Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

EU auttaa suomalaisia "lausunnolla" julkisen taloutemme hoidosta

Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi, että Suomi on vaarassa rikkoa EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osan sääntöjä, joilla varmistetaan julkisen talouden vakaus.

Sääntöjen rikkominen ei tuo mukanaan kansalaisia helpottavaa ulkoista kontrollia Suomen julkisen talouden hoitoon. EU komissio saa kuitenkin antaa lausunnon (opinion) Suomen julkisen talouden hoidosta. Tämä on kuitenkin enemmän kuin ei mitään. Pienikin apu on parempi kuin ei mitään. 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Pikakommentti veikkauksesta

Kuvan lähde: Twitter / Lottotyttö

Eräs entinen opetusministerin avustaja sanoi yksityiskeskustelussa (miksi en nimeä kerro), että veikkausvoittovarojen jakaminen on kohtalaisen löperöä.

Osa rahoista menee poliittisille järjestöille ja paljon suurempi osa muille järjestöille, joitten hallintoelimissä on poliitikkoja ääniä haalimassa.

Tältä pohjalta en yhtään ihmettele, mistä johtuu kansanedustajien nyt ilmennyt nihkeys uudistaa veikkausta. Sekin on erikoista, että keskioluen perkeleellisyydestä on näihin päiviin asti jauhettu jopa kepun tupailloissa – KD:sta puhumattakaan. Mutta hedelmäpeliin pitää kaikilla olla yhtäläiset oikeudet asuinpaikasta riippumatta, myös köyhillä syrjäseuduilla.

Mutta on se sentään hyvä, että sijoittamisesta,  säästämisestä ja taloudellisesta järkevyydestä verottaja meitä koettaa varjella.

Käyttäjän Pekka Salonen kuva

Kulutuskulttuurin kiihtyminen huolestuttaa, mitä voimme tehdä?

Länsimaiset kulutustottumukset voivat tarkoittaa yhdelle yhtä ja toiselle toista, mutta tässä kirjoituksessani käsittelen kriittisesti kulutuskulttuurin kiihtymistä sekä sen seurauksia ympäristölle ja yhteiskunnalle. Esitän myös näkemyksiäni siitä, mitä voimme tehdä muuttaaksemme nykyisiä kulutustottumuksiamme. 

Käyttäjän Jesse Viljanen kuva

Onko jokaisella suomalaisella samat mahdollisuudet elämässä?

Suomi on varsin tasa-arvoinen maa, jossa sosioekonomisesta statuksesta riippumatta jokaisella on mahdollisuus tulla miksi tahansa, saavuttaa mitä tahansa tai tehdä mitä tahansa. Tämä on ainakin vahva oma näkemykseni asiaan ja pyrinkin sitä omalta osaltani painottamaan aina, kun puhun sijoittamisesta ja säästämisestä. Mediassa on kuitenkin nähtävissä monien suomalaisten ääni, jotka sanovat että huonoista lähtökohdista on mahdotonta päästä pois ja jokainen kultalusikka suussa syntynyt ihminen pääsee niin helpolla. Monet hyväosaiset saattavat helposti taas sanoa köyhistä oloista tulevia vain laiskoiksi, kun eivät yritä parantaa omaa elämänlaatuaan. Mistä nämä toisistaan merkittävästi poikkeavat maailmat saavat niin vahvat mielipiteet päähänsä? Yritän paneutua tässä tekstissä tähän asiaan köyhien näkökulmasta, joten mennään asiaan.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

EU maksaa jokaiselle suomalaiselle 105€ vuodessa

Suomen nettomaksu EU:lle oli viime vuonna 105 euroa asukasta kohden, kun vastaava summa oli toissa vuonna 50 euroa.

Tällä rahalla ja EU hallintomenoilla suomalaiset saavat suurin piirtein puolet lainsäädännöstään, tuoteturvallisuuden, tavaroiden ja ihmisten vapaan liikkuvuuden, yli rajojen toimivat verkkokaupat ja sotilaallisia turvatakuita ja yhteistyötä. Samalla rahalla saa EU:ssa joskus enemmän kuin vastaavalla rahamäärällä Suomen omassa hallinnossa.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Osakesäästötili ei hyödytä osakeholdaria

Moni meistä käy harvakseltaan osakekauppaa. Mitä osakesäästötilillä on annettavaa meille osakeholdareille? 

Vertasimme 10'000 € sijoituksen kehittymistä osakesäästötilillä ja arvo-osuus tilillä kun pelkät osingot otetaan huomioon. Näyttäisi siltä että tileillä ei ole holdarin kannalta eroa. Syynä on arvo-osuus tilin haltijaa koskeva hitusen keveämpi osinkoverojen kohtelu.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Hallitus katsoo menneisyyteen myös sotilasasioissa

Kai Nyman kirjoitti realistisen kuvauksen Suomen tulevaisuudennäkymistä. Lisäisin yhden asian.

Tuntuu, ettei kellään tämän maan politiikassa ole kanttia puolustusasioista puhua. Tämän kirjoitukseni ydin on siinä, että demokratiassa päätös pitäisi tehdä erilaisten vaihtoehtojen välillä, joista myös keskusteltaisiin. Sotilasasiat tuntuvat nykyään olevan sellaisia, ettei edes Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja Arhinmäki aiheesta mitään negatiivista lausu. On se kauheaa, kun ei enää edes entiseen anarkistiin pysty luottamaan.

Laivue 2020

Kyseessähän on kovin pieni, vain vaivaisen yli 1 miljardin hankinta. Sellainenhan raha lirahtaa hetkessä pelkkään sote-valmistelu 9.0:aan ilman, että mitään valmista tietenkään tulee, mutta valitetaan nyt tästäkin vähäisestä asiasta.

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Yleissitovat ja joustamattomat työehdot näivettävät oppisopimusjärjestelmän

Oppisopimus on toimiva järjestelmä, mutta nuorten kouluttamiseen sen todetaan olevan liian kallis, ilmenee kauppakamarien Taloustutkimuksella teettämästä selvityksestä.

- Alkuvaiheen palkkaporrastus olisi merkittävä kannustin yrityksille lisätä oppisopimuskoulutuspaikkojen tarjontaa nuorille. Nuorten oppisopimuskoulutuksen lisääminen tukisi ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa ja toisi uusia keinoja pitää kaikki nuoret mukana, sanoo Riikka Vataja Helsingin seudun Kauppakamarista.

- Ehdotamme mallia, jossa palkka olisi sidottu osaamisen kehittymiseen eli käytännössä se koskisi lähinnä ensimmäistä ammatillista tutkintoaan suorittavia nuoria, Vataja jatkaa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomen näivettyminen jatkuu ainakin kymmenen vuotta

Suomessa on ongelmia: investointeja tuotantoon ei tehdä, koulutettuja muuttaa muualle, elintason kasvu on maailman hitaimpia, työttömyys on naapurimaita suurempaa ja lapsia syntyy yhä vähemmän. Mutta miten nopeasti saadaan aikaan korjaavia toimenpiteitä, tämä kiinnostaa myös sijoittajaa. Tässä aika-arvioita siitä miten nopeasti ongelmiin tartututaan:

Syntyvyyden alhaisuutta ei haluta korjata

Syntyvyys on korkeaa siellä missä ihmisen tuleva vanhuudenturva on kerätyn (eläke-) varallisuuden ohella riippuvaista myös lasten lukumäärästä.

Tämä periaate on looginen. Ei pelkällä rahalla mitään tee ellei ole ketään (tulevaa sukupolvea) joka tuota investointia käyttäisi. Tämän hyvin tunnetun ymmärryksen hyväksyminen ja sen perusteella tehtyjen lakien (esim. eläketurvan osittainen sitominen lasten lukumäärään) kirjoittaminen voi kestää kymmeniä vuosia, kenties sata vuotta. Asenteiden muuttuminen kestää eikä edes aina tapahdu.

Elintason kasvunopeus on joskus korjaantunut nopeasti

Yksityisellä sektorilla työskentelevän lisäarvoa tuottavan henkilön työpanoksesta 60-70% otetaan (eläkevakuutusmaksut, työtuloverot, kunnallisvero, alv, ...) julkisen sektorin haltuun. Olemme näin laskien kaikki töissä julkisella sektorilla. Lisäarvo ja rahat päätyvät sinne.   

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Työeläkeyhtiöiden toimintaa irrotetaan vakuutusliiketoiminnallisesta mielekkyydestä

Finanssivalvonta antoi 25.2.2016 ohjeet siitä miten työeläkeyhtiöt voivat tarjota palveluita, jotka pienentävät työkyvyttömyysriskiä. Ohjeen mukaan nämä palvelut eivät saa kumulatiivisesti muodostua kalliimmiksi, kuin se hyöty (pienentynyt työkyvyttömyys), joita näillä palveluilla saadaan aikaan. Palveluilla pitää olla vakuutusliiketoiminnallinen mielekkyys.

Työeläkeyhtiöt eivät ole osanneet näitä palveluita liiketoiminnallisin perustein tarjota ja Finanssiala ry:n varatoimitusjohtaja Esko Kirvisaari ehdottaakin, että liiketoiminnallinen mielekkyys korvattaisiin lakiin perustuvilla tarkemmilla velvoitteella.

Sivut

Tilaa syöte Yhteiskunta, talouspolitiikka ja verotus