”Jotain tarttis tehrä”
7.2.2024 Sauli Niinistö valtiopäivien avajaisissa lausui: ”Suomessa ei ole ollut merkittävää reaalista talouskasvua kuuteentoista vuoteen. Samana aikana julkisen sektorin huolestuttavan tuntuva velkaantuminen on jatkunut. On siirrytty pysyvästi velkaperusteiseen ylläpitoon… … Pohjaksi voisi päättää lopputuloksen, että dynaaminen talous ja työelämän perusturva eivät ole toisiaan poissulkevia.”
14 vuotta sitten kirjoitin: [Erkki] ”Liikanen korosti moneen kertaan sitä, että tapahtunut finanssikriisi ei ole koskettanut vain kasvulukuja, vaan niitten takana olevaa paljon olennaisempaa suuretta eli itse kansantuotetta. Niinpä esimerkiksi Suomen verotuksen pohja on pienentynyt moniksi vuosiksi eteenpäin… …uutta Nokiaa ei välttämättä tule, mutta sekin riittäisi, että kaikki ponnistaisivat hiukan enemmän” eli konkretia jäi puuttumaan.
Silmäilin linkistä uutta Nordean julkaisua. Tietysti täytyy kiittää, että Nordea moista ilmaiseksi jakaa (siis esim. korkokatsaus), mutta hiukka hermostuin arvioista, miten AI nostaa juuri Suomen suosta. Miksi Suomen, miksi ei paremminkin Kiinaa, USA:ta, Intiaa, Taiwania, Etelä-Koreaa…
Mihin tuo Nordean visioima AI Suomessa oikein liittyisi, makkaraanko (Atria), broileriin (HKScan), puuroon (Raisio) vaiko kaljaan (Olvi). Konkretiaa, Nordea, konkretiaa!
Taustani ja ikäni puolesta on paljon vaadittu, että juuri minun pitäisi toimittaa viimeistelty liiketoimintasuunnitelma Sitraan tai johonkin muuhun Suomen lukuisista yleisistä rahanjakopaikoista, mutta tässä vinkki.
V:sta 2001 lähtien Niinisalossa on ollut vähäinen määrä lennokkeja (Ranger). Onhan kokoelmaa hiukan täydennettykin, mutta 2022 alussa Suomen armeijalla ei ollut hajuakaan siitä, että lennokit olisivat suunnilleen jokaiseen n. 10 sotilaan ryhmään kuuluvia laitteita. Erikoinen tilanne, kun kuitenkin suomalaiset kahden poliisin partiot ovat drooneja käyttäneet suuren osan 2000-lukua.
Kun 2022 jälkeen lennokkeja alettiin armeijalle runsaammin ostaa, niitä ostettiin ulkomailta. Oli hämmentävää mediasta seurata, missä kaikkialla drooneja ja ohjuksia oikein valmistetaan.
Listoista Suomi ei mitenkään kauheasti pomppaa esille, siis mainittu on jopa yksi Patrian drooni MASS Mini-UAV – Modular Airborne Sensor System.
Edelleen Raumalla rakennetaan neljää suomalaisittain isoa sota-alusta. Ikävää, että alusten käyttämät kalliit järjestelmät tulevat ulkomailta ja Suomesta vain karkein ja yksinkertaisin, laivan runko. Ja aikoinaan Suomea kutsuttiin Pohjolan Japaniksi…
Kuvassa suomalainen ajatushautomo
Hyvä kirjoitus kuten teikäläiseltä aina tai vähintäänkin useinmiten. Mutta hei taisihan supercell kuitenkin julkaista uuden pelin ekaa kertaa viiteen vuoteen
Minä olen mukana omistajana (sijoittajana) noin kymmenessä pienessä, alle kolmenkymmenen hengen yrityksessä ja taidan olla jollain lailla toiminnassa mukana kolmessa ja lisäksi lähipiirissä on noin viisi pientä yritystä. Tunnen siis problematiikkaa.
Tässä maassa autetaan ja paapotaan kyllä yrityksiä ihan kohtuullisesti. Yritys saa rahoitustakin monesta lähteestä.
Mutta tärkeää olisi tukea nimenomaan yrittäjää ja sijoittajaa. Menestystä on kunnioitettava sen sijaan että menestykselle asetetaan rangaistuksia kuten progressiiviset verot, kaikenlaisia monimutkaisia viranomaisvaatimuksia, ja yleisäpäteviä työehtosopimuksia yms…. Valtiovalta ottaa ensin veroina valtavat maksut ja vaatii sitten yrittäjäparkaa pokkuroimaan anomusten kanssa jotta yrittäjä saisi yritystukina niistä maksamistaan rahoista edes jotain takaisin.
Tarkoittaisiko yrittäjän ja sijoittajan kunnioittaminen sitä että Suomessa pitäisi olla taas viisikymmentä upporikasta sukua, patruunoita, oligarkkeja ? Pitäisikö palata 1800 luvun luokkayhteiskuntaan? Kyllä muutos tarkoittaisi jossain määrin juuri tätä. Jos halutaan menestystä, niin pitää sallia että joku menestyy.
Näkisin kaksi asiaa, mitkä olisi tärkeitä saada parempaan kuntoon:
– Lisää työperäistä maahanmuuttoa
– Kannustimet ja mahdollisuudet työntekoon kuntoon
Ensimmäisen osalta nykyhallitus tuntunut tekevän enemmänkin hallaa mm. suunnitelmallaan ns. 3 kuukauden säännöstä. Samaten Anudari Boldbaatarin tapaus osoittaa, miten surkeasti maahanmuuttoasiat voivat ainakin joskus mennä (toivottavasti kyse harvinaisesta poikkeustapauksesta).
Toisen osalta kyse on myös muustakin kuin siitä, onko ihminen työtön tai täysiaikaisessa työssä. Yhteiskunnan rakenteiden olisi hyvä tarjota enemmän mahdollisuuksia erilaiseen työntekoon. Yksi tekijä tässä on se, mitä eläkeikäiset tai eläkeikää lähellä olevat tekevät:
https://www.hs.fi/talous/art-2000009485201.html
Miellyin aikoinaan Soininvaaran kirjaan ”Sata-komitea – Miksi asioista päättäminen on niin vaikeaa.” (2010) https://piksu.net/ei-terve-kroppa-tyota-kaipaa/ , jossa käsitellään mm. vammaisten työllistämistä. En tiedä, onko esim. minun (66v.) kutsuminen vammaiseksi kohteliasta 🙂 , mutta ihan varmasti tietty taattu toimeentulo rajoittaa valmiuttani äksiisiin yms. rättisulkeisiin ja varmasti senioreitten työllistäminen vaatii työantajalta sopeutumista – ja varmasti vähemmän kuin vammaisten työllistäminen. Mutta asenteissa on toivomisen varaa, esim. ilmoitukseni, ettei palkkio ole tärkeä tuntuu vievän pomolta kaikki eväät ja itseluottamuksen komenteluun 🙂