Yle: Talous ja politiikka

Tilaa syöte syöte Yle: Talous ja politiikka
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Päivitetty: 1 tunti 2 min sitten

Yritysten pelastamisen biljoonapaketit muuttivat pelin – koronan jälkeen valtio, verokeplottelu ja eriarvoisuus nousevat talouskeskusteluun

11 tuntia 51 min sitten

– Riskit sosialisoidaan ja tuotot ovat edelleen yksityisiä.

Näin analysoi koronapandemian synnyttämää talouskriisiä yhdysvaltalaisen Columbian yliopiston taloushistorian professori Adam Tooze.

Brittiläissyntyinen Tooze tuli laajemmin tunnetuksi vuoden 2008 finanssikriisiä analysoineella teoksellaan Crashed. Sitä ennen hän niitti mainetta natsi-Saksan talouden tutkimuksellaan.

Riskien sosialisoiminen tarkoittaa nyt sitä, että hallitukset ympäri maailman laittavat valtavia rahamääriä koronan pysäyttämän talouden elvyttämiseen.

Yhdysvalloissa tukisummat ovat kaksi biljoonaa dollaria, eivätkä Euroopan maiden ja EU:n tukipaketit jää juuri pienemmiksi. Tähtitieteelliset miljardikasat ovat velkarahaa, joilla pelastetaan yrityksiä.

Adam ToozeTaloushistorioitsija Adam Toozen mukaan nyt sosialisoidaan yritysten riskejä, mutta niiden tuotot ovat edelleen yksityisiä.AOP Markkinatalous halutaan pelastaa

– Meneillään on hyvin perusteellinen talouden šokki. Hallitukset tahtovat pelastaa markkinatalouden, Adam Tooze kertoo puhelimitse Ylen haastattelussa.

Professori luettelee tutun listan aloista ja talouden sektoreista, jotka ottavat nyt vastaan rajuimman iskun.

– Lentoyhtiöt, turismi ja ne teollisuuden alat, joilla on laajimmat ja pisimmät tuotantoketjut, ovat joutuneet suuriin vaikeuksiin.

Professori Adam Tooze ei näe tässä hetkessä sen suurempaaa kapitalismin tai uusliberalistisen talouspolitiikan kriisiä.

Pohjamutia myöten mennään, mutta hallitukset tahtovat edelleen taloutensa takaisin kasvu-uralle. Adam Toozen mukaan toive jatkuvasta kasvusta ei ole kadonnut minnekään.

Hallitukset pelastavat yritykset, jotta nämä voivat tehdä voittoa omistajilleen jatkossakin.

– Halu pelastaa yritykset on merkki siitä, että vallitsevaan bisnesmalliin uskotaan ja se halutaan säilyttää.

Uusliberalismin loppu käsillä?

Toinen kansainvälisesti tunnettu talousajattelija, hollantilainen Rutger Bregman näkee asian toisin. Häneltä ilmestyi vastikään The Correspondent - verkkojulkaisussa laaja artikkeli, joka oli otsikoitu “The neoliberal era is ending. What comes next?”

Uusliberalistisen talousajattelun loppua profetoiva kirjoitus on taattua Bregmania. Kirjoituksensa alussa hän siteeraa kuin vakuudeksi Financial Times -lehden pääkirjoitusta huhtikuun alusta:

“Radikaalit uudistukset … … on pantava alulle. Hallitusten on hyväksyttävä itselleen aktiivisempi rooli taloudessa. Niiden tulee nähdä julkiset palvelut investointeina eikä niinkään velvollisuutena…”

Vuoden 2019 Davosin talousfoorumissa talouseliittiä herätellyt nuori historioitsija Rutger Bregman on viehättynyt siitä, että hallituksen roolin välttämättömyys talouden takaajana nousee esiin.

Ihmiset jonottavat ruokajakelupisteeseen.Ihmiset jonottavat ruuanjakelupisteellä Johannesburgissa, Etelä-Afrikassa. Löytyykö perustulosta ratkaisua talouden epätasa-arvoon? Kim Ludbrook / EPA

Erityisesti hänen mieltään hivelee se, että asian nostaa esiin talouseliitin ikioma jäsenlehti.

“Tähän mennessä omalaatuisina pidettyjen toimien, kuten perustulo ja varallisuusvero, on oltava mukana harkinnassa”, jatkaa Financial Times kirjoitustaan ja myös sitä Rutger Bregman varmasti peukuttaa.

Tooze: Perustulokeskustelu saa odottaa

Adam Tooze ei näe juuri nyt suurta tilausta esimerkiksi keskustelulle perustulosta.

– Kaikki tarmo pannaan nyt siihen, miten akuutista kriisistä, työttömyydestä ja sen aiheuttamista sosiaalisista ongelmista päästään yli, Adam Tooze arvioi.

Mutta Rutger Bregman katsoo kauemmas ja näkee juuri julkisen ja yksityisen sektorin välisen suhteen muuttuvan.

Hän muistuttaa kuuluisasta tokaisusta koskien vuoden 2008 finanssikriisiä. Myöhemmin Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman kansiapäällikkönä toiminut Rahm Emanuel kiteytti asian sanoen: “Älä koskaan anna vakavaa kriisiä valua hukkaan.”

Rutger Bregman uskoo, että tämänhetkinen kriisi määrittää tulevia talouspoliittisia linjauksia ja valintoja.

Uusliberalismi oli aikansa radikaalia ajatteua

Kirjailija ja historioitsija Rutger Bregman katsoo tällä silmällä taaksepäin ja löytää – ehkä yllättävästikin – yhtymäkohtia uusliberalismin alkuaikojen ja tämän hetken välillä.

Vuonna 1947 joukko uusliberalistisiksi itseään kutsuvia tieteilijöitä, kuten Milton Friedman ja Friedrich Hayek, varoittivat tarmokkaasti valtion liiallisesta sotkeutumisesta talouteen ja pitivät sitä tienä uudenlaiseen tyranniaan. He olivat aikansa radikaaleja.

He katsoivat, että valtion rooli tulee minimoida. Siksi esimerkiksi koulutus ja terveydenhuolto on syytä yksityistää mahdollisimman laajalti.

Myöhemmin 1980-luvulla konservatiivipääministeri Margaret Thatcher Britanniassa ja republikaanipresidentti Ronald Reagan Yhdysvalloissa ottivat uusliberalistisen politiikan ohjenuorakseen.

Keskeisimmissä läntisissä demokratioissa menty sittemmin sillä tiellä – toki erilaisin kuorrutuksin. Mukaan on saatu myös keskusta-vasemmistolaisia hallituksia.

Ja kaikki sai alkunsa aikanaan radikaalista ajattelusta.

Mielenosoittajia koronan aiheuttamia rajoituksia vastaan Hampuburgissa 23. toukokuuta.Koronarajoituksia vastaan on osoitettu mieltä eri puolilla maailmaa. Kuvan mielenosoitus on Hampurista. Mahtaako elvytyspakettien kuorruttama talousajattelu saada ihmisiä barrikadeille?Focke Strangmann / EPA Seuratako amerikkalaisnuorten mielenliikkeitä?

Rutger Bregman löytää myös kiinnostavan yhtymäkohdan amerikkalaisnuorison ajattelussa 80-luvun alussa ja tänä päivänä.

Reaganin uusliberalistisen politiikan kiivaimmat kannattajat olivat nuoria äänestäjiä. Nykyään amerikkalaisnuorissa on enemmän sosialismin kuin kapitalismin kannattajia. Tätä taustaa vasten Yhdysvalloissa saattaa muhia muutoksen siemen.

Lisäksi Rutger Bregman näkee nyt viitteitä siitä, että nykyajan radikaalit talousajattelijat ovat pohjustamassa laajempaa muutosta.

Heidän ajatustensa tausta on paljolti vuoden 2008 finanssikriisin aiheuttamassa taloudellisessa epätasa-arvossa. Pankit pelastettiin, mutta kansoja kuritettiin säästökuureilla, jotka heikensivät terveydenhuoltoa, sosiaalietuuksia ja koulutusta.

Koronapandemian aikaansaamat valtavat pelastuspaketit ovat tuoneet vuoden 2008 jälkeiset tapahtumat mieleen. Hallituksia on neuvottu olemaan uusimatta virheitä, jotka sysäsivät ihmisiä tyhjän päälle ja köyhyyteen.

Tietysti kannattaa muistaa, että vuonna 2008 pelastettiin pankkeja, kun taas nyt pelastettavien listalla ovat lähinnä matkailu-, lentoliikenne- ja ravintolasektori.

– Jossain määrin velkavuorta hoidetaan nytkin veronkorotuksin ja menoleikkauksin, mutta pääosin hallitukset menevät velkojen varastoinnin tielle, taloushistorioitsija Adam Tooze sanoo.

Eriarvoisuus nousee talouskeskusteluun

Taloustieteilijoiden kärkikaartissa on kuitenkin joukko radikaaleja, kuten Thomas Piketty ja Mariana Mazzucato, jotka pitävät verotusta, epätasa-arvoa, koulutuksen tärkeyttä ja julkisia investointeja keskustelussa.

Rutger Bregman uskoo, että tämä keskustelu tulee poikimaan olennaisen muutoksen talousajatteluun ja olemaan osana nimenomaan uusliberalistisen ajan päättymisessä.

Valmiiksi pakattuja ruokakasseja Haagan seurakunnan ruokajakelussa.Eriarvoisuudesta tulee talouskeskustelun iso teema. Ruokakassit ja ruokajonot ovat kasvava ilmiö eri puolilla maailmaa, myös Suomessa.Henrietta Hassinen / Yle

Talouspoliittisen pohdinnan arvopohja siirtyy tavallisten ihmisten ja yhteisöjen kannalta elintärkeisiin asioihin. Eriarvoisuus nousee tärkeäksi keskustelun teemaksi.

Taloushistorioitsija Adam Tooze ei usko, että poliittinen keskustelu toimisi Yhdysvalloissa aivan näin järkiperäisesti.

– Täällä ei mennä ongelman ratkaisu edellä, vaan politiikka on osa ongelmaa. Se sitten luo eriarvoisuutta.

Innovaatioiden alkurahoitus monesti valtiolta

Rutger Bregman uskoo, että keskustelu eriarvoisuudesta johtaa pohtimaan, mistä vauraus lopulta syntyy. Hän siteeraa juuri Mariana Mazzucatoa, joka on huomauttanut, että iso osa innovaatioista on lopulta saanut alkunsa julkisen rahoituksen avittamana.

Julkista rahaa on niin Teslan, Googlen, Applen kuin muidenkin suurten nykymaailmaa muokkaavien yritysten alkupaukkuna.

Tässä valtioiden velanoton kulta-ajassa on olennaisen tärkeä myös muistuttaa siitä, että eri yliopistojen perustutkimuksen pohjalta kehitetään rokotteita ja lääkkeitä. Kun läpimurtoja on tehty, lääkeyritykset tulevat apajille, ostavat patentit ja käärivät voitot.

Siis monet edellä mainitut julkistakin rahoitusta saavat yritykset hyötyvät koulutetusta väestöstä, vakaasta kilpailuilainsäädännöstä, satamista, teistä ja tietoverkoista, joiden kautta ne levittävät tuotteitaan ja palveluitaan.

Samalla moni näistä yrityksistä siirtää voittojaan verokeitaisiin kotimaisen verotuksen ulottumattomiin. Vuosittain tämä summa on 200 miljardia dollaria.

Siksi on syytä pohtia myös verotusta ja sen oikeutusta.

Rutger BregmanKirjailija ja historioitsija Rutger Bregman näkee uusliberalistisen talousajattelun kulmakiven, itsekkyyden, vähän väistyvän. Koko uusliberalismille hän povaa kuolemaa.Horst Galuschka / AOP Kuka ja mikä tärkeää yhteisön kannalta?

Koronapandemian yksi merkittävä muutos on myös siinä, mitä sektoreita ja ammatteja ihmiset arvostavat.

Rutger Bregman piruilee kirjoituksessaan, että viime aikojen “tärkeiden työntekijöiden” listalla ei ole riskirahaston johtajia tai monikansallisia verokonsultteja. Tärkeät työläiset löytyvät kouluista, julkisesta liikenteestä ja ruokakaupoista.

Tietysti myös yleinen arvostus lääkäreitä, sairaanhoitajia ja lähihoitajia kohtaan on noussut kohisten.

Lisäksi kaikenlainen epäitsekkyys tuntuu lisääntyvän. Rutger Bregman huomauttaa, että uusliberalistisen opin yksi keskeinen ajatus oli se, että ihminen on luonnostaan itsekäs. Nyt tämä näyttää murtuvan.

Elvytys suunnattava vihreään teknologiaan

Sekä Rutger Bregman että Adam Tooze ovat samaa mieltä talousnobelisti Joseph Stiglitzin kanssa siitä, että nyt liikenevä elvytys tulee ohjata ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun ja esimerkiksi virheän teknologian tukemiseen.

– Tämä on loistava mahdollisuus siihen. Kaikki poliittinen tahto tulee nyt mobilisoida sen eteen, Adam Tooze sanoo.

Hänen mukaansa keinot ovat kaikkien tuntemat. Fossiilisesta energiantuotannosta tulee päästä eroon ja siirtyä uusiutuviin energialähteisiin. Energiatehokkuutta on parannettava kaikilla teollisuuden aloilla.

– Erityisesti tätä ajattelua tarvitaan teräs- ja sementtiteollisuudessa. Tätä tuotantoa tarvitaan paljon, kun miljardit ihmiset tahtovat oikeutetusti ulos köyhyydestä ja puutteellisista elinoloista.

Autoteollisuudella edessään mullistusten ajat

Adam Tooze uskoo, että vallankin autoteollisuudessa on edessä muutosten ajat. Esimerkiksi siirtymä polttomoottorista sähköautoon tulee nyt nopeutumaan.

– Autoteollisuus on hyvä esimerkki siitä, että korona tuo tullessaan myös luovaa tuhoa.

Toyotan tehtaalla Onnaingissa, Ranskassa työntekijät pukeutuneena kasvomaskeihin.Toyotan autotehdas Onnaingissa, Ranskassa on koko autoteollisuussektorin ohella mullistusten tiellä. Siirtymä sähköautoihin nopeutuu ja tuotantoketjut alueellistuvat, Adam Tooze arvioi.Sebastien Courdji / EPA

Autoteollisuus on myös yksi niistä aloista, joka joutuu laittamaan tuotantoketjunsa uusiksi. Sekä eurooppalaisten että yhdysvaltalaisten autonvalmistajien riippuvuus Kiinasta pyritään tulevaisuudessa minimoimaan.

Adam Tooze arvelee, että tuotanto- ja toimitusketjut muutetaan alueellisiksi. Eurooppa, Aasia ja Yhdysvallat muodostavat ikään kuin omat tuotannolliset alueensa.

– Tuotantoketjujen muutos lähtee siitä, että seuraava koronan kaltainen, geopoliittinen tai kauppasodan aiheuttama šokki ei pääse yllättämään.

Kaikilla aloilla tämä ei välttämättä merkitse kokonaan kansanvälisistä tuotantoketjuista luopumista. Olennaista Adam Toozen mukaan on se, että ketjut ovat kunkin maan kannalta hallittavissa.

Lääketeollisuus kokee saman muutoksen. Lääketuotannon ketju pyritään saamaan sellaiseen muotoon, ettei koronakriisin kaltaisia huoltovarmuuden menetyksiä pääse syntymään.

Taloushistorioitsija Adam Tooze ei usko laajaan kansallismielisen protektionismin aaltoon. Hän arvioi, että Yhdysvalloissa on kauppasodalla kalistelun ja poliittisten paineiden vuoksi viehtymystä protektionismiin.

– Sen sijaan esimerkiksi Suomi tai Saksa ovat toista maata. Maat ovat niin riippuvaisia kauppavaihdosta, että halukkuutta protektionismiin ei kannata olla.

Bregman: Uusliberalismin korvaaja haussa

Mutta vielä muutama sana 40 vuotta läntisen maailman talousajattelua hallinneesta uusliberalismista. Mikä meitä sitten odottaa sen aikakauden jälkeen?

Historioitsija Rutger Bregman ei ole itsekään varma muusta kuin siitä, että uusliberalistinen ideologia on kuolemassa.

Hänen mukaansa kukaan ei voi tietää, mikä sen korvaa.

Vallitseva koronakriisi voi suistaa meidät entistä synkempiin aikoihin. Hallitsijat voivat käyttää tilaisuutta hyväkseen ja haalia poikkeusoloissa lisää valtaa sekä rajoittaa vapauksia. Se taas kasvattaa vihan lietsontaa ja rasismia.

Asiat voivat mennä toisinkin.

Kirjailija ja historioitsija Rutger Bregman pohtii, että pandemia tuo paremman puolen ihmisestä esiin ja arvomme muuttuvat. Valta pohjaa luottamukseen, verotus solidaarisuuteen sekä investoinnit ovat kestäviä ja turvaavat tulevaisuutta.

Lue myös:

Talousnobelisti haluaa kapitalismille uuden alun (Yle Uutiset, 26.12.2019)

How coronavirus almost brought down the global financial system (Guardian, 14.4.2020)

The neoliberal era is ending. What comes next? (The Correspondent, 14.5.2020)

Kiinan ja Yhdysvaltain jännitteet tulivat jäädäkseen (Yle Uutiset, 24.5.2020)

EU-komissio esittää 750 miljardin jälleenrakennusrahastoa (Yle Uutiset, 27.5.2020)

Koronakäänne alkaa näkyä myös yrityksissä: Korona ei ole ongelma, sanoo jo joka neljäs yrittäjä

12 tuntia 23 min sitten

Koronan aiheuttama piina yrityksille alkaa hiukan hellittää.

Suomen yrittäjien tekemän kyselyn mukaan joka neljäs yrittäjä sanoo, että korona ei aiheuta yritykselle ongelmia.

Yrittäjäjärjestö on kysynyt koronan vaikutuksia neljä kertaa maaliskuun puolivälin jälkeen. Nyt saatu tulos on myönteisin tähän mennessä.

Onko koronavirus aiheuttanut yritykselle ongelmia?Samuli Huttunen / Yle

Maaliskuussa vain 22 prosenttia sanoi, että koronavirus ei ole aiheuttanut yritykselle ongelmia, huhtikuun alussa sitä mieltä oli 21 prosenttia ja huhtikuun lopulla enää 20 prosenttia vastaajista. Nyt toukokuun lopulla tehdyssä kyselyssä määrä on kasvanut 25 prosenttiin.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta valtaosa yrittäjistä sanoo koronan aiheuttavan edelleen ongelmia. Mutta ongelmia kokevien yrittäjien määrä on kuitenkin hiukan pienempi kuin kahdessa viime kyselyssä. Nyt ongelmia on 73 prosentilla vastaajien edustamissa yrityksissä. Määrä oli suurimmillaan 76 prosenttia. Ensimmäisessä, maaliskuun puolivälin kyselyssä lukema oli sama kuin nyt.

Kriisin tässä vaiheessa yrittäjille on kirkastunut entistä selvemmin, miten se kohtelee omaa yritystä. En osaa sanoa -vastauksien määrä on pudonnut viidestä prosentista kahteen.

Kymmenesosa: yritys kaatuu

Yrittäjäjärjestö on mitannut kolmessa kyselyssään myös perimmäistä kysymystä: selviääkö yritys koronakriisistä.

Huhtikuun alussa yrityksen kaatumista piti mahdollisena 17 prosenttia vastaajista. Nyt synkimpien vastaajien määrä on laskenut 10 prosenttiin.

Miten koronakriisi vaikuttaa yrityksen tulevaisuuteen?Samuli Huttunen / Yle

Yritykseni selviää tai yritykseni ehkä selviää, sanoo nyt 89 prosenttia vastaajista. Huhtikuun alussa näin vastasi vain 83 prosenttia.

Runsas viidesosa yrityksistä on kääntynyt pankin puoleen koronatilanteen takia. Tavallisimmin se on tarkoittanut lykkäyksen pyytämistä lainojen lyhentämiseen. Vastaajien mukaan lykkäystä on yleensä myös saatu, jos sitä on pyydetty.

Suomen yrittäjien kyselyyn vastasi 1 008 pienen ja keskikokoisen yrityksen edustajaa. Vastaukset kerättiin 19.–25.5.

Bruttokansantuote ja vienti jatkoivat laskuaan alkuvuonna, Tilastokeskus: Suomen talous on taantumassa

13 tuntia 41 min sitten

Suomen bruttokansantuotteen volyymi pieneni tammi–maaliskuussa 0,9 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä, selviää Tilastokeskuksen ennakkotiedoista.

Tilastokeskus kirjoittaa Suomen kansantalouden olevan taantumassa, sillä bruttokansantuote on laskenut kahdella perättäisellä vuosineljänneksellä.

Vuoden takaiseen verrattuna laskua oli 1,1 prosenttia työpäiväkorjatussa bruttokansantuotteessa.

Viime vuoden loka–joulukuussa bkt pieneni 0,6 prosenttia edeltäneestä neljänneksestä, mutta vuoden takaiseen verrattuna oli kasvanut 0,5 prosenttia.

Viennin ja yksityisen kulutuksen volyymi laskivat

Tammi–maaliskuussa viennin volyymi supistui samojen ennakkotietojen mukaan 7,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 8,5 prosenttia vuodentakaisesta. Tuonti väheni 3,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 4,1 prosenttia vuoden takaisesta.

Yksityisen kulutuksen volyymi pieneni tammi–maaliskuussa 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä mutta kasvoi 0,1 prosenttia vuoden takaisesta.

Kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit vähenivät 0,5 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,4 prosenttia vuoden takaisesta.

Volyymilla Tilastokeskus tarkoittaa tietoa, josta hintojen muutosten vaikutukset on poistettu.

Lue lisää:

Etlan ennuste on synkkä: Bruttokansantuote laskee tänä vuonna 8 prosenttia, vienti lähes viidenneksen

Vienti romahtaa koronakriisin myötä, mutta kuinka paljon? Asiantuntijat: Pohjakosketus on vasta edessä

Teollisuuden tilaukset ja tuotannon määrä hiipuivat tammikuussa hieman – Pieni valon pilkahdus oli kemianteollisuus

Eurooppa-kirje: Eurooppa ottaa paikkansa – Luvassa kovaa vääntöä rahasta, kun EU-maita autetaan uuteen kuntoon

14 tuntia 23 min sitten

Kolmen kuukauden Euroopan laajuinen koronasulku on hämmentänyt ihmisiä. Yhtäältä on odotettu EU:n yhtenäisiä ohjeita, toisaalta jäsenmaat ovat nopeassa kriisitilanteessa toimineet niin kuin omilta poliitikoilta on oikeus odottaa, maakohtaisesti.

Keskiviikko oli lähtölaukaus normaaliin ainakin poliittisesti. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli komission koronaviilatun ehdotuksen unionin tulevien vuosien budjetista ja jälleenrakennusrahastosta. 1 850 miljardia euroa on iso summa rahaa.

Bryssel ja Belgia ovat palautumassa entiselleen. EU-parlamentin täysistuntosalikin näytti lähes normaalilta, kun von der Leyen julkisti koronapakettinsa. Esitystä seurasi paikan päällä koko komissio, poliittisten ryhmien puheenjohtajat ja jo iso joukko europarlamentaarikkoja. Ainoat epänormaalit elementit olivat maskit ja turvavälit. Etätyö on edelleen sääntö sekä komissiossa että parlamentissa. Iltapäivällä komission pihalla oli jo iso joukko tiedotusvälineitä haastattelemassa komissaareja kasvotusten, tietysti turvaväliä noudattaen.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ilmoitti koronapaketin julkistuksen jälkeen, että EU:n huippukokous pidetään suunnitellusti vain päivällä kutistettuna 19. kesäkuuta. Toteutuuko huippukokous fyysisesti saman pöydän ääressä vai etänä videoyhteyden välityksellä on vielä auki. Kaikki riippuu korona- eli turvallisuustilanteesta.

Kun EU-maat avaavat pikkuhiljaa elämäänsä, kulkurajoitteita, taloutta ja sosiaalista elämää, avautuu myös yhteinen politiikan teko.

Koronapandemian tuhojen korjaaminen on pitkä tie. Odotan ilolla ja innolla poliittisia keskusteluja jäsenmaissa ja niiden kesken, koska se on normaalia.

Taloudelliset korjaustoimet vaativat suuria päätöksiä, ehkä jopa poliittisia uhrauksia.

Kun armeijakielellä puhutaan, että “ketään ei jätetä”, niin kysyn voiko se päteä myös siviilielämän kriisitilanteessa. Koko Euroopan etua ajava komissio tuntuu ajattelevan niin, mutta ovatko jäsenmaat samaa mieltä – siitä lisää tulevina kuukausina.

Tämä juttu on osa perjantaisin ilmestyvää Eurooppa-uutiskirjesarjaa. Voit tilata kirjeen suoraan sähköpostiisi tästä linkistä.

Alta voit lukea EU-toimituksen poimintoja viikon oleellisista eurooppalaisesta keskustelusta ja yhden suosituksen historia-aiheesta. Lopussa kerron vielä, mitä ensi viikolla tapahtuu.

#SOMESSA: Eliitti porskuttaa, tavallinen kansa eristäytyy korona-aikoina Britanniassa

Laskussa: Koronakieltojen rikkominen! Britannian pääministerin Boris Johnsonin avustaja Dominic Cummings ajeli vaimonsa ja lapsensa kanssa satojen kilometrien matkan Cummingsin maatilalle aikana, jolloin hallitus ohjeisti kansaa pysymään kotonaan ja olemaan matkustelematta. Cummingsin piittaamattomuudesta on noussut valtava kohu niin somessa kuin perinteisessäkin mediassa. Cummingsin selittelyä oli kiusallista katsella maanantain tiedotustilaisuudessa.

Twitter-päivityksissä on ollut tällä viikolla sekä Cummings-vitsejä että surullisia tarinoita siitä, miten tavalliset britit ovat joutuneet kärsimään koronaeristyksessä. Ylläolevassa viestiketjun palasessa James Ker-Lindsay kertoo 99-vuotiaana kuolleesta isoäidistään. Ker-Lindsay on katkea Cummingsille, koska hänen perheensä noudatti hallituksen tiukkaa määräystä, ja isoäiti kuoli yksinään eristyksissä.

Häikäilemättömänä poliittisena strategina tunnettu Cummings on keskeinen vaikuttaja Johnnsonin hallinnossa. Hän hääri taustalla myös brexit-kampanjassa. Cummingsin liikkeitä korona-aikana on puitu niin perinpohjaisesti, että Johnson kehotti kansaa jo siirtymään uusiin aiheisiin.

#FAKTA: Euroopan maat ovat yksinään vain laihoja viipaleita maailmantaloudesta Tilastografiikka maailman suurimmista talouksista.Harri Vähäkangas / Yle

Kuluneen viikon suurin Eurooppa-uutinen on ollut raha. EU-komissio esitteli vihdoin keskiviikkona esityksensä sekä unionin yhteiseksi seitsenvuotiseksi budjetiksi (1 100 miljardia euroa) että uudeksi elpymisrahastoksi (750 miljardia). Rahastosta suurin osa rahoitetaan jäsenmaiden yhdessä takaamasta ja maksamasta lainasta.

EU:sta halutaan nyt tehdä aiempaa vahvempi toimija maailmanlaajuisesti. Yksi syy, miksi Saksa kääntyi tukemaan yhteisvastuullista velkaa, on Euroopan raaistuva kilpailu Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa. Saksan liittokansleri Angela Merkel selitti yhteistä velanottoa sillä, että koronakriisistä ei nousta yksin eikä kansallisvaltiolla ole yksin tulevaisuutta. Tämä näkyy oheisesta grafiikasta. Vaikka Saksa on Euroopan suurin talous, ilman EU:ta se olisi vain kääpiö kahden maailmanmahdin jaloissa.

TÄRKEITÄ ASIOITA EDESSÄ: Mitä Suomi EU:lta haluaa, mikä on meille olennaista? EU-lippuAurinko heijastui EU-lipun läpi Bukarestissa Romaniassa Eurooppa-päivänä 8. toukokuuta.Robert Ghement / EPA

Ollako vai eikö, siinä pulma. Näin pohtii Hamlet, Tanskan prinssi, William Shakespearen kirjoittamassa tragediassa. Hamlet epäröi ryhtyä päättäväiseen toimintaan kuolemanpelkonsa vuoksi.

Sitaatti sopii nyt myös suomalaisten poliittisten päättäjien suuhun, kun he pohtivat kantojaan syvenevään EU-yhteistyöhön.

EU-komissio esitteli toissapäivänä uuden elpymisrahaston toimintaperiaatteita. Koska jäsenmaat ottavat alkaisivat vastaisuudessa laskea liikkeelle yhteisiä velkakirjoja, EU-yhteistyö syvenisi aivan uudelle tasolle.

Suomi voisi saada rahastosta 3,5 miljardia euroa avustuksena, jota ei pitäisi maksaa takaisin. Tulisiko Suomesta lopulta saaja vai maksaja, sitä on vaikea tarkalleen laskea. Lue täältä, miksi.

Entä onko komission elpymisrahastoesitys poliittisesti mahdollinen tai oikeudellisesti EU-sopimusten mukainen? Olisiko rahasto Suomelle hyödyllinen? Kysymyksiä pohtivat Politiikkaradion keskustelussa eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr.) ja kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.) toimittaja Tapio Pajusen kanssa.

Brysselin koneessa puhutaan siitä, minkälainen tuki koronasta kärsiville EU-maille olisi Suomen kannalta järkevintä. Haastateltavana on työelämäprofessori Vesa Vihriälä Helsingin yliopistosta ja toimittajana Maija Elonheimo.

EU:n kesästä on tulossa erittäin kiireinen, koska kesä–heinäkuussa pitäisi sopia paitsi unionin omasta rahankäytöstä myös Britannian EU-eroon liittyvistä kysymyksistä. Pääministeri Boris Johnson tapaa EU-johtajat kesäkuussa. Eurooppa-kirjeen toimitus piirtää rastin seinään, jos kauppasopimus syntyy tuolloin!

Dunkirk / Dunkerque kartta: evakuointireititTiina Paju / Yle

Dunkerque on pohjoisranskalainen kaupunki, jonka kerrostalojen reunustama merenrantabulevardi muistuttaa belgialaisia rantoja. Se sijaitseekin vain kymmenen kilometriä Belgian rajalta. Kaupunki tunnetaan parhaiten "Dunkerquen ihmeestä" eli operaatio Dynamosta, josta on tullut kuluneeksi 80 vuotta. Mistä on kyse? Lue täältä lisää.

ENSI VIIKOLLA: EU-maat käsittelevät rahaesityksiä ensimmäisen kerran yhdessä

Hallituksen EU-ministerivaliokunta pui komission tukipakettiestitystä sekä tänään perjantaina että ensi viikon keskiviikkona. Myös eduskunta käsittelee esitystä keskiviikkona 3. kesäkuuta.

Samana päivänä kokoontuvat myös jäsenmaiden EU-lähettiläät hieromaan sopua rahankäytöstä. Suomen kannan pitäisi olla selvillä viimeistään 9. kesäkuuta, jolloin pidetään EU-maiden talousministerien Ecofin-kokous.

Maanantaina käynnistyy neljäs ja viimeinen neuvotteluviikko EU:n ja Britannian välillä tulevasta suhteesta. Britannia ei aio pyytää jatkoa siirtymäkaudelle eikä taipua EU:n vaatimuksiin käytännössä missään. EU taas ei aio päästää Britanniaa nauttimaan sisämarkkinoistaan ilman sääntöjä ja vedenpitäviä sopimuksia. Tällä hetkellä Britannian sopimukseton ero EU:sta näyttää toteutuvan vuoden lopussa.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi.

Yritykset haluavat tukia – jättimäiset lainojen takaukset jäivät käyttämättä

16 tuntia 23 min sitten

Valtion omistaman erityisrahoituslaitoksen Finnveran lainojen takausvaltuudet nostettiin koronakriisin alkumetreillä jättimäiseeen 12 miljardiin euroon.

Hallituksen periaatteena oli, että valtio takaa ja pankit jakaa rahoitusta kriisistä kärsiville yrityksille.

Finnveran 12 miljardin lainatakauspotista on kuitenkin otettu käyttöön alle 700 miljoonaa euroa. Uusien lainojen takauksia on myönnetty noin 4600 yritykselle.

Finnveran valtuudet lainojen takauksiin ja myönnetyt takauksetSamuli Huttunen / Yle

Työ- ja elinkeinoministeriössä myönnetään että pieleen meni.

– Uskoimme maaliskuussa, että yritykset tarvitsevat käyttöpääomaluottoa varten takauksia Finnveralta. Ajatus siitä, että Finnvera takaa ja pankit jakaa ei selvästikään ole toiminut, sanoo kansliapäällikkö Jari Gustafsson työ- ja elinkeinoministeriöstä.

n kansliapäällikkö Jari Gustafsson.ansliapäällikkö Jari Gustafsson myöntää, että yritykset eivät toimineet niin kuin ministeriössä oli ajateltu.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Yritykset eivät siis rynnänneet kolkuttelemaan pankkien ovia saadakseen lainaa kulujen maksamiseen. Alkoi poru siitä, että tukipaletti ei riitä.

– Kun kriisi venyi, niin sitten tätä instrumenttiä ei olekaan käytetty ja pääasialliseksi instrumentiksi on tullut tukien tekeminen, Gustafsson sanoo.

Finnveran takausten rinnalle sorvattiin Business Finlandin ja Ely-keskusten kehittämistuet ja kuntien yksinyrittäjätuki. Niitä on hakenut jo noin 80 000 yritystä. Lisäksi ravintolat saivat oman tukensa ja tulossa on vielä toimialasta riippumaton kustannustuki.

Lue lisää: Kehittämisavustusten hakemisella alkaa olla kiire – Business Finlandin ja Ely-keskusten haut loppumassa

Takausvaltuuksien nostoa pidettiin ylimitoitettuna myös Finnverassa.

– Kyllä meidän oma arviomme oli, että se alkuperäinen valtuuskin olisi tässä kriisissä riittänyt eli 4,2 miljardia, jota oli 2 miljardia euroa käyttämättä, sanoo liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä Finnverasta.

Takausvaltuuksien ylimitoittamisella hallitus ilmeisesti hausi rauhoitella markkinoita.

– Meidän käsityksemme on, että haluttiin antaa selkeä viestiä siitä, että tämä tulee riittämään ja riittämään vielä kriisin eri vaiheissa, Heinilä sanoo.

Takauksille voi vielä olla tarvetta

Alkuvaiheessa kriisiä takauksia hakivat lähinnä pienet yritykset. Nyt takausten kysyntä on kasvanut myös suuremmissa yrityksissä.

– Valtuuksien kannalta on olennaista se mitä tapahtuu teollisuudessa loppuvuodesta. Siellä on ollut varsin hyvä tilaustilanne kesään asti, mutta loppuvuoden osalta on suurta epävarmuutta, Heinilä kertoo.

Lainatakausten koko voi siis kasvaa nopeastikin.

– Kun puhutaan keskisuurista ja suuremmista yrityksistä niin silloin euromäärä voi olla jo yhdellä yrityksellä enemmän kuin kaikilla näillä pienillä yrityksillä on yhteensä, Heinilä kuvailee.

Kehittämistukien potista puolet vielä jäljellä

Business Finlandin ja Ely-keskusten kehittämisavustuspotista on käytössä nyt noin puolet.

Hakemuksia on vielä paljon käsittelyssä, mutta Business Finland ja Ely-keskukset myöntävät kehittämistukiaan kuitenkin enää vähän aikaa. Ne tukimuodot ajetaan alas, kun hallitus saa yleistukensa eli kustannustukensa jakoon.

Koronarahoitus yrityksille ja myönnetyt tuetSamuli Huttunen / Yle

Jääkö tukia yli?

– En usko, että jää yli. Luulen, että menee aika tasan kun ikkuna umpeutuu, sanoo Gustafsson.

Business Finlandin käytettävissä oleva potti on ollut 800 miljoonaa euroa. Yrityksille summasta on myönnetty vasta noin puolet.

– Meillä sellainen näkymä, että mennään tasaisesti loppuun. Jos tulee hakupiikki, niin sitten nähdään tarvitaanko rahoitusta lisää, sanoo johtaja Reijo Kangas Business Finlandista.

Ely-keskuksilla jaossa on ollut 400 miljoonaa euroa. Yrityksille siitä on maksettu vasta vajaat 130 miljoonaa euroa.

– Jos keskimääräistä lukujen matematiikkaa käyttää, niin voi jäädä vähän vajaaksi. 400 miljoonasta voi siis jäädä jotain käyttämättä, laskee Ely-keskuksia seuraava alueet ja kasvupalvelut -osaston osastopäällikkö Marja-Riitta Pihlman työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Ylimääräinen raha palautuisi valtiolle, jolla toki käyttökohteita riittää.

– Se palautuisi valtiolle muihin kohteisiin, vaikkapa uuden kustannustuen rahoittamiseen, Pihlman arvioi.

Kuntien jakamasta yksinyrittäjän tukipotistakin iso osa on vielä jakamatta. Hakemuksia on tullut noin 26 000 ja 2000 euron tuki on myönnetty jo noin 18 000 yksinyrittäjälle.

Osalla kunnista haku on kuitenkin vasta käynnistynyt.

Työ- ja elinkeinoministeriön tilannekuvakatsauksessa arvioitiin, että valmius tukea 125 000 yksinyrittäjää tulee riittämään.

EU:n elvytysrahastosta kertyisi jokaiselle suomalaiselle 2 200 euroa vastuita – yhteissumma on hävittäjäkaupan luokkaa

To, 28/05/2020 - 20:38

EU-komission esittämä 750 miljardin euron elvytysrahasto kuulostaa pakahduttavan suurelta.

Suomen bruttokansantuote oli viime vuonna 240 miljardia euroa eli noin kolmasosa EU:n elpymisrahaston koosta.

Koronaelvytykseen käytetään kuitenkin maailmassa nyt niin hillittömiä summia, että EU-pakettikin kalpenee.

EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta elpymisrahasto on vain viisi prosenttia. Esimerkiksi Yhdysvaltain finanssipoliittinen elvytys on 15 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Saksa tukee yrityksiä huimalla 1 200 miljardin euron tukipaketilla. Ranska auttaa autoteollisuutta kahdeksan miljardin euron arvoisella tukipaketilla.

Tosin kansallisista elvytysruiskeista ylivoimainen osa on takauksia, kun taas EU aikoo antaa suurelta osin suoria tukia.

tSamuli Huttunen / Yle Suomen vastuut hävittäjäkaupan mittaluokkaa

Elpymisrahastosta 500 miljardia euroa aiotaan jakaa avustuksina ja 250 miljardia euroa lainoina.

EU-komissio ottaa jäsenmaiden nimissä elvytykseen rahoitusmarkkinoilta lainaa 750 miljardia euroa. Vakuutena on EU:n budjetti.

Suomen vastuut summasta ovat yli 12 miljardia euroa. Suomalaista kohti laskettuna summa olisi näin 2 200 euroa.

Osa summasta on kuitenkin takauksia. 250 miljardin euron lainat saajamaat maksavat todennäköisesti pois, jolloin takausvastuu ei toteudu.

Suomen osuus avustuksina annettavien tukien – joita on yhteensä siis 500 miljardia euroa – lainanlyhennyksistä olisi noin 8,5 miljardia euroa tulevina vuosikymmeninä

Suomen osuus lasketaan samassa suhteessa kuin Suomi maksaa jäsenmaksua EU-budjettiin. Suomen maksuosuus on 1,7 prosenttia bruttokansantulosta.

Kuvassa hengityssuojainta käyttävä nainen katsoo Rodinin Ajattelija-patsasta Berliinissä.Elpymisrahastosta 500 miljardia euroa aiotaan jakaa avustuksina ja 250 miljardia euroa lainoina. Hengityssuojaa käyttänyt nainen tarkasteli Rodinin Ajattelija-patsasta Berliinissä 12. toukokuuta, kun museot avasivat uudelleen ovensa.John Macdougall / AFP

Mittaluokkaa voi verrata Suomen suurimpaan julkiseen hankintaan hävittäjäkauppoihin, joihin on varattu 10 miljardia euroa.

EU-lainaa aletaan kuitenkin lyhentää vasta vuonna 2028 alkaen ja maksuaikaa on aina vuoteen 2058 asti. Korkomenot ovat luottokelpoisuudeltaan erinomaisella EU:lla pienet.

EU-laina saattaa myös olla kuten valtion laina, jota järjestellään uudelleen eikä välttämättä makseta kokonaan pois.

Muut maat joutuvat maksajiksi vain, jos jokin maa jättää vastuunsa hoitamatta. Tähän mennessä niin ei ole käynyt.

Suomi saisi 3,5 miljardia avustuksia

Komission ekonomistit ovat laskeneet kuinka kovasti koronakriisi on koetellut jäsenmaita. Sen perusteella on laskettu alustavasti kuinka paljon kukin maa 750 miljardin euron paketista saa.

Italia ja Espanja ovat tuensaajien kärjessä. Esimerkiksi Italia olisi saamassa liki 82 miljardia euroa avustusta ja 90 miljardia euroa lainaa.

Suomi on saamassa 3,5 miljardia euroa avustuksia. Lainaa Suomelle ei ole laskettu.

Tämän perusteella Suomen nettomaksuosuus olisi noin prosentti 750 miljardista eli 7,5 miljardia

Suomi siis maksaa 1, 7 prosenttia ja saa takaisin 0,7 prosenttia. Luvut kertovat tässä vaiheessa vasta suuruusluokasta.

Yhteisvelka ja ilmainen apu nostattavat kiistoja

EU:n elvytyspaketista on noussut suuri meteli varsinkin siksi, että komissio ottaa jäsenmaiden nimissä yhteistä velkaa.

Esimerkiksi eurobondeja on EU:ssa vastustettu henkeen ja vereen vuosikaudet. Ne olisivat euromaiden yhteisiä joukkovelkakirjalainoja. Nyt yhteisvastuullisuus tuli toista kautta, kun Saksan liittokansleri Angela Merkel taipui Ranskan presidentin Emmanuel Macronin rahastoehdotukseen.

Lisäksi rahaa jaetaan avustuksina, eikä rahoitus edellytä jäsenmaalta samanlaista hevoskuuria kuin eurokriisin yhteydessä.

Tuolloin esimerkiksi Kreikka joutui sitoutumaan tiukkaan säästöohjelmaan.

Myös eurokriisin yhteydessä maat ottivat yhteistä velkaa, mutta summa oli elvytysrahastoon verrattuna pieni ja hukkui muuhun huoleen euroalueen selviytymisestä.

Ilmaisen rahan pelätään myös kannustavan maita lepsuun taloudenhoitoon.

Tummanpuhuvassa kuvassa nainen pyöräilee Pariisissa.EU:n elvytyspaketista on noussut suuri meteli varsinkin siksi, että komissio ottaa jäsenmaiden nimissä yhteistä velkaa. Nainen käytti hengityssuojaa pyöräillessään Pariisissa toukokuun puolivälissä.Martin Bureau / AFP

Elvytyspaketin yhteydessä on myös herätelty huolta, että tukiraha valuu saksalaisille ja ranskalaisille pankeille, joilla on tiettävästi saatavia Italiasta.

Eurokriisin aikaan Saksa ja Ranska olisivat todennäköisesti joutuneet pelastamaan pankkejaan, jollei Kreikka olisi saanut hätäapua.

Elvytysrahastosta voi nytkin päätyä välillisesti apua pankeille. Avustus pienentää todennäköisuutta, että Italian valtiolainoja jouduttaisiin kirjaamaan alas pankkien taseissa sijoituksina.

Elvytyksen kokonaisuudessa tätä ei nähdä merkittävänä haittana tai kilpailun vääristäjänä.

Suoraan pankkien tukemiseen rahaa ei voi käyttää.

Kehittämisavustusten hakemisella alkaa olla kiire – Business Finlandin ja Ely-keskusten haut loppumassa

To, 28/05/2020 - 15:30

Hallitus ilmoitti toukokuun puolessavälissä, että yrityksille tulee toimialasta riippumaton kustannustuki. Tuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi koronaviruksen vuoksi ja joilla on ollut vaikeuksia sopeuttaa kustannuksia muuttuneeseen tilanteeseen.

Samalla hallitus linjasi, että toimialasta riippumattoman kustannustuen myötä Ely-keskusten ja Business Finlandin myöntämien kehittämisavustuksien haut suljetaan.

– Hallitus keskustelee kustannustuesta vielä ensi viikolla, joten se voisi tulla aikaisintaan voimaan 15. kesäkuuta. Business Finlandin ja Ely-keskusten hakemusinkkunat ovat auki siihen asti kun kustannustuki tulee voimaan, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson.

Yrityksillä alkaa siis olla kiire hakea kehittämisavustuksia jos pitää niitä parempana vaihtoehtona kuin tulossa olevaa yleistukea.

Yritykset luvataan pitää ajantasalla siitä milloin avustusten hakeminen päättyy.

– Kun hallituksen esitys kustannustuelle annetaan, niin siitä noin kaksi viikkoa pitää vielä olla haku auki että yrityksillä jää aikaa vielä harkita, sanoo Ely-keskuksia seuraava osastopäällikkö Marja-Riitta Pihlman työ- ja elinkeinoministeriöstä.

– Ilmoitamme tarkemmin aikataulusta. Ei siihen mitään äkkipysäytystä tule, sanoo johtaja Reijo Kangas Business Finlandista.

Kehittämisavustuksia hakenut 54 000 yritystä

Business Finlandin suunnittelu- ja kehittämisavutuksia on hakenut jo lähes 27 000 yritystä ja myönteisen päätöksen saaneita on lähes 12 000.

– Hakumäärät ovat laskeneet tasaisesti, mutta meidän ja elyjen yhteenlasketut hakumäärät kertovat, että tarvetta on ollut, kertoo Kangas Business Finlandista.

Ely-keskuksiin avustushakemuksia on tullut runsaat 27 000 ja myönteisen päätöksen niistä on saanut lähes 11 000.

Päivittäinen uusien hakemusten määrä on pudonnut myös Ely-keskuksissa. Alkuvaiheessa hakemuksia tuli jopa 2000 päivässä.

– Tasaantunut on. Semmoiseen 200-300 hakemukseen päivässä, kertoo osastopäällikkö Pihlman työ- ja elinkeinoministeriöstä.

YritystukihakemuksetSamuli Huttunen / Yle

Myös kuntien myöntämä 2000 euron yksinyrittäjätuki on osoittautunut suosituksi. Vaikka osa kunnista on saanut hakusivustot auki vasta äskettäin, niin hakemuksia kuntiin on tullut noin 26 000 kappaletta ja rahaa on myönnetty noin 18 000 hakijalle. Tuen hakuaika on voimassa syksyyn asti.

Yhteensä tukia ja avustuksia on siis hakenut 80 000 yritystä. Rahaa saaneita on lähes 40 000.

Työ- ja elinkeinoministeriön mielestä hakemusten hurja määrä osoittaa, että tarvetta on ollut ja että apu on myös osunut kohteeseen.

– Näyttää siltä, että ne alat jotka ovat eniten kärsineet vahinkoa kuten matkailu, ravintola ja kuljetus ovat olleet tukien saajien joukossa paremmin edustettuna kuin muut alat, sanoo kansliapäällikkö Gustafsson.

Gustafsson ei kuitenkaan usko, että kesäkuun alkupuolella tulisi vielä Business Finlandiin tai Ely-keskuksiin hakemuspiikkiä tai että hakemuksia vedettäisiin pois, kun kustannustuen ehdot selviävät.

– Ne jotka eniten ovat kärsineet ovat joko jättäneet hakemuksen tai saaneet sen ja se voi vaikuttaa myös kustannutukea hakevien määrään. Siihen en kuitenkaan usko, että yritykset ryhtyisivät valitsemaan näiden kahden välillä. Siinä ei olisi järkeä, koska pyrimme siihen, että ylikompensaatiota ei synny.

Toisin sanoen esimerkiksi Business Finlandin kehittämisavustusta saanut yritys voi hakea myös kustannustukea, mutta sitä myönnettäessä jo saatu tuki otetaan siinä huomioon.

Kriisi siirtymässä uuteen vaiheeseen

Finnverasta yritykset eivät ole voineet hakea avustusta tai tukea, vaan lainojen takauksia ja Finnveran takaamien lainojen lyhennysvapaita.

Lyhennysvapaita on myönnetty nyt noin 8000 yritykselle. Uusia Finnveran takaamia lainoja on puolestaan saanut noin 4600 yritystä.

Hakemuksia tuli aluksi etenkin pieniltä yrityksiltä. Näkymät alkavat kuitenkin synkentyä myös isommilla yrityksillä.

– Nyt haetaan kaksinkertaisia euromääriä kuin kriisin alkuvaiheessa, Heinilä kertoo.

Heinilä katsookin kriisin siirtyneen uuteen vaiheeseen.

– Nyt on käynnistymässä kriisin toinen vaihe, jossa rahoitusta tarvitsevat keskisuuret ja sitä suuremmat yritykset. Arvioimme tämän vaiheen huipun osuvan loppuvuoteen kun teollisuusyritysten rahoitustarpeet tulevat kasvamaan, kertoo liiketoimintajohtaja Juuso Heinilä Finverasta.

Mutta sen jälkeen edessä on vielä kolmas vaihe, jossa Finnveran saama 10 miljardin euron lisä takausvaltuuksiinsa voi tulla tarpeeseen. Kasvuun kampeavat yritykset tarvitsevat usein lainaa tilanteessa, kun niiden luottoluokitukset ovat heikentyneet. Pankeissa tilaa ei katsota suopeasti.

– Kolmas ja hyvin merkittävä vaihe on talouden jälleenrakentaminen. Siinä Finnveran tehtävänä on turvata rahoituksen keinoin uuden kasvun edellytykset. Tulemme tässä vaiheessa toimimaan monipuolisesti ja käyttämään tarvittaessa myös omia suoria lainoja, Heinilä sanoo.

Lomautusten määrä vakiintunut korkealle tasolle vapun jälkeen

Lomautusten määrä on pysähtynyt toukokuussa korkealle tasolle. TEMin mukaan lomautettujen määrä alkoi kasvaa maaliskuun puolessa välillä ja kiivain kasvuvaihe oli huhtikuun alkupuolella.

Muusta kuin lomautuksesta johtuva työttömyys ei ole lisääntynyt läheskään samaan tahtiin kuin lomautettujen määrä.

Myös muusta kuin lomautuksista johtuva työttömyyden kasvu on pysähtynyt vapun jälkeen.

Helmikuun lopussa kokoaikaisesti lomautettuja työttömiä työnhakijoita oli 18 800. Maaliskuun lopussa heitä oli 65 300 ja huhtikuun lopussa 163 700. Tiistaina heitä oli 162 000, eli toukokuun aikana heidän määränsä on jopa supistunut hieman.

Muusta kuin lomautuksista johtuva työttömyys on kasvanut 40 000 hengellä helmikuun lopusta lähtien. TEMin mukaan yt-neuvottelut eivät näin ollen ole realisoituneet täydellä voimallaan ainakaan vielä irtisanomisina, vaan lomautukset toimivat puskurina.

Lue lisää:

Ministeri Lintilä puolustaa kehitystukien jakamista: Ei se riitä, että satuilee Business Finlandiin jonkin tarinan ja saa sillä tuen

Analyysi: Ainutlaatuinen verovarojen jako yritysten pelastamiseksi alkaa pian – osingonjako voi vielä kuumentaa tunteet

Valtiokonttorin pääjohtaja uudesta kustannustuesta: Tämä tuki ei saa millään tavalla ruokkia harmaata taloutta Suomessa

Lintilä kotimaan matkailua koskevasta väännöstä: ”On absurdia, että Tuomiokirkon edessä on terassi, mutta mökille ei saa mennä”

To, 28/05/2020 - 15:16

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) laittoi torstaina päivällä järjestykseen hallituksen linjaukset kotimaan matkailun avaamisesta. Päätöstä uudesta suosituksesta on odoteltu "lähipäivinä", mutta ministeri Lintilä haluaa tehdä muutoksen nopeammin.

– Pitäisin lähinnä absurdina sitä tilannetta, että meillä voi olla [Helsingin] Tuomiokirkon edessä terassi täynnä porukkaa, mutta sitten hallitus ilmoittaisi, että älkää menkö mökille, Lintilä tokaisi Ylen haastattelussa eduskunnassa.

Torstaina aamulla pidetyssä sosiaali- ja terveysministeriön tiedotustilaisuudessa kehotettiin vielä välttämään matkailua kotimaassa eli noudattamaan voimassa olevaa hallituksen suositusta.

Lintilä pitää suositusta aikansa eläneenä ja on valmis valmistelemaan asiasta uuden suosituksen pikavauhtia, koska monia muitakin rajoituksia ollaan helpottamassa ensi viikon alusta alkaen.

– Toivon, että suositus saataisiin voimaan jo aikaisemmin kuin ensi maanantaina. Tätä dramatisoidaan nyt hieman liikaa. Kansalaiset osaavat järkeillä aivan itse sen, kuinka he mökkeilevät tai matkailevat Suomessa. Pitää muistaa, että matkailua kotimaassa ei ole missään vaiheessa kielletty, Lintilä sanoo.

Ylen haastattelussa ei käynyt täysin selväksi vielä se, että onko matkailusuosituksen lieventämisestä jo täysi yhteisymmärrys hallituksen keskuudessa.

Ylen tietojen mukaan uudesta suosituksesta kerrottaisiin kuitenkin mahdollisesti jo huomenna perjantaina.

SAS:lle ja Norwegianille molemmille yli kolmen miljardin kruunun tappiot alkuvuonna

To, 28/05/2020 - 12:51

Pohjoismaiset lentoyhtiöt SAS ja Norwegian kertovat kumpikin miljardien kruunujen tappioista päättyneellä edellisellä vuosineljänneksellä.

SAS:n neljännesvuosi helmikuusta huhtikuuhun oli 3,7 miljardia Ruotsin kruunua (350 miljoonaa euroa) tappiollinen, yhtiö kertoo.

Norwegian puolestaan kertoo 3,3 miljardin Norjan kruunun (300 miljoonan euron) tappiosta vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Lue myös:

Kiinalaisista Norwegianin suuromistaja – onko se merkki kiihtyvästä Euroopan valloituksesta?

Kiinasta tulee Norwegianin suuromistaja

Nissanille yli kuuden miljardin dollarin tappiot, sulkee 3 000 työntekijän tehtaan Espanjassa

To, 28/05/2020 - 12:43

Japanilainen autovalmistaja Nissan kertoo edellisen tilivuotensa päättyneen yli 6,2 miljardia dollaria (5,6 miljardia euroa) tappiolle. Kyseessä on yhtiön ensimmäinen tappiollinen tilivuosi sitten vuoden 2009.

Vuotta aiemmin yhtiön tulos oli lähes kolme miljardia dollaria (2,7 miljardia euroa) voitollinen.

Yhtiön tulosta ovat syöneet heikko kysyntä ja automarkkinoiden yleinen heikko tilanne koronaviruspandemian keskellä. Yhtiö kertoo, että sen tuotanto romahti huhtikuussa peräti 62 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Autoja valmistui huhtikuussa noin 150 000 kappaletta.

Yhtiö on päättänyt sulkea Espanjan Barcelonassa sijaitsevan 3 000 työntekijän tehtaansa maan hallituksen päinvastaisista pyrkimyksistä huolimatta. Nissanin tuotanto Euroopassa keskitetään Britannian Sunderlandin tehtaalle.

Myös Indonesian-tehdas suljetaan ja sen tuotanto siirretään Thaimaahan. Kaikkiaan Nissan vähentää tuotantoaan maailmanlaajuisesti viidenneksen.

Yhteistyötä tekevät Nissan, Renault ja Mitsubishi kertoivat eilen keskiviikkona jakavansa markkinat osaltaan maantieteellisesti. Järjestelyssä Eurooppa jää Renault'n vastuulle.

Ranskan hallitukselta jättituki sähköautoilulle

Nissanin on puolestaan tarkoitus keskittyä Japanin, Kiinan ja Pohjois-Amerikan markkinoille. Yhteistyökumppanit ovat perustelleet uudistusta tehokkuuden ja kilpailukyvyn kohentamisella.

Carlos ja Carole GhosnNissanin entinen pääjohtaja Carlos Ghosn ja vaimonsa Carole Ghosn.Frank Robichon / EPA

Nissan on kärsinyt pahoin myös entisen toimitusjohtajansa Carlos Ghosnin erottamisesta syksyllä 2018 sekä sitä seuranneesta pidätyksestä ja tutkinnasta. Ghosnia epäillään Nissanin varojen väärinkäytöstä ja muista talousrikoksista.

Ghosnin uskotaan pakoilevan syytettä vaimonsa kotimaassa Libanonissa, sillä Libanonin ja Japanin välillä ei ole luovutussopimusta.

Libanoniin paennut Nissanin ex-johtaja Ghosn syytti Japanin viranomaisia kovin sanoin

Näin autoala leikkaisi liikenteen päästöjä: Autovero alas, kilometrivero käyttöön ja vauhtia vähäpäästöisiin polttoaineisiin

To, 28/05/2020 - 09:00

Auto- ja kuljetusalan järjestöt esittävät mittavia toimia liikenteen päästöjen leikkaamiseksi. Torstaina julkaistu selvitys on tieliikennealan näkemys siitä, miten Suomi saavuttaa tiukat päästövähennystavoitteet.

Suomen on määrä puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasolta. Tavoite juontuu EU:ssa yhteisesti sovituista ilmastotavoitteista.

Päästöt on jo saatu loivaan laskuun esimerkiksi lisäämällä biopolttoaineiden käyttöä. Nyt päästökäppyrä pitäisi kuitenkin saada selvästi aiempaa jyrkempään alamäkeen.

Järjestöt ehdottavat esimerkiksi nuorennusleikkausta Suomen autokantaan vanhojen autojen romutuspalkkioilla, sähköautojen hankintatuilla sekä autoilun verotuksen uudistamisella.

Selvityksen mukaan uuden auton ostamisen yhteydessä maksettava autovero tulisi poistaa viiden vuoden kuluessa. Tämä on autokauppiaiden pitkäaikainen toive.

Vastaavasti auton käytöstä maksettavaa vuotuista ajoneuvoveroa kiristettäisiin portaittain hiilidioksidipäästöjen perusteella.

Autoalan mukaan autojen kierron nopeutuminen vaikuttaisi lähivuosina merkittävästi päästöihin, sillä kiristyvien EU-säädösten vuoksi autotehtaat tuovat markkinoille yhä vähäpäästöisempiä autoja.

– Kehitys on ilman verouudistuksia hidasta, sillä autokannan kiertoaika on nykyisin yli 20 vuotta, perustelevat järjestöt tiedotteessaan.

Tieliikenteen päästökehitys ja päästövähennystavoitteetKotimaan tieliikenne aiheuttaa vuodessa nyt noin 10,4 miljoonan tonnin kasvihuonekaasupäästöt. Määrä vastaa viidesosaa Suomen päästöistä. Vuonna 2030 päästöjä saisi olla jäljellä enää 5,9 miljoonaa tonnia.Samuli Huttunen / Yle Kilometriverolle vihreää valoa

Järjestöt esittävät myös kilometriveron käyttöönottoa 2030-luvulle tultaessa.

Selvityksen mukaan kilometrivero auttaisi päästövähennysten ohella myös paikkaamaan liikenteen veropotin hupenemista ihmisten siirtyessä sähköautojen ja biopolttoaineiden käyttöön.

Kilometriveron taso voisi vaihdella ajan ja paikan mukaan, järjestöt ehdottavat. Esimerkiksi kasvukeskuksissa huristelu voisi olla kallimpaa kilometriä kohden kuin syrjäkylillä köröttely.

Auto- ja kuljetusalan järjestöt pitävät kilometriveroa parempana ratkaisuna kuin alueellisia ruuhkamaksuja. Järjestöjen mukaan ruuhkamaksujen vaikutus kokonaispäästöihin on suht vähäinen.

Selvitys esittää, että kilometriveron käyttöönotto pitäisi tehdä niin, ettei liikenteen kokonaisverotus kiristyisi. Kilometriveron vastineeksi esimerkiksi polttoaineveroa voitaisiin laskea.

Itäväylän liikennettä.Auto- ja kuljetusalan järjestöt sanovat, että liikenteen päästövähennystoimia kannattaisi kiihdyttää talouden elvyttämiseksi koronakriisistä. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi teiden kunnostamista. Toni Määttä / Yle Tiet ja latausinfra kuntoon

Järjestöt esittävät selvityksessä myös investointeja tieverkkoon. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi nykyistä pidemmät rekat, mikä tehostaisi logistiikkaa.

Tieverkon hyvä kunto vähentäisi myös vierintävastusta, mikä laskisi puolestaan rekkojen polttoaineen kulutusta.

Järjestöt uudistaisivat myös ammattiliikenteen kalustoa esimerkiksi sähkö- ja kaasukäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen hankintatuella.

Lisäksi selvitys ehdottaa autokannan sähköistymisen edistämiseksi latausinfratukea, joka suunnattaisiin taloyhtiöiden lisäksi työpaikkojen ja kotitalouksien latauspaikkojen rakentamiseen.

Järjestöjen mukaan myös joukkoliikenteen suosio pitää saada nousuun suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa. Tämä vaatisi lisärahaa esimerkiksi ratahankkeisiin ja toisaalta panostuksia lippujen hintojen alentamiseen.

Järjestöt näkevät isoja mahdollisuuksia myös vähäpäästöisen sähkön avulla valmistettavissa synteettisissä polttoaineissa. Niiden merkitys on selvityksen mukaan ratkaisevan tärkeä, jos liikenteen päästöt halutaan painaa nollaan vuoden 2045 tienoilla.

Selvitys ehdottaakin synteettisille polttoaineille ensi vuosikymmenellä jakeluvelvoitetta, mikä takaisi niiden kysynnän markkinoilla.

Selvityksen laatimiseen osallistuivat Autoalan Keskusliitto, Autotuojat ja -teollisuus, Linja-autoliitto, Suomen Autoteknillinen Liitto, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL sekä Suomen Taksiliitto.

Lue myös:

Sementtitehtaan päästöistä polttoainetta? Lappeenrannassa suunnitellaan harvinaislaatuista pilottilaitosta – Professori: "Olemme suuren äärellä"

Autovero pois, rahaa ratoihin ja energiaremontteihin, turpeelle ei jatkoaikaa – Kokoomus nostaisi Suomen koronakuopasta ilmastoelvytyksellä

Tutkijan mukaan EU:n elvytystä tarvitaan, koska jäsenmaat pelastaisivat vain omia yhtiöitään – yhteisvelka on käänteentekevä

To, 28/05/2020 - 06:35

Tutkijoiden mukaan yhteisvelka on EU-komission esittelemän elpymisrahaston merkittävin uusi askel. Esitys antaisi EU-komissiolle oikeuden ottaa jäsenmaiden nimissä lainaa, jolla se voisi rahoittaa yhteisiä investointeja.

Yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta sanoo yhteisvelan lisäävän komission valtaa ja tekevän EU:sta keskusvallaltaan vahvan toimijan.

– Aikaisemmin on helpotettu yksittäisten maiden lainanottokykyä, nyt EU:lle annetaan esityksessä merkittävää finanssipoliittista toimivaltaa, kun EU voi ottaa omaa lainaa.

Myös työelämäprofessori Vesa Vihriälä Helsingin yliopistosta sanoo, että yhteinen velka on esityksen suurin periaatteellinen kysymys.

– Kaikkein kiistanalaisinta on tuki eri maiden finanssipolitiikalle, jolla pyritään elvyttämään talouksia ja sen rahoittaminen yhteisellä velalla.

– Se on poikkeama nyt harjoitetusta politiikasta ja vaatii huolellista harkintaa, Vihriälä sanoo.

Vesa VihriäläTyöelämäprofessori Vesa Vihriälä Helsingin yliopistostaPatrick Schauman / Yle

Vihriälän mukaan tärkeitä ovat rahankäyttöön liittyvät ehdot, joista ei vielä tiedetä. Aiemmin esimerkiksi eurokriisin yhteydessä jaettuihin tukiin on liittynyt ehtoja sopeutusohjelmista ja talouden kuntoon laittamisesta.

– Lähtökohta on ollut, että jokainen jäsenmaa ottaa velkaa itse. Jos halutaan tehdä yhteisiä asioita, jokainen jäsenmaa maksaa sen mukaisesti jäsenmaksua että näistä pystytään selviytymään.

Vihriälä tietää, että Euroopalla on tarve investoida digitaalisuuden kehittämiseen ja ilmastopolitiikkaan.

– Tarpeen on myös jonkinlainen solidaarisuuden osoitus niitä maita kohtaan, jotka ovat kärsineet eniten koronasta, se on perusteltua.

Vihriälän mukaan elpymisrahasto ei välttämättä vaikuta suuresti Euroopan talouden näkymiin.

– 750 miljardin euron summa on iso, mutta ei jättimäinen, jos vertaa siihen mitä kansallisvaltiot itse tekevät. Niiden finassipoliitisiin elvytyksiin on helposti menossa 2 000 miljardia euroa.

Jäsenmaiden elvytys jäisi kotikulmille

Timo Miettisen mukaan elvytysrahastossa ei ole niinkään kyse solidaarisuudesta koronasta kärsineitä jäsenmaita kohtaan, vaan EU haluaa edistää yhteisiä hankkeita.

Koronakriisin talouteen tuoma isku on niin kova, että pitää joko sallia elvytys kansallisella tasolla tai elvyttää EU-tasolla. EU:n tasolla voidaan Miettisen mukaan elvyttää järkevämmin

– Jos elvytystoimet jätettäisiin vain valtioille, ne todennäköisesti pelastasivat vain omia yhtiöitään, jolloin EU-tason mukaan tuloon liittyy selkeä eurooppalainen lisäarvo.

EU:n tasolla elvytystä voidaan ohjata muun muassa kestävään kehityksen hankkeisiin.

Tutkija Timo Miettinen Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta.Tutkija Timo Miettinen Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta.Yle EU:n verotuksella iso merkitys paketissa

Elvytysrahastoa varten otettua lainaa aletaan lyhentää vasta vuonna 2028. Velan tai ainakin sen korkojen lyhennyksiin komissio ehdottaa veroluonteisten maksujen keräämistä. Tällaisia olisivat muun muassa muovivero ja digivero.

Miettinen uskoo, että veroilla on merkittävä osa paketissa. Elpymispakettiin nuivasti suhtautuneet pohjoisen maat voivat suhtautua suopeasti ympäristöä huomioiviin veroihin.

– Verot kohdistuvat esimerkiksi pahasti saastuttaviin aloihin tai tuotantomuotoihin. Niillä on keskeinen osa myös tässä komission vihreän kasvun strategiassa.

Pohjoisen maita pehmitellään muutoinkin pyrkimyksellä EU-budjetin modernisointiin, jotta budjetti ei esimerkiksi perustuisi niin paljon aluepolitiikkaan.

Myös Vihriälä ymmärtää EU:n haluja veronkantoon.

– Jos on yhteisiä menoja, niin voi hyvin kuvitella, että on myös yhteistä verotusta.

EU:n rahoitus perustuu jäsemaksuihin historiallisista syistä. Vihriälän mukaan veronkanto-oikeus yhdistettynä yhteisiin velkoihin muuttaisi kuitenkin unionia tuntuvasti.

– Siirrytään kohti fiskaaliunionia, jossa on merkittävää määräysvaltaa EU-tasolla.

Lue myös:

Saako Suomi ilmaista rahaa vai joutuuko se maksajaksi? 8 kysymystä ja vastausta EU-komission uudesta miljardipaketista

Tuppurainen ja Orpo samoilla linjoilla komission ehdotuksesta: Elpymisrahaston olisi pitänyt olla lainapainotteisempi

EU-komissio esittää 750 miljardin jälleenrakennusrahastoa – von der Leyen: "Nyt on Euroopan hetki näyttää"

Boeing jatkaa 737 Max -mallin valmistusta, vaikka viranomaiset eivät ole vielä hyväksyneet sen korjauksia

To, 28/05/2020 - 04:37

Yhdysvaltalainen lentokonevalmistaja Boeing kertoo jatkaneensa surullisenkuuluisan 737 Max -matkustajakonemallin valmistusta. Yhtiön mukaan valmistusta on jatkettu matalalla tuotantokapasiteetilla ja samalla koneiden turvallisuutta ja laatua pyritään parantamaan.

737 Max -konemalli on ollut lentokiellossa viime vuoden maaliskuusta lähtien lentokoneturmien vuoksi. Kahdessa erillisessä turmassa Indonesiassa ja Etiopiassa kuoli yhteensä 346 ihmistä. Indonesialaisen Lion Airin kone putosi maahan lokakuussa 2018 ja Ethiopia Airlinesin kone maaliskuussa 2019.

Yhdysvaltain ilmailuhallinto FAA ei ole vielä vahvistaneet hyväksyvänsä Boeingin korjauksia 737 Max -malliin. Yhtiön johto kuitenkin uskoo jatkavansa tilausten toimittamista ennen lokakuuta. FAA on arvostellut Boeingia liian aggressiivisista aikatauluista, joilla yhtiön katsotaan yrittävän painostaa viranomaisia antamaan nopean hyväksynnän koneen paluulle.

Keskiviikkona Boeing ilmoitti vähentävänsä yli 12 000 työpaikkaa Yhdysvalloissa. Yhtiö myös varoitti samalla suunnittelevansa tuhansia lisävähennyksiä lähikuukausina. Huhtikuussa Boeing ilmoitti, että se vähentäisi 10 prosenttia maailmanlaajuisesti työvoimastaan. Sillä on noin 160 000 työntekijää.

Tammikuussa FAA kertoi, että se aikoo määrätä Boeingille 5,4 miljoonan dollarin sakot. FAA:n mukaan yhtiö ei estänyt viallisten osien asentamista 737 Max -lentokonemalliin.

Lue myös:

Boeing vähentää yli 12 000 työpaikkaa Yhdysvalloissa, lisää vähennyksiä on tulossa(27.5.)

Yhdysvaltojen ilmailuhallinto haluaa sakottaa Boeingia miljoonilla dollareilla, koska turmakonemalliin asennettiin viallisia osia(11.1.)

Koronakriisi syöksi työttömyyden rajuun nousuun Helsingissä – 7 000 uutta työtöntä parissa kuukaudessa

Ke, 27/05/2020 - 21:12

Koronapandemian talousvaikutukset iskevät rajusti suuriin kaupunkeihin. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) kertoi koronakriisin talousvaikutuksista kaupunginvaltuutetuille tänään keskiviikkona. Lomautukset ja työttömyys ovat lisääntyneet voimakkaasti etenkin pääkaupunkiseudulla, koska pääkaupunkiseudulla työskennellään muuta maata enemmän palvelualan yrityksissä.

Helsingissä matkailu- ja ravintola-ala sekä liike-elämän palvelut ovat suurissa vaikeuksissa. Korona on sysännyt työttömyyden nopeasti rajuun nousuun. Työttömien määrä lisääntyi Helsingissä jopa 7 000 ihmisellä parissa kuukaudessa.

Tuleeko leikkauslistoja?

Helsingin pormestarin Jan Vapaavuorenmukaan valtion olisi kaavailemissaan tukitoimissa huomioitava, että kriisi iskee varsin eri tavoin erilaisiin kaupunkeihin.

Hänen mukaansa se, tuleeko leikkauslistoja, riippuu kahdesta asiasta. Ensinnäkin siitä, miten pitkään kriisi kestää ja erityisesti miten pahasti ja pitkään työllisyys heikkenee, ja siitä kuinka vahvasti valtio tulee tukitoimillaan kaupunkeja vastaan.

Vapaavuori on toivonut, että valtiovalta käsittelisi talouskysymyksiä suoraan isompien kaupunkien kanssa. Kuntaliitto puolestaan on korostanut, että kriisi iskee rajusti koko kuntakenttään.

Vapaavuoren mielestä nyt olisi tärkeää, että maan hallituksella ja kaupungeilla olisi yhteinen näkemys koronaviruksen aiheuttamista talousvaikutuksista, jotta kriisin torjumisessa ja talouden kolhujen korjaamisessa voitaisiin onnistua parhaalla mahdollisella tavalla.

– Kriisi iskee suurella voimalla erityisesti Helsinkiin, koska nelisenkymmentä prosenttia tautitapauksista on Helsingissä ja elinkeinorakenteemme on hyvin palvelualavetoinen, Vapaavuori sanoo.

"Suomen menestys nojaa isojen kaupunkiseutujen kilpailukykyyn"

Koronakriisin on arvioitu kasvattavan pelkästään sote-menoja Helsingissä tänä vuonna noin 170 miljoonalla eurolla.

Samaan aikaan kun kaupungin menot kasvavat, tulot laskevat. Kaupungin tulojen on arvioitu putoavan kuluvana vuonna yhteensä noin 450 miljoonalla eurolla.

Pormestari Vapaavuori sanoo, että kriisi luo myös vääjäämättä uusia sosiaali- ja terveystarpeita. Kaupungit ovat ottaneet omaan piikkiinsä myös yrityksille myönnettyjä tukitoimia ja perheille annettuja päivähoidon maksuhelpotuksia.

– Valtion pitäisi tukitoimillaan kompensoida juuri koronan aiheuttamia vaikutuksia eli erityisesti verotulojen menetyksiä.

Vapaavuori muistuttaa, että Suomen menestys nojaa merkittävältä osin isojen kaupunkiseutujen kilpailukykyyn keskeisen vientiteollisuuden ohella.

– Tämän vuoksi on tärkeää, että kaupunkien investointikyky turvataan.

Vapaavuori toteaa, että kaupunkien itsensä pitäisi puolestaan pystyä parantamaan palveluidensa tuottavuutta.

"Näkymä tulevaan on sumuinen"

Helsingin taloustilanne on kuitenkin monia muita kaupunkeja vakaampi, ja se on tähän mennessä pystynyt rahoittamaan investoinnit pitkälti omalla tulorahoituksellaan. Lainaa Helsingillä on asukasta kohti puolet vähemmän kuin esimerkiksi Espoolla ja Vantaalla.

Vapaavuoren mukaan Helsinkikään ei kuitenkaan kestä näin syvää kriisiä, varsinkin jos se pitkittyy. Hänen mukaansa näkymä tulevaan on varsin sumuinen.

– On varauduttava siihen, että epävarmuus jatkuu pitkään ja työttömyys heikkenee pitkäksi aikaa, Vapaavuori sanoo.

Lue tästä uusimmat tiedot koronaviruksen vaikutuksista Uudellamaalla

Lue tästä uusimmat tiedot koronaviruksen vaikutuksista kotimaassa ja maailmalla

Ekonomisti Bengt Holmström: Yhdysvaltalaiset haluavat töihin – "Täällä kulttuuri ei ole tukien varassa"

Ke, 27/05/2020 - 20:22

Ekonomisti Bengt Holmströmin mukaan koronakriisi on Yhdysvalloissa vakava, ja kriisitietoisuus vaikuttaa olevan Suomea paremmalla tasolla. Ihmiset esimerkiksi käyttävät maskeja ja välttelevät julkista liikennettä.

– Varovaisuus on lisääntynyt koko ajan. Pelko on tullut suuremmaksi ja suuremmaksi tekijäksi. Se näkyy esimerkiksi siinä, että etelässä avattiin ravintolat, ja niiden kysyntä on tällä hetkellä vain 25 prosenttia, Yhdysvalloissa asuva taloustieteen professori Holmström toteaa.

Koronavirus on iskenyt pahasti maan talouteen. Etenkin työttömyysluvut ovat hurjat, ja ne vain kasvavat. Holmström mainitsee Yhdysvalloista myös talousluvun, jota kuvailee järkyttäväksi.

– Ennustetaan, että ensi neljänneksellä bruttokansantuote laskee melkein 40 prosenttia. Työttömyyden ennustetaan nousevan 25–30 prosenttiin.

Yhdysvalloissa ei ole samanlaista työttömyysturvaa kuin Suomessa. Holmströmin mukaan kansa toivoo yhteiskunnalta tukea, mutta ihmisten ensisijainen toive on päästä töihin.

– Talous avataan sen takia, jotta ihmiset pääsisivät töihin – ei niinkään, jotta ihmiset pääsisivät rannoille juhlimaan tai ravintoloihin syömään. Ihmisillä on valtava tarve tehdä töitä ja ansaita omat rahansa. Täällä kulttuuri ei ole tukien varassa.

Ihmisille pakko antaa mahdollisuus palata töihin

Holmström sanoo, että Yhdysvalloissa paine avata yhteiskuntaa voi olla Suomea suurempi. Taustalla on myös poliittinen paine.

– Presidentti Trump ei haluaisi mennä vaaleihin tällaisessa tilanteessa.

Vaikka Yhdysvallat on Holmströmin mukaan työstä erityisen riippuvainen, yhteiskunnan avaaminen ei silti ole itsestäänselvyys.

– Yhdysvallat on puun ja kuoren välissä. Epidemia on edelleen hankalassa pisteessä, ja silti on pakko avata nämä portit ja päästää ihmiset töihin. Sitähän ei tiedä, menevätkö ihmiset. Varovaisuus voi olla niin vahva, että monilla aloilla työn ja tuottavuuden kasvua ei tulla näkemään.

Holmströmin mukaan Yhdysvallat voi toimia Suomelle varoittavana esimerkkinä siitä, mitä voi tapahtua, jos varautuminen pandemiaan on heikkoa.

– Sehän on mahdollista, että tämä tauti tulee takaisin syksyllä. Siinä mielessä voi ottaa oppia sekä Euroopan että yleensä maailman tilanteesta, millä tavalla siihen on valmistauduttava. Pelko on niin suuressa roolissa tässä, ja mielestäni koko peli muuttuisi, jos pelko voitaisiin poistaa.

Holmströmin haastattelun voi katsoa illan A-studiossa, jossa keskustellaan laajemmin Yhdysvaltojen talouskurimuksesta.

Lue myös

Korona jakaa Yhdysvallat tavalla, joka nolottaa jopa ammattisijoittajaa: Miljoonat jäävät työttömiksi samalla, kun varakkaiden osakesalkut lihovat

Mistä maailma puhuu -podcast: Miksi Yhdysvaltain terveydenhuoltojärjestelmä on niin heikko?

Melania Trump valistaa maskeista, kun presidentti napsii malarialääkettä – Valkoisen talon isäntäpari eri linjoilla koronaviruksesta

Saako Suomi ilmaista rahaa vai joutuuko se maksajaksi? 8 kysymystä ja vastausta EU-komission uudesta miljardipaketista

Ke, 27/05/2020 - 20:01

Komissio esittää 750 miljardin euron elpymisrahaston perustamista koronakriisistä toipumiseen. Rahoja ohjataan niin vihreään kehitykseen, yrityksille, työllisyyteen kuin turismiinkin.

Summasta 500 miljardia on avustuksia jäsenmaille, 250 miljardia lainoja.

Seuraavaksi EU-maat alkavat käsitellä ehdotusta. 27 jäsenmaan mylläyksessä se saattaa muuttua vielä paljonkin.

Lue lisää: Tuppurainen ja Orpo samoilla linjoilla, elvytyspaketin olisi pitänyt olla lainapainotteisempi.

Etsimme vastaukset seitsemään olennaiseen kysymykseen paketista.

1. Miten EU muuttuu esityksen jälkeen?

On tärkeää huomata, että elpymisrahasto muuttaa EU:ta tiiviimmäksi talousliitoksi ja vie sitä kohti fiskaaliunionia. Jäsenmaat ottaisivat lainaa, jonka ne rahoittaisivat ja takaisivat yhdessä.

Komission valta myös kasvaisi, kun se saisi oikeuden hakea lainaa markkinoilta EU:n nimissä yhteiseurooppalaisten investointien rahoittamiseen.

Jos jäsenmaat hoitaisivat kriisiä kukin erillään, ne pelastaisivat vain omaa talouttaan ja omia yrityksiään. Elpymisrahasto luo tästä syystä eurooppalaista lisäarvoa.

Lue alempaa jutusta, miten elpymisrahasto vaikuttaisi Suomen vastuisiin.

n uusi elpymisrahasto toimisiSamuli Huttunen / Yle 2. Mikä esityksessä on Suomen kannalta olennaista?

Suomi pelkää vastuidensa kasvavan, koska se osallistuisi markkinalainaan perustuvan rahaston takaisinmaksuun muiden EU-maiden tavoin.

Suomen osuus avustuksina annettavien tukien – joita on yhteensä siis 500 miljardia euroa – lainanlyhennyksistä olisi noin 8,5 miljardia euroa tulevina vuosikymmeninä.

Sen lisäksi Suomelle tulisi myös takausvastuuta. Suomi olisi mukana takaamassa 250 miljardin lainoja, joita osa EU-maista saisi elvytysrahastosta. Summasta Suomen vastuu olisi 4,25 miljardia, jos joku maista jättää lainansa hoitamatta.

Hyötyä koituisi, kun Suomi saisi rahastosta käyttöönsä rahaa investointeihin ja uudistuksiin. Tällä tietoa Suomelle olisi tulossa EU-lähteiden mukaan vähintään 3,5 euroa miljardia puhtaana avustuksena.

Erotus Suomen saamien suorien avustusten ja lainanlyhennysvelvoitteiden välillä olisi siis viisi miljardia euroa. Näitä summia ei kuitenkaan kannata verrata toisiinsa suoraan. Kuvan jälkeen selviää, miksi.

Tytti Tuppurainen eduskunnan täysistunnossa Helsingissä.Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mukaan hallitus analysoi nyt komission paperia ja kertoo siitä kantansa myöhemmin tällä viikolla.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Ensimmäiset lainanlyhennykset mätkähtäisivät vasta vuonna 2028 ja viimeiset 2058. Tulevien seitsemän vuoden aikana lainasta maksettaisiin siis vain korkoja.

Kun EU:n luottoluokitus olisi todennäköisesti parasta AAA-luokkaa, korot olisivat käytännössä olemattomat lähivuosina – jolleivät jopa miinusmerkkiset.

Voisi myös ajatella, että EU-lainat olisivat kuin valtionlainat, joita voi venyttää ja vanuttaa, ja joita ei ääritapauksessa edes makseta takaisin. Valtionlainoja voidaan jälleenrahoittaa uusilla järjestelyillä tulevaisuudessa. Tällöin Suomi ei jäisi kovinkaan pahasti tappiolle.

Pahin vaihtoehto taas on se, että jokin jäsenmaa jättää vastuunsa hoitamatta. Silloin muut joutuisivat maksajiksi. Tähän mennessä niin ei ole käynyt.

Kaikkia EU-yhteistyön ja -rahoituksen tuomia hyötyjä ei voi laskea suoraan. Elvytyksen ansiosta Euroopan sisämarkkinoilla kysyntä paranisi. Avustuspaketti hälventäisi myös pelkoja siitä, että EU saattaisi hajota riitoihinsa.

3. Kuinka rahat jaettaisiin eri maiden kesken?

Tämä on ollut Suomelle tärkeää: sekä avustusten että lainojen saamiseen pitää tulla tiukat ehdot. Komission esityksessä ne sidottaisiin taloussääntöjen noudattamiseen ja rakenneuudistuksiin – miten täsmälleen, se selviää vasta jatkoneuvotteluissa.

Kaikki tukirahat ohjattaisiin EU-budjetin kautta, jolloin niiden käyttöä valvoisivat sekä jäsenmaat että EU-parlamentti.

Rahalla yritetään paikata koronakriisin aiheuttamaa talouden romahdusta. Siksi osa paketista jaetaan sillä perusteella, kuinka paljon kunkin maan bruttokansantuote asukasta kohden on kriisisissä romahtanut ja kuinka paljon työttömyys on kasvanut. Komissio on luvannut julkaista tarkempia lukuja torstaina.

Osa rahasta jaetaan muilla perusteilla.

Angela MerkelSaksa aloittaa EU:n puheenjohtajamaana heinäkuun alussa. Jäsenmaiden vääntö uudesta elpymisrahastosta ja EU-budjetista siirtyy todennäköisesti Saksan kaudelle. Angela Merkel piti tiedotustilaisuuden Berliinissä viikko sitten.Omer Messinger / EPA 4. Mihin rahat käytettäisiin?

Rahat käytettäisiin erilaisiin investointeihin. EU haluaa elvytysrahalla auttaa siirtymistä digitaaliseen ja ilmastoa vähemmän kuormittavaan talouteen.

Varat jaettaisiin EU:n ohjelmien kautta ja kuten muukin EU-budjetti, Euroopan maat ja EU-parlamentti osallistuisivat koronaelvytyksestä päättämiseen.

5. Tuleeko EU:lle nyt omia veroja?

EU-komissio ehdottaa, että osa unionin markkinoilta ottamasta 750 miljardin euron lainasta voitaisiin maksaa takaisin uusilla rahoituskeinoilla. Ne siis voisivat pienentää jäsenmaiden maksuja unionin kassaan.

Eniten esillä on ollut muovivero, jonka tuotot voisivat olla seitsemän miljardia euroa vuodessa. Jo se yksin riittäisi kattamaan EU-lainan koronmaksut alkuvuosina.

Myös päästökaupan tuloja voitaisiin käyttää lainanlyhennyksiin. Komissio suunnittelee myös hiilitulleja unionin rajoille ja digiveron käyttöönottoa.

Veroista ei kuitenkaan ole vielä EU-maiden yhteistä näkemystä eikä niitä ole valmisteltu. Niistä pitäisi päättää erikseen.

Yhteiset verot syventäisivät unionimaiden integraatiota.

6. Ketkä esitystä vastustavat?

Pohjoisilla mailla eli ennen kaikkea Ruotsilla, Tanskalla, Hollannilla ja Itävallalla on todennäköisesti paljon ehtoja, joita ne esittävät jatkossa. Myös Suomi on ollut vastahankaan avustusten jakamiselle, mutta se on alusta asti ollut kompromissihaluinen.

Viime päivinä myös ainakin Tanska ja Itävalta ovat kertoneet olevansa valmiita neuvottelemaan ja joustamaan.

Pohjoisia maita houkutellaankin elpymisrahaston taakse sillä, että sekä uudesta seitsenvuotisesta budjetista että elpymisrahastosta ohjataan varoja entistä selvemmin ympäristötoimiin ja digitaaliseen kehitykseen.

7. Mitä tämä kaikki tarkoittaa tavallisen eurooppalaisen kannalta?

Suomen viennille ja elinkeinoelämälle olisi myrkkyä, jos Etelä-Euroopassa puhkeaisi investointilama. Se leviäisi myös pohjoiseen talouden sidonnaisuuksien kautta.

Näin koronasta pahiten kärsineiden alueiden talouskriisi vaikuttaisi myös suomalaisten työllisyyteen ja yritysten menestykseen.

Kun tukia on tarkoitus ohjata digitalisaatioon ja ympäristöongelmien ehkäisyyn, suomalaiset voivat hyötyä, koska meillä on alan osaamista.

8. Mitä yhteisiä tukipaketteja on jo olemassa?

Euromaat ovat jo aiemmin sopineet yhteisestä koronarahoituksesta.

Siinä on kolme elementtiä: työttömyysvakuutusrahasto, Euroopan investointipankin yritystuet ja Euroopan vakausmekanismin (EVM) käyttäminen sellaisten menojen lainoittamiseen, jotka liittyvät terveydenhuoltomenojen kasvuun.

Lisäksi Euroopan keskuspankki on käynnistänyt laajan elvytyksen, jossa se ostaa valtionlainoja markkinoilta ja tarjoaa pankeille edullista lainaa.

Suomi ja suomalaiset yritykset voivat saada näiden välineiden kautta lainaa. Samalla Suomen vastuut kasvavat, koska Suomi on mukana takaamassa myönnettäviä lainoja.

Ennen tänään julkaistua pakettia Suomen yhteenlasketut vastuut ovat noin 13 miljardia euroa.

Myös Euroopan keskuspankki elvyttää koronasta toipuvaa eurotaloutta. Se on jo käynnistänyt muun muassa 750 miljardin euron pandemiaosto-ohjelman, jonka kautta se ostaa lähinnä valtionvelkaa jälkimarkkinoilta.

Aiheesta lisää:

Kuka maksaa ja kuinka paljon, kun Eurooppa yrittää nousta koronakriisistä – lue 8 kysymystä EU:n jälleenrakennusrahastosta

Analyysi: EU:ssa on tapahtumassa täyskäännös, ja kohta voimme elää uudella yhteisvastuun aikakaudella – Suomen päätettävä kantansa pian

Huhtikuun työllisyysluvut ovat synkkiä, mutta luottamusluvuissa on pilkahduksia paremmasta

Ke, 27/05/2020 - 12:30

Työllisyystilannetta seuraavat tilastotahot julkistivat keskiviikkona synkkiä työllisyyslukuja, mutta samaan aikaan yritysten ja kuluttajien luottamusta kuvaavissa indikaattoreissa oli havaittavissa pientä elpymistä.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työttömien työnhakijoiden määrä lähes kaksinkertaistui huhtikuussa vuoden takaiseen verrattuna.

Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli ministeriön mukaan huhtikuun lopussa yhteensä yli 433 000 työtöntä työnhakijaa. Se on yli 203 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Maaliskuusta työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi 124 000:lla.

Lomautettuna huhtikuun lopussa oli 184 000 henkilöä, mikä on lähes 167 000 enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Ministeriön mukaan työttömien työnhakijoiden ja lomautettujen määrän nopea lisääntyminen johtui koronapandemian aiheuttamista rajoitustoimista.

Myös Tilastokeskuksen julkaisemat luvut kertoivat keskiviikkona heikentyneestä työllisyystilanteesta. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli huhtikuussa 56 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Kuluttajat optimistisemmalla mielellä

Vaikka työllisyysluvut olivatkin synkkiä, kuluttajien ja yritysten luottamuksessa oli toukokuussa pilkahduksia paremmasta, kävi ilmi Tilastokeskuksen ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n luottamusindikaattoreista. Kohenemisesta huolimatta luottamuslukemat pysyivät toukokuussa reilusti alle pitkän aikavälin keskiarvon.

Tilastokeskuksen kuluttajien luottamusindikaattori oli toukokuussa lukemassa -9,0. Huhtikuussa kuluttajien luottamus romahti kaikkien aikojen heikoimpaan lukemaan -13,9.

Kuluttajien kuva Suomen talouskehityksestä oli toukokuussa edelleen synkällä tasolla ja lähellä historiallisia pohjalukemiaan vuosilta 2008–2009.

Sen sijaan arviot kuluttajan oman talouden nykytilasta ja varsinkin lähitulevaisuudesta olivat enää vain vähän pitkän ajan keskiarvon alapuolella. Lisäksi aikeet käyttää rahaa kestotavaroihin olivat jo kuukaudessa palautuneet keskimääräiselle tasolleen.

Luottamus parani eniten vähittäiskaupassa

EK:n mittaamat elinkeinoelämän luottamuslukemat pysyivät toukokuussa reilusti pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella, mutta pientä nousua oli havaittavissa huhtikuuhun verrattuna.

Vähittäiskaupan luottamus koheni eniten, mutta rakennusalalla ja palvelualalla luottamus koheni vain hieman. Sen sijaan teollisuusyritysten luottamus laski toukokuussa entisestään.

– Tulevat viikot juhannukseen asti ratkaisevat paljon, mihin suuntaan koronakriisi on menossa. Saamme lisää tietoa siitä, miten luottamus palautuu, onko kriisiapu mennyt riittävässä määrin ja nopeasti perille sekä käynnistyykö talous loppukesän aikana, kuten on ajateltu. Tilannetta pitää seurata sekä kansallisella että globaalilla tasolla, kertoo EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen tiedotteessa.

Talous raiteilleen jo kesän aikana?

Nordea ennustaa keskiviikkona julkaisemassaan talousennusteessa Suomelle tänä vuonna rajua talouden supistumista, mutta pankissakin nähtiin viitteitä paremmasta tulevaisuudesta.

Nordea arvioi Suomen talouden supistuvan tänä vuonna seitsemän prosenttia, mutta lähtevän ensi vuonna neljän prosentin kasvuun.

– Suomen talous sukelsi rajusti alkuvuonna, kun kuluttajat muuttivat käyttäytymistään muutamissa päivissä. Monet ruohonjuuritason uutiset, kuten Nordean korttimaksamisen luvut, tukevat kuitenkin kuvaa siitä, että selkeä toipuminen on jo alkanut, analyytikko Kristian Nummelin sanoo Nordean tiedotteessa.

Nordeassa arvioidaan talouden toipumisen jatkuvan lähiviikkoina melko rivakkaa tahtia sillä edellytyksellä, että viruksentorjunnassa ei oteta takapakkia.

– Näin ollen suuri osa taloutta olisi raiteillaan jo kesän aikana. Monet sektorit kärsivät koronakriisistä toki selvästi pidempään, ja maailmanlaajuisesti heikentyvä investointikehitys tulee painamaan kehitystä vielä ensi vuonnakin, pankki arvioi.

Kirittävää taloudessa riittää, sillä Nordean korttimaksutilastojen mukaan kulutus on yhä noin 15 prosenttia matalammalla tasolla kuin samaan aikaan viime vuonna.

Ranskan hallitukselta jättituki sähköautoilulle

Ke, 27/05/2020 - 12:12

Ranskan valtio tarjoaa suuren avustuspaketin ranskalaisille autoyhtiöille, jotka kärsivät koronaviruksen aiheuttamasta kysynnän vähenemisestä.

Renault, Citroën ja Peugeot saavat tukea yhteensä kahdeksan miljardin euron arvosta. Summaan sisältyy viiden miljardin euron lainatakuu suurimmissa vaikeuksissa olevalle Renault'lle, mutta eivät ne miljoonat eurot, joita valtio on maksanut työläisille, jotka ovat jääneet töistä pois koronavaaran takia.

Pääministeri Emmanuel Macronin hallituksen lanseeraama tukimuoto kohdistuu vahvasti kuluttajille, jotta nämä ostaisivat uusia autoja. Samalla hallitus ohjataa ostokset ilmastoystävällisiin sähkö- ja hybridiautoihin.

Täyssähköauton ostajalle annetaan 7 000 euron tuki. Jos ostaja on yritys, tukisumma on 5 000 euroa. Ladattavan hybridiauton ostaja saa 2 000 euroa.

Kesäkuun alussa aletaan myöntää tukea, joka on enimmillään 3 000, jos henkilö muuntaa bensiiniautonsa vähemmän saastuttavaksi. Tuki voi nousta 5 000 euroon, jos bensa-auto muunnetaan sähkökäyttöiseksi.

Tukea annetaan myös vanhojen autojen romuttamiselle.

Pääministeri esitti tavoitteen, jonka mukaan ranskalaiset autoyhtiöt valmistaisivat miljoona sähköautoa vuodessa aina vuoteen 2025 saakka. Tämä tekisi Ranskasta Euroopan johtavan sähköautomaan.

Macron vieraili eilen tiistaina Etaplesin autotehtaalla Pohjois-Ranskassa.

Autoyhtiöiltä uusia suunnitelmia

Autoteollisuus on normaaliaikoina tuonut 16 prosenttia Ranskan teollisuustulosta. Autoala työllistää Ranskassa suoraan 400 000 ihmistä.

Peugeot ja Citroën kuuluvat PSA-konserniin, jolla on mennyt hieman paremmin kuin Renault'lla, joka tekee yhteistyötä japanilaisen Nissanin kanssa.

PSA suunnittelee ostavansa Fiat Chrysler -yhtiön, jolloin syntyisi maailman neljänneksi suurin autoyhtiö.

Renault alkaa osallistua saksalaisyhtiöiden kanssa entistä parempien sähköakkujen kehitystyöhön, Macron kertoi eilen. Tänään keskiviikkona Renault, Nissan ja Mitsubishi ilmoittivat tiivistävänsä yhteistyötään.

Yhtiöt aikovat jatkossa valmistaa lähes puolet autoistaan yhteistyössä. Ne alkavat jakaa toisilleen osia, teknologisia ratkaisuja ja malleja.

Yhtiöt ovat myös jakaneet markkinat keskenään. Nissan suuntautuu Kiinaan, Pohjois-Amerikkaan ja Japaniin, Renault Eurooppaan, Venäjään, Etelä-Amerikkaan ja Pohjois-Afrikkaan, ja Mitsubishi ASEAN-maihin ja Oseaniaan.

Yle seuraa: Jo kolme yritystä valmistaa suojia Suomessa, Lintilä ja Haatainen kertovat kotimaisten hengityssuojien tuotannosta

Ke, 27/05/2020 - 10:36

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) iloitsee, että tällä viikolla jo kolme yritystä on aloittanut kotimaisten hengityssuojien valmistuksen: Filterpak, Lifa Air ja Teho Filter.

Työ- ja elinkeinoministeriön laittoi alulle pari kuukautta sitten toimet, joilla on käynnistetty ensisijaisesti terveydenhuollossa tarvittavien suojamateriaalien kotimainen valmistus.

Lintilä kiittelee, että kiinnostuneita kotimaisia yritysten löytyi kymmeniä. Niistä valittiin 5–6 valmistajaa, joista osa on nyt käynnistänyt suojaintuotannon.

Yritysten valintakriteerinä oli valmius nenä-suusuojaimien nopeaan valmistamiseen ja suuret tuotantomäärät.

– Iso haaste oli se, ettei Suomessa ole valmistettu kriteerit täyttäviä hengityssuojaimia. Nopean aikataulun lisäksi matkan varrella on ollut yllätyksiä, jo maksettu linjakauppa on peruuntunut tai materiaalit ovat jääneet lentokentälle, Lintilä kertoo.

Hengityssuojainten lisäksi kotimaassa valmistetaan nyt myös suojavisiirejä ja -vaatteita sekä näytteenottotikkuja. Näytteenottokittien osalta ollaan jo omavaraisia, Lintilä sanoo.

  • Yle näytti tiedotustilaisuuden Yle Areenassa. Voit katsoa tilaisuuden klikkaamalla jutun kuvaa.
Suojaimia riittävästi terveydenhuollon tarpeiksi

Myös työministeri Tuula Haatainen (sd.) kiittelee kotimaisia yrityksiä haasteen vastaan ottamisesta.

– Tämä osaltaan vahvistaa meidän huoltovarmuuttamme, Haatainen toteaa.

Koronaepidemia on paljastanut kansainvälisen tuotannon ja hankintaketjujen haavoittuvuuden ja kotimaisen tuotannon tärkeyden.

Pandemian aluksi kaikista suojaimista ja testivälineistä oli kova pula, ja niistä taisteltiin kiivaasti kansainvälisillä markkinoilla.

– Kirurgisten nenä-suusuojainten osalta sairaanhoidossa ja muussa terveydenhuollossa tarve on noin miljoonaa kappaletta vuorokaudessa. Lisäksi tarvitaan korkeamman suojaintason suojamaskeja, Haatainen kertoo.

Tilanne on nyt hyvä. Kansainväliset hankinnat ja kotimainen tuotanto kattavat tämän tarpeen, Haatainen sanoo.

Kukaan ei kuitenkaan tiedä, mikä on esimerkiksi syksyn epidemiatilanne.

Haataisen mukaan on selvää, että tulevaisuudessa Suomella pitää olla vastaavassa tilanteessa kotimaista suojatuotantoa.

– Tällaista tilannetta ei saa syntyä enää uudestaan, Haatainen painotti.

Haataiselta kysyttiin, kuinka paljon kasvosuojaimia tarvittaisiin, jos hallitus suosittelisi niiden käyttöä julkisilla paikoilla.

Haatainen ei halunnut ottaa asiaan kantaa ennen kuin hallituksen tilaama selvitys suojamaskien hyödyistä on valmistunut. Tämän jälkeen asiasta keskustellaan hallituksessa.

Jos niiden niin kutsuttujen kansanmaskien käyttöä suositeltaisiin tarve olisi moninkertainen, nyt kerrotut määrät eivät riittäisi kattamaan päivittäistä käyttöä.

Ministeri Lintilä viittasi myös suojaimissa tarvittavien materiaalien saatavuuteen.

Suojainten riittävyydestä tietoja kahden viikon välein

Huoltovarmuuskeskuksen va. toimitusjohtaja Janne Känkänen kertoo, että he ovat saaneet yrityksiltä paljon yhteydenottoja suojainasioista.

Osan kanssa Huoltovarmuuskeskus on jo tehnyt sopimuksia, ja toisten kanssa neuvottelut vielä jatkuvat.

Huoltovarmuuskeskus julkaisee ministeriöiden kanssa tietoja suojainten riittävyydestä kahden viikon välein.

– Esimerkiksi suu-nenäsuojainten ja suojakäsineiden tilanne on nyt hyvä. Korkeamman suojaintason kasvomaskien tilanne taas kohtalainen, Känkänen kertoo.

On tärkeää, että pystymme kesän aikana valmistamaan kesän syksyllä ehkä tarvittavaa puskuria eli valmistaa suojaimia ja muita tarvikkeita varastoon, Känkänen painotti.

Suojaintuotannon käynnistäneen yrityksen Lifa Airin hallituksen puheenjohtaja Vesa Mäkipää kertoo, että yhtiön nenä-suusuojaimen tuotantomäärä tulee olemaan vuorokaudessa noin miljoona kappaletta, mikä kattaa edelleä kerrotun terveydenhuollon tarpeen.

Korkeamman tason hengityssuojaimia tuotetaan Mäkipään mukaan noin 200 000–300 000 vuorokaudessa.

– Pystymme myös tuottamaan suojaimiin tarvittavaa materiaalia, josta kaikki tappelevat. Olemme siis omavaraisia, Mäkipää sanoo.

Tiedotustilaisuudessa käsitellään kotimaisen suojaintuotannon käynnistämistä, suojaintilannetta ja Huoltovarmuuskeskuksen toimia suojainten riittävyyden varmistamiseksi.

*Uutista päivitetään.

Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23 asti.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaepidemiasta.

Täysin kotimaisten kasvomaskien valmistus käynnistyi Tampereella: Maskeja tulossa sekä sairaaloihin että kansalaisille

Koko maan hengityssuojaintilanne on parantunut – Suomeen tuodaan nyt viikoittain 5–10 miljoonaa kasvosuojaa

TAYS ja muut yliopistolliset sairaalat auttavat kotimaista hengityssuojainten tuotantoa vauhtiin

Suomeen kaupiteltu kymmeniä eriä kiinalaisia hengityssuojaimia, joiden todistukset on väärennetty – eivät välttämättä suojaa käyttäjiä kunnolla

Nokian Renkaat vaihtaa toimitusjohtajaa: Uudelta johtajalta toivotaan samanlaista Amerikan ihmettä kuin hän teki aiemmalle pomolleen

Ke, 27/05/2020 - 09:36

Erittäin pätevä, ei ongelmia, jälki on puhdas, ei voi syyttää, että teki mitä pyydettiin. Suomalainen nainen merkittävimmän pörssiyhtiön toimitusjohtajana. Näin Nokian Renkaiden hallituksen puheenjohtaja Jukka Hienonen kuvaa yhtiötä kolme vuotta johtanutta Hille Korhosta.

Nokian Renkaat kertoi tiistaina illalla nimittäneensä Jukka Moision Nokian Renkaiden toimitusjohtajaksi. Yhtiö kertoi Hille Korhosen eroavan. Käytännössä yhtiön hallitus edellytti yhtiöltä erilaista linjaa ja yhteisissä keskusteluissa päädyttiin Hienosen mukaan Korhosen kanssa siihen, että tätä varten on paras vaihtaa toimitusjohtajaa.

Nokian Renkaat on ollut vaikeassa vaiheessa. Yksin korona ei ole tuonut vaikeuksia.

– Tilanne on hyvin toisenlainen kuin kolme vuotta sitten. Autoteollisuus on isoissa vaikeuksissa ja takana on tosi huono talvi. Rengasvalmistajilla on varastot täynnä renkaita, Hienonen sanoo Ylelle.

Hille Korhonen.Arkistokuva. Ennen Nokian Renkaita Hille Korhonen johti Alkoa. Hille Korhonen

Yhtiön pörssikurssi kertoo jo ensinäkemällä, että vaikeuksia on. Viime vuonna Nokian Renkaiden liikevaihto oli 1,6 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin 4 700. Liikevoitto putosi hieman edellisestä vuodesta 320 miljoonaan euroon, mutta alkuvuonna yhtiö antoi tulosvaroituksen.

Yhtiö kertoi vaihdoksesta poikkeuksellisesti illalla kymmeneltä. Suomessa on totuttu, että illalla tehdystä päätöksestä kerrotaan varhain aamulla.

Hienosen mukaan tiedotuslinja on tiukentunut ja sisäpiiritiedot neuvotaan kertomaan heti ulos.

– Laitoimme tiedon sitten saman tien ulos, hän sanoo.

Pieni markkinaosuus

Hille Korhonen tuli Hienosen mukaan tekemään Nokian Renkaiden historian suurimman yksittäisen investoinnin.

Suomalainen rengasvalmistaja avasi lokakuun ensimmäisellä viikolla tehtaan Daytoniin Tenneseehen.

Nokian Renkaiden Daytonin tehdas Yhdysvalloissa. Nokian Renkaiden Amerikan tehdas avattiin juuri.Nokian Renkaat

Harva amerikkalainen edes tietää, että Venäjällä renkaat valmistava suomalainen rengasmerkki on ollut Pohjois-Amerikan markkinoilla jo 30 vuotta. Harva amerikkalainen tuntee koko merkkiä.

Nokian Renkaiden markkinaosuus Amerikassa on 0,5 prosenttia. Hienosen sanoma luku on hätkähdyttävän pieni.

Tähän halutaan nyt muutosta uuden toimitusjohtajan kaudella. Samaan aikaan Nokian Renkaat hakee tulosta myös Venäjältä, jossa yhtiöllä on maailman toiseksi suurin rengastehdas.

Hienosen mukaan ei ole yleensä uskottavaa, jos vahva toimitusjohtaja alkaa ajaa ihan erilaista agendaa kuin aiemmin. Siksi yhtiö halusi vaihtaa toimitusjohtajaa. Hienosen mukaan oli onni, että Moisio oli saatavilla.

Amerikan valloitus

Jukka Moisio on ollut parikymmentä vuotta kansainvälisten yhtiöiden johtajana. Hänen viimeisin tehtävänsä oli Huhtamäki Oyj:n toimitusjohtajana. Tätä ennen hän oli Ahlstrom Oyj:n toimitusjohtaja.

Erityisesti Huhtamäen esimerkki Amerikan valloituksesta kiinnostaa nyt Nokian Renkaita.

Hienosen mukaan Moisiolla on syvä ymmärrys Keski-Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoista, jotka ovat Nokian Renkaiden keskeiset kasvumarkkinat.

Yle kertoi reilu vuosi sitten, miten suomalaisella pakkausvalmistajalla Huhtamäellä menee lujaa.

2010-luvulla yhtiö on keskittänyt tuotantonsa yhä enemmän paperi- ja kartonkiin, kuten jäätelö-, kananmuna- ja pikaruokapakkauksiin. Huhtamäen valmistamiin pahvikuppeihin on jo pitkään voinut törmätä missä päin maailmaa tahansa.

Muovikammon takia monet yhtiöt ovat luopumassa muovista pakkausmateriaalina. Vuosi sitten Huhtamäki alkoi toimittaa paperipillejä pikaruokajätti McDonald'sin Euroopan-ravintoloihin.

Moision tullessa Huhtamäen johtoon yhtiön kierre oli laskeva, ja edellinen toimitusjohtaja oli saanut potkut. Yhtiön markkina-arvo nousi Moision aikana runsaasta 400 miljoonasta eurosta yli 3 miljardiin euroon.

Lue lisää:

Jukka Moisiosta Nokian Renkaiden toimitusjohtaja, Hille Korhonen eroaa

Muovin korvaaminen sataa suomalaisyhtiön laariin – pahvimukeista tutun Huhtamäen arvo on moninkertaistunut ja McDonald's on sen suurin asiakas

Yhdysvaltoihin tehtaan avaava Nokian Renkaat investoi jättisumman maahan, jossa suurta osaa autoilijoista kiinnostaa vain renkaan ulkonäkö

Sivut