Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Biojätteen kierrätys maksaa vuodessa 86€ / henkilö, positiiviset ympäristövaikutukset puuttuvat

Biojätteen erilliskierrätys on tulossa uuden jätelain mukaan pakolliseksi kaikille kiinteistöille koosta riippumatta yli 10 000 asukkaan taajamissa. Piksu selvitti mitä tämä maksaa ja mitä sillä saavutetaan:

  • Kulut ovat kerrostalo ja rivitalokiinteistöissä vuodessa noin 86€ / asukas (selviää ympäristöministeriön raportisrta). Kukaan ei valitettavasti halua maksaa kierätetystä materiaalista ja kulut jäävät kansalaisten maksettavaksi.  
  • Verrattuna biojätteen polttamiseen osana sekajätettä tällä uudistuksella saadaan aikaan multaa. Tämä multa ei kelpaa sellaiseen käyttöön missä mikromuovi saattaa joutua mereen taikka ihmisravinnoksi. Se on kallista verrattuna esimerkiksi suomalaisesta turpeesta tehtyyn puhtaaseen multaan.  

Biojätteen kierrätys edistää eduskunnan arvopäämääriä ja tekee kierrätyksen jokaiselle ihmiselle henkisesti ja fyysisesti läheiseksi asiaksi.  Kierrätyksestä tulee hyvä mieli.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Työnteko on vähentynyt 6,5% (=todellisen työttömyyden lisä)

Työntekijämäärät laskivat Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa yrityksissä elokuussa lähes seitsemän prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Lasku on tasoittunut, mutta työntekijämäärä on selvästi matalammalla tasolla kuin ennen korona-aikaa. Suurin lasku oli henkilöstövuokrausalalla, missä pudotusta tuli 18 prosenttia. Majoitus- ja ravitsemusalalla lasku hidastui selkeästi.

Pudotus oli odotusten mukainen. Bruttokansantuote laski Suomen Pankin mukaan 4,5% ja palkankorotukset nostivat yritysten kuluja vajaat 2%.. Yritykset sopeuttivat toimintansa tilanteeseen vähentämällä kulujaan 4,5% + 2%. Päädyttiin 6,5% työvoiman laskuun, joka Ilmarisen havaintojen mukaan myös tapahtui (piksu toimituksen huomio).

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen Yrittäjät pitää poliittista koneistoa kykenemättömänä uudistuksiin

Hallitus lykkää rakenneuudistuksia, vaikka niiden välttämättömyys on tiedossa. Se on vastuutonta politiikkaa vaikeassa taloustilanteessa, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

- Odotimme, että hallitus olisi uudistanut työttömyysturvaa, edistänyt työpaikkasopimista ja poistanut eläkeputken. Näistä on toki kirjauksia, mutta uudistukset jäivät tekemättä, vaikka tarve on huutava, Pentikäinen arvioi hallituksen esitystä valtion ensi vuoden talousarvioksi.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Alle 29 vuotiaat ovat toimimattomien työmarkkinoiden kärsijät

Kilpailijamaita nopeammin nousevat palkkakustannukset lisäävät tuotannon alasajoa ja irtisanomisia Suomessa. Pahimmalta voidaan kuitenkin vielä välttyä, jos palkoissa joustetaan alaspäin. Alkuvuonna tehtyjen työehtosopimusten avaaminen ja palkkojen nollakorotukset olisivat myös työntekijöiden etu, kirjoittaa EVAn ekonomisti Sanna Kurronen EVA Arviossa Kohtalokkaat korotukset.

Työttömyyden isku kohdistuu erityisesti nuoriin, joilla ei ole vielä vakiintunutta asemaa työmarkkinoilla. He eivät saa ensimmäistä työpaikkansa tai jatkoa määräaikaiselle työsuhteelleen. Niin näyttää jo käyneen, sillä palkkasumma on pudonnut lähinnä alle 30-vuotiailla.

Vuoden alussa sovittuja palkankorotuksia ensi vuodelle ei todennäköisesti laajasti saada Suomessa peruttua, jolloin työttömyys kasvaa. Kurronen ehdottaa ratkaisuksi paikallisen sopimisen ottamista osaksi hallituksen työllisyyspakettia.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Pitää varautua työttömyyden merkittävään kasvuun

Piksu Media on selvittänyt eduskunnan valitseman poliittisen johdon kantaa Covid-19 kriisin aiheuttamaan massatyöttömyyden riskiin.

Keskusteumme lähtökohta oli se, että jos bruttokansantuote laskee 5%, niin yritysten liikevaihto ja tulot lakskevat myös 5%. Tällöin yritykset yleensä karsivat kulujaan tuon saman 5%, Tämä voidaan tehdä pääsääntöisesti kahdella tavalla, sopimalla työpaikkakohtaisesti palkoista (palkanalennuksista ja/tai lomautuksista) tai sitten sopeutuminen tapahtuu työttömyyttä lisäämällä. Vuoden 2009 finanssikriisiin sopeutuminen tehtiin Euroalueella työttömyyttä lisäämällä ja työttömyys nousi 7% tasolta 12 % tasolle.

Kerskustelussa kävi ilmi että:

  • Paikallisesta sopimisen sisällöstä ei ole hallituksen piirissä yhteneväistä käsitystä. (ymmärsin että asia ei tästä syystä etene)
  • Hallitus tulee keskustelemaan työmarkkinajärjestöjen kanssa kilpailukyvystä ja toivoo työmarkkinajärjestöiltä vastuullisuutta.
  • Kukaan (hallituksessa ?) ei halua hankalaa Kiky 2 keskustelua.

Pelkään että työmarkkinajärjestöt ovat kyvyttömiä käsittelemään tilannetta. Poliittinen johtomme joutui aikoinaan Kiky ja "pakkolait" ehdotuksilla pakottamaan työmarkkinajärjestöjä vastuulliseen toimintaan. Tilanne ei ole oleellisesti muuttunut. Bruttokansantuote laskee, kilpailukyky heikkenee eikä ole näkynyt mitään viitettä siitä, että työmarkkinajärjestöt olisivat pohtimassa tilanteen vaatimia muutoksia työehtosopimuksiin ja työmarkkinalainsäädäntöön.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Korona kriisin lopputulema voi olla sama kuin finanssikriisin - massatyöttömyys

Yksikkötyökustannukset ovat EU- alueella 4% kasvussa ja työn tuottavuus on 12% laskussa. Tämä tarkoittaa sitä että yrityksillä on kuluja muttei tuloja. Mitä tästä seuraa ? Yritykset tarvitsevat kohtuullisen tulovirran jo pelkkiä korvausinvestointeja varten ja jollakin tavalla nuo kertyvät tappiot on katettava. Joko tuotteiden hinnat nousevat (= Inflaatio) tai sitten palkkakustannuksia piennetään (= deflatoorinen palkkakehitys) tai tehdään jotain muuta. 

Vuoden 2009 jälkeinen kriisi oli samantapainen, vaikka ei kansantalouden näkökulmasta aivan yhtä vakava. Silloinen kriisi lähti liikkeelle samalla tavalla kuin nyt. Yksikkötyökustannukset nousivat ja työn tuottavuus laski. Yritysten oli silloinkin korvattava menetetty vuosi tavalla tai toisella. Keskuspankit käyttivät silloinkin samaa rahanpainamislääkkettä kuin tänäkin vuonna.

Tilanne eteni vuonna 2009 seuraavasti:

  • Inflaatio ponkaisi ensin 4% tasolle. Yritykset nostivat hintoja kun kulut nousivat.
  • Sitten kulut karsittiin irtisanomalla. Kulujen karsiminen onnistui niin hyvin, että tuotteiden hintoja voitiin hetkellisesti jopa laskea (=deflaatio). Kulujen karsimista jatkettiin niin kauan että työttömyys oli noussut noin 7% tasolta aina 12 % tasolle saakka.
Käyttäjän J.Vahe kuva

Yhteiskunnan ja talouden irrationaalisuudesta

Erasmus Rotterdamilainen, ”Tyhmyyden ylistyksen” kirjoittaja

Alempana on keskusteltu yhteiskuntafilosofiasta. Kai Nyman on kuvannut tiettyjä filosofeja. Aiheeseen voi lisätä, että ko. ajan henkilöt elivät Euroopassa, jossa yksinvaltias ja ylimmät säädyt (aatelisto ja papisto) hyödynsivät suuresti koko kansan tuottamaa BKT:tä ilman osallistumista pahemmin BKT:n tekoon.

Ilmiö loi vastavaikutuksen. Ihmisen väitettiin olevan älykäs (Homo Economicus) ja pyrkivän omaan hyötyynsä. Jos pyrkimystä ei rajattaisi, tuloksena olisi kaikkien hyöty. Selitys liitetään Adam Smithiin, mutta sopii moneen muuhunkin yhteiskunnan ja politiikan tasolla.

Vastaväitteet:

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Budjetti suuntaa Suomea raskaan teollisuuden savupiippumaaksi

Matti Vanhasen budjettiehdotus jatkaa toistakymmentä vuotta jatkunutta linjaa:

  • Velkaa otetaan 7Mrd ja omaisuutta myydään. Rahat pumpataan talouteen ja niillä ylläpidetään 2 vuotisten työehtosopimuksien mukaista, tilanteeseen nähden ylisuurta palkkatasoa.
  • Bruttokansantuote supistuu. Nimellispalkat ja julkinen kulutus ovat supistuneeseen tuotantoon nähden liian suuria ja maan kustannustaso kohtuuton. Jotta vientiteollisuus pärjäisi, on raskaalle teollisuudelle tarjolla uusia verotuksellisia tukimuotoja (esim. sähköveron alennus). Tämä mahdollistaa raskaan vientiteollisuuden pärjäämisen samalla kun kotimarkkinateollisuus ja korkean jalostusarvon vienti joutuvat entistä pahempaan ahdinkoon. Suomi on yhä voittopuolisemmin Euroopan savupiippumaa. Suomalaiseen raskaaseen teollisuuteen voi sijoittaa, mutta korkeamman jalostusarvon yrityksiä kannattaa etsiä pääasiassa muualta. 
  • Oleellisia rakenteellisia muutoksia ei työllistämistoimia lukuun ottamatta tehdä. Matti Vanhasen sanoin:  "Minimoimme sopeutuksen leikkausten ja veronkorotusten kautta".  Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että merkittävimmät sopeuttavat rakennemuutokset, kuten työmarkkinoiden vapauttaminen, jäävät tekemättä. Tämäkin tukee raskasta teollisuutta. Kollektivistinen, keskusjohtoinen, holhottujen työläisjoukkojen maa on juuri sitä mitä raskas teollisuus työvoimakseen tarvitsee.  
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Kansalaiset ovat hylkäämässä ammattiyhdistysliikettä

Varsinais-Suomessa Loimaalla toimiva YTK työttömyyskassa (ns. Loimaan kassa) on saanut tänä vuonna jo 61000 uutta jäsentä. YTK kassan jäsenmäärä hipoo nyt puolen miljoonan rajaa. Jo lähes neljäsosa työttömyyskassojen jäsenistä on YTK:ssa.

YTK:n jäseneksi liittyvät tyypillisesti työmarkkinajärjestöistä riippumattomat, itsenäiset työntekijät. YTK:n jäsenmäärän kasvu tarkoittaa käytännössä sitä, että ammattiyhdistysliikkeisiin ja niiden kassoihin kuuluvien osuus pienenee vastaavalla osuudella. Ammattiyhdistysliikkeen jäsenmäärän supistumisesta on, jos kehitys jatkuu, merkittäviä yhteiskunnallisia seurauksia:

Ammattiyhdistysten legitimiteetti yleissitovien työehtosopimusten osapuolena lakkaa. Legitimiteetti tehdä sopimuksia muiden puolesta on perustunut laajaan jäsenistöön, työntekijäjoukkojen joukkovoimaan. Kun sitä ei ole, niin voidaan kenties palata lähemmäs oikeusvaltion edellyttämää yksilön oikeutta sopia lakien puitteissa omista asioistaan.

Valtion Taloudellisen Tutkimuslaitoksen (VATT) ylijohtajana toiminut Juhana Vartiainen on kiinnittänyt huomiota siihen, että pelkkä työmarkkinajärjestöjen päätös siirtää tietynlaisen toiminnan rikosoikeuden piiriin. Tämä tarkoittaa sitä, että yleissitovuus antaa työmarkkinajärjestöille perustuslaissa eduskunnalle kuuluvaa rikosoikeudellista lainsäädäntövaltaa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomella ja Venäjällä on yllättäen samankaltaisiakin talouden rakenteita

Venäjän talous kehittyi 1990- luvulla hitaasti, hitaammin kuin esimerkiksi Suomen. Sen jälkeen Suomi ja Venäjä ovat kehittyneet 20 vuotta varsin samalla tavalla. Molemmilla on erilaisuudesta huolimatta samantapaisia rakenteita. Venäjällä on Neuvostoajalta periytyviä valtiojohtoisen talouden rakenteita ja Suomella taas valtio- ja julkissektori- johtoisen hyvinvointiyhteiskunnan kollektiivisia tuotantorakenteita kuten laaja julkinen palvelutuotanto, pörssiyhtiöiden julkista omistajaohjausta, keskitetty työmarkkinasuunnittelukoneisto, ...(Piksu toimituksen huomio)

Nooa Nykäsen tuore taloushistorian väitöskirja käsittelee sitä miten Neuvostoliiton ajalta perityvät teollisuustuotannon institutionaaliset mekanismit ohjaavat nyky-Venäjän toimintaa. Saatu tieto ja löydetyt käsitteet soveltuvat tarvittaessa myös nyky- Suomen analysointiin.   

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus