Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Maahanmuuttajien yrityksissä palkat joustavat ja ihmiset työllistyvät

Maahanmuuttajataustaisten yritysten reaalisen arvonlisäyksen kasvu on ollut selvästi muita yritysryhmiä nopeampaa. Työpaikkojen syntymisaste on niissä ollut poikkeuksellisen voimakasta, mutta työpaikkojen tuhoutumisaste on ollut silti samaa luokkaa kuin kotimaisissa paikallisissa yrityksissä.

Maahanmuuttajataustaiset yritykset ovat luoneet suhteellisen paljon matalan tuottavuuden ja palkkatason työpaikkoja. Niiden palkkojen kasvu on ollut keskimäärin muita nopeampaa, mutta palkkojen myötäsyklinen suhdannevaihtelu on ollut muita voimakkaampaa. Maahanmuuttajien perustamissa yrityksissä siis palkat joustavat ja ihmiset työllistyvät.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

EU on viiden vuoden tauon jälkeen saavuttanut kansalaisten luottamusta

Kansalaisten luottamus Euroopan Unioniin on parantunut jo viiden vuoden ajan selviää Valtionvarainministeriön "Poliittinen ja sosiaalinen luottamus" julkaisusta.

Luottamus on parantunut sekä Suomessa että laajemminkin EU alueella ja on nyt 50% tasolla. EU on taas seitsemän vuoden tauon jälkeen saavuttanut kansalaisten luottamuksen ja luottamuksen kautta syntyvän legitimiteetin. EU:n lisähajoamisen uhka on pienentynyt muutaman vuoden takaisesta ja suunta on kohti parempaa keskinäistä luottamusta.     

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Ilmarinen on huolissaan sijoittajien tasapuolisemmasta verotuksesta

Hallitusneuvotteluissa on ollut esillä Sdp:n veropoliittiseen ohjelmaan sisältyvä ajatus siitä että kaikki osinkoja saavat joutuisivat maksamamaan (lähde) veroa.  Esimerkiksi ulkomaiset sijoittajat ja suomalaiset "yleishyödylliset" sijoittajat ovat tällä hetkellä osinkojen verotuksesta vapaita.

Työeläkeyhtiö Ilmarisen viestintäjohtaja Jaakko Kiander on Finanssialan blogissaan huolissaan niistä riskeistä, joita sijoittajien vähänkään tasapuolisempi verotus aiheuttaisi.

Jos ulkomaisten sijoittajien ja "yleishyödyllisten" sijoittajien osinkoihin kohdistettaisiin matala, esimerkiksi 5 prosentin lähdevero, 200 Mrd työeläkevaroihin kohdistuvan veron suuruudeksi tulisi noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Toisin sanoen eläkelaitosten sijoitustuotto supistuisi tällä summalla. Muutos ei ole Jaakko Kianderin mukaan merkityksetön. Työeläkemaksuja pitäisi tällä summalla nostaa tai eläkkeitä pienentää.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Veroista

Kun hallitusneuvottelut etenevät, alkaa pohdinta veroratkaisuista.  Uskon niiden olevan sijoittajille negatiivisia, mutta kaiken uhallakin haluan todeta, että ajoittain minua tällä sivustolla ärsyttää valitus aivan kaikista veroista. Kirjoittajina ovat ihmiset, jotka ovat saaneet pääsääntöisesti korkean koulutuksen yhteiskunnan varoilla, ovat sen jälkeen hyötyneet asuntolainassa verovähennyksistä, päässeet eläkkeelle hyvin ehdoin ja nyt valittavat veroista.

Tuossa aiemmassa tekstissäni, jota harva vaivautui lukemaan, mutta moni vastustamaan, totesin omasta kokemuksestani, että perintövero on hyvin lievä ja sen lisäksi perinnönsaajat ovat keskimäärin siinä iässä, että pystyvät veron maksamaan vallan mainiosti.

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Kauas on pitkä matka ja kotona on paljon töitä

Postilaatikkooni tupsahti Kajaanin Teatterin syyskauden 2019 ohjelmisto. Päätin arkistoida ja yritän varata aikaa ainakin yhden kappaleen katsomiseen. Ulkovarastossa on paljon vanhoja papereita ja muistiinpanoja. Innostavin löydös oli “En reseberättelse Sydamerika 1978” , johon aion uppoutua osana suurempaa K2030 –kertomusta.

Kaikkea muutakin on tapahtunut.

On kevät, Kainuussa ei enää tarvitse ajella talvirattailla. Sain raivattua polkupyörät vihreälle nurmelle ja pumppasin kumeihin ilmaa, että pääsemme baanalle. Keväinen ilma on petollinen; työskentelin pihalla t-paidassa ja nyt nenä tuhisee.

Suomi ei pärjää euroviisuissa. Olemme maailman onnellisin kansa, mutta eurooppalaiset eivät anne meille ääniään; kateellisia ovat siitä, että olemme ykkösiä lähes kaikessa. Aamulla luin, ettei meihin pure feikkiuutiset.

Uutta hallitusta veivataan demareiden separaattorilla. Betonimylläreiden varjobudjetissa on tarjolla miljardin tulonsiirto sakilaisille. Upporikkaat oikeistolaiset ovat kauhuissaan ja huolta kantaa myös alempi keskiluokka. Veroja ei rakasta kukaan, paitsi betonimylläri.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tuotantokoneiston omistus siirtyy vähitellen julkiselle sektorille

Suomalaiset ovat maailman köyhimpiä jos mittana käytetään kansalaisten finanssivarallisuutta (pörssiosakkeita ja sijoitusrahasto-osuuksia) selviää Allianz:n "Global Wealth Report" tutkimuksesta.

Omaisuustulosta maksaa veroja vain pieni vähemmistö

Suomen pörssin yritykset on siirretty verotuksellisin keinoin pääosin julkiseen tai säätiöiden omistukseen. Vain vähemmistö sijoitusvarallisuuden omistajista, lähinnä yksityishenkilöt, maksaa minkäänlaista omaisuustuloveroa, mutta tämä vähemmistö maksaa sitäkin enemmän.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Lehdistönvapaus on maailmalla heikkenemässä

Suomi on noussut toiseksi Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) lehdistönvapausindeksissä. Ykkössijalla on kolmatta vuotta peräkkäin Norja. 

Yleistilanne on heikkenemässä niin autoritäärisillä alueilla kuin perinteisesti turvallisessakin maissa. 180 maata käsittävässä indeksissä vain 16 maan tilannetta voidaan enää pitää hyvänä. Vihapuhe on muuttunut toimittajiin kohdistuvaksi väkivallaksi ja strategiseksi vaientamiseksi.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Rinteen kysymykset

 

Työn orjat sorron yöstä nouskaa...

 

Kun hallitusmuodostaja Antti Rinteen kysymyksistä on edes lievästi toivuttu, on esitetty vastakysymyksiä, mistä seteliautomaatista rahat otetaan. Tässä yhteydessä tulee pakostakin mieleen vertailu Sipilän eroamassa olevaan hallitukseen.

Sipilän hallitus sortui suureen johtajuuden puutteeseen sote-uudistuksen jatkuvasti monimutkaistuessa. Toisaalta Sipilän hallitusta sopii kiittää siitä, että se Kiky-uudistuksella onnistui palauttamaan suomalaista kilpailukykyä. Tätä uudistusta on aivan aiheettomasti naureskeltu jopa vähäisyydestä: keskimääräistä päivittäistä työaikaa lisättiin kokonaiset kuusi minuuttia. Tiedän demareitten naureskelleen porukoissaan noston pienuudella. Jos muutos oli pieni, miksi sitä piti niin voimakkaasti vastustaa?

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Osa julkisen sektorin yritys -palveluista ja -tuista on tarpeellisia

Julkinen sektori tukee yritystoimintaa kymmenillä ja kenties sadoilla erilaisilla avustuksilla ja verotuilla. Näiden kokonaismäärä ja koostumus selviää valtionhallinnon menokartoituksesta vuodelle 2019. Julkinen sektori käytti yrityselämän tukemiseen vuonna 2019 noin 9 Mrd€ ja yritysten erilaisiin verotukiin kului noin 7,2 Mrd€ yhteensä summa on suurin piirtein 15Mr€. Vertauksen vuoksi yhteisöverot tuottivat samaan aikaan 5.5Mrd€.

Pääsääntöisesti yritystuet vahingoittavat taloutta ja hyvinvointia. Ne ovat tulonsiirtoa lisäarvoa tuottavilta yrityksiltä, yleensä huonommille yriytksille. Ne suuntaavat yritysten huomiota pois asiakkaiden palvelemisesta julkisen sektorin tukikriteerien täyttämiseen.

Osa vero- ja yritystuista sekä yhteiskunnan yrityselämälle tuottamista palveluista on kuitenkin tarpeellisia. Erityisesti yhteiskunnan yrityksille tuottamat palvelut kuten työvoimapalvelut ja yritysten päivittäistä toimintaa helpottavat sähköiset palvelut (esim palkka.fi, suomi.fi, ytj.fi) ovat tarpeellisia. Ne hyödyntävät kaikkia yrityksiä samalla tavalla ja niiden toteuttaminen on järkevää tehdä kaikille yrityksille yhteiseksi.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Onnea uudelle eduskunnalle

Onnea uudelle eduskunnalle !!   Menestys lähtee siitä että eduskunnan työssä noudatetaan hyvää tapaa:

  • Eduskunta kunnioittaa ja puolustaa hallitusta, jonka se keskuudestaan valitsee:
    • valmistelemaan itselleen lainsäädäntöehdotuksia
    • käytännössä toimeenpanemaan eduskunnan lakeja ja tahtoa
  • Eduskunta kunnoittaa usein perustuslain vaatimusta siitä, että kansanedustajat saavat itse muodostaa oman kantansa ja äänestää ja puhua ohi puoluekurin, omantuntonsa ja parhaan käsityksensä mukaisella tavalla.
  • Puolueet suhtautuvat toisiinsa kunnioittaen ja hyväksyen syrjimättä ketään. Kaikki ovat kansan valitsemia ja edustavat siis yhtä arvokasta arvoa.
  • Perustuslakivaliokuntaan valitut ymmärtävät että heidän tehtävänsä on perustuslakituomarin tehtävä, perustuslaillisuuden järkevä, puolueeton valvonta.

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus