Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomen kehitysyhteistyö muuttuu tasavertaiseksi dialogiksi

Köyhyys on nopeasti vähenemässä selviää maailmanpankin tilastoista. Enää alle 10% maailman ihmisistä tulee toimeen 1.9$ päivittäisillä tuloilla.

Perinteisestä ruuan tai rahan muodossa annettavasta kehitysavusta ollaan luopumassa. Ne ovat järkeviä vain silloin kun kohdemaa on kansalaisten henkeä välittömästi uhkaavassa katastrofissa. Tämän tyyppinen apu on kohdemaalleen kaikissa muissa tilanteissa vahingollista. Rahan, velkarahan tai avun, pumppaaminen talouteen nostaa palkkatasoa ja kustannustasoa tuhoten lopulta avunsaajan tuotannollisen kapasiteetin.

Mikä sitten on ollut järkevää? Onnistuneimmat projektit taitavat löytyä koulutuksen sektorilta. Koulutuksella ja koulutusvaihdolla on pystytty muuttamaan kohdemaan kulttuuria ja arvostuksia niin, että avunsaajamaa on sittemmin pystynyt paremmin integroitumaan osaksi globaalia taloutta ja kulttuuria.

Erittäin hyvin ovat toimineet myös yritysten tekemät suorat taloudelliset investoinnit. Niillä on ohjattu kohdemaan kansalaisia länsimaistyyliseen toimintaan ja työkulttuuriin. Samalla on siirtynyt paljon teknistaloudellista osaamista ja siihen liittyvää arvomaailmaa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Sijoittajien tasa-arvoinen kohtelu on kaukainen unelma

Samat pelisäännöt, lait, kaikille oli se tasa-arvon periaate, joka siirsi Euroopan feodalismista maailman kehityksen ja kulttuurin moottoriksi.

Eräällä toimialalla on luovuttu tästä periaatteesta. Sijoitusmaalimassa on villi joukko erilaisia pelisääntöjä erilaisille toimijoille. Ja on käynyt niin kuin yleensä. Parhailla pelisäännöillä pelaavat ovat pärjänneet ja huonoimmilla pelaavat, eli suomen kansalaiset, ovat finanssivarallisuudeltaan maailman köyhimpiä (kun mukana on kohtuullisen kehittyneet maat).

Syynä erilaisiin pelisääntöihin on muuttunut käsitys tasa-arvosta. Tasa-arvon käsite on saanut muitakin sisältöjä:

  •     1900 luvun puolivälistä alkaen tasa-arvo tarkoitti sitä että kaikilla tulee olla perhetaustasta riippumatta mahdollisuudet samaan koulutukseen
  •     1900 luvun loppupuolella tasa-arvo alkoi tarkoittaa sitä että kaikille kuuluu verojen ja tukiaisten jälkeen samankaltainen tulotaso ja kulutusmahdollisuudet
  •     2000 luvulla olemme siirtyneet tilanteeseen jossa pääosa finanssivarallisuudesta (pörssiosakkeet ja korkosijoitukset) on julkisen sektorin hallussa. Olemme nyt finanssivarallisuuden osalta tasa-arvoisempia.

Suomen kansalaisilla on muita heikommat säännöt kun toimitaan finanssisijoittamisen alalla, koska tällä tavalla edistetään varallisuuden tasa-arvoa. Varallisuuden tasa-arvoa on alettu pitää tärkeämpänä kuin tasa-arvoisia sääntöjä.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoff

Jo hyvin kauan sitten kiinnitin huomiota amiraalin Venäjä-myönteisyyteen. Tiedän myös, että samaa ovat ihmetelleet eräät ns. kadettiupseerit.

Ongelma on siinä, että SUOMALAISEN ehkä on hyvä jollain tavalla naapureitaan tuntea, mutta 1995 Suomi kansanäänestyksen jälkeen eduskunnan päätöksellä liittyi EU:hun. Tuollaisia päätöksiä ei ole tapana ottaa jatkuvasti uuteen tarkasteluun ja etenkin korkeitten upseereitten pitäisi niihin tyytyä.

Linkkiin on koottu Alafuzoffin kannanottoja.

Ja ihan lopuksi on varmaan turvallisinta toivoa hurskaasti, että amiraaliin nyt kohdistetut epäilyt olisivat aiheettomia.

Käyttäjän J.Vahe kuva

"Minä en ainakaan vastaa omasta elämästäni"

Opiskelijat ovat nostaneet esille sen epäkohdan, että heillä omasta mielestään ainoana ihmisryhmänä ei ole palkallista lomaa. Oikeastaan sitä lomaa ei pahemmin taida olla monella yrittäjilläkään, mutta mitäpä pienistä.

Joka tapauksessa aihetta on Helsingin Sanomissakin perusteltu varsin laajasti, mutta siitäkään huolimatta minä en oikein perusteluja usko.

Aivan ensimmäinen neuvoni on, että älkää hyvät ihmiset opiskelko. Suomi tarvitsee paljon enemmän taitavia, avuliaita käsiä kuin sukupuolentutkimuksen dosentteja, jotka kouluttavat lisää sukupuolentutkimuksen dosentteja.  Aiemmin lapset harjoittivat sukupuolentutkimustaan tohtorileikeissään, mutta nykyään aikuiset sukupuolentutkijat leikkivät tohtoria.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Suomalaista ei sitten yllättäen valittukaan EKP:n pääjohtajaksi!

Luin Maaseudun Tulevaisuudesta, miten Suomella on kaksikin erinomaista ehdokasta Euroopan Keskuspankin johtoon. Ehdokkaat olivat niin hyviä, että Juha Sipilä ei halunnut laittaa heitä edes järjestykseen paremmuuden mukaan.

Valitettavasti lienee kuitenkin niin, että Ranskassa ja Saksassa luetaan liian vähän Maaseudun Tulevaisuutta. Paha juttu.  Ehdokkaat siis olivat Erkki Liikanen ja Olli Rehn ja valituksi tuli toki Lagarde.

Pohditaan sitten hiukan ehdokkaiden paremmuutta. Juhani Suomen kirjoittamassa Mauno Koiviston elämäkerrassa on käytetty lähteinä sosiaalidemokraattien asiakirjoja, joissa Erkki Liikanen ankarasti arvostelee neuvostovastaisuutta Suomessa. Tämähän tapahtui tietenkin 1980-luvun lopulla jolloin koko Neuvostoliitto painui vessanpytystä alas kovalla kolinalla. Tällainen visionääri Suomella oli siis tarjottavanaan Euroopan Keskuspankin johtoon.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Lobbaus on mainettaan hyödyllisempää

Lobbaamisen tarkoitus on edistää tietyn eturyhmän tai yritysryhmän etua muun muassa tuomalla julkisuuteen tämän eturyhmän edun mukaisia tosiasioita. Lobbaaminen muistuttaa siinä mielessä mainostamista, että tarkoitus on esitellä tosiasioita, jotka näyttävät eturyhmän edut yhteiskunnan kannalta hyvinä asioina.

Lobbaus nauttii Suomessa valtiovallan erityistä suojelusta. Lobbaajat ovat yleensä rekisteröityjä yhdistyksiä, joiden ei tarvitse julkistaa tilinpäätöstään ja tämä varmistaa rahoitusta moniin tarkoituksiin. Anders Blom:n väitöskirja vuodelta 2018 luotaa lobbauksen merkitystä Suomalaisessa yhteiskunnassa. "Eduskunta ja valtioneuvosto ovat tulleet entistä riippuvaisemmiksi korporaatioista. Suomen korporatiivista järjestelmää voidaan hyvällä syyllä kutsua rakenteellisesti korruptiiviseksi", Blom toteaa.

Lobbaus on mainettaan hyödyllisempää

Finanssialan keskusliiton projektityöntekijä "Daniel Bäckström" valottaa blogissaan "Mitä olen oppinut lobbaamisesta" asian parempaa puolta:  "Lobbaaminen on kokonaisvaltaista ja laaja-alaista vaikuttamista yhteiskunnassa, eikä se ainoastaan kohdistu poliittiseen päätöksentekoon, vaan tuo lisäarvoa myös laajemmin. Poliitikkojen tapaaminen kuvastaakin vain merenpinnan yllä pilkottavan jäävuoren huippua – sen pinnan alle ulottuvissa perustuksissa FA:n asiantuntijat tuottavat suunnattomasti lisäarvoa päätöksenteon tueksi. " Daniel Bäckström toteaa. 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Venäjän talous on rakenteeltaan Suomea liberaalimpi

Suomen Pankki piti kesän alussa mainion tietoiskun Venäjän taloudesta

Venäjää ja Suomea erottaa toisistaan yhteiskunnan säännön- ja lain- mukaisuus ja siihen suhtautuminen.  Venäläinen ajattelutapa kunnoittaa voimakkaan johtajan, vahvan miehen, oikeutta kun taas Suomalaiset kunnioittavat enemmän sääntöjä ja lakeja.

Venäjä on Suomea liberaalimpi markkinatalous, jossa yksittäisillä ihmisillä on suurempi oikeus onnistua tai epäonnistua. Suomi on sen sijaan hyvinvointiyhteiskunta, jossa kaikki ovat mukana ja kaikki menestyvät tai epäonnistuvat valtionhallinnon ohjaamana samalla tavalla ja yhdessä.

Tässä muutamia poimintoja Suomen ja Venäjän talouksien eroista ja yhtäläisyyksistä:

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Kaikki saavat Suomessa samaa palkkaa

Suomen palkkataso on Palkansaajien Tutkimuslaitoksen (PT) julkaiseman Merja Kauhanen ja Olli-Matti Laine ansiokkaan tutkimuksen mukaan ylempää eurooppalaista keskitasoa.

Yhdessä asiassa Suomi erottuu muusta Euroopasta. Palkkaeromme ovat vertailumaiden pienimpiä. Meillä kaikki täyttä viikkoa tekevät työntekijät saavat melko lailla samaa bruttopalkkaa riippumatta koulutuksesta, työn rasittavuudesta tai vaativuudesta. Verojen jälkeen käteen jäävät tulot jakautuvat luonnollisesti vieläkin tasaisemmin. Palkat eivät tämän tutkimuksen mukaan meillä paljoa jousta - ei alas, eikä ylös. Ei missään tilanteessa.

Kärsijöinä saattavat olla ne, joiden työkyky ei riitä perustelemaan suomalaista normipalkkaa. He voivat tahtomattaan jäädä ulos työmarkkinoilta.  (Piksu toimituksen huomio)

Käyttäjän J.Vahe kuva

Tutkimuksen ja Rinteen hallituksen näkymät

Rinteen hallitus on lupaillut tukea koulutukselle ja tieteelle. Lupaukset tieteelle lienevät jääneet epämääräisemmiksi, mutta yhteiskunnan tukea toisen asteen koulutukselle lisätään. Eri asioita kuitenkin ovat, onko maksuttomuus paras motivaattori omiin opintoponnistuksiin, joita kuitenkin tarvitaan. Edelleen on selvää, ettei kaikki koulutukseen ja tutkimukseen kannettu ja kaadettu raha tietenkään välttämättä tuota paljon mitään.

Taloustieteen professori Matti Viren on useissa kirjoituksissaan kyseenalaistanut sen, että koulutuksen lisärahoitus automaattisesti toisi mukanaan hyötyä. Tuossa viimeisessä kirjoituksessaan hän puhuu varsin paljon kulttuurialasta, mutta on aiemmin kritisoinut esimerkiksi professorien vähäistä työajan käyttöä. 

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yritysten ja yrittäjien maasta poistuminen tehdään vaikeammaksi

Yritttäjien ja yritysten mahdollisuuksia siirtyä Suomesta sellaisiin EU maihin, joissa toiminnan harjoittaminen on helpompaa, aiotaan vaikeuttaa. Siirtyvän yrityksen varat ja liikearvo katsotaan yrittäjien henkilökohtaiseksi tuloksi ja varat saadaan verottamalla pääosin yhteiskunnalle.

Maasta poistuminen sanktioituu hallituksen maastapoistumista koskevan esityksen mukaan 1 päivänä tammikuuta 2020.

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus