Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Laillisen yhteiskuntajärjestyksen vastaista toimintaa ei saa kokonaan kriminalisoida

Eduskunnassa käsitteillä oleva esitys tiedustelulainsäädännöksi jonka seurauksena (suojelu)poliisille tulee laajat aktiviteetit kansalaisten valvontaan. Valvonnan kautta saatuja tietoja voidaan käyttää oikeusistuimissa kansalaista vastaan jos kyse on:

  • teroristisessa tarkoituksessa valmistellusta rikoksesta
  • suuren ihmismäärän henkeä, terveyttä taikka yhteiskunnan tärkeiden instituutioiden toimintaa uhkaavasta toiminnasta
  • laillista yhteiskuntajärjestystä uhkaavasta toiminnasta
  • ulkomaisesta tiedustelutoiminnasta jossa kansalaista voidaan epäillä valtiopetoksesta

Laillisen yhteiskuntajärjestyksen vastaista toimintaa ei saa kriminalisoida

Minun mielestäni esityksestä voidaan poistaa kohta jossa tiedustelua voidaan tehdä jos syynä on "laillista yhteiskuntajärjestystä uhkaava toiminta". Vastaavalla lainkohdalla on perusteltu Turkissa ja Venäjällä monta kansalaisten kaltoinkohtelua ja poliittisen vastustajan vainoa. Piksussa on tehty monia ehdotuksia jotka pyrkivät horjuttamaan laillista yhteiskuntajärjestystä. Ne ovat usein jopa onnistuneet. Ehdotukset ovat johtaneet yhteiskuntajärjestyksemme muutoksiin tai ainakin siihen että muutoksia on harkittu.  Pitääkö piksun toimituskunnan sähköposteja sen takia valvoa ja voidaanko meitä asettaa tilille maanpetoksesllisesta toiminnasta ?

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Verottajan suurin kryptovaluuttahaaste piilee kryptojen välisissä kaupoissa

Kirjoitin aiemmin krypto- tai laajemmin virtuaalivaluuttojen verotussääntöihin liittyvästä ilmeisestä epäkohdasta. Verotukseen liittyy myös toinen, tietyssä mielessä syvempikin ongelma: sitä ei ole vielä kunnolla määritetty. Virtuaalivaluuttojen verotukselle on kyllä olemassa verottajan ohjeistus (kts. Virtuaalivaluuttojen tuloverotus), mutta se ei ole likimainkaan kattava.  Tämä on ilmeistä erityisesti siinä, miten verotuksessa käsitellään se, kun kryptovaluutoilla ostetaan toisia kryptovaluuttoja. Varmistin asian ottamalla yhteyttä verottajaan, ja fakta on tosiaan se, ettei verotuskäytäntöä ole vielä vahvistettu, vaikka suuri osa kaupoista on nimenomaan kryptovaluuttojen välisiä. Vaikka kryptovaluuttatuloja on varmasti ollut yksittäistapauksissa huomattavia määriä aikaisempinakin vuosina, vuoden 2017 valtavan virtuaalivaluuttojen arvonnousun jäljiltä verottajalla olisi nyt syytä päästä pikimmiten jonkinlaiseen viralliseen lopputulokseen verotuskäytännöistä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kaupalliset investoinnit ovat poistaneet köyhyyden maailmasta

Maailmanpankki on valtioiden välinen yhteistyöelin joka pyrkii vähentämään köyhyyttä maailmassa. Tämä tavoite on saavutettu erinomaisen hyvin. Äärimmäinen köyhyys on vähentynyt ja traditionaalinen nälänhätäalueille viety apu on harvinaista (punainen osa oikealla olevassa kuvassa).

Köyhyyden ovat tilastojen mukaan poistaneet yritysten tekemät suorat kaupalliset investoinnit, joiden mukana on kulkenut jämäkkä ohjaus, jolla kehittyvien maiden ihmiset on ohjattu osaksi globaalia talouselämää. Ukomaisten yritysten työntekijät ovat olleet tiukassa ja osaavassa ohjauksessa.

Suorat kaupalliset investoinnit alkoivat lisääntyä vuoden 1995 paikkeilla (kuva alla) ja samalla alkoi kehittyvien maiden nopea kehitys ja köyhyyden vähentyminen. Köyhyyden vähentyminen on kaupallisen globalisaation suoma siunaus.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomalaisten pelaaminen netissä kasvaa

Netti-pelaamisesta ja Nettikasinoista on tullut myös meillä Suomessa ilmiö, ja se kasvaa kasvamistaan koko ajan. Tarkkoja lukuja ei pystytä esittämään, mutta on arvioitu, että Suomessa pelataan nettipelejä noin 600 dollarin eli 400 euron edestä vuosittain per henkilö, ja määrä sen kun kasvaa kasvamistaan sillä yhä useampi on alkanut harrastamaan pelaamista.

Brittiläisen H2 Gambling Capital -konsulttiyhtiön mukaan suomalaiset käyttävät eurooppalaisista eniten rahaa uhkapeleihin netissä, ja maailmassa edelle menevät vain Singapore ja Australia.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kiky sopimus antoi 100'000 ihmiselle töitä

Helmikuussa 2016 tehdyn kilpailukykysopimuksen jälkeen työmarkkinat ovat muuttuneet merkittävästi selviää Valtionvarainministeriön palkanmuodostuksen seurantaraportista:

  • työttömyys on oheisen kuvan mukaan laskenut vajaalla sadallatuhannella ihmisellä
  • avoimia työpaikkoja on työnhakijaa kohden suurin piirtein kaksi kertaa enemmän
  • palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima on noussut 1,3% (johtuu työssä käyvien määrän lisääntymisestä)
  • Suomen yksikkötyökustannuksissa laskettu kilpailukyky on parantunut noin 5% suhteessa muihin Euroalueen maihin

Kaikenkaikkiaan Suomi on kehittynyt terveempään suuntaan. Jostakin syystä myös avoimiin työpaikkoihin tartutaan paljon hanakammin. Avoimet työpaikat ovat merkittävästi lyhyemmän aikaa avoimena kuin vuonna 2015 vaikka silloin oli paljon enemmän työttömiä. Tämän erittäin terveen, mutta jossain mielessä täysin käsittämättömän kehityksen syytä ei ilmeisesti täysin tunneta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomi on maahanmuuttokohteena huippuosaajien suosiossa

Suomi sijoittui kuudenneksi tutkimuksessa, jossa selvitettiin eri maiden kykyä kasvattaa huippuosaajia, houkutella heitä ulkomailta ja pitää heistä kiinni. Kaupunkitasolla Helsinki oli viides. Global Talent Competitiveness Index -tutkimus toteutettiin jo viidettä kertaa ja se julkaistiin tänään Davosissa Maailman talousfoorumin yhteydessä. Suomen pohjoinen sijainti taikka ilmasto eivät haitanneet kun muut asiat, joustavuus, avoimuus ja koulutusjärjestelmä olivat kunnossa.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Koulutusta

En pohdi miten paljon onnellisempi Suomi olisi, jos valtakunnansyyttäjä lobattuaan veljensä yritystä olisi kirjoituttanut pöytäkirjaan, ettei osallistunut asian käsittelyyn. Jos näin olisi tapahtunut, kaikkihan olisi ollut täysin kunnossa.

Kaikkein nuorimmillakin syyttäjillä on vähintään 17 v. koulutusta, monilla paljon enemmänkin, joukossahan on tohtoreitakin.

Jatkuvaa koulutusta olennaisempaa voisi olla miettiä, miten noin 30 v. ”nuori” naissyyttäjä olisi hoitovapaitten välissä töissäkin jossain vaiheessa ennen varhaiseläkettä.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

60% suomalaisista haluaa presidenttikeskeisen autoritaarisen hallitusmuodon

Noin 60% suomalaisista haluaa presidentille lainsäädäntöön liittyvää valtaa ja presidentille oikeuden erottaa vastaan niskuroiva eduskunta ja valita (ja erottaa) pääministeri (ja sen seurauksena implisiittisesti myös hallitus), selviää EVAn Arvo- ja asennetutkimuksesta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Helsinki, Turku ja Tampere verottavat keveimmin

Maakuntakeskuksista keveimpiä verottajia ovat Helsinki, Turku ja Tampere. Kunnallisveroprosenttiaan tänä vuonna puoli prosenttiyksikköä alentanut Helsinki on ylivoimaisesti kevein verottaja. Esimerkkilaskelmassa keskituloiset palkansaajapuolisot maksavat Helsingissä kunnallis-, kirkollis- ja kiinteistöveroa yhteensä 14 066 euroa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen huippuyliopistojen keksinnöt jäävät pöytälaatikkoon

Vain harvat yliopistolöydökset löytävät Suomessa tiensä markkinoille. Noin puolet tutkijoista on tehnyt löydöksiä, joilla he uskovat olevan kaupallista potentiaalia mutta valtaosa löydöksistä jää pöytälaatikkoon. Etlan tuore tutkimus osoittaa, että huippuyliopistojemme panostukset kaupallistamiseen ovat riittämättömät.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkistama raportti Tutkimustiedon hyödyntäminen kestävän hyvinvoinnin lähteenä (ETLA Raportit 80) osoittaa, miten tutkimustietoa ei kyetä hyödyntämään, vaikka yliopistojen ns. kolmas tehtävä velvoittaa tukemaan ”osaamisen muuntumista kannattavaksi liiketoiminnaksi”.

Etlan tutkija Annu Kotiranta ja tutkimuspäällikkö Antti Tahvanainen listaavat Suomen samaan kastiin Slovenian, Espanjan, Romanian, Kroatian, Italian ja Liettuan kanssa. Tutkijat vertasivat tutkijoiden ja kehittäjien osuutta työvoimasta suhteutettuna huipputeknologian osuuteen viennistä (Kuvio). Tulos on heikko huolimatta erittäin korkeista panostuksista tieteeseen ja tutkimukseen. Tutkijoiden osuus työvoimasta oli vuonna 2015 Euroopan kolmanneksi korkein, toteaa Etlan Antti Tahvanainen.

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus