Yle: Talous ja politiikka

Tilaa syöte syöte Yle: Talous ja politiikka
Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset
Päivitetty: 56 min 14 s sitten

Suomalaisfirma on kehittänyt muovitonta kahvikuppia jo vuosia – nyt avautui ovi maailmalle: "Iso, globaali putiikki"

Pe, 18/10/2019 - 16:17

Metsäyhtiö Kotkamills on ottamassa ison askeleen kohti kehittämänsä muovittoman kuppikartongin läpimurtoa.

Kotkassa toimiva yhtiö kertoo solmineensa ensimmäisen ison sopimuksen muovittoman kuppikartongin toimittamisesta merkittävälle kansainväliselle asiakkaalle.

Sopimus kansainvälisen ketjun kanssa on solmittu tällä viikolla. Se on toimitusjohtajan Markku Hämäläisen mukaan toistaiseksi merkittävin sopimus, joka muovittoman kartongin toimittamisesta on tehty.

– Käytännössä toimitamme heille kartonkia jo parin viikon päästä. He teettävät kupit itse alihankkijallaan. Niiden on määrä olla kauppojen hyllyillä heti vuoden vaihteen jälkeen, Hämäläinen valottaa.

Paljon muuta uudesta asiakkaasta ei hiiskuta. Yhteistyöstä ja muun muassa tuotantomääristä kerrotaan tarkemmin vasta loppuvuoden aikana.

"Tästä se lähtee"

Hämäläinen otti noin viisi vuotta sitten ison riskin, kun aikakauslehtipaperin valmistukseen tarkoitettu paperikone Kotkan keskustassa sijaitsevalla tehtaalla päätettiin rakentaa uusiksi pakkauskartonkien valmistusta varten.

Samalla ryhdyttiin kehittämään kertakäyttöastioihin soveltuvaa kartonkia, jossa ei olisi lainkaan muovia, mutta joka kuitenkin kestäisi esimerkiksi nesteitä ja rasvaa. Tavallisessa kertakäyttökupissa on muovipinnoite, vaikka se vaikuttaisi pahviselta.

– Tästä se sitten lähtee! Uskomme, että kun saamme julki ensimmäisen ison yhteistyökumppanin, tarkoittaa se sitä, että monet pienemmätkin lähtevät liikkeelle. He näkevät, että nyt tuote toimii, kun tuo kuuluisa putiikkikin on tähän lähtenyt, Hämäläinen sanoo.

Hämäläisen arvioi, että nimet saatetaan lähikuukausina vetää alle myös toisen merkittävän asiakkaan kanssa tehtävään sopimukseen.

Markku Hämäläinen ja paperikuppiVille Pisto / Yle Pitkä vääntö

Pakkauskartongin ja laminaattipaperin valmistaja Kotkamills on ottanut viime vuosina myös taloudellisia riskejä kehittäessään uutta tuotetta.

Yhtiö pysäytti yhden paperikoneen ja rakensi sen tilalle uuden, yli 200 metriä pitkän kartonkikoneen, joka käynnistettiin kesällä 2016.

Vuotta myöhemmin tehdas kertoi aloittavansa muovittoman kahvikuppikartongin säännöllisen tuotannon. Myös koetilauksia oli tuolloin jo virannut sisään.

– Olen erittäin tyytyväinen, että tähän ensimmäiseen kansainväliseen sopimukseen päästiin. Pitkä vääntö alkaa kantaa nyt hedelmää, Hämäläinen sanoo.

Kansainvälinen sopimus on myös merkki siitä, että asioita on tehty oikein.

– Jos tällainen globaali, iso putiikki lähtee yhteistyöhön, tarkoittaa se sitä, että tuote on hyvä ja se toimii. Heidän testauskäytäntönsä ottavat valtavasti aikaa. Jos sellaisen rumban pääsee läpi, tuotteen on oltava hyvä, Hämäläinen sanoo.

Lue lisää: Mies uhrasi omaisuutensa pelastaakseen maailman muovilta – "Jos tämä ei onnistu, minulle käy hyvin, hyvin huonosti"

Tuote toimii

Kotkamillsin kartongista valmistettuihin kuppeihin on jo voinut törmätä muun muassa isoissa tapahtumissa, kuten Kotkan Meripäivillä.

Lisäksi yhtiöllä on sopimus kouvolalaisen jääkiekkoseura KooKoon kanssa siitä, että ottelutapahtumissa siirryttäisiin käyttämään muovisten tuoppien ja muiden kuppien sijaan esimerkiksi pahvisia oluttuoppeja.

Muoviton kuppikartonki on ollut käytännössä valmis tuote huhtikuusta lähtien. Sen jälkeen reseptiin ei ole tehty muutoksia.

Tuotantomäärät ovat kuitenkin vielä pieniä. Tarkkaa määrää Hämäläinen ei halua kertoa, mutta kuvailee muovitonta kartonkia vielä startup-tuotteeksi.

– Pienempiä toimituksia on ollut keväästä lähtien. Toistuvia tilauksiakin on ollut useampia. Määrät eivät ole vielä kovin suuria, mutta joka puolelle maailmaa kartonkia on jo mennyt. Ensin muutama rulla, sitten ehkä kontti tai pari, Hämäläinen sanoo.

Yhtiön tavoite on, että muutaman vuoden kuluessa kartonkikoneella tehtäisiin puolet taivekartonkia ja puolet muovitonta, niin sanottua Barrier-tuotetta.

Koukkuun tarvitaan kuitenkin vielä suurempia kaloja.

Kartonkikoneen pää josta tulee valmiita rulliaVille Pisto / Yle Isojen brändien tietoisuuteen

Financial Times kertoi tällä viikolla, kuinka pikaruokajätti McDonald's ja kahvilaketju Starbucks käyttävät miljoonia euroja etsiessään ympäristöystävällisempää kuppia.

Myös Kotkamills on onnistunut pääsemään isojen ketjujen silmien alle.

Yhtiö osallistui muovittoman kuppikartongin kanssa NextGen Cup Challenge -kilpailuun, jossa isot ravintolaketjut etsivät uusia innovaatioita, jotka korvaisivat nykyisiä kuppeja ja pakkausmateriaaleja. Kotkamills tuli valituksi kahdentoista voittajan joukkoon.

Korvaavia kuppivaihtoehtoja etsivät saman kilpailun kautta myös muun muassa Coca-Cola, Nestle, pikaruokaketju Wendy's ja Yum! Brands, joka edustaa muun muassa Taco Belliä, Pizza Hutia ja KFC:tä.

– Hyöty on siinä, että tätä kautta olemme saaneet ovia auki samaan aikaan moneen eri paikkaan. Meidän ei ole tarvinnut käydä kaikkien näiden yhtiöiden kanssa samoja asioita läpi, vaan kun yksi tekee testit, tieto leviää, Hämäläinen sanoo.

Hämäläisen mukaan kilpailua järjestämässä olleet ketjut ovat lähteneet testaamaan Kotkamillsin kuppia.

– Meillä on koeajoja meneillään. Niiden tuloksia tulee alkuvuonna. Nimiä emme voi sanoa.

Omalla alallaan Kotkaan rakennettu kartonkikone on maailman suurin. Hämäläinen näkisi mielellään ainakin kaksi tai kolme muutakin samanlaisen tai samantapaisen tuotteen valmistajaa.

– Jos Kotkassa tehtaalla tapahtuu jotain, vaikka tulipalo, ja tuotantoon tulee pitkäkin katkos on se huono vaihtoehto kaikille. Suurille ketjuille se voi vielä olla rajoittava tekijät, eivätkä siksi lähde vielä täysillä liikkeelle, koska tuottajia on vain yksi.

Kotkamillsillä muovittoman tuotteen läpimurtoa odotettiin jo ennen kesää, mutta vielä se on antanut odottaa itseään. Nyt katseet ovat ensi vuodessa.

Yle selvitti: Mahdollinen veronkorotus uhkaa poliittista sopua Tampereella – ”Toivon, että pormestarikoalitio ei hajoa”

Pe, 18/10/2019 - 07:30

Paine korottaa kunnallisveroa koettelee Tampereen pormestarikoalition kestävyyttä. Ylen tekemä kysely paljastaa jyrkän jaon veronkorotuksen kannattajiin ja vastustajiin. Sen sijaan puolueiden sisällä suuria erimielisyyksiä asiasta ei ole.

Yle kysyi Tampereen kaupunginvaltuutetuilta, pitäisikö tuloveroprosenttia nostaa vuodelle 2020. Lisäksi valtuutetuilta pyydettiin perusteluja siihen, miksi kunnallisveroa pitäisi nostaa tai miksi sitä ei saa nostaa.

Lisäksi veronkorotuksen kannattajilta pyydettiin ehdotus siitä, minkä verran veroprosenttia pitäisi nostaa.

Kuluvana vuonna Tampereen talous on jäämässä reippaasti alijäämäiseksi. Pormestariohjelman mukaan veronkorotus on mahdollinen vuonna 2020, jos muut keinot eivät riitä.

Tampere verottaa Helsinkiä ja Turkua kireämmin

Kyselyyn vastasi 42 kaupunginvaltuutettua 67:stä. Heistä 23 on valmis korottamaan kunnallisveroa – moni ehdottomasti, osa tietyin ehdoin. Vastanneista 19 valtuutettua ei nostaisi tuloveroprosenttia.

Monet niistä valtuutetuista, jotka kannattavat veronkorotusta, olisivat valmiita 0,5–1 prosenttiyksikön nostoon. Tampereen kunnallisveroprosentti on tällä hetkellä 19,75. Lukema on Pirkanmaan alhaisin.

Useissa suurissa kaupungeissa veroprosentti on Tamperetta pienempi, kuten Helsingissä (18,00), Espoossa (18,00), Vantaalla (19,00) ja myös Turussa (19,50).

Muuhun maahan Tamperetta voi verrata esimerkiksi veronmaksajien nettisivujen karttasovelluksella.

Valtuusto jakautuu vahvasti kahtia

Kaikki Ylen kyselyyn vastanneet kokoomuslaiset vastustavat veronkorotusta. Pelkkiä ei-vastauksia tuli myös perussuomalaisista, RKP:stä, Tampereen Puolesta -ryhmästä ja Vaihtoehto Tampereesta.

Toisaalta kaikki mielipiteensä ilmaisseet SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton valtuutetut hyväksyisivät veronkorotuksen.

Keskustan kolmesta vastaajasta kaksi ei sulkenut veronkorotuksen mahdollisuutta pois, yksi vastusti korotusta.

Kaikki valtuutettujen vastaukset on nähtävissä tämän artikkelin lopussa.

Kokoomuslaiset pelkäävät vaikutuksia työllisyyteen

Kokoomuksen valtuutettujen mielestä kunnallisveron korotus lääkitsee taloutta vain vähän aikaa. Lisäksi he ajattelevat, että veronkorotus heikentää sekä palkansaajien että eläkeläisten toimeentuloa ja työllisyyttä.

– Veroprosentin nostaminen ei paranna kaupungin taloustilannetta kuin hetkellisesti, Reeta Ahonen (kok.) sanoo.

– Verotuksen kiristäminen vaikuttaa negatiivisesti taloudelliseen toimeliaisuuteen ja ihmisten toimeentuloon sekä heikentää työllisyyttä. Kaupungin on tehostettava omaa toimintaansa eikä nostaa veroja, Anneli Taina (kok.) sanoo.

Kokoomuslaisten mielestä menojen kasvu pitää saada hidastumaan. He vaativat, että kaupungin toimintaa pitää muuttaa niin, että kulut pienenevät. Osa olisi valmis laskemaan palveluiden tasoa.

– Tuloveroprosentin nostaminen ei korjaa pitkällä aikajänteellä niitä ongelmia, joita Tampereen käyttötaloudessa on. Tärkeämpää olisi saada menojen kasvu hidastumaan esimerkiksi palvelutasosta tinkimällä, apulaispormestari Aleksi Jäntti (kok.) sanoo.

– Sitoutuminen tiukkaan menokuriin ja (sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevä) tuen painopisteen siirtäminen edelleen varhaisempaan tukeen niin terveydenhuollossa kuin sosiaalipalveluissa ovat kriittisiä tekijöitä kaupungin talouden kestävyyden kannalta, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kaisa Ikonen (kok.) sanoo.

Investointitahti hirvittää osaa valtuutetuista

Myös perussuomalaiset näkevät, että kunnallisveron nosto vähentää työntekointoa. Perussuomalaisten mielestä paine korottaa kunnallisveroa johtuu aiemmin tehdyistä vääristä päätöksistä, kuten ratikasta.

Perussuomalaiset pelkäävät, että veronkorotus tietäisi lisää huonoja ratkaisuja.

– Itsekin poliitikkona tunnen poliitikot ja voin luvata että mikä tahansa tulonlisäys on pian käytetty ja sitten ollaankin taas kuntalaisten kukkarolla uudestaan, Lassi Kaleva (ps.) sanoo.

– Tampereen talous on kuralla, koska taloutta ei osata johtaa. Eletään yli varojen. Pormestari suhtautuu velkaan välinpitämättömästi, kuten vasemmisto aina tekee, Veikko Vallin (ps.) sanoo.

Investointi-intoa pidetään liian kovana myös Tampereen Puolesta -ryhmässä ja Vaihtoehto Tampereessa.

Tampereen investoinnit ovat viime vuosina vakiintuneet uudelle tasolle, noin 200 miljoonaan euroon vuodessa. Kuudesta suurimmasta kaupungista Tampere investoi kolmanneksi eniten Espoon ja Helsingin jälkeen.

Tarkastuslautakunnan arviointiraportin mukaan vuosina 2015−2018 Tampere on investoinut vuosittain keskimäärin 910 euroa asukasta kohti, kun Espoon luku on 1 138 ja Helsingin 971.

Demarien mielestä veronkorotusta ei voida välttää

Pormestaripuolue SDP:n valtuutettujen kanta on päinvastainen. Heidän mielestään veronkorotus on väistämätön, koska muut keinot on jo käytetty.

– Kaupungin alijäämää ei voida kattaa kuin tuloja lisäämällä. Palveluista on jo leikattu riittävästi, apulaispormestari Johanna Loukaskorpi (sd.) sanoo.

– Valitettavasti tämä on viimeinen keino ja pakko käyttää. Olemme leikanneet tällä pormestarikaudella jo tarpeeksi, Ari Wigelius (sd.) sanoo.

SDP:n leirissä palvelutasosta tinkiminen on punainen vaate.

– Hyvät ja toimivat peruspalvelut ovat kaikkien etu ja tulevat myös kaupungille halvemmaksi, kuin kalliit korjaavat keinot, Ilkka Porttikivi (sd.) sanoo.

Osa pohtii jo, kestääkö Tampereen laaja pormestarikoalitio veropäätöksen.

– Olen ymmärtänyt, että valtuustoryhmät ovat erimielisiä veronkorotuksesta. Toivon, että pormestarikoalitio ei hajoa nyt päätösten seurauksena, Aila Dündar-Järvinen (sd.) sanoo.

Keväällä 2018 vasemmistoliitto joutui jättämään koalition, koska vastusti muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korotuksia. Ennen tätä oppositiossa oli vain Vaihtoehto Tampereen yhden miehen ryhmä.

"Veronkorotus ennaltaehkäisee ongelmia"

Myös osa vihreiden valtuutetuista katsoo, että Tampereella on säästetty jo tarpeeksi. He ajattelevat, että leikkaukset muuttuvat yhä rajummiksi, jos kunnallisveroa ei koroteta.

– Tampereella on vuosien pakkosäästämisen jälkeen nyt pakko panostaa laatuun kouluissa, päiväkodeissa ja terveyskeskuksissa, Jaakko Mustakallio (vihr.) sanoo.

Matti Helimo (vihr.) ei lyö kantaansa lopullisesti lukkoon.

– Kiinteistöveroa korotettiin jälleen ja nyt on oikeudenmukaisemman eli tuloveron vuoro olla tarkastelussa osana keinovalikoimaa. Se on viimeinen vaihtoehto, mutta otettava esille, Helimo sanoo.

Olga Haapa-ahon (vihr.) mielestä veronkorotuksesta saatavat rahat voidaan käyttää niin, että rahaa säästyy tulevaisuudessa.

– Vaikka veronkorotus ei ratkaise kaikkia talouden haasteita, se auttaa meitä tekemään olennaisia panostuksia ennaltaehkäisyyn. Ennaltaehkäisy on olennaisessa osassa myös tulevien vuosien kustannusten hillinnässä, Haapa-aho sanoo.

Samaa mieltä on vasemmistoliiton Noora Tapio.

– Tämän päivän leikkaukset ovat huomisen alijäämää, sillä ennaltaehkäisy on aina halvempaa kuin ongelmien korjaaminen, Tapio sanoo.

Vasemmistoliiton valtuutetut kannattavat veronkorotusta, koska kammoksuvat palvelutason laskua. Vasemmistoliitossa ajatellaan, että kaupungin toiminnan tehostaminen johtaa esimerkiksi vanhusten kaltoinkohteluun.

– Tuloveroprosentin nostaminen ei ole mieluisaa, mutta se on välttämätöntä, koska muut vaihtoehdot – palveluiden heikentäminen ja/tai asiakasmaksujen korottaminen – ovat vielä huonompia vaihtoehtoja vähävaraisten ihmisten kannalta, Ulla-Leena Alppi (vas.) sanoo.

Pormestarin kanta julki maanantaina?

Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.) ei vastannut Ylen kyselyyn. Tämä on ymmärrettävää, koska Lyly julkistaa talousarvioesityksensä vuodelle 2020 tulevana maanantaina 21. lokakuuta. Silloin pormestari todennäköisesti ottaa kantaa myös ensi vuoden kunnallisveron tasoon.

Kaupunginvaltuusto kokoontuu päättämään ensi vuoden budjetista ja veroprosentista 18. marraskuuta.

Tampereen pormestariohjelma jätti oven auki korotukselle. Pormestariohjelmassa vuosille 2017–2021 luvataan, että kaupungin talous on tasapainossa valtuustokauden loppuun mennessä.

Ohjelmassa sanotaan, että veroja voidaan korottaa, jos muut säästötoimet eivät pure.

– Mahdolliseen verojen korottamiseen palataan vuoden 2020 talousarvion laadinnan yhteydessä, kun sote- ja maakuntauudistuksen sekä yleisen talouskehityksen vaikutukset kaupungin talouteen ovat tiedossa, pormestariohjelmassa lukee.

Nyt tiedetään, että sote ei ole vieläkään valmis ja talouskasvun hidastuminen alkaa vähitellen heikentää työllisyyden kasvua. Niinpä myös Tampereella ollaan vaikeiden valintojen edessä.

Kuluva vuosi voi jäädä yli 46 miljoonaa miinukselle

Tampereella ennustetaan, että kuluvan tilikauden tulos jää 46,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tämä on 17,5 miljoonaa euroa heikommin kuin suunniteltiin.

Suunnitelmia enemmän rahaa on uponnut erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Pormestariohjelmassa asetetun tavoitteen mukaisesti Tampere on etsinyt säästöjä jo jonkin aikaa. Tampereella on muun muassa on korotettu sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä liikuntapalvelujen asiakasmaksuja ja leikattu järjestöjen avustuksia. Lisäksi toimintaa on tehostettu kautta linjan ja sähköisiä palveluja pyritään lisäämään.

Talouden tasapainottamisohjelma laadittiin viimeksi vuoden 2018 keväällä. Silloin valtuusto päätti 43,5 miljoonan euron ohjelmasta vuosille 2018–2020. Noin puolet talousohjelman keinoista tähtää säästöihin ja noin puolet tulojen lisäykseen.

Tilintarkastuksen mukaan talousohjelma toteutui vuonna 2018, mutta tilikauden tulos jäi silti miinukselle. Talousohjelman mukaiset vuosien 2019 ja 2020 tavoitteet, noin 35 miljoonaa euroa, eivät riitä kattamaan vuoden 2018 alijäämää.

Suomessa otetaan käyttöön uusi "häpeäpaalu" rahanpesun ehkäisyssä – Rikollinen raha voi jäädä pimentoon jopa tavallisissa autokaupoissa

Pe, 18/10/2019 - 06:00

Suomi on saamassa ensimmäiset rahanpesun ehkäisyä huonosti hoitaneet yrittäjät tai ilmoitusvelvolliset.

Viranomaiset ovat ottamassa lain noudattamisessa käyttöön rahanpesun ehkäisyn mustan listan. Leväperäisten mustalle listalle voi päätyä vaikka autokauppias tai kiinteistönvälittäjä, joka ei ole varautunut rahanpesun riskiin. Kyse on laittoman rahanpesun ehkäisyyn tarkoitetun lain tiukemmasta soveltamisesta.

Ensimmäisten laiminlyöntitapausten tutkinta on loppusuoralla ja viranomaiset ovat antamassa rangaistuksen mahdollisesti vielä tämän vuoden puolella. Rahallisen menetyksen lisäksi laiminlyöjän nimi julkaistaan useammaksi vuodeksi kaikille avoimella viranomaisen verkkosivustolla.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Vesa Härmälän mukaan lain valvontaa tehostetaan jatkossa myös erisuuruisilla rike- ja seuraamusmaksuilla. Muutaman vuoden voimassa olleessa rahanpesulaissa rangaistusten käyttö on sallittu, mutta näitä keinoja ei ole tähän mennessä käytetty Suomessa.

– Kyse on puutteista lain perusasioissa. Laki ei ole uskottava, jos ilmoitusvelvolliset eivät hoida perusasioita, Härmälä valottaa tutkittuja tapauksia ja yleistä tilannetta.

Mainehaitta tehokas keino lisätä lain tehoa

Suomi sai keväällä moitteita maailmanlaajuinen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaiselta toimintaryhmä FATF:lta muun muassa siitä, että lain toimivuutta ei edistetä rangaistusmaksuilla. Vastauksena ryhmän maa-arvioon Suomi ilmoitti ottavansa käyttöön muun muassa aluehallintoviraston valvontarekisterin.

Rekisteri on ollut olemassa kesästä lähtien, ja sen yhteyteen on tulossa vähitellen julkinen lista aluehallintoviranomaisten valvontapäätöksistä. Lakia valvovat Etelä-Suomen aluehallintoviraston lisäksi Finanssivalvonta, poliisin arpajaishallinto Patentti- ja rekisterihallitus ja asianajaliitto.

Ylitarkastaja Härmälän mukaan lain valvojat ottavat vähitellen käyttöön myös lainmukaiset rahasanktiot.

Julkinen mainehaitta on vieläkin tehokkaampi keino kuin yksittäisen rahanpesijän saama tuomio Pirjo Jukarainen

Ajatusta kannattaa myös Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Pirjo Jukarainen, joka näkee rahasanktiot mahdollisesti tehokkaampina keinoina kuin muiden rangaistusten tiukentamisen. FATF suositteli raportissaan myös tiukempia rangaistuksia rahanpesurikoksissa.

– Yritys, joka laiminlyö asiakkaiden seurannan ja asiakkaiden riskiperusteisen arvioinnin ja saa siitä julkisen mainehaitan, se on vieläkin tehokkaampi keino kuin yksittäisen rahanpesijän saama tuomio, tutkija Jukarainen arvioi.

Jukarainen korostaa yleisen valppauden lisäksi, että yritysten valvonnan ja tarkastusten lisääminen on tärkeää. Myös varsinaista rikostutkintaa pitäisi myös lisätä.

Rahanpesun ehkäisy on monimutkaista, mistä osoituksena on esimerkiksi tuore Helsingin käräjäoikeuden päätös, jossa syyttäjän vaatimukset kaatuivat oikeudessa. Hyvin harva rahanpesuepäily päätyy oikeuteen asti.

Mustalla listalla herätellään toimimaan lain mukaan

Lainvalvojat toivovat rahallisten menetysten parantavan rahanpesulain toimivuutta. Mustalle listalle ei ole tulossa ylitarkastaja Härmälän mukaan mitään tulvaa lain noudattamatta jättäjistä. Listan on tarkoitus on ikään kuin pelotteena osoittaa, että viranomaiset myös valvovat tällä tavalla lakia.

– Näillä pyritään herättelemään lain piirissä olevia.

Rahanpesulaki on osa muutaman vuoden takaiseen EU:n rahanpesulainsäädännön tiukentamista. Lainsäädännön kantava ajatus on alusta asti ollut julkisuuden tuoma eräänlaisen häpeän käyttö laiminlyöntien ehkäisyssä.

Rahamenetykset voivat jatkossa olla yhden miehen yrityksen sadoista euroista vakaviin yli miljoonan suuruisiin seuraamusmaksuihin. Julkiselle listalle voi päätyä esimerkiksi käteiskauppaa tekevä autokauppias, joka ei ole huolehtinut riskien arvioinnista toiminnassaan.

Listalle joutuvat eivät varsinaisesti ole tehneet rikostutkintaan johtavaa rikosta, mutta ovat todistetusti laiminlyöneet velvollisuuksia. Laki edellyttää muun muassa, että yrittäjän pitää aina todentaa asiakkaan henkilöllisyys, kun kauppaa tehdään vähintään 10 000 eurosta. Lakia ollaan parhaillaan tarkentamassa muun muassa virtuaalirahan osalta.

Rahanpesulain keskeisiä velvoitteita

Ilmoitusvelvollisen pitää tuntea asiakkaansa niin hyvin, että voi havaita muun muassa poikkeukselliset liiketoimet

Tuntemis- ja tunnistamisvelvollisuus perustuu ilmoitusvelvollisen omaan riskiarvioon

Riskiarviossa huomioitava asiakkaan lisäksi eri maihin, tuotteisiin ja toimintaan liittyvät riskit

Ilmoitusvelvollisen laadittava toimintaohjeet riskien hallintaan ja välttämiseksi

Ilmoitusvelvollisella nimen mukaisesti velvollisuus tehdä ilmoitus epäilyttävästä toiminnasta rahanpesun selvittelykeskukselle

Ylitarkastaja Härmälän mukaan tekemistä on paljon muun muassa auto- ja kuluttajaelektroniikan kaupoissa, jossa saattaa liikkua isojakin summia käteistä.

– Nykyinen käteisraja on edelleen melko korkea. Olemme kuitenkin menossa alaspäin. Esimerkiksi Belgiassa ja Italiassa alaraja on 3000 euroa.

Rahanpesuilmoituksia toivotaan lisää etenkin kiinteistöalalta

Viranomaiset ovat saaneet jonkin verran lisäresursseja lain valvontaa, mutta työsarka on lähes loputon. Senkään vuoksi musta lista ei paisu kovin nopeasti. Yhtenä osoituksena savotasta on se, että rahanpesuilmoituksista reippaasti alle promille päätyy oikeuteen asti. Rahanpesun vastainen työ lähtee ilmoituksista.

Laki vaatii seuraamaan ja valvomaan myös niin sanottuja rekisterivelvollisia. Rekistereissä on kaikkiaan noin 5 000 tahoa.

– Ilmoituksissa on aikamoinen epäsuhta, kun suurin osa on rahapeliyhteisöjen ja maksunvälittäjien automaattisia ilmoituksia. Toivomme muutosten parantavan ilmoitusten laatua, Härmälä ennakoi.

Yleisimmät rahanpesuepäilyn ilmoittajat

Rahapeliyhtiö

Yleistä maksujenvälitystä tarjoava

Luotto- ja rahoituslaitokset

Näiden kolmen tahon ilmoitukset kattavat lähes kaikki vuosittain tulevista noin 40 000 ilmoituksesta

Härmälä toivoo rahanpesuilmoituksia kiinteistöalalta. Kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välittäjät ovat parantaneet lain noudattamista, mutta se ei ole johtanut alalta tulevien rahanpesuilmoitusten määrän lisääntymiseen.

Rahanpesu on yleistynyt myös Suomessa ja kansainvälisten esimerkkien mukaan kiinteistöala on yksi merkittävä tai merkittävin rahanpesun kohde. Härmälän mukaan monelle pelko maineen menettämisestä toimii myös niin päin, että lain edellyttämä ilmoitus epäilyttävästä toiminnasta jätetään tekemättä. Härmälän mukaan huoli on aiheeton, koska lähtökohta ilmoituksissa on, että ne ovat luottamuksellisia.

– Olemme järjestäneet paljon koulutusta, mutta tarve on edelleenkin selvä.

Lue myös:

Oikeus hylkäsi kaikki syytteet Suomen historian tiettävästi suurimmassa rahanpesujutussa

Nordean tilien kautta on kulkenut satoja miljoonia epäilyttävää rahaa

KRP: "Ammattimuulien" rahanpesuyritykset lisääntyneet Suomessa – pankkitilejä avataan väärennetyillä papereilla

KRP: Rahanpesuun liittyvien jäädytettyjen varojen määrän ennustetaan ylittävän kymmenen miljoonan euron rajan

Suomi aikoo uusia jäänmurtajat – Päätös satojen miljoonien investoinnista tehdään vielä tällä hallituskaudella

Pe, 18/10/2019 - 06:00

Samaan aikaan kun Suomen jäänmurtajia huolletaan ja valmistellaan tulevaa talvea varten, maan hallitus pohtii kaluston uudistamista. Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Sirpa Paatero (sd.) sanoo, että strateginen päätös murtajakaluston uusimisesta tehdään vielä tämän hallituskauden aikana.

Valtio-omisteisen murtajayhtiö Arctian kahdeksasta jäänmurtajasta vanhimmat ovat tulleet käyttöön jo 1950- ja 1970-luvuilla.

Tarvitaan leveämpiä väyliä ja ympäristökin on huomioitava aiempaa tarkemmin

Jäänmurtajien apua tarvitsevat rahti- ja matkustajalaivat ovat vuosikymmenten aikana tulleet suuremmiksi, joten murtajiltakin vaaditaan nyt ja jatkossa enemmän.

Jatkossa tarvitaan muun muassa leveämpiä väyliä ja ilmastonmuutoksen on arvioitu lisäävän ahtojäitä. Myös alusten vaikutukset ympäristöön on säädösten kiristyessä huomioitava aiempaa tarkemmin.

– Laivat ovat leveämpiä ja laivojen konetehot ovat ympäristömääräysten myötä aiempaa heikompia, jolloin avustuksen tarve kasvaa, Arctian toimitusjohtaja Maunu Visuri sanoo.

Styrman Saku Mäkinen på kommandobryggan på isbrytaren Otso.Arctian toimitusjohtajan Maunu Visurin mukaan meneillään oleva murtajaselvitys on tehtävä huolella ja yhdessä väyläviraston kanssa.Yle/Joakim Lax

Vielä ei ole aluskohtaista listaa siitä, mitkä jäänmurtajista pitää uusia kokonaan ja mitkä niistä mahdollisesti voitaisiin modernisoida.

– Pitää pohtia modernisoinnin kustannukset suhteessa tulevaan käyttöikään, Paatero selventää.

Suomen nykyisistä murtajista vain yksi pystyy tekemään jäähän 31 metriä leveän väylän, mikä on muodostumassa alan yleiseksi standardiksi.

Visurin mukaan meneillään oleva murtajaselvitys on tehtävä huolella ja yhdessä väyläviraston kanssa.

– Tulevaisuuden tarpeeseen vaikuttavat hyvin monet tekijät, Visuri sanoo.

Hänen mukaansa keskeisimpiä tekijöitä ovat avustettavien laivojen määrä, laivojen koko, ilmastonmuutoksen vaikutukset jääkenttään ja kaluston teknistaloudellinen elinikä.

Visuri toteaa, että vanhaakin kalustoa on paljonkin uudistettu vuosien saatossa, joten mihinkään paniikkiratkaisuihin ei suuresta uudistustarpeesta huolimatta ole järkevää lähteä. Hänen mukaansa on tärkeää varmistaa, että uusi kalusto on varmasti tulevaisuuden tarpeisiin sopivaa.

Hallitus selvittää myös mahdollisuudet tehdä yhteistyötä Ruotsin kanssa

Murtajakaluston uusiminen on iso investointi. Paateron mukaan kyse on sadoista miljoonista euroista.

Ministeri muistuttaa, että myös rajavartiostolla on tarpeita ja puolustusvoimilla on jo menossa isot laivahankinnat.

– Murtajat pitää aikatauluttaa näiden kanssa yhdessä.

Jäänmurtajahankinnassa selvitetään Suomen rannikon erityistarpeet ja myös se, miten Ruotsin kanssa voitaisiin tehdä tulevaisuudessa tiiviimpää yhteistyötä.

Myös Arctian toimitusjohtaja Maunu Visuri sanoo pitävänsä yhteistyökuvioiden kehittämistä järkevänä.

Paatero sanoo, ettei kyse ole kuitenkaan alusten yhteishankinnoista vaan käytännön yhteistyöstä Ruotsin kanssa.

– Esimerkiksi Perämeren osalta tilanne on se, että murtaja kannattaa tilata lähimmästä paikasta.

Paatero toteaa, että osaaminen murtajien rakentamisessa on Suomessa maailman huippua. Hänen mukaansa tätä on tarkoitus myös hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla.

Suomalaistelakoiden tilauskirjat ovat kuitenkin jo nyt vuosiksi aika lailla täynnä, joten jos alukset halutaan lähivuosien aikana uudistaa, neuvottelut olisi syytä käynnistää pian.

Suomalainen sellu on maailmalla yhä kysytympää – nyt valmistaudutaan jo sellun hinnan nousuun ja jätti-investointeihin

To, 17/10/2019 - 19:14

Kotkan sataman uuden D-terminaalin eteen on saapunut tavarajuna UPM:n Kaukaan ja Kymin tehtailta. Junasta puretaan havu- ja lehtipuusellua odottamaan laivakuljetusta Eurooppaan ja Kiinaan.

Kahden hehtaarin suuruinen sellukeskus on vihitty käyttöön syksyllä. UPM keskittää sellun merikuljetuksen Kotkan Mussalon satamaan.

– Arvioimme, että uusi terminaali tuo jopa kahdeksan prosentin säästön kuljetuskustannuksiin, laskee UPM Merikuljetusten johtaja Jukka Hölsä.

n havusellu paaleja HaminaKotkan sataman D-terminaalin edustalla.UPM:n Kaukaan ja Kymin tehtailta tullutta sellujunaa puretaan Kotkan satamassa. Mikko Savolainen / Yle

Viime vuonna Suomesta vietiin sellua ulkomaille 3,7 miljoonaa tonnia. Tänä vuonna Tullin vientitilaston mukaan vientikuljetukset ovat lisääntyneet tammi-heinäkuun välisenä aikana viitisen prosenttia eli 300 000 tonnilla vuoden takaisesta, vaikka alkuvuodesta vienti Kiinaan väheni.

Kuljetuksista noin 40 prosenttia tapahtuu Kotkan satamasta, joka nykyisin on Suomen suurin sellun vientisatama.

– Sellua tehdään yhä enemmän paperiksi muualla kuin Suomessa, joten meiltä kuljetukset ovat lisääntyneet 30 prosenttia viime vuoteen verrattuna, sanoo HaminaKotka Satama Oy:n liikennejohtaja Markku Koskinen.

n HaminaKotkan sataman D-terminaali.Kotkan Mussalon sataman uusi sellukeskus on kooltaan kaksi hehtaaria. Siihen mahtuu 60 000 tonnia sellua odottamaan laivausta.Mikko Savolainen / Yle Sellun halpeneminen heikentää metsäyhtiöiden tulosta

Vaikka selluloosan vienti onkin lisääntynyt, tuotteesta maksettava hinta on laskenut. Viime vuonna havusellusta maksettiin jopa 1 100 euroa tonnilta, mutta tänä vuonna hinta on pudonnut lähes 30 prosentilla.

– Sellun hinta nousi todella korkealle, ja tänä vuonna on tultu alapäin. Tämä on vielä normaalia vaihtelua tällaisen suhdanneherkän tuotteen hinnassa, rauhoittaa Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström.

Suomesta vietävästä sellusta kolmasosa päätyy Kiinaan. Siksi Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kauppasodan seuraukset tuntuvat myös suomalaisen metsäteollisuuden tuloksessa. Alkuvuodesta vienti Kiinaan väheni, koska varastot olivat täynnä.

– Suhdannetilanne on kansainvälisillä markkinoilla heikentynyt ja talouskasvulukuja on tuotu alaspäin, jatkaa pääekonomisti Maarit Lindström.

n pääekonomisti Maarit Lindström.Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström sanoo, että uudet megatrendit lisäävät sellun kysyntää Aasiassa.Mikko Savolainen / Yle

Niinpä myös metsäomistaja joutuu tyytymään tänä syksynä huonompaan tiliin, sillä puun ostohinnat ovat laskussa.

Metsäyhtiöt kertovat lähiviikkoina osavuosikatsauksissaan, millainen vaikutus sellun hinnanlaskulla lopulta on. Tosin esimerkiksi Metsä Group kertoi jo kesällä alkuvuoden tuloksen laskeneen sadalla miljoonalla eurolla. UPM:n tulosta parantaa muun muassa Lappeenrannassa tehtävä biodiesel.

Sellun vienti piristymässä – Kotkaan odotetaan Kiinan jättilaivoja

Pellervon taloustutkimus PTT ennustaa, että sellun hintojen lasku on pysähtymässä, kun markkinat vähitellen palaavat normaaliksi. PTT arvioi, että sellun vientihinnat nousevat ensi vuonna kuutisen prosenttia verrattuna tämän vuoden keskihintaan. Tämä johtuu muun muassa siitä, että sellun ostajien varastot Kiinassa alkavat tyhjentyä.

Kotkan satamassa tämän odotetaan merkitsevän suorien laivakuljetusten alkamista Kiinaan, kunhan sataman uudet laiturit valmistuvat. Silloin Kotkaan päästään yli 200 metriä pitkillä jättialuksilla.

– Laivakoko ei aivan heti ole kovin suuri, sillä ensivaiheessa sellu lähtee täältä konteissa ja Eurooppaan myös irtolasteina, sanoo UPM Merikuljetusten johtaja Jukka Hölsä.

Uusi terminaali mahdollistaa kuitenkin Kiinaan ja Aasian menevien sellujen kuljettamisen myös irtolasteina, jolloin kaakkoissuomalainen sellu on entistä kilpailukykyisempää tiukasti kilpailluilla markkinoilla.

n havusellu paaleja HaminaKotkan sataman D-terminaalissa.Uudessa D-terminaalissa olevat sellupaalit lastaan kontteihin ennen kuin ne siirretään laivoihin.Mikko Savolainen / Yle Megatrendit tarvitsevat sellua

Kiina rajoittaa kierrätyskuidun tuontia, jolloin Suomessa valmistettu puhdas ensikuitu on entistä houkuttelevampi vaihtoehto. Tämä tasaa jatkossa selluloosan kysynnän vaihteluita, kun sellu korvaa uusiutuvana kuitumateriaalina yhä useammin fossiilisia raaka-aineita.

– Uudet innovaatiot liittyvät meidän arkipäiväiseen elämään. Sellusta voidaan valmistaa vaikkapa tekstiilejä ja komposiitteja. Sovellusalueet koskevat liikkumista, asumista, lääkkeitä ja ruokaa, luettelee Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström.

Rahtialuksia HaminaKotkan satamassa lastauksessa.Kotkan satamasta odotetaan lähivuosina alkavan suorat laivakuljetukset Kiinaan. Mikko Savolainen / Yle Kotkassa tilaa toiselle selluterminaalille

HaminaKotkan Satama Oy varautuu sellukuljetusten lisääntymiseen lähivuosina. Kotkan Mussalon satama-alueella on varattu toistakymmentä hehtaaria tilaa sellun varastointiin ja käsittelyyn. Tästä noin puolet vie uusi D-terminaali.

– Meillä on valmius aloittaa toisen kahden hehtaarin suuruisen sellukeskuksen rakentaminen, sanoo HaminaKotka Satama Oy:n liikennejohtajaMarkku Koskinen.

n liikennejohtaja Markku Koskinen.HaminaKotka Satama Oy:n liikennejohtaja Markku Koskinen sanoo ensimmäisten laivojen saapuvan uuden D-terminaalin laituriin lähiviikkoina.Mikko Savolainen / Yle

Rakentaminen alkaa sen jälkeen, kun Finnpulp päättää uuden biotuotetehtaan rakentamisesta Kuopioon.

Jo nyt Kotkan Mussalon kautta laivataan UPM:n Kymin ja Kaukaan sekä Metsä Fibren Joutsenon tehtaiden valmistamaa sellua. Metsä Groupin Äänekosken biotuotehtaan valmistama sellu puolestaan lähtee maailmalle Vuosaaren sataman kautta.

– Sellun vienti tulee keskittymään Suomessa muutamaan satamaan, ja Kotkassa uudet käsittelytilat mahdollistavat erityyppisten laivojen käsittelyn, jatkaa Markku Koskinen.

Sellun viennin kasvuun tähtää myös Metsä Groupin suunnittelma biotuotetehtaan rakentamisesta Kemiin.

Tripla, Jumbo, Sello, Itis vai Ideapark? Selvitimme, mikä kauppakeskus onkaan oikeasti se kaikkein suurin ja millä perusteella

To, 17/10/2019 - 18:58

Helsingin Pasilassa torstaina avattu kauppakeskus Tripla kertoo olevansa Suomen ja myös Pohjoismaiden suurin kauppakeskus.

Suurimman tittelin se katsoo ansainneensa vuokrattujen myymälöiden määrän perusteella. Niitä on 250 kappaletta.

Tällä mittarilla se on suurin, sillä Espoon Sellossa on 170 liikettä ja Vantaan Jumbossa 120. Tukholmassa sijaitseva Mall of Scandinavia jää noin 230 liikkeellään myös niukasti Triplan taakse.

Myymälöiden määrä ei kuitenkaan ole tyypillisin tapa vertailla kauppakeskuksia toisiinsa, sillä vuokralaisia tulee ja menee vuosittain. Tämän moni kauppakeskus on joutunut huomaamaan kantapään kautta.

Sijoitus vaihtuu mittarin vaihtuessa

Tavallisimmin kauppakeskusten keskinäistä järjestystä vertaillaan joko vuokrattavan liikepinta-alan, kokonaismyynnin tai kävijämäärän mukaan.

Myynnin ja liikepinta-alan Top 5 koostuu samoista kauppakeskuksista, vain järjestys vaihtuu muuttujaa vaihtamalla.

TilastografiikkaMikko Airikka / Yle

Kävijämäärä ja myynti ovat Triplan kohdalla vielä pelkkiä arvauksia, joten keskinäinen vertailu vanhempien kauppakeskusten kanssa ei onnistu niitä vertailemalla.

Liikepinta-alan perusteella se onnistuu ja sen mukaan Tripla on Suomessa vasta jaetulla kolmannella sijalla Vantaalla sijaitsevan Jumbon kanssa. Kummassakin liikepinta-ala on 85 000 neliömetriä.

Pinta-alaltaan suurin on Ideapark Lempäälässä. Se on Suomen ainoa kauppakeskus, jonka liikepinta-ala ylittää 100 000 neliömetriä. Toiseksi suurin on Espoon Sello, jonka liikepinta-ala on vajaat 92 000 neliömetriä.

Kärkisija menee pian vaihtoon

Liikepinta-alan mukaan määritelty Suomen suurimman kauppakeskuksen titteli vaihtuu todennäköisesti vielä tänä vuonna, kun kauppakeskus Jumbo ja sen yhteydessä toimiva viihdekeskus Flamingo yhdistyvät.

Uuden kauppa- ja viihdekeskuksen liikepinta-ala kasvaa 140 000 neliömetriin, jolloin siitä tulee myös Pohjoismaiden suurin.

Taakse jää tähän asti suurimman titteliä itsellään pitänyt Mall of Scandinavia Tukholmassa. Sen liikepinta-ala on 103 000 neliömetriä.

Toisaalta Lempäälän Ideapark on uusimpien laajennusten jälkeen kasvattanut liikepinta-alansa jo 110 000 neliömetriin eli on toistaiseksi sillä mittarilla Pohjoismaiden suurin.

Jumbon ja Flamingon omistavat eläkeyhtiöt Varma ja Elo ovat sopineet yhdistymisestä kesällä. Kaupalle on hiljattain saatu myös kilpailuviranomaisten hyväksyntä, joten yhdistyminen tapahtunee käytännössä vielä tämän vuoden puolella.

Kilpailijoita Triplan tapa markkinoida itseään Pohjoismaiden suurimpana kauppakeskuksena ei juuri haittaa, vaan uudelle tulokkaalle toivotetaan onnea matkaan.

Tripla on avattu, joulu saa tulla!

To, 17/10/2019 - 17:09
Kauppakeskusjätin avautuminen oli houkutellut reilusti väkeä paikalle. Ihmiset lähtivät liikkeelle tarjousten perässä tai vain ihan uteliaisuuttaan. Triplassa on kaikkea surffisimulaattorista vaatekauppoihin. Ehkä jopa ämpäreitä?

Etlan Kangasharju Brexitistä: Erittäin hyvä uutinen EU:lle ja Suomelle – "Epävarmuus hälvenee sovun myötä"

To, 17/10/2019 - 15:45

Brexit-sovun syntyminen on tuo kauan odotetun hyvän uutisen Euroopan unionille ja Suomen elinkeinoelämälle, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Kangasharju ei uskalla kuitenkaan vielä toivoa lopullista sopua ennen EU:n ja brittiparlamentin päätöksiä uudesta sopimuksesta. Sopu herättää Kangasharjussa uutta toivoa Brexit-kysymyksen ratkaisusta, samalla hän epäilee sopimuksen läpimenomahdollisuuksia Britannian parlamentissa.

EU:n puolelta Kangasharju näkee halun saada sopu pois päiväjärjestyksestä. Tarvittaessa Britannialle myönnetään lisäaikaa sovun tekemiseen, jos nyt solmittu sopimus ei toteudu.

Hyvä asia Suomelle

Suomen elinkeinoelämän kannalta tilanne ei ole muuttunut viime kesästä, jolloin Britannian äkkilähdön uhka EU:sta ja sen mukanaan tuoma markkinahäiriö poistuivat.

– Tämä on käytännössä sama diili pienillä muutoksilla, joiden toivotaan tuovan brittiparlamentin hyväksynnän eikä mahdollista jatkoajan uusia vaaleja.

Ennen lopullista päätöstä markkinat reagoivat Kangasharjun mukaan Brexit-uutisten mukana, mutta niiden vaikutukset eivät ulotu Suomeen. Kangasharjun mukaan sopimusehdotuksen Pohjois-Irlannin kohdilla ei ole Suomen kannalta merkitystä.

– Jos diili menee läpi, se auttaa Suomea ja koko Eurooppaa, kun epävarmuus vähän hälvenee.

Kangasharjun mukaan isot yritykset ja monet muutkin yritykset ovat jo tehneet suunnitelmat Britannian poistumisen varalle EU:sta.

– Vähään aikaan ei ole ollut näköpiirissä, että tästä mitään suurta shokkia olisi tulossa euroalueelle tai edes Britanniaan. Kaikki varmaan toivovat, että tämä saadaan pois päiväjärjestyksestä ja voitaisiin EU:ssa miettiä myös unionin kehittämistä.

Lue myös:

Nämä kolme asiaa sinun kannattaa nyt tietää brexitistä

Näin brexit voi vaikuttaa Suomeen ja suomalaisiin – lue kuusi kohtaa, joissa ero näkyy

Näin brexit voi vaikuttaa Suomeen ja suomalaisiin – lue kuusi kohtaa, joissa ero näkyy

To, 17/10/2019 - 15:08

Brexit-sopimus vaikuttaa muun muassa Suomen yrityksiin ja kansalaisiin. Pelivaraa antaa siirtymäaika, joka kestää vuoden 2020 loppuun asti.

Sopimuksen kaikki yksityiskohdat eivät ole vielä selvillä. Pitkin tätä vuotta on kuitenkin kirjoitettu monenlaisia arvioita siitä, miten brexit näkyy Suomessa.

1. Suomalaiset yritykset

Suurimmat vaikutukset brexitillä on Suomessa yrityksiin ja talouteen ylipäätään.

Brexit voi yllättää sadat yritykset tullimaksuillaan. Monta tuhatta suomalaista yritystä käy kauppaa brittien kanssa, mutta kaikilla ei ole vielä EU:n ulkopuolisessa kaupassa tarvittavia tullitunnuksia.

Brexit aiheuttaa monessa yrityksessä epätietoisuutta, ja jotkut valmistautuvat pahimpaan varmuuden vuoksi. Esimerkiksi hiomatarvikkeita valmistava Mirka on varautunut tappioihin ja liikevaihdon laskuun.

– Tavarat eivät todennäköisesti liiku asiakkaille niin nopeasti kuin tällä hetkellä. Siitä koituu lisäkustannuksia, arvioi Mirkan toimitusjohtaja Stefan Sjöberg Uudestakaarlepyystä.

Kauppakamaria puolestaan työllistää brexitissä se, että EU:n ulkopuolelle vietäville tuotteille tarvitaan alkuperäistodistus. Todistuksia saa kauppakamarista.

Sopimukseton brexit olisi ollut Suomen kansantaloudelle kauhistus. Sopimuksen ansiosta Britannia noudattaa todennäköisesti siirtymäajalla EU:n lainsäädäntöä ja kansainvälisiä sopimuksia. Toisin sanoen Britannia osallistuisi sisämarkkinoille ja tulliunioniin sekä noudattaisi EU:n kauppasopimuksia ”jäsenmaan tapaan”, kertoo ulkoministeriö.

2. Tulli ja tilaukset brittiläisistä verkkokaupoista

Tulli on laskenut, että jos Britannian EU-ero astuu voimaan, tullattavat tavarat lisääntyvät 25 prosenttia. Tulli palkkaakin lisää väkeä.

Yritysten lisäksi tullien sumppuja lisäävät myös yksittäisten ihmisten tekemät netti-tilaukset Britanniasta. Tulevaisuudessa yli 22 euroa maksavista nettitilauksista pitää tehdä tulli-ilmoitus ja maksaa verot.

3. Matkustaminen Britanniaan

Todennäköisesti matkustamiseen ei tule muutoksia. Nyt Britanniaan matkustaessa Suomen passin tai henkilökortin on oltava voimassa koko matkan ajan eikä Suomen kansalainen tarvitse viisumia.

4. Suomalaiset Britanniassa

Siirtymäkaudella EU:n ja Britannian kansalaiset voivat todennäköisesti liikkua ja oleskella Britanniassa entiseen tapaan. Jossain vaiheessa ulkomaalaisten rekisteröitymisestä Britanniassa tulee kuitenkin pakollista, kertoo Helsingin Sanomat.

5. Opiskelijoiden tilanne

Suomalaisten opiskelijoiden kohtalo Briteissä on epävarma. Siirtymäkaudella tuskin mikään muuttuu rajusti, mutta mitä tapahtuu sen jälkeen? Kysymykseen voi hakea jonkinlaisia vastauksia Ylen jutusta, jossa asiantuntijat arvioivat sopimuksettoman eron vaikutuksia ulkomaalaisten opiskelijoiden tilanteeseen.

6. Vaikutus tiedeyhteisöön

On povattu, että Britannian lähtö EU:sta saattaa olla katastrofi eurooppalaiselle tiedemaailmalle ja sen verkostoille. Myös suomalainen tiedeyhteisö kärsii.

Esimerkiksi lääkekehitysyhtiö Faronin perustaja ja johtaja Markku Jalkanen, että vuosien yhteistyö brittiläisten tutkijoiden kanssa voi pahimmillaan murentua yhdessä yössä.

Britannian perinteikkäät huippuyliopistot kuten Oxford ja Cambridge ovat aiemmin keränneet maailman parhaita tutkijoita. Nyt tutkijoiden tulo voi vaikeutua huomattavasti.

Lue myös:

Ulkoministeriö on koostanut tuhdin tietopaketin brexitin vaikutuksesta suomalaisiin.

Kuinka paljon tänne mahtuu? Suomessa on jo yli sata kauppakeskusta – Asiantuntija: Pelto-ostoskeskusten määrä vähenee jatkossa varmasti

To, 17/10/2019 - 06:00

Suomalaisten kauppakeskusten käytävillä vaeltelee vuosittain yli 400 miljoonaa ihmistä. Kauppakeskusyhdistyksen mukaan tämä kuluttajien armeija tekee ostoksia yhteensä noin kuudella ja puolella miljardilla eurolla niin ikään vuosittain.

Siten noin joka kuudes ostoseuro kulutetaan kauppakeskusten myymälöissä, kahviloissa ja muissa palveluissa.

Rakentamistahti hidastumassa

Suomessa on reilut sata kauppakeskusta. Lähes kolmannes kauppakeskuksista rakennettiin 80-luvun kasinovuosina. Sitten 90-luvun lama hyydytti investoinnit moneksi vuodeksi, mutta viime aikoina kiihtynyt rakentamisen vauhti on virittänyt uuden keskustelun alan ylikuumenemisesta.

TilastografiikkaMikko Airikka / Yle

– Uusien kauppakeskusten rakentamiseen suhtaudutaan nyt varmasti aiempaa kriittisemmin ja rakentamisen tarve arvioidaan huolellisesti. Niin sanottujen pelto-ostoskeskusten määrä vähenee jatkossa varmasti, kiinteistösijoitusyhtiö Trevianin toimitusjohtaja Reima Södervall sanoo.

Suurin osa kauppakeskuksista tosin sijaitsee jo nyt kaupunkien keskustassa tai sen tuntumassa. Monessa kaupungissa kauppakeskuksia on useita. Ne kilpailevat asiakkaista sekä keskenään että keskustan pienliikkeiden kanssa.

– Kauppakeskuksen vaikutus on kokonaisuutena positiivinen. Keskustan liikkeiden kanssa on kyllä tullut lisää kilpailua. Kauppakeskusten määrää mietittäessä pitäisi ottaa huomioon sekä maakunnan että kaupungin keskustan väestön määrä ja sen kehitys, Satakunnan yrittäjien toimitusjohtaja Markku Kivinen sanoo.

Porissa on tällä hetkellä neljä määritelmät täyttävää kauppakeskusta. Niillä on hieman toisistaan poikkeavat myymälävalikoimat ja palvelut. Suurin on niistä uusin, vuonna 2014 valmistunut Puuvilla.

Ulkomainen omistus kasvussa

Kauppakeskusten omistus on tukevasti kotimaisissa käsissä. Yli puolet omistuksista on suomalaisilla kiinteistösijoitusyhtiöillä ja -rahastoilla sekä eläkeyhtiöillä. Viime vuosina omistusta on kuitenkin alkanut siirtyä vauhdilla ulkomaille.

TilastografiikkaMikko Airikka / Yle

– Ulkomaiset sijoittajat kiinnostuivat suomalaisista kauppakeskuksista 2000-luvun alkupuolella. Suomalaiset kiinteistöt ovat olleet heille houkutteleva kohde hinnan ja tuoton suhteen. He ovat tuoneet myös paljon hyvää osaamista kauppakeskusmarkkinaan. He ovat olleet erittäin tärkeässä roolissa, että ala on kehittynyt, Södervall sanoo.

Södervall on vakuuttunut siitä, että suomalainen raha ei häviä kokonaan kauppakeskusten kiviseinistä. Jatkossa kotimaiset ja ulkomaiset alkavat pikemminkin tehdä enemmän yhteisiä sijoituksia.

Kauppakeskuksista elämyskeskuksiin

Verkkokaupan osuus koko kaupan liikevaihdosta on tunnetusti kovassa kasvussa. Tämä ja yhteiskunnan muu murros on menossa siihen suuntaan, että perinteisten kauppojen määrän arvioidaan vähenevän jopa 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Näin iso muutos heijastuu väistämättä myös kauppakeskuksiin.

Reima Södervall on ollut mukana suomalaisessa kiinteistömarkkinassa 90-luvulta asti. Nykyisin hän on kiinteistösijoitusyhtiö Trevianin toimitusjohtaja.Reima Södervall on ollut mukana suomalaisessa kiinteistömarkkinassa 90-luvulta asti. Nykyisin hän on kiinteistösijoitusyhtiö Trevianin toimitusjohtaja.Markku Pitkänen / Yle

– Nimenomaan vähittäiskauppojen osuus kauppakeskuksissa vähenee. Tilalle tulee enemmän toimistoja, ihmisten kohtaamispaikkoja, hotelleja ja jopa asumista. Kauppakeskuksen luonne muuttuu enemmänkin elämys- ja palvelukeskukseksi, Reima Södervall ennustaa.

Suomen uusin, ja siinä samalla suurin kauppakeskus Tripla avataan torstaina Helsingin Pasilassa.

Lue lisää Triplasta:

Katso ensimmäiset kuvat Triplan sisältä – tältä näyttävät jättiläismäinen kauppakeskus ja uusi Pasilan asema

Massiivinen Tripla kiilaa koollaan Suomen ostoskeitaiden kärkikolmikkoon ja on pian lähin kauppakeskus yli 100 000:lle joukkoliikenteen käyttäjälle

Pasilan Triplasta tuli järkälemäinen laatikko, jota verrataan Itä-Berliinin ja Kouvolan arkkitehtuuriin – "Se, mitä rakennetaan, kuvastaa yhteiskunnan arvoja"

Katso ensimmäiset kuvat Triplan sisältä – tältä näyttävät jättiläismäinen kauppakeskus ja uusi Pasilan asema

Ke, 16/10/2019 - 15:28
Yleisölle kauppakeskus ja uusi joukkoliikenneterminaali avautuvat torstaina aamulla kello 9. Sisällä on lähes valmista.

Latitude 66 Cobalt -yhtiön tutkimukset laajenevat lisää Pohjois-Suomessa

Ke, 16/10/2019 - 11:02

Kobolttia ja muita teknologiamineraaleja etsivä Latitude 66 Cobalt -yhtiö on jättänyt kolme varausilmoitusta laajoista alueista Pohjois-Suomessa. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille tehtyjen varausilmoitusten yhteenlaskettu pinta-ala on 3 700 neliökilometriä Kainuussa, Koillismaalla ja Lapissa. Yhtiö on hakenut alueille kaksivuotista varausta.

– Suomen kallioperää peittävä moreenikerros vaikeuttaa malmioiden löytämistä. Tästä syystä kaikki maamme kaivokset eivät sijaitse geologisten vyöhykkeidensä mielekkäimmillä paikoilla. Perusteellinen alueellinen geologinen tutkimus auttaa välttämään tämän virheen, Latitude 66 Cobalt Oy:n toimitusjohtaja Thomas Hoyer sanoo yhtiön tiedotteessa.

Uusien varausilmoitusten myötä yhtiö aloittaa vuodet 2020–2022 kattavan projektin, jota varten se kerää kansainvälisen tutkijaryhmän kartoittamaan geologisesti lupaavien alueiden parhaiden kobolttimalmioiden mahdollisia sijainteja.

Projektin tavoitteena on saada tietoa alueiden kallioperän rakenteesta ja ohjata yhtiön malminetsintälupahakemukset pitkäaikaisen kaivostoiminnan mahdollistaville alueille.

– Haluamme kehittää pitkäikäisiä kaivosprojekteja, joiden myötä työntekijät voivat sitoutua alueille, hankkia ja maksaa asuntonsa sekä kouluttaa lapsensa kotipaikkakunnalla koko kouluiän ajan. Tämä edellyttää, että tunnemme kyseiset geologiset alueet laajasti ja hyvin, Hoyer toteaa.

Hoyerin mukaan yhtiö on investoinut kolme miljoonaa euroa Kuusamon liuskevyöhykkeen tutkimuksiin kolmen viime vuoden aikana. Tätä tietoa aiotaan soveltaa iältään ja rakenteeltaan samanlaisiin geologisiin vyöhykkeisiin Suomessa.

Varaukset kattavat tuhansia neliökilometrejä

Latitude 66 Cobalt jätti syyskuussa 2 000 neliökilometrin aluetta koskevan varausilmoituksen Peräpohjan liuskevyöhykkeen itäiselle alueelle Rovaniemen eteläpuolelle. Elokuussa yhtiö teki ilmoituksen 600 neliökilometrin suuruisesta alueesta Itä-Lapissa ja Koillismaalla.

Yhtiöllä on myös aiempia varauksia samoilla alueilla.

- Alueellinen geologinen tutkimus vaatii merkittäviä taloudellisia panostuksia ja eri geologian osa-alueiden huippuosaajien kokoamista työskentelemään yhdessä. Tästä syystä useamman samantyyppisen geologisen vyöhykkeen tutkiminen yhdellä kertaa on järkevää, Hoyer perustelee.

Yhtiön mukaan nyt varatuilla alueilla on tehty geologista työtä aiemmin, mutta silloin on etsitty kuparia, kultaa tai muita teollisuuden perinteisesti tarvitsemia mineraaleja. Aiemmissa tutkimuksissa lupaavatkin kobolttilöydökset on sivuutettu.

Akkujen toimintavarmuuden ja turvallisuuden takaavasta koboltista on tullut haluttu raaka-aine uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisen ja liikenteen sähköistymisen myötä.

Maastossa liikutaan jokamiehen oikeuksilla

Hoyer muistuttaa, että varausaika ei anna yhtiölle oikeutta kairauksiin tai ajoneuvojen käyttöön maastossa.

– Kaikki varausaikainen toiminta maastossa tapahtuu jokamiehenoikeuden puitteissa. Olemme maastotutkimusten aikatauluja suunnitellessamme yhteydessä paliskuntiin. Mikäli haluamme kerätä maaperänäytteitä, olemme etukäteen maanomistajiin yhteydessä, Hoyer sanoo.

Varausajan päättyessä yhtiö arvioi, mille osalle alueista on mielekästä tehdä malminetsintälupahakemuksia jatkotutkimuksia varten.

Haluatko tietää, mitä kotiseudullasi tapahtuu? Onhan sinulla jo puhelimessasi Ylen Uutisvahti? Lataa se tästä.

Tilaa Läheltä-niminen uutiskirjeemme sähköpostiisi.

Viron valtion omistama rautatieyritys tulossa kilpailemaan Suomen raiteille – tilannut vetureita tavaraliikenteeseen

Ke, 16/10/2019 - 08:46

Virolainen logistiikka- ja kuljetusalan yhtiö Operail kertoo perustaneensa tytäryhtiön Suomeen. Yhtiö aikoo tiedotteen mukaan sijoittaa 50 miljoonaa euroa rautatiekuljetusten aloittamiseen Suomessa.

Operail-konsernin johtoryhmän jäsenen Paul Lukan mukaan yhtiölle on elintärkeää uusien palveluiden, tuotteiden ja markkinoiden löytäminen.

– Suomeen laajentuminen on osa yhtiön pitkän aikavälin strategiaa, Lukka sanoo tiedotteessa.

Lukan mukaan yhtiö on valmistellut Suomen markkinoille tuloa vuoden ajan.

– Ensimmäisessä vaiheessa sijoitamme Suomen markkinoille tuloon lähes 50 miljoonaa euroa kaluston hankintaan ja rautatieyhtiön rakenteen luomiseen.

Suomen-toimintojen johtajaksi on nimitetty syyskuun alussa Ilkka Seppänen, jolla on pitkäaikainen kokemus rautatielogistiikasta. Pitkän uransa aikana Seppänen on johtanut muun muassa myyntiä, palvelutuotantoa ja turvallisuutta sekä ollut VR Transpointin johtoryhmän jäsen.

Neuvottelut vetureista käynnissä

Seppäsen mukaan yrityksen toiminnan käynnistäminen on edennyt suunnitellusti. Yhtiö on jo tilannyt vetureita ja tekee Seppäsen mukaan töitä tarvittavien viranomaislupien saamiseksi.

Seppänen sanoo Ylelle, ettei ota vielä kantaa vetureiden tarkempaan määrään. Neuvottelut toimittajan kanssa ovat kesken. Vetureita ei kuitenkaan tule yhtiön omalta varikolta Virosta.

Yhtiöllä ei ole vielä sopimuksia asiakkaiden kanssa tavarakuljetuksista Suomessa.

Tavarakuljetukset vapautuivat kilpailulle Suomen rautateillä vuonna 2007. Kilpailu on kuitenkin ollut vähäistä. Suomen rautatiekalusto poikkeaa raideleveydeltään suurimmasta osasta Eurooppaa.

Merkittävimmäksi VR:n kilpailijaksi tavaraliikenteessä rautateillä on tullut Fenniarail, mutta sen toiminta on VR:ään verrattuna pienimuotoista.

Fenniaraililla on viisi dieselveturia, 22 vuokrattua vaunua sahatavaran kuljetuksiin sekä kaksi vaihtotyöveturia.

Fenniarailin liikevaihto oli viime vuonna 5,4 miljoonaa euroa. VR Groupin liikevaihto viime vuonna oli 1 277 miljoonaa euroa.

Operail-konsernin liikevaihto oli vuonna 2018 72,7 miljoonaa euroa ja viime tilikauden voitto oli 9,2 miljoonaa euroa. Konsernin palveluksessa on yli 700 työntekijää.

Operailin omistaa Viron valtio. Konserniin kuuluu Viron Tapassa oleva varikko, jossa rakennetaan vetureita yhtiön omaan käyttöön ja vientiin.

Joka kolmas uusi henkilöauto on nyt katumaasturi – villitystä on vaikea perustella järjellä, mutta eihän autoa järjellä ostetakaan

Ke, 16/10/2019 - 05:40

Suomessa jo 33,2 prosenttia tammi-syyskuun aikana rekisteröidyistä uusista henkilöautoista on kuulunut katumaastureiden segmenttiin.

Katumaastureiden eli SUV-autojen (Sports Utility Vehicle) suosion kasvu on kuitenkin tasaantunut, selviää Autoalan Tiedotuskeskuksen erityisasiantuntija Hanna Kalenojan kokoamista tilastoista.

Katumaastureiden osuus ensirekisteröinneistä, graafiLeena Luotio / Yle

Suomessa tunnettuja suuria katumaastureita ovat muun muassa Mitsubishi Outlander, Skoda Kodiaq tai Volvo XC90. Suurien SUV-autojen suosio on jopa viime vuodesta vähentynyt.

Keskisuuret katumaasturit kuten BMW X1, Ford Kuga tai Nissan Qashqai käyvät kaupaksi viimevuotiseen tahtiin, mutta pienissä on selvää kasvua. Tällaisia suosittuja pieniä autoja ovat esimerkiksi Audi Q2, Citroen C3 Aircross sekä Seat Arona.

Katumaasturitrendi on ollut Suomessa moniin muihin Euroopan maihin verrattuna jopa voimakkaampi. Esimerkiksi Saksassa tuo kolmannes uusien autojen myynnistä on vielä saavuttamatta.

Autonvalmistajat uskovat, että kuluttajien maku pysyy samansuuntaisena vielä lähivuosina ja katumaastureita myydään Euroopassa jossakin vaiheessa jo enemmän kuin kaikkia muita autosegmenttejä yhteensä.

Autonvalmistajia edustavan Autotuojat ja -teollisuus-yhdistyksen toimitusjohtaja Tero Kallion ennusteen mukaan 50 prosentin katumaasturiosuus ensirekisteröinneistä menisi Suomessa rikki vuoden 2025 jälkeen.

SUV-autojen kysynnän kasvua puoltaa kuitenkin, että katumaasturi on mallina riippumaton käyttövoimasta. Auton nokalla voi olla perinteinen polttomoottori, mutta myös sähköautojen ja lataushybridien jatkuvasti kasvavaan mallistoon SUV istuu hyvin. Korkean auton lattian alle on helppo sijoittaa akkuja.

SUV:n kulut jopa neljänneksen suuremmat

Saksan autoliitto ADAC vertaili syyskuussa katumaasturi- ja perusmalleja keskenään. Mukana oli meilläkin tuttuja autoja kuten Volvo V90 vastaan XC90, VW Polo vastaan VW T-Cross, Ford Fiesta vastaan Ford EcoSport tai Mercedes C-malli vastaan GLC.

Vertailussa selvisi, että SUV-versio saattaa painaa jopa viidenneksen enemmän kuin auton perusversio. Korkeamman ilmanvastuksen vuoksi SUV kuluttaa keskimäärin 10 prosenttia enemmän polttoainetta. Jos autossa on neliveto, kulutus kasvaa jopa 30 prosenttia kilometriä kohden riippumatta siitä, tarvitaanko nelivetoa vai ei.

Varsinkin pienemmät katumaasturit ovat tänä päivänä korvanneet aiemmin suositut pienet tila-autot. SUV-versiot tarjoavat perusversioita enemmän tilaa niin matkustajille kuin tavaroillekin, joten keskimäärin 10 prosentin kulutuksen lisääntyminen on ADAC:n mielestä tietenkin suhteellista.

Yllättävämpää tietoa on, että kun auton arvonmenetys lasketaan mukaan, niin lähtöhinnaltaan kalliimman katumaasturin kustannukset kuukautta kohden saattavat olla jopa 200 euroa perusversiota korkeammat. Keskimäärin katumaasturin omistajan kulut ovatkin noin neljänneksen perusversiolla ajavaa korkeammat.

Sen sijaan turvallisuudessa ei Euro NCAP-törmäystestituloksien mukaan ole juuri eroja. Jalankulkijan turvallisuudessa SUV voi olla jopa hiukan parempi korkeamman keulan vuoksi, mutta keulan muotoilulla on kuitenkin suurempi merkitys kuin auton segmentillä.

Autoilijoiden etujärjestö ADAC vetää vertailustaan yhteen, että ympäristöä ja lompakkoaan ajattelevan kuluttajan tulisi hankkisi niin pieni ja kevyt auto kuin suinkin mahdollista. Auton ei tulisi olla isompi kuin todellinen tarve on.

Ensimmäinen Uudenkaupungin autotehtaalla valmistunut GLC-katumaasturi UUSIKAUPUNKIMercedes-Benzin ensimmäinen GLC-katumaasturi valmistui Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehtaalla 2017. Ari Welling / Yle SUV on tullut jäädäkseen mutta pysyykö se muodissa?

Harva valitsee autonsa järkisyillä, vaikka saattaa niin itselleen ja muille perustellakin.

Valmistajat tietävät kuluttajien puheiden ja tekojen välisen eron ja seuraavat kuluttajatottumusten muuttumista tarkasti. Se tiedetään, että SUV on edelleen trendikäs, mutta sekin tiedetään, että autobisneksessä mikään ei ole trendikästä pitkään.

Hyvä esimerkki on tila-auto. Tänä vuonna enää noin kolme prosenttia ensirekisteröinneistä on ollut tila-autoja. Vielä 15 vuotta sitten haluttujen Chrysler Voyagerin tai tätä pienemmän VW Touranin kaltaiset korkeakattoiset autot ovat nyt Euroopassa täysin pois muodista.

Suomessa muodista ovat nyt menneet myös sellaiset suuret autot, jotka eivät ole katumaastureita. Iso farmari-Mersu tai sedan-mallinen Volvo eivät enää puhuttele trendejä seuraavia ostajia. Vielä 2015 perinteiset isot autot muodostivat viidenneksen ensirekisteröinneistä. Tänä vuonna niiden myynti pyörii enää 11 prosentissa.

Trendikkääksi automalli tai kokonainen segmentti voi muuttua eri syistä. Uutta on tultava säännöllisesti, koska sen jälkeen kun silmä tottuu, kuluttaja yleensä kyllästyy. Jos liian suuri osa autoista on katumaastureita, niistä tulee tylsiä.

Lähivuosina automallistoja ohjaavia tekijöitä ovat ennen kaikkea päästöjen tiukentuva lainsäädäntö ja ihmisten ympäristötietoisuuden lisääntyminen. Valmistajien on pakko kehittää vähäpäästöisempiä malleja ja tehtävä niistä kuluttajille houkuttelevia.

Vaikka ennusteiden mukaan katumaastureiden suosio jatkaa kasvuaan, autoiluun kuuluu jatkuvasti myös varmoina pidettyjen ennustusten pettäminen mitä yllättävimmistä syistä.

Yksi signaali tähän suuntaan on monissa Euroopan kaupungeissa lisääntynyt mielenosoittaminen isoja katumaastureita vastaan. Se voi saada pienemmätkin näyttämään ihmisten silmissä pahoilta.

Lue myös:

Uusia henkilöautoja rekisteröitiin vuoden alusta 10 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna

Käytettyä autoa myyvät valehtelijat halutaan kuriin uudella sopimuspaperilla – myyjä sitoutuu luettelemaan tiedossaan olevat viat

Huawein perustaja uskoo nokittelun jatkuvan: "Kuka tahansa on Yhdysvaltojen seuraava presidentti, emme odota, että Huawei poistettaisiin kieltolistalta"

Ti, 15/10/2019 - 20:58

Nyt se alkaa. Viidennen sukupolven matkapuhelinverkoilla tehdään lähivuosina kymmeniä miljardeja euroja.

Tällä kertaa perinteiset verkkovalmistajat eivät kuitenkaan lähde kärkipaikalta kisaan.

Maailman suurin kännykkäverkkojen valmistaja on nimittäin kiinalainen Huawei lähes 30 prosentin markkinaosuudella. Suomalainen Nokia, ja ruotsalainen Ericsson, ovat jääneet kiinalaisista jälkeen jopa Euroopassa.

Yle tapasi Kiinan Shenzhenissä Huawein perustajan Ren Zhengfein.

Mies on kartellut julkisuutta, mutta ei tee sitä enää. Syykin on selvä.

Trump heitti lunta tupaan

Kiinalaisvalmistajan etuna esimerkiksi Nokiaa vastaan on suurempi tuotekehitysbudjetti ja kotimarkkina, joka antaa sille välittömästi suuret valmistusvolyymit.

Tällä kertaa etu on jopa aiempaa suurempi, kun suuri Kiina lähtee rakentamaan huippunopeita yhteyksiä ensimmäisten joukossa.

Kaikki olisi siis valmista 5g-juhlaa varten, mutta Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on Huawein ilonpilaaja.

Trumpin mukaan yhtiö varastelee yrityssalaisuuksia ja on riski kansalliselle turvallisuudelle.

Yhdysvallat väittää kiinalaisen yhtiön olevan viimekädessä Kiinan tiedusteluviranomaisten työkalu. Maa myös painostaa eurooppalaisia kumppaneitaan, jotta ne eivät ostaisi Huaweilta.

Huawein perustaja kiistää jyrkästi väitteet yhteistyöstä Kiinan viranomaisten kanssa.

 Huawei TehdasHuawei on työntekijöiden omistama yhtiö. Osakkeilla ei kuitenkaan voi tehdä vapaasti kauppaa ja Ren Zhengfeillä on veto-oikeus päätöksiin. "Sitä oikeutta ei ole koskaan käytetty".Juha-Matti Mäntylä / Yle

– Amerikkalaiset ovat laskeneet liikkeelle paljon syytöksiä yhtiöstämme. He ovat syyttäneet meitä useasti tietojen väärinkäytöstä. Kaikki tietävät, että ne eivät pidä paikkaansa, Ren Zhengfei sanoo.

– Siitä seuraisi vastareaktio, joka leviäisi kaikkialle maailmaan ja meidän 30 vuoden aikana saavuttavamme uskottavuus vahingoittuisi.

Huawei päätyi mustalle listalle

Huaweita on katsottu Yhdysvalloissa karsaasti ennen Trumpiakin ‑ eikä yhtiöllä ole siellä merkittävää jalansijaa. Nyt Huawei on kuitenkin asetettu Yhdysvaltain kauppaministeriön mustalle listalle (entity list), mikä tarkoittaa, että maan teknologiayhtiöt eivät saa toimittaa sille teknologiaa entiseen tapaan.

Huawei on ostanut teknologiaa esimerkiksi Qualcommin kaltaisilta siruvalmistajilta.

– Yhdysvaltojen sanktioilla ei ole ollut kovin suurta vaikutusta yhtiön toimintaan, Zhengfei vakuuttaa.

– Käytämme omia sirujamme suurimmassa osassa tuotteitamme.

Yhtiö kehittää ja käyttää omia siruja ja omaa teknologiaa, jos sitä ei voi tuoda Yhdysvalloista.

– Yhdysvaltain hallitus luulee, että toimitusten katkaisu antaa heille aseen kauppasodassa Kiinaa vastaan, mutta se ei osu maaliin. Heidän omien yhtiöidensä myynti on heikentynyt.

Huawein pääkonttori Kiinassa.Hulppeita holvikaaria, historia suurmiehiä esittäviä seinämaalauksia, pitkiä portaikkoja ja halleja yksi toisensa perään. Kilpailijoiden konttorit kalpenevat Huawein edustuspalatsin rinnalla.Juha-Matti Mäntylä / Yle Huawei rakentaa omaa sovelluskauppaa

Kännyköissä yhdysvaltalaisten tuotteiden korvaaminen ei tule olemaan helppoa. Miten korvata Googlen sovellukset länsimaissa?

Suomalaiset muistavat, miten Nokia yritti turhaan luoda Applen ja Googlen rinnalle kolmatta ekosysteemiä. Se päätyi onnettomasti.

Huawein kännyköidenkin myynti notkahti viime keväänä heti, kun syntyi epävarmuutta Googlen palveluiden kohtalosta. Sittemmin tilanne on pitkälti korjaantunut, kun kuluttajille on selitetty, ettei musta lista koske puhelinmalleja, jotka on jo julkaistu.

Uusia puhelimia se kuitenkin koskee. Pari viikkoa sitten Huawei julkaisi uuden Mate 3-älypuhelimensa ilman Googlen sovelluksia.

Toimitusjohtaja Ren Zhengfei myöntää, että Googlen sovelluskaupan ja muiden palveluiden korvaaminen ei onnistu helposti.

– Jos Yhdysvallat ei anna meidän osallistua Googlen ekosysteemiin, se vaikuttaa kaukomarkkinoillamme.

Saattaa olla, ettei yhtiölle jää muuta vaihtoehtoa kuin yrittää.

 Huawei TehdasHuawein Shenzenin eteläisellä tehtaalla valmistuu P30-älypuhelimia. Vuonna 2013 tällaisella linjalla työskenteli 83 henkilöä, tänään enää 17.Juha-Matti Mäntylä / Yle Nokittelu jatkuu

Kännykkäverkoissa kuohuu todennäköisesti vielä pitkään. Tähän uskoo myös Ren Zhengfei.

– Kuka tahansa on Yhdysvaltain seuraava presidentti, emme odota, että Huawei poistettaisiin kieltolistalta. Kukaan Yhdysvalloissa ei puhu Huawein puolesta. Siksi olemme henkisesti valmistautuneet pysymään listalla pitkään, hän sanoo.

Kehitysyhteistyö Afrikassa poiki uuden avauksen – Teknologiayhtiö Vaisalan laitteilla yritetään ennakoida Etiopialle tärkeää viljelysäätä

Ti, 15/10/2019 - 17:00

Kehitysyhteistyössä on avautumassa uusi lehti, kun ensimmäinen suomalaisyritysten kestävän kehityksen hanke on loppusuoralla.

Teknologiayhtiö Vaisala on solminut yli kymmenen miljoonan euron arvoisen säälaitteiden myyntisopimuksen Etiopian valtion kanssa.

Vaisala toimittaa Etiopian kansalliselle ilmatieteen laitokselle kolme säätutkaa ja salamapaikannusjärjestelmän. Lisäksi Suomen Ilmatieteen laitos vie maahan oman sään ennustusohjelmiston ja kouluttaa etiopialaiset nykyistä paremmin varautumaan ilmastonmuutoksen myötä oikukkaampiin sääoloihin.

Vaisalassa uskotaan, että laitteiden toimittamiseen päästään ensi vuoden aikana sen jälkeen, kun lopulliset päätökset yhteistyösopimuksesta on saatu valmiiksi.

Maailman johtaviin säälaitevalmistajiin kuuluva Vaisala on hakenut uusia yhteistyökumppaneita Afrikasta aktiivisemmin jo muutaman vuoden ajan.

– Laitteilla parannetaan äärisääilmiöihin varautumista ja tuetaan paikallista talouskasvua säästä riippuvaisilla toimialoilla. Näin voidaan esimerkiksi varmistaa, että maanviljely onnistuu paremmin vaikeissa olosuhteissa, kuvaa johtaja Jarkko Sairanen Vaisalan sääliiketoiminnoista kaupan merkitystä.

Sään ennakoiminen ja veden saatavuus on maatalousvaltaiselle Etiopialle elintärkeää. Maa kärsii paraikaa jo toisesta vakavasta kuivuudesta parin vuoden sisällä. Maa on vasta toipumassa poikkeuksellisesta ilmastonmuutoksen aiheuttamista edellisestä kuivuuskaudesta.

Tukea hakevia yrityksiä on hitaaksi jonoksi asti

Hitaasti kehittynyt Etiopia on ollut Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyön kohde. Laitteiden ostoon käytetään muutama vuosi sitten hyväksyttyä rahoitusta, jossa yhdistetään vanhaa korkotukea ja lahjarahoitusta.

Vaisalan jo lähes toteuttamista vailla oleva sopimus on ensimmäinen muutama vuosi sitten perustetun investointituen hankkeista. Tuen uskotaan lisäävän vähiten kehittyneiden maiden ja muiden julkisten tahojen mahdollisuuksia kestävään kehitykseen. Samalla tuki on yksi osa Suomen yleistynyttä suuntausta tehdä kehitysyhteistyötä tukemalla enemmän suomalaisten yritysten kauppaa.

Vaisalan lisäksi tukea on odottamassa toistakymmentä eri alan yritystä. Neljän hakukierroksen jälkeen on tullut ilmi, että hakijoita on paljon enemmän kuin rahaa on käytettävissä.

Osittain määrärahojen niukkuuden takia jatkovalmisteluun on päässyt vuosittain neljä yritystä. Hankeputken purkaminenkin kestää nykyrahoituksella monia vuosia.

– Meillä on tosi paljon suomalaisia yrityksiä ja hankkeita, joihin tukea haetaan. Haasteena on se, että hankkeilta vaaditaan aikaisempaa laajempia kohdemaan kehitysvaatimuksia, kertoo vastuuvirkamies Hannele Tikkanen ulkoministeriöstä.

Hankkeiden on tuettava Yhdistyneiden kansakuntien niin sanottuja kestävän kehityksen tavoitteita, joiden saavuttamisessa on erityisesti Afrikassa paljon tehtävää.

Vaisalassa uutta tukea pidetään sopivan joustavana ja parempana kuin aikaisempia korkotukiluottoja. Suomalaisten halukkuudesta löytää uusia kauppakumppaneita myös Afrikasta kertoo se, että Vaisala sanoo itse tehneen aloitteen etiopialaisille tuen käytöstä. Yhtiöllä on ollut naapurimaa Keniassa toimisto muutaman vuoden.

– Ei näissä kyllä helpolla pääse. Teimme usean vuoden töitä kauppojen eteen, Sairanen kertoo.

Vaisala on toimittanut vastaavia järjestelmiä aikaisimmin Vietnamiin ja Bahamalle. Suomen valtio tulee Etiopian sääjärjestelmän kehittämistä nollakorkoisella lainalla ja maksamalla osan itse investoinnista. Tuki kattaa puolet hankkeen rahoitus- ja laitekustannuksista.

Suomi on lisäämässä pääministeri Rinteen hallituksen aikana Afrikka -yhteistyötä. Myös EU:n arvellaan parantavan suhteitaan maanosan kanssa. Suomi on aikaisemmin muun muassa ilmoittanut halusta lisätä yhteistyötä Afrikassa metsäosaamisen ympärillä.

Komissaari Jutta Urpilainen vastaa unionin Afrikka-kumppanuudesta. Presidentti Sauli Niinistö on seurueineen parhaillaan vierailulla Etiopiassa.

Lue myös:

Suomen kehitysapu on saanut lapsia kouluun ja tuonut vessoja kyliin – Ilmastonmuutoksen torjunta kärsi eniten budjettileikkauksista

Läpinäkymätön apu

Suomi lopettaa yli 45 vuotta kestäneen kahdenkeskisen kehitysavun Sambiaan – väärinkäytökset nopeuttaneet alasajoa

Sisältöpalveluja tarjoava Grano-konserni vähentää noin sata työntekijää

Ti, 15/10/2019 - 14:50

Markkinoinnin ja viestinnän palveluita tarjoava Grano-konserni vähentää yt-neuvottelujen päätteeksi noin sata työntekijää. Neuvotteluissa sovitut toimenpiteet pitävät sisällään konsernitason toimintojen tehostamisen sekä tuotannon tehostamisen uudelleenjärjestelyillä ja keskittämisellä.

Yhtiö arvioi alun perin, että suunnitellut uudelleenjärjestelyt saattavat johtaa enintään 140 henkilön lomauttamiseen, osa-aikaistamiseen tai irtisanomiseen.

Toimintojen uudelleenjärjestelyillä ja tehostamisella tavoitellaan noin neljän ja puolen miljoonan euron vuosittaisia kustannussäästöjä.

Grano-konsernin palveluksessa oli syyskuun lopussa 1 060 henkilöä. Se kuuluu Panostaja-konserniin.

Suomeen on rakennettu koteja poranterät sauhuten, mutta nyt edessä on paluu arkeen – Ennuste: Alalta katoaa tuhansia työpaikkoja ensi vuonna

Ti, 15/10/2019 - 11:30

Asuntorakentaminen hidastuu ensi vuonna selvästi viime vuosien tasolta. Asia käy ilmi Rakennusteollisuus RT ry:n tuoreesta ennusteesta.

Sen mukaan Suomessa aloitetaan tänä vuonna 38 000 asunnon rakentaminen. Ensi vuonna määrä painuu 32 000:een. Pudotusta kertyy siis 16 prosenttia.

Syynä on erityisesti uusien kerrostaloasuntojen aloitusten tuntuva pudotus, arvioi rakennusalan yritysten etujärjestö.

Romahdusta ei ole kuitenkaan näköpiirissä. Ennusteen perusteella edessä on paluu arkeen tulikuuman rakennusbuumin jälkeen.

– Me olemme viime vuosina rakentaneet hyvin voimakkaasti kerrostaloja kaupunkiseuduille. On ihan loogista, että nyt tullaan reippaasti alaspäin, kommentoi Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmo.

Kehitys on ollut nähtävissä jo talvesta 2018 lähtien, jolloin rakennusluvat lähtivät jyrkkään laskuun. Ensi vuonna uusien asuntojen aloitukset jäävät jo pitkän aikavälin keskiarvon alapuolelle koko maan tasolla.

Helsingissä paahto jatkuu

Pääkaupunkiseutu on jälleen kerran poikkeus. Siellä rakennuslupia uusille kerrostaloille on haettu edelleen vilkkaasti.

Helsingissä vapaarahoitteisten asuntojen aloitukset kasvavat huippulukemiin tänä ja ensi vuonna.

Vihmon mukaan pääkaupunkiseudulla rakentamista kannattelevat väkiluvun kasvu ja institutionaalisten sijoittajien into ostaa vuokra-asuntoja.

Alamäkeä on luvassa esimerkiksi Jyväskylässä ja Kuopiossa.

Vihmon mukaan rakentaminen on pysynyt vilkkaana vielä alkuvuoden ajan, mutta loppuvuosi vetää alan miinukselle. Ensi vuodesta on tulossa selvästi tätä vaikeampi.

n rakennustyömaa LauttasaaressaUudet asunnot ovat kalliita erityisesti Helsingissä. Hinnoista huolimatta kodit käyvät kaupaksi hyvin.Markku Pitkänen / Yle Työpaikkojen määrä kääntyy laskuun

Asuntorakentamisessa on painettu pari vuotta hurjaa tahtia. Vuosina 2017–2018 aloitettiin molempina noin 44 000 uuden asunnon rakentaminen. Rakennusala onkin toiminut Suomen talouden ja työllisyyden kasvun veturina.

Nyt kun uusien asuntojen aloitukset vähenevät, myös työvoiman tarve työmailla vähenee. Ennusteen mukaan ensi vuonna työpaikkojen määrä putoaa neljä prosenttia.

– Se tarkoittaa ehkä on noin 7 000–10 000:tä työntekijää, Vihmo sanoo.

Kuluvan vuoden alkupuolella työmaat työllistivät parhaimmillaan yli 200 000 ihmistä.

Tuhansien työpaikkojen vähentyminen on huono uutinen myös pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen työllisyystavoitteen näkökulmasta. Hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta, mikä tarkoittaisi 60 000 uuden työpaikan syntymistä hallituskauden aikana.

Talouden epävarmuus säikäytti kotitaloudet

Asuntotuotanto on kääntynyt laskuun myös muissa Pohjoismaissa Norjaa lukuun ottamatta. Taustalla vaikuttaa talouden näkymien synkentyminen aiemmasta.

Globaalin taantuman riski on kasvanut Yhdyvaltain ja Kiinan kauppasodan vuoksi, Euroopan talousveturin Saksan kasvu sakkaa ja Britannian lähestyvän EU-eron seuraukset ovat arvaamattomat.

Suomessa epävarmuus näkyy erityisesti siinä, että kotitalouksien into ostaa uusi asunto on vähentynyt selvästi aiemmasta.

Rakennusteollisuus muistuttaa ennusteessaan, että talouskasvun hidastumisesta huolimatta tarve uusille asunnoille säilyy jatkossakin. Kaupungistumisen seurauksena kasvuseuduille tarvitaan kuluvalla vaalikaudella 150 000 uutta asuntoa, arvioi etujärjestö.

Suomen kasvavissa kaupungeissa näkee edelleen nostokurkia tiuhaan. Uusia koteja valmistuu vielä tänä ja ensi vuonna runsaasti.

– Huoli kohdistuu vuosiin 2021–2022. Silloin meidän pitäisi pystyä pitämään yllä tasaista asuntotuotannon tasoa, Vihmo sanoo.

Asuntoja tarvitaan edelleen kasvukeskuksiin, jotta työntekijät pääsevät muuttamaan työpaikkojen perässä.

Markkinaa kannattalevat nyt yhä vahvemmin eläkeyhtiöiden kaltaiset isot sijoittajat, jotka saattavat ostaa kerralla kokonaisia kerrostaloja vuokra-asunnoiksi.

Ennustettavat vuokratuotot houkuttavat suurten sijoitussalkkujen hoitajia, sillä korkosijoituksista ei saa tuottoa ja osakemarkkinoilla on suurta epävarmuutta.

Lue myös:

Suomeen on rakennettu ennätystahtiin uusia koteja – pian vauhti hiipuu, sillä rakennusluvat sukeltavat jo jyrkästi

Pientä osaa bussilla kulkijoista voi odottaa jopa hintojen tuplaantuminen – pelastaako palveluseteli pikkukuntien matkustajat?

Ti, 15/10/2019 - 06:00

Seudullisen bussiliikenteen matkustajille voi paikoin olla eri puolilla maata tiedossa ikävä muutos vuodenvaihteessa. Silloin päättyy siirtymäaika seutulippujen käytössä, ja viimeisetkin seutuliput pääosin poistuvat.

Seutulippu on ollut yhteiskunnan tukema lippu, joka on käynyt esimerkiksi 30 päivän ajan tietyn alueen bussivuoroissa. Monet niistä ovat poistuneet jo viime vuosina, kun siirtymäaika on lähestynyt loppuaan.

Yhteiskunnan taloudellista tukea ei voi seutulipun kautta antaa markkinaehtoisille bussivuoroille. Ilman tukea bussiyritykset saavat lipun käyttäjältä niin pienen korvauksen, että monet yritykset ovat ilmoittaneet, ettei lippu käy niiden vuoroilla.

Sen sijaan ne voivat myydä omia lippujaan, joissa tukea ei ole. Niillä taas matkustaminen voi tulla huomattavasti aiempaa kalliimmaksi.

Seutulippuja kolmellakymmenellä alueella

Tilanne vaihtelee alueittain suuresti. Matkahuolto kertoo, että seutulippuja on käytössä vielä noin kolmellakymmenellä alueella.

– Nykyisen seutulippujärjestelmän päättyessä eri toimijat eli kunnat, kaupungit, toimivaltaiset viranomaiset ja liikennöitsijät pohtivat korvaavia vaihtoehtoja, sanoo Matkahuollon toimitusjohtaja Janne Jakola.

Jakolan mukaan osalla alueista lipputuotevalikoima on hajautunut erityyppisiin lipputuotteisiin, jotka eivät toimi kaikissa vuoroissa.

– Joillakin alueilla seutuliput ovat korvautuneet esimerkiksi Waltti-lipuilla tai muilla eri toimijoiden lipputuotteilla, jotka kelpaavat vain osassa alueen liikenteestä. Nämä rajoitukset ovat tulleet monille asiakkaille yllätyksenä ja kaventaneet liikkumisen mahdollisuuksia, kun kaikki vuorot eivät olekaan olleet käytettävissä, Jakola toteaa.

Useissa kaupungissa käytössä olevien Waltti-lippujen kelpoisuus vaihtelee alueen ja bussiyritysten mukaan.

Waltti voi kattaa esimerkiksi keskuskaupungin kaiken liikenteen, mutta ympäryskunnissa se ei enää käy tai kelpaa vain joillakin vuoroilla. Muille vuoroille asiakkaan pitäisi ostaa toinen lippu.

En flicka har ett busskort i handen och väntar på en gul buss som har nummer 52.Waltti-kortti on käytössä useissa maakuntien keskuskaupungeissa. Se toimii kaupungeissa kuten tähänkin saakka. Magnus Weckström / Waltti

Mahdolliset lippuongelmat eivät juuri koske matkustajia suurten kaupunkialueiden sisällä. Vaikkapa Turussa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä tai HSL-alueella liikenne on kilpailutettua, ja seuduilla on oma joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen.

Yle kertoi syyskuussa, kuinka joukkoliikenteen suosio onkin kasvussa monissa suurissa kaupungeissa, jotka ovat ottaneet liikenteen aiempaa enemmän hallintaansa.

Riski hintamuutoksiin on matkoilla, jotka suuntautuvat kuntarajan yli, silloin kun toinen kunnista ei kuulu joukkoliikenneviranomaisen alueeseen.

Länsi-Uudellamaalla markkinat hoitavat tarjontaa

Yksi alueista, joita lippumuutos koskee, on Länsi-Uudellamaalla, jossa poistuu tuettuja lippuja vuoden lopussa. Alueen suuri liikennöitsijä Pohjolan Liikenne tarjoaa poistuvien lippujen tilalle omia kausilippujaan.

Länsi-Uudenmaan kuntien henkilöliikennelogistikko Tapio Heinonen kertoo, että hintamuutos ei tässä tapauksessa ole iso, mutta kulkeminen rajoittuu vain Pohjolan Liikenteen vuoroille, kun aiemmat tuetut liput ovat käyneet eri yritysten vuoroilla.

Tuettuja, vuodenvaihteessa poistuvia kausilippuja on Lohjalla ollut käytössä yli tuhannella käyttäjällä kuukausittain. Jos Pohjolan Liikenteen tarjonta ei sovi omille matkoille, hinnankorotus uhkaa.

Linja-auton matkustamo.Bussiyritykset voivat järjestää tarjontaa myös täysin markkinaehtoisesti, jos vain matkustajia riittää. Risto Degerman / Yle

– Joiltain osin matkustajat joutuvat varmasti siirtymään esimerkiksi Matkahuollon 44 matkan lippuun, joka käy siis edelleen kaikille liikennöitsijöille. Silloin matkustushinnat voivat jopa yli kaksinkertaistua, Heinonen toteaa.

Markkinaehtoista tarjontaa on esimerkiksi Porvoon ja Helsingin tai Lohjan ja Helsingin välillä. Lippuihin ei tule julkista tukea, vaan yritykset hinnoittelevat ne ja kilpailevat keskenään.

Malli on sama kuin bussien kaukoliikenteessä. Bussiyritykset myös päättävät itse, millaisia lippuja on tarjolla: onko valikoimassa esimerkiksi kausilippu 30 päivälle ja millä hinnalla.

Uudellamaalla seutulippukin saattaa jatkaa elämäänsä

Joukkoliikenneasiantuntija Heikki Hyvärinen Uudenmaan ely-keskuksesta kertoo, että joissain Uudenmaan kunnissa seutulippukin saattaa jatkaa elämäänsä, jos kunta näin haluaa.

Ely ostaa bussivuoroja ja on asettanut ostoissaan ehdoksi, että kuntien lipputuotteet ovat vuoroilla käytettävissä.

– Monet kunnat haluavat yhä ylläpitää asiakashinnaltaan sopivan edullista lippua. Markkinaehtoisille bussivuoroille siitä saatava asiakashinta ei ole houkutteleva, ja siksi joillain alueilla markkinaehtoista liikennettä ei ole juuri jäljellä, Hyvärinen sanoo.

Uudellamaalla käytössä ei ole Waltti-korttia, toisin kuin monilla muilla alueilla. Näin Uudellamaalla ei ole muualla maassa nähtyjä tilanteita, jossa Waltti-kortti voi samalla reitillä käydä joissakin vuoroissa, mutta toisissa ei.

Syrjäisemmät kunnat voivat olla ongelmissa

Kun tilanne vaihtelee eri puolilla maata, ketä mahdolliset ongelmat koskevat ja ketä eivät? Ongelmia on ratkottu viime vuosina eri puolilla maata, kun siirtymäaika on edennyt.

Esimerkiksi Aamulehti kertoi keväällä opettajasta, jonka työmatkalipun hinta Tampereelta Hämeenkyröön nousee aiemmasta 136 eurosta kuukaudessa 352 euroon kuukaudessa seutulipun poistuessa.

Salossa ongelmaan törmättiin kesällä 2017, jolloin työmatkojen hinnat jopa viisinkertaistuivat. Salo otti kesällä käyttöön Waltti-lipun.

Monta linaj-autoa jonossaOsa bussiliikenteestä hoituu markkinaehtoisesti ilman yhteiskunnan tukea, kuten suuri osa pitkänmatkan liikenteestä. Henrietta Hassinen / Yle

Lappeenrannassa ongelmiin törmättiin loppuvuodesta 2017, kun joidenkin työmatkalaisten lipun hinta uhkasi viisinkertaistua. Kaupunki otti tämän jälkeen käyttöön uudenlaisen sarjalipun.

Liikenne- ja viestintäministeriöstä todetaan Ylelle, että muutosten taustalla on EU:sta tuleva sääntely, jossa liikenteen julkisen tuen pitää täyttää tietyt ehdot. Alueiden toimivaltaiset viranomaiset päättävät, millä tavalla liikennettä järjestävät.

Siksi kokonaiskuvaa eri alueiden ratkaisuista ei ole helppo muodostaa, eikä saatavilla ole esimerkiksi listaa hintamuutoksista eri puolilla maata.

Palveluseteli jakaa mielipiteitä

Osa kunnista on korvannut seutulipun palvelusetelillä. Siinä kunta maksaa osan bussimatkan hinnasta. Kunnat tukevat lähinnä sarjalippuja. Lisäksi ely-keskus voi ostaa tarvittavia bussivuoroja ja säädellä, mitä lippuja vuoroilla käytetään.

Kaikki eivät pidä palveluseteliä hyvänä ratkaisuna. Paikallisliikenneliitto on arvioinut, että palvelusetelimalli on kaupunkiseutujen näkökulmasta tehoton. Samalla liiton mukaan luovutaan mahdollisuudesta vaikuttaa bussiyhteyksien määrään, laatuun ja asiakashintaan.

Matkahuolto taas liputtaa seutulippujen korvaajaksi palveluseteliä, joka kuuluu sen palvelutarjontaan. Matkahuollon asiakkaana on toistakymmentä palveluseteliä käyttävää kuntaa.

– Eri toimijat ja tahot miettivät, miten samaan ongelmaan saataisiin ratkaisu. Me toivomme, että päästäisiin mahdollisimman yhteiskäyttöisiin ratkaisuihin, Jakola toteaa.

Matkahuollon mukaan asiakkaat valittavat nopeasti, jos lippu ei kelpaa riittävän kattavasti eri vuoroilla.

– Asiakkaat arvostavat sitä, että ei tarvitse katsoa, kenen bussi sieltä on tulossa. Siksi toivommekin, että monilla alueilla käytettäisiin tarjoamaamme lippu- ja maksujärjestelmää, Jakola sanoo.

Vaikeuttaako lippujen yhteensopimattomuus tai kalleus matkustamistasi julkisella liikenteellä, vaikka yhteyksiä olisi muuten tarjolla? Kerro kommenteissa kokemuksistasi. Keskustelu on auki kello 22 saakka.

Facebookin digivaluutta Libra joutui vaikeuksiin, kun PayPal, Visa ja Mastercard lähtivät – Suomen Pankin neuvonantaja: Tulevaisuus hyvin epävarma

Ma, 14/10/2019 - 19:51

Teknologiayhtiö Facebook on kohdannut useita takaiskuja sen jälkeen, kun se kesäkuussa julkisti suunnitelmansa Libra-virtuaalivaluutasta ja maksujärjestelmästä, jonka avulla käyttäjät voisivat tehdä maiden rajat ylittäviä rahansiirtoja.

Tuorein kolaus tuli tänään, kun Britannian yleisradioyhtiö BBC uutisoi, että teollisuusmaiden G7-ryhmän tuoreen raportin mukaan niin sanotut stablecoinit eli arvoltaan vakaat globaalit digitaaliset valuutat aiheuttavat useita talousriskejä.

Libran kehittämisestä vastaa Sveitsin Genevestä käsin toimiva Libra Association -ryhmä, joka koostuu eri aloja edustavista yrityksistä.

Viime perjantaina luottokorttiyhtiöt Visa ja Mastercard sekä verkkokauppayhtiö eBay ja maksunvälitysyhtiö Stripe ilmoittivat, että ne jättävät Libra-ryhmän. Maksunvälittäjä PayPal lähti projektista jo lokakuun alussa.

Visa, Mastercard ja Stripe ilmoittivat vetäytymisestään vain muutama päivä sen jälkeen, kun kaksi Yhdysvaltain senaattoria oli lähettänyt niille vetoomuskirjeet, joissa yhtiöitä kehotettiin harkitsemaan uudelleen Libra-projektiin osallistumista.

Senaattorit uhkasivat, että jos yhtiöt lähtevät mukaan projektiin, niin niiden on syytä odottaa sääntelijöiden ottavan kaikki niiden maksutoiminnot korkean tason tarkkailuun.

Perjantain joukkopaon jälkeen Libra Association -ryhmään jäi vielä 23 yhtiötä. Mukana ovat edelleen esimerkiksi kyytipalvelut Uber ja Lyft sekä telekommunikaatioyhtiö Vodafone. Ryhmä piti ensimmäisen virallisen kokouksensa tänään maanantaina Genevessä.

Maksuvälittäjien irtautuminen oli kova takaisku

Suomen Pankin digitalisaation neuvonantaja Aleksi Grym arvioi, että Mastercardin, Visan, PayPalin ja Stripen vetäytyminen Libra Associationista on merkittävä asia, koska projekti menetti lähes kaikki yritykset, joilla on kokemusta maksujärjestelmien kehittämisestä.

Facebookin johtajat ovat sanoneet, että digitaalivaluutta Libra mahdollistaisi edullisemmat maailmanlaajuiset rahansiirrot kuin olemassa olevat maksujärjestelmät ja se hyödyttäisi esimerkiksi ihmisiä, joilla ei ole pääsyä perinteisen pankkijärjestelmän piiriin.

Grymin mukaan Libraa kehittävät tahot eivät ole osoittaneet, miltä heidän maksujärjestelmäratkaisunsa näyttäisi ja miten se toimisi.

– Jos kaikki toimialalla tarvittava asiantuntemus ei olekaan mukana hankkeessa, niin Libran tulevaisuus on nyt hyvin epävarma, Grym sanoo.

Facebook on ilmoittanut, että Libra on määrä ottaa käyttöön kesällä 2020. Grym pitää aikataulua epärealistisena, koska pelkän toimiluvan hankkimiseen menee pitempään missä päin maailmaa tahansa.

Libra-järjestelmän sisäisen rahakkeen arvo on tarkoitus sitoa virallisiin valuuttoihin, joten sen vaihtokurssin ei pitäisi heilahdella samalla tavalla kuin bitcoinin ja muiden kryptovaluuttojen, joiden kurssit muodostuvat kryptopörsseissä kysynnän ja tarjonnan perusteella.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen digitaalisen talouden tutkija Juri Mattila katsoo, että tällaisen niin sanotun stablecoin-järjestelyn toteuttaminen onnistuneesti on suuri haaste Libralle, koska kukaan ei ole toistaiseksi saanut vastaavanlaista digitaalista valuuttaa toimimaan tarkoituksenmukaisella tavalla.

Tunnetuin stablecoin on kiistanalainen tether, jonka arvo vastaa Yhdysvaltain dollaria. Tetheriä käytetään dollarin korvikkeena kryptovaluuttapörsseissä. Tether-yritystä on syytetty epäselvyyksistä, muun muassa bitcoinin vaihtokurssin manipuloinnista.

3D -mallinnus facebookin Libra valuutasta.Havainnekuva 3d-mallinnetuista Libra-kolikoista. Todellisuudessa Librasta ei ole tulossa fyysisiä rahoja.Wit Olszewski / AOP Viranomaiset pitävät Facebookin digivaluuttaa uhkana

Facebookin johtama Libra-projekti on kohdannut voimakasta arvostelua Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Aleksi Grym toteaa, että Libra-projektissa on suuri määrä avoimia kysymyksiä, jotka huolettavat viranomaisia molemmilla puolilla Atlanttia.

Globaalina yhtiönä Facebookilla on yli kaksi miljardia aktiivista kuukausittaista käyttäjää. Tämän kokoluokan mammuttiyhtiön kehittämällä maksujärjestelmällä voisi olla merkittäviä vaikutuksia.

Viranomaiset arvelevat muun muassa, että Libraa voitaisiin käyttää laittomuuksiin kuten rahanpesuun, huumekauppaan ja terrorismin rahoittamiseen.

Rahoitusmarkkinoilla kaikki toiminta kuten pankkitoiminta sekä maksujärjestelmien ja sijoitusrahastojen toiminta on tarkkaan säänneltyä kuluttajien ja sijoittajien suojan takia.

– Pelkona on, että tässä yritetään kiertää lakia. Vielä ei ole otettu kantaa, onko niin tapahtunut vai ei. Mutta se on riski, mistä ollaan huolissaan. Jos sääntelyä noudatetaan, niin on täysin tervetullutta, että toimialalle tulee uusia toimijoita ja uusia tuotteita.

Ranska on vaatinut, että Libran kehittäminen EU:n alueella tulee kieltää. Maan mukaan Libra uhkaa valtioiden rahallista itsemääräämisoikeutta.

Grymin mukaan rahallinen itsemääräämisoikeus tarkoittaa sitä, että rahan luonti ja rahajärjestelmän ylläpito on valtiolle kuuluva tehtävä.

– Euroopassa yksityinen yritys ei saa luoda valuuttaa, joka olisi verrattavissa valtiolliseen valuuttaan.

Mitä Facebook tekisi käyttäjien maksutiedoilla?

Arvostelijoiden mukaan Libran käyttöönotto voisi aiheuttaa uhkia myös käyttäjien yksityisyydelle. Facebook on aiemmin kohdannut useita skandaaleja käyttäjiensä tietojen leväperäisestä käsittelystä.

Etlan Juri Mattilan mukaan Facebook on luvannut, että Libran maksutietoja ei yhdistettäisi Facebookin muuhun dataan kuten esimerkiksi sosiaalisen median tietoihin.

– Tietysti Facebook on aikaisemmin monesti pettänyt näitä lupauksiaan. Se jäisi nähtäväksi, miten todellisuudessa asian suhteen kävisi. Kyllä huoli yksityisyydestä nähdäkseni on ihan perusteltu, Mattila sanoo.

Mattilan mukaan dataa yhdistämällä Facebook pääsisi samankaltaiseen liiketoimintamalliin kuin aasialaiset yhtiöt, kuten esimerkiksi verkkokauppayhtiö Alibaba, joilla on maksupalvelukerros yhdistettynä omaan alustaansa.

Facebookin toimitusjohtajan Mark Zuckerbergin on määrä mennä kongressin kuultavaksi lokakuun 23. päivä. Lainsäätäjät haluavat Zuckerbergilta vastauksia Libraa koskeviin kysymyksiinsä.

Lisää aiheesta:

Ranska estää Facebookia kehittämästä digitaalista valuuttaansa Libraa Euroopassa

Facebook julkisti pitkään huhutun oman digitaalisen valuuttansa

Miksi et ole aktiivinen Facebookissa, Facebookin viestintäjohtaja Nick Clegg?

Sivut