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Työeläkevaramme supistuivat 3.5 %

Pääosa suomalaisten sijoitusvarallisuudesta on siirretty julkisen sektorin, lähinnä työmarkkinajärjestöjen ohjauksessa olevien työeläkevakuutusyhtiöiden haltuun. Siksi on tärkeää seurata miten tämän varallisuuden arvo kehittyy, se on meidän yhteistä omaisuutta.

Suomalaisten työeläkevaroja oli viime vuoden lopussa 193,4 miljardia euroa. Vuonna 2018 eläkevarat supistuivat kokonaisuudessaan 6,4 miljardia. Erityisesti osakkeiden heikko kehitys ja korkosijoitusten vaatimaton tuotto käänsivät sijoitusvarojen reaalisen kokonaistuoton miinukselle. Se oli -3,5 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tilastoanalyysistä.

Trump lyö löylyä kauppasopuoptimismiin

Arvoin pari päivää sitten markkinakatsauksessa, että Kiinan osakemarkkoiden pitkä laskeva trendi on päättynyt, eli laskumarkkina pulkassa. Tähän tein tosin sen varauksen, että alaspäin vielä tullaan keskipitkän trendin muodossa, mutta markkinan pohjat olisivat jo takana.

Fundamentaali syy tähän olisi joko optimismi, joka kohdistuu kauppasopuun Yhdysvaltojen kanssa, tai perusteltu odotus hallituksen tuhdista elvytyspaketista. Niillä rahassa rypevä Kiina on doupannut hiipuvaa kasvua ennenkin, koska totalitaristisesta järjestelmästä huolimatta hallinnon on huolehdittava suosiostaan. Ja tehtävä ylipäänsä tolkullista talouspolitiikkaa, jos aikoo pärjätä maailman myrskyissä.

Kauppaneuvotteluihin kohdistuva optimismi on ainakin ollut yksi syy osakkeiden viime kuukausien nousuryntäykseen. Sen todisti Donald Trump, jonka twiitti viime yönä innosti Kiinan pörssit hurjaan nousurykäykseen. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

USA, Venäjä ja Lähi-Itä ovat maailmanpankin tilastojen valossa sotilaallisia riskejä

Maailman maat käyttävät yhä pienenevän osan tuloistaan aseisiin ja puolustukseen selviää SIPRI:n ja maailmanpankin tilastoista (kuva alla). Tämä tarkoittaa sitä, että sotilaallista aggressiota käyttämällä ei ajatella saavutettavan hyötyä.

Tähän on muutama poikkeus: USA, Venäjä ja jossain määrin myös lähi-Itä. Näillä alueilla sotilaallinen budjetti ylittää 3%/BKT ja käytännön toimet osoittavat, että sotilaallista aggressiota on käytetty ja käytetään muuhunkin kuin oman alueellisen koskemattomuuden takaamiseen. Maailmanpankin tilastoista selviää, että USA, Venäjä ja kenties myös lähi-Idän maat muodostavat maailmalle sotilaallisen riskin.

​​​​​​​Brittien tuska - brexit käy ennustetun kalliiksi

Ennen Britannian EU-kansanäänestystä kampanjat julistivat jyrkästi ristiriitaisia väitteitä brexitin seurauksista. Eroa ajaneet puhkuivat kaikkea mahdollista riemua, mikä EU:sta irtoamisen jälkeen odottaisi. He vakuuttivat Britannian voittavan erossa taloudellisesti, koska jäsenmaksut säästyisivät, ja suuri ja mahtava Britannia kyllä saisi EU:n yhteismarkkinan tilalle parempia kauppasopimuksia.

Vasta valtaan noussut, jyrkkää nationalismia kannattava ja EU:ta vihaava Donald Trump lupaili samaa, vaikka EU oli Britannian ylivoimaisesti tärkein kauppakumppani. Sille oli vaikea keksiä korvaajaa jo maantieteen, väestöpohjan ja talouden koon vuoksi. Mutta nationalistisessa huumassa kaikki kääntyi mahdolliseksi – puheissa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Internet ekonomia tuo rajattoman talouskasvun

Internet muuttaa ja on jo muuttanut talouden lainalaisuuksia tavalla, jotka ovat saaneet jotkin julkaisut käyttämään asiasta nimeä "uusi talous", "new economy", "dot-com economy" tai "Internet economy". Monet julkaisut kuitenkin jäävät kauas tavoitteesta - uusien taloudellisten lainalaisuuksien matemaattisesta formuloinnista. Tässä kuitenkin hahamottelemme muutamalla sanalla mitä Internet tarkoittaa taloudellisille lainalaisuuksille:

Lähtökohdat ovat seuraavat:

  1. Palvelun tai tuotteen monistaminen ei maksa käytännössä mitään tai niin vähän että sitä ei tarvitse ottaa huomioon (esim. pc pelit)
  2. Palvelun toimittaminen asiakkaille ei maksa käytännössä mitään (esim. tämä verkkolehti, pc pelit, podcast sisältö, videot)
  3. Palvelun rakentaminen ja tuottaminen vie paljon aikaa ja rahaa (esim. pc pelit, tämä verkkolehti, youtube videot tai musiikki) ja se täytyy tavalla tai toisella saada takaisin myynti- tai muina tuloina.
Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Virkamiehistön vaaliohjelma keventäisi hyvinvointiyhteiskuntaa

Virkamiehistöllä ei ole hallituskauden aikana selkeää oikeutta ottaa julkisesti omaa kantaa esimiestensä, poliitikkojen politiikkaan. Vaalien alla tilanne muuttuu. Virkamiehistö vapautuu edellisen hallituksen alaisuudesta ja voi ottaa vaaleihin saakka kantaa. Valtiovarainministeriö noudatti tälläkin kertaa tätä periaatetta ja julkaisi tulevan vaalikauden talous- ja hallintopolitiikan lähtökohtia käsittelevän virkamiespuheenvuoron  ”Uudistuva, vakaa ja kestävä yhteiskunta”.

  • Hyvinvointiyhteiskunta on antanut lähes 4%/BKT liian suuret ilmaispalvelulupaukset kansalaisilleen (=kestävyysvaje)
  • Julkinen sektori on antanut muitakin takeita yrityksille, yksityisille ja euromaille. Vastuiden määrä on kasvanut huomattavasti.

Virkamiehet haluavat julkiseen talouteen 2Mrd€ sopeutuksen muista kuin sosiaali ja terveydenhuollon menoista ja lisäksi sosiaali ja terveysmenoista on säästettä vielä 3Mrd€ lisää (= ns. sote säästöt). Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työssä käyvillä on enemmän rahaa käytettävissään ja taas julkinen sektori pystyy tarjoamaan heikompia hyvinvointiyhteiskunnan tulonsiirtoja ja ilmaispalveluita.

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus