Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Poliittinen koneistomme on osoittanut tällä ja edeltävillä vaalikausilla toimimattomuutensa. Vähänkään isompia uudistuksia ei saada läpi. Tällä vaalikaudella epäonnistuivat:

• Maakuntauudistus (tätä on eri muodoissa yritetty jo noin 15 vuotta)
• Työmarkkinoiden toimintaa parantavat kilpailukykylait (kiky sopimuksen mukaisilla palkanalennuksilla saatiin kilpailukykyä ilman että rakenteisiin tarvitsi puuttua)

Syyt epäonnistumisiin olivat mielestäni:

1. Huonosti toimiva ja kolmijakoisen oikeusvaltion vastainen perustuslakituomioistuimemme (=perustuslakivaliokunta)
2. Median (lähinnä kansallistetun median) tapa nostaa esiin niitä poliitikkoja, jotka löytävät ongelmia
3. Perustuslakimme vastainen käytäntö, jossa työmarkkinajärjestöt määrittelevät työtä ja eläkkeitä koskevan lainsäädännön

1.  Oikeusvaltion vastainen perustuslakituomioistuimemme

Perustuslain mukaisuutta valvova perustuslakituomioistuimemme (=perustuslakivaliokunta) koostuu päivänpoliitikoista, jotka istuvat toisella pallilla eduskunnassa osana jotain puoluetta. He edustavat puolueensa kantoja ja puolueensa edustajina heidät on tähän tuomarintehtävään valittu. Ei ihme että perustuslakituomioistuimessa riidellään käytännössä päivänpolitiikasta ja jarrutetaan surutta vastapuolen ehdotuksia.

Pääosa suomalaisten sijoitusvarallisuudesta on siirretty julkisen sektorin, lähinnä työmarkkinajärjestöjen ohjauksessa olevien työeläkevakuutusyhtiöiden haltuun. Siksi on tärkeää seurata miten tämän varallisuuden arvo kehittyy, se on meidän yhteistä omaisuutta.

Suomalaisten työeläkevaroja oli viime vuoden lopussa 193,4 miljardia euroa. Vuonna 2018 eläkevarat supistuivat kokonaisuudessaan 6,4 miljardia. Erityisesti osakkeiden heikko kehitys ja korkosijoitusten vaatimaton tuotto käänsivät sijoitusvarojen reaalisen kokonaistuoton miinukselle. Se oli -3,5 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tilastoanalyysistä.

Maailman maat käyttävät yhä pienenevän osan tuloistaan aseisiin ja puolustukseen selviää SIPRI:n ja maailmanpankin tilastoista (kuva alla). Tämä tarkoittaa sitä, että sotilaallista aggressiota käyttämällä ei ajatella saavutettavan hyötyä.

Tähän on muutama poikkeus: USA, Venäjä ja jossain määrin myös lähi-Itä. Näillä alueilla sotilaallinen budjetti ylittää 3%/BKT ja käytännön toimet osoittavat, että sotilaallista aggressiota on käytetty ja käytetään muuhunkin kuin oman alueellisen koskemattomuuden takaamiseen. Maailmanpankin tilastoista selviää, että USA, Venäjä ja kenties myös lähi-Idän maat muodostavat maailmalle sotilaallisen riskin.

Internet muuttaa ja on jo muuttanut talouden lainalaisuuksia tavalla, jotka ovat saaneet jotkin julkaisut käyttämään asiasta nimeä "uusi talous", "new economy", "dot-com economy" tai "Internet economy". Monet julkaisut kuitenkin jäävät kauas tavoitteesta - uusien taloudellisten lainalaisuuksien matemaattisesta formuloinnista. Tässä kuitenkin hahamottelemme muutamalla sanalla mitä Internet tarkoittaa taloudellisille lainalaisuuksille:

Lähtökohdat ovat seuraavat:

1. Palvelun tai tuotteen monistaminen ei maksa käytännössä mitään tai niin vähän että sitä ei tarvitse ottaa huomioon (esim. pc pelit)
2. Palvelun toimittaminen asiakkaille ei maksa käytännössä mitään (esim. tämä verkkolehti, pc pelit, podcast sisältö, videot)
3. Palvelun rakentaminen ja tuottaminen vie paljon aikaa ja rahaa (esim. pc pelit, tämä verkkolehti, youtube videot tai musiikki) ja se täytyy tavalla tai toisella saada takaisin myynti- tai muina tuloina.