Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Piksu tutki onko valtion merkittävä velkaantumisaste merkki siitä että yhteiskuntaa hoidetaan ja on hoidettu huonosti. Kyllä näin näyttäisi olevan. Oheisessa kuvassa on vaaka-akselilla valtion velkaantumisaste ja pystyakselilla talouskasvu. Pisteet kuvaavat kunkin maan sijoittumista. Kyllä todellakin paha velkaantumisaste on huono enne. Jos valtion velkaantumisaste on yli 60% niin näyttäisi että talouskasvu on yleensä heikkoa. 

Eroa ei selitä korkotaso eikä valtion velan hoitokulut. Korot ovat matalat ja valtiot saavat lainaa edullisesti. Mutta selkeästi niissä maissa, joissa on ollut leväperäinen valtiontalouden hoito ovat muutkin taloudelliseen kehitykseen vaikuttavat asiat olleet rempallaan. Jos on valtiolla hällä väliä meininki niin yleensä on myös kansalaisilla sama asenne. Toiminta ei ole millään tasolla tavoitteellista ja parempaan pyrkivää. Tätähän heikko talouskasvu tarkoittaa.

Suomi on tässä vertailussa kunnostautunut kohta viidentoista vuoden ajan kehnosti. Valtion velka ei ole vielä suurta, mutta ihmisten taloudellisiin tavoitteisiin pyrkivä toiminta on vaisua. Mutta meillä on jotain tilalla, meillä on hyvinvointia ja kansalaisten keskinäistä samanarvoisuutta, jota ei tässä mittauksessa näy.  Arvostamme enemmän muita asioita kuin eteenpäin pyrkimistä ja saavuttamista (= talouskasvua). Arvostamme hoivaa ja keskitettyä taloudellista ohjausta.

”Suomi oli EY:n mukaan suosituin suorien investointien kohdemaa Pohjoismaissa. Vuonna 2018 Suomi keräsi enemmän ulkomaisia investointeja kuin muut Pohjoismaat yhteensä”,  kertoo Business Filand:n Antti Aumo.

Oikeustieteen tohtori, Janne Juusela,  on koonnut OECD tilastoista mikä on suorien investointien suhde bruttokansantuotteeseen (%) Suomessa ja muualla OECD alueella (kuva oikealla). Tämän mukaan Suomi kuuluu maailman heikoimmin ulkomaisia suoria sijoituksia houkutteleviin maihin.

Kumpi puhuu totta? Luultavasti molemmat tavallaan vaikka antavatkin päinvastaista viestiä.  Business Finland on löytänyt omaa agendaansa tukevaa totuutta. Janne Juusela näyttäisi löytäneen laajemman tilastollisen aineiston. 

Oheiseen taulukkoon on koottu vallankäyttäjät suurimmissa suomalaisissa pörssiyhtiöissä. Kaksi on ylitse muiden: Suomen Valtio ja työeläkeyhtiöiden kautta yhtiöitä ohjaavat työmarkkinajärjestöt (työeläkeyhtiöt on lailla ohjattu työmarkkinajärjestöjen haltuun).

Tällä järjestelyllä on varmistettu, että työntekijöiden ja poliittisten liikkeiden edustamat yhteiskunnalliset arvopäämäärät näkyvät yritysten johtamisessa. Muissa maissa käytetään pääsääntöisesti kapitalistisempaa järjestelmää, jossa yritysten omistajaohjaus suuntautuu meitä suuremmassa määrin yrityksen (ja henkilöomistajien) rahallisten etujen ajamiseen.

Miten valtaa käytetään? Valtaa käytetään lähinnä yritysten nimitysvaliokuntien kautta. Nimitysvaliokunnat suosittelevat hallituksiin henkilöitä ja ehdottavat palkitsemisjärjestelmiä. Ihmisiä huippuvirkoihin valitsevat ovat valtapyramidin huipulla. Heidän edesottamuksiaan kuunnellaan ja heidän lähelle pyritään. 

En ole koskaan vähäisimmässäkään määrin pitänyt Trumpista, en edes silloin, kun hän ei vielä ollut politiikassa.

Kuitenkin, hiukan hämmästyttää toimittajien naamojen kirkastuminen: Nyt, viimeinkin saadaan oikeanlaisia tuloksia.

Olisi vain hyvä muistaa, että:

- Vuonna 1980 Reaganista ei koskaan pitänyt tulla presidenttiä, ihan hullu mies ja kauhean vanha ukko (oikeastaan samanaikaan presidenttinä ollutta Kekkosta 11 vuotta nuorempi).

- Vuonna 2016 Trumpista ei koskaan pitänyt tulla presidenttiä, ihan hullu mies ja kauhean vanha ukko (oikeastaan Hillary Clintonin ikätoveri ja Bideniä nuorempi).

- Vuonna 2020 Bidenin piti voittaa yhdeksällä prosenttiyksiköllä.