Findikaattori

Tilaa syöte syöte Findikaattori
Findikaattori.fi palvelun viimeisimmät päivitykset
Päivitetty: 42 min sitten

Kansantalouden suhdanteet

Pe, 15/01/2021 - 09:00

Kansantalouden suhdanteet

Lähde: Tilastokeskus / Tuotannon suhdannekuvaaja

Päivitetty: 15.1.2021 Seuraava päivitys: 16.2.2021

Kansantalouden tuotanto laski marraskuussa vuodentakaisesta, kasvua edelliskuukaudesta Työpäiväkorjattu tuotanto laski marraskuussa 2020 0,4 prosenttia vuodentakaisesta. Marraskuun kausitasoitettu tuotanto kasvoi 0,6 prosenttia edelliskuukaudesta. Lokakuun 2020 työpäiväkorjattu tuotanto laski tarkentuneiden tietojen mukaan 1,8 prosenttia (oli –1,9) edellisvuoden lokakuusta. Tuotannon suhdannekuvaajan sarjat kausitasoitetaan Tramo/Seats -menetelmällä. Kausi- ja satunnaisvaihteluista tasoitettujen sarjojen (kausitasoitettu ja trendisarja) viimeiset havainnot tarkentuvat uusien havaintojen myötä kausitasoitusmenetelmissä. Tarkentumiset voivat etenkin suhdannekäänteissä olla suuria, mikä tulee ottaa huomioon kausitasoitettuja ja trenditietoja käytettäessä. Työpäiväkorjattuna alkutuotanto pysyi edellisvuoden tasolla. Jalostus kasvoi noin kaksi prosenttia ja palvelut pieneni noin prosentin vuoden 2019 marraskuusta.

Indikaattorin kuvaus

Tuotannon suhdannekuvaajalla pyritään ennakoimaan kansantalouden kehitystä kuukausitasolla. Tiedot ovat indeksimuodossa. Tiedot on laskettu alkuperäisinä ja työpäiväkorjattuina koko kansantaloudelle ja kolmelle päätoimialalle. Lisäksi lasketaan kausitasoitettu sarja ja trendisarja koko kansantalouden tasolla.

Talouden suhdannevaihtelut näkyvät suoraan julkisen talouden tasapainossa. Suomen julkisen talouden pitkän aikavälin tavoitteena on ylläpitää ja tukea vakaata ja kestävää talouskehitystä, jolloin vältytään suurelta osin sosiaalimenojen leikkauksilta ja verojen korotuksilta. Valtion talouden rahoitusjäämä ja bruttovelka ovat niitä julkisen talouden osia, joissa julkisen talouden vaihtelut näkyvät selkeimmin. Talouden heikentyessä julkisen sektorin kassan alijäämäisyyttä rajoitetaan ottamalla velkaa. Tästä syystä suhdanteiden vaihtelut heijastuvat selkeimmin juuri rahoitusjäämän tasossa ja siten myös valtion velan vaihteluissa. Taloutta pyritään tasapainottamaan työllisyyttä kasvattamalla, jolloin myös verotulojen määrä kasvaa ja työttömyyden laskun seurauksena myös tarve julkisten menojen kasvattamiseen vähenee.

Julkisen talouden ja samalla talouspolitiikan suurimpia tulevaisuuden haasteita ovat talouden suhdanteiden epävakaus, avoimen sektorin rakennemuutospaineet ja hyvinvointivaltion pitkän aikavälin rahoitusongelmat. Talouspolitiikan ongelmat ovat kytköksissä yhteiskunnan sosiaalisten ja rakenteellisten ongelmien kanssa. Ongelmia tulisikin tarkastella monialaisesti ja rinnakkain, jotta talouden tehostamistoimilla saavutetaan kestävästä sekä lyhyen että pitkänaikavälin tavoitteita. Julkisen talouden hoidon keskiössä tulisi olla toiminnan kestävyys. Lyhyen aikavälin talouden aktiivisuutta tukevat toimet pitää samalla parantaa julkisen talouden rahoitustasapainon kestävyyttä. Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaalimenojen kustannukset voivat johtaa julkisen talouden epävakauteen ja kestävyysvajeeseen, mikäli talouspolitiikka ei huomioi yhteiskunnan rakenteellisten ongelmien, kuten ikärakenteen muutoksen ja taloudellisen huoltosuhteen vääristymisen vaikutuksia.

Inflaatio

To, 14/01/2021 - 09:00

Inflaatio

Lähde: Tilastokeskus / Kuluttajahintaindeksi

Päivitetty: 14.1.2021 Seuraava päivitys: 19.2.2021

Inflaatio joulukuussa 0,2 prosenttiaTilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli joulukuussa 0,2 prosenttia. Marraskuussa inflaatio oli myös 0,2 prosenttia. Vuoden 2020 keskimääräinen inflaatio oli 0,3 prosenttia.Joulukuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten savukkeiden, omakotitalokiinteistöjen, matkaviestintäpalveluiden sekä tutkimus- ja hoitomaksujen kallistuminen. Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten polttonesteiden ja hotellihuoneiden halpeneminen. Marraskuulta joulukuulle kuluttajahintojen kuukausimuutos oli 0,1 prosenttia, mikä johtui muun muassa lentojen kallistumisesta.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleisenä inflaation mittarina. Inflaatiolla tarkoitetaan yleisen hintatason nousua. Kuluttajahintaindeksi kuvaa Suomessa asuvien kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä. Kuluttajahintaindeksi lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla.

Määrävuosin uudistettavat kuluttajahintaindeksit sopivat lyhyen aikavälin tarkasteluihin. Pitkän aikavälin tarkasteluihin, esim. vuokran tarkistamiseen, soveltuu parhaiten elinkustannusindeksi. Se on uusimmasta kuluttajahintaindeksistä laskettu pitkä aikasarja ja kehittyy samalla tavalla kuin kuluttajahintaindeksi. Monet vuokrat, niin asuin- ja liikehuoneistojen kuin maanvuokratkin, on sidottu yleensä elinkustannusindeksiin.

Inflaatiolla on, yhdessä talouden kasvun, työttömyyden kehityksen ja talouden tasapainon kanssa, keskeinen vaikutus talouden suhdanteisiin Suomessa. Korkeasta ja epävakaasta inflaatiosta on haittaa niin taloudelle, kuluttajille kuin yrityksillekin. Inflaatiokehitystä pyritään talouspolitiikan keinoin tasapainottamaan, koska inflaation epävakaus aiheuttaa markkinoilla epävarmuutta, tehottomuutta ja vaikeuttaa investointien ja säästämisen suunnittelua. Inflaation vaikutukset heijastuvat tavallisten kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja ostovoimaan sekä toisaalta yritysten investointihalukkuuteen.

Henkirikokset

Ma, 11/01/2021 - 09:00

Henkirikokset

Lähde: Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti

Päivitetty: 11.1.2021 Seuraava päivitys: 10.1.2022

Henkirikollisuuden lasku pysähtyi Vuonna 2019 Suomessa surmattiin kuolemansyytietojen mukaan 65 ihmistä. Määrä oli kolmanneksi pienin 2000-luvun vuotuismääristä ja edelleenkin historiallisen matala. Väestöön suhteutettu kuolleisuus oli 1,18 uhria 100 000 asukasta kohti. Uhreista 43 oli miehiä ja 22 naisia. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin henkirikosseurannan ennakkotietojen perusteella henkirikosten määrä tulee kuitenkin vuonna 2020 selvästi kasvamaan edellisvuosista. Rikollisuustason kahden viime vuosikymmenen laskutrendi tulee siten ainakin hetkellisesti taittumaan. 1990-luvulta alkaneen laskevan henkirikollisuustrendin myötä ovat vähentyneet nimenomaan miesten tekemät henkirikokset, niin miehiin kuin naisiinkin kohdistuneet. Naisten henkirikollisuudessa muutokset ovat olleet viime vuosikymmeninä vähäisiä. Suomen lähihistorian väkivaltaisin kausi henkirikollisuudella mitaten oli ajanjakso suurlakkovuodesta 1905 kieltolain kumoamisvuoteen 1932. Maassamme surmattiin tuolloin vuosittain kolminkertainen määrä ihmisiä asukasta kohti nykyiseen verrattuna. (Väkivaltaisin yksittäinen vuosi julkaistussa kuolemansyytilastossa on vuosi 1918, jolloin tilastoidun henkirikollisuuden taso oli yli 60 uhria 100 000 asukasta kohti.) Toinen lyhyempi väkivaltapiikki oli välittömästi toisen maailmansodan jälkeen vuosina 19451947. Vastaavasti viime vuosisadalle osui myös tunnetun historiamme väkivallattomin jakso, 1950-luvun lopulta 1960-luvun lopulle. Henkirikollisuuden taso oli tuolloin kolmanneksen viime vuosikymmenten keskitasoa alhaisempi. Uusi suhteellisen korkean henkirikollisuuden jakso alkoi 1969, suuren alkoholireformin vuonna. 1990-luvun jälkipuoliskolta alkaen henkirikollisuus on kääntynyt jälleen laskuun Suomessa. Kehitys on ollut sama myös muualla Euroopassa. Suomessa henkirikollisuustason lasku on viime vuosina ollut hieman Euroopan talousalueen keskimääräistä laskua nopeampaa. Yhtenä syynä rikollisuustason laskuun on ollut väestön vanheneminen, joka on selittänyt 10–25 prosenttia henkirikollisuuden tason kokonaismuutoksesta. Henkirikollisuuden yleisrakenne on rikollisuuden vähenemisestä huolimatta pysynyt muuttumattomana. Tyypillinen suomalainen henkirikos on yksityisasunnossa tapahtuva ryyppyriitatappo. Aseena on keittiöveitsi ja tekoajankohtana viikonloppu. Syyllinen ja uhri ovat vanhoja tuttuja, keski-ikäisiä, yksin asuvia, työelämästä syrjäytyneitä, alkoholisoituneita miehiä, joilla on takanaan useita aiempia väkivaltarikostuomioita. Tekohetkellä osapuolet ovat yleensä 1–3 promillen humalassa.

Indikaattorin kuvaus

Indikaattori kuvaa naisten, miesten ja koko väestön henkirikoskuolleisuuden kehitystä kymmenvuotiskausittain vuodesta 1760 nykypäivään. Uhrien määrä on suhteutettu väestömäärään: kuolleisuus ilmoitetaan uhrien vuotuisena määränä 100 000 asukasta kohti. Indikaattorin tiedot on kerätty Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin toimesta Veli Verkon ja Tilastokeskuksen julkaisemista tiedoista. Vuoteen 1936 saakka miesten ja naisten luvut eivät sisällä lapsensurmarikoksia, henkirikosten kokonaismäärään lapsensurmarikokset sisältyvät myös vuotta 1936 edeltävällä ajanjaksolla.

Suomi on Ruotsin ohella ainoa maa maailmassa, jossa henkirikollisuuden kehityksestä on saatavissa vertailukelpoista tietoa näin pitkältä ajalta. Siitä on kiittäminen Ruotsin valtakunnan väestötilastointijärjestelmää, johon tahallisen väkivallan uhreina kuolleista ryhdyttiin kirjaamaan tietoja vuodesta 1700-luvun puolivälistä alkaen. 1700-luvun ja 1800-luvun alkupuolen tiedot ovat tosin varsin aukollisia. Heikki Ylikankaan ja Kirsi Sirénin tutkimusten mukaan ne ilmoittavat uhrien määrän noin 30–50 % todellista alhaisempana, nykyisin kuolemansyytilastoon henkirikosten määrä kirjautuu noin 10 % todellista pienempänä.

Teollisuuden suhdanteet

Pe, 08/01/2021 - 09:00

Teollisuuden suhdanteet

Lähde: Tilastokeskus / Teollisuustuotannon volyymi-indeksi

Päivitetty: 8.1.2021 Seuraava päivitys: 10.2.2021

Teollisuustuotanto kasvoi marraskuussa edellisestä kuukaudesta mutta laski vuodentakaisesta Kausitasoitettu teollisuustuotanto (TOL BCD) kasvoi marraskuussa 0,7 prosenttia edellisestä kuukaudesta. Teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2020 marraskuussa 0,9 prosenttia pienempi kuin vuoden 2019 marraskuussa. Tammi-marraskuussa työpäiväkorjattu tuotanto laski 3,1 prosenttia vuodentakaisesta. Päätoimialoittain tarkasteltuna kausitasoitettu teollisuustuotanto kasvoi marraskuussa lähes kaikilla toimialoilla. Eniten kasvoivat toimialat kaivostoiminta ja louhinta, 12,6 prosenttia, ja sähkö-, kaasu-, lämpö- ja ilmastointihuolto, 8,7 prosenttia edellisestä kuukaudesta. Tuotanto väheni eniten elintarviketeollisuudessa, 2,2 prosenttia, verrattuna lokakuuhun. Metalliteollisuuden tuotanto väheni marraskuussa 0,2 prosenttia.

Indikaattorin kuvaus

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi kuvaa teollisuuden kiinteähintaisen tuotoksen suhteellista muutosta verrattuna tiettyyn perusajankohtaan (2010=100). Teollisuustuotannon volyymi-indeksi perustuu yrityksille ja toimipaikoille lähetettyyn kyselyyn, jossa tiedustellaan tuotannon määrä- tai arvotietoja kuukausittain.

Työpäiväkorjattu indeksi huomioi arkipäivien lukumäärän vaihtelusta aiheutuvat tekijät. Teollisuuden suhdanteet vaikuttavat laajasti yhteiskunnan kasvuun ja talouden tasapainoon. Teollisuuden suhdannevaihtelut näkyvät työmarkkinoiden toimialakohtaisessa kehityksessä ja elinkeinorakenteen monipuolisuudessa, mikä puolestaan heijastuu investointien, rakentamisen ja työpaikkojen määrässä. Yleisen talouskehityksen lisäksi teollisuuden suhdanteet kuvastavat osaltaan myös työmarkkinoiden toimintaympäristön elinvoimaisuutta ja kilpailukykyisyyttä.

Tämän lisäksi teollisuuden kehityssuunnalla on heijastusvaikutuksia teollisuuden toimialakohtaiseen kasvuun, mikä näkyy muun muassa energian kulutuksen kehityksessä etenkin teollisuuden energiaintensiivisillä aloilla. Julkisen hallinnon tehtävänä on kannustaa kestävään ja energiatehokkaaseen yritystoimintaan sekä samalla taata yrityksille hyvät toimintaedellytykset kohtuullisen verotuksen sekä elinkeinoelämää aktivoivan ja kilpailukykyä edistävän poliittisen toiminnan avulla.

Tuonti ja vienti

Pe, 08/01/2021 - 09:00

Tuonti ja vienti

Lähde: Tulli

Päivitetty: 8.1.2021 Seuraava päivitys: 8.2.2021

Tavaraviennin arvo laski 3,5 prosenttia marraskuussa Tuonnin arvo väheni 2,2 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo oli Tullin ennakkotilaston mukaan hieman yli 4,9 miljardia euroa marraskuussa. Viennin arvo oli 3,5 prosenttia pienempi kuin vuoden 2019 marraskuussa. Tuonti laski 2,2 prosenttia vertailukuukaudesta ja oli arvoltaan hieman yli 5,1 miljardia euroa. Tammi-marraskuussa yhteenlaskettu viennin arvo väheni 13,7 prosenttia ja tuonnin arvo 10,4 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kauppatase oli marraskuussa 180 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tammi-marraskuussa alijäämää kertyi lähes 3,1 miljardia euroa. Vuoden 2019 marraskuussa kauppatase oli 114 miljoonaa euroa alijäämäinen, ja saman vuoden tammi-marraskuussa lähes 1,2 miljardia euroa alijäämäinen. Öljytuotteiden viennin arvo väheni ennakollisten tietojen mukaan 39 prosenttia edellisen vuoden marraskuusta. Paperin ja pahvin vienti laski 21 prosenttia, mutta paperimassan viennin arvo säilyi edellisvuoden tasolla. Puutavaran viennin arvoon tilastoitiin 23 prosenttia kasvua. Teollisuuden koneiden ja laitteiden vientiin kirjattiin kolme prosenttia laskua. Sähköteknisten koneiden ja laitteiden vienti laski 14 prosenttia, mutta kuljetusvälineiden viennin arvo kasvoi 19 prosenttia. Ennakkotietojen mukaan kasvussa marraskuussa oli myös kemianteollisuuden tuotteiden, kuparin ja malmien viennin arvo. Öljyn ja öljytuotteiden tuonnin arvo laski 41 prosenttia, mutta kuljetusvälineiden sekä niiden osien tuonnin arvo kasvoi kymmenen prosenttia verrattuna edellisen vuoden marraskuuhun. Teollisuuden koneiden ja laitteiden tuonnin arvo väheni neljä prosenttia. Sähkökoneiden ja -laitteiden tuonnin arvo kasvoi neljä prosenttia. Kasvua tilastoitiin nikkelin, farmaseuttisten tuotteiden sekä malmien ja metalliromun tuonnin arvoon. Vienti EU-maihin säilyi marraskuussa samalla tasolla kuin vuotta aiemmin, mutta tuonti EU:sta kasvoi 0,2 prosenttia. Samaan aikaan vienti EU:n ulkopuolelle laski 7,7 prosenttia ja tuonti EU:n ulkopuolelta 5,5 prosenttia. Tammi-marraskuussa 2020 vienti EU-maihin väheni 12,4 prosenttia ja ulkokaupan vienti 15,4 prosenttia. Samalla ajanjaksolla tuonti EU-maista laski 8,5 prosenttia ja tuonti EU:n ulkopuolelta 13,0 prosenttia. Vienti Saksaan kasvoi marraskuussa ennakkotietojen mukaan 6,8 prosenttia, vienti Kiinaan 21,8 prosenttia ja vienti Venäjälle 2,0 prosenttia. Vienti Ruotsiin laski 14,3 prosenttia, vienti Alankomaihin 6,2 prosenttia ja vienti Yhdysvaltoihin 24,4 prosenttia. Tuonti Venäjältä laski 37,0 prosenttia, tuonti Ruotsista 8,5 prosenttia ja tuonti Alankomaista 1,5 prosenttia. Tuonti Saksasta kasvoi 2,5 prosenttia ja tuonti Kiinasta 12,8 prosenttia. Ennakkojulkaisun taulusta 6 löytyvät maakohtaiset (25 kpl) viennin ja tuonnin arvot sekä muutosprosentit. Tiedot ovat ennakollisia, joten merkittävät muutokset ovat mahdollisia tilastotietojen täydentyessä.

Indikaattorin kuvaus

Ulkomaankauppatilasto kuvaa Suomen ja muiden Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden ja Suomen ja kolmansien maiden välistä tavarakauppaa eli sisä- ja ulkokauppaa. Ulkomaankauppatilasto on virallinen tietolähde Suomen tuonnista, viennistä ja kauppataseesta. Ulkomaankaupan ennakkotiedot antavat ensimmäiset kuukausitason tiedot Suomen käymästä tavaroiden ulkomaankaupasta. Ennakkotiedoista käy ilmi, miten Suomen vienti, tuonti ja kauppatase ovat kehittyneet sekä kokonaisuudessaan että muiden EU-maiden, euroalueen ja EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

Tiedot Suomen käymästä kaupasta muiden EU-maiden kanssa kerätään yritysten antamista tilastoilmoituksista sisäkaupan Intrastat-järjestelmällä. Tiedot Suomen ja kolmansien maiden välisestä tavarakaupasta saadaan tulli-ilmoituksista, jotka on annettava jokaisesta tuonti- ja vientilähetyksestä. Suomen ulkomaankauppatilaston laadinnassa sisä- ja ulkokaupan tiedot yhdistetään.

Pääsääntöisesti kaikki Suomesta vietävät ja Suomeen tuotavat tavarat sisältyvät sisä- ja ulkokaupan tavarakaupan tilastoon. Palvelujen kauppa jää tämän tilaston ulkopuolelle. Tilastoinnin edellytyksenä on, että tavara fyysisesti saapuu maahan tai lähtee maasta. Poikkeuksena ovat laivat ja lentokoneet, jotka tilastoidaan taloudellisen omistusoikeuden muuttuessa. Taloudellisella omistusoikeudella tarkoitetaan oikeutta hakea etuuksia, jotka liittyvät laivojen tai lentokoneiden käyttöön taloudellisen toiminnan yhteydessä sen nojalla, että samalla hyväksytään toimintaan liittyvät riskit. Toisaalta tilastoinnin kannalta ei ole merkitystä, sisältyykö tavaran tuontiin tai vientiin maksuliikennettä vai ei.

Kuluttajien luottamus

Ma, 28/12/2020 - 09:00

Kuluttajien luottamus

Lähde: Tilastokeskus / Kuluttajien luottamus

Päivitetty: 28.12.2020 Seuraava päivitys: 31.12.2013

Kuluttajien luottamus suunnilleen ennallaan joulukuussaKuluttajien luottamusindikaattori oli joulukuussa -4,6, kun se marraskuussa oli -4,8 ja lokakuussa -6,9. Viime vuoden joulukuussa luottamusindikaattori sai arvon -4,2. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -1,8. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajien luottamustutkimukseen, johon vastasi 1.–16. joulukuuta 1 133 Suomessa asuvaa henkilöä.Kuluttajien luottamusindikaattorin osatekijöihin tuli vain vähäistä muutosta joulukuussa marraskuuhun verrattuna. Kuluttajien aikeet käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan vähenivät kuukaudessa aavistuksen. Muut kolme osatekijää kohenivat hieman. Sen sijaan viime vuoden vastaavaan aikaan nähden arvio oman talouden nykytilasta heikkeni selvästi ja odotus Suomen taloudesta parani jonkin verran joulukuussa. Muut kaksi osatekijää eli odotus omasta taloudesta ja kestokulutusaikeet taas pysyivät vuodessa ennallaan.Joulukuussa kuluttajien kuva Suomen talouskehityksestä oli edelleen synkkä. Muut kolme osatekijää olivat pitkän ajan keskimääräisellä tasolla.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Kuluttajien luottamus kuvaa kuluttajien luottamusta talouteen.

Kuluttajien luottamusindikaattori on sen osatekijöiden saldolukujen keskiarvo. Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja +100:n välillä – mitä korkeampi (positiivinen) lukema, sitä valoisampi näkemys taloudesta.

Saldoluku saadaan vähentämällä myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Kuluttajien luottamusindikaattori on osatekijöiden saldolukujen keskiarvo.

Talouden kasvunäkymien analysoinnin kannalta on tärkeää tietää, kuinka kansalaiset näkevät oman ja maan taloudellisen tilanteen ja kuinka kansalaiset varautuvat tulevaisuuteen muun muassa kulutustottumuksillaan ja säästösuunnitelmillaan. Kuluttajabarometrin avulla saadaankin monipuolista tietoa kotitalouksien kulutus- tai säästöhalukkuudesta, ja sen avulla voidaan ennakoida kaupan ja hintojen kehitystä. Kuluttajabarometrin indikaattorit muodostavat laajan tietopohjan niin kansantalouden kehityksen kuin kotitalouksien kysynnän kasvun ennakointiin.

Kalansaalis

Ke, 23/12/2020 - 09:00

Kalansaalis

Lähde: Luonnonvarakeskus

Päivitetty: 23.12.2020 Seuraava päivitys: 23.12.2021

Kalansaalis 164 miljoonaa kiloa vuonna 2019 Vuotuinen kokonaiskalansaalis Suomessa on ollut 153-193 miljoonaa kiloa 2010-luvulla. Saaliin määrä oli 1980-luvulla pienempi, noin 100-150 miljoonaa kiloa. Voimakkaimmin kokonaissaaliisiin vaikuttaa mereltä kaupallisessa kalastuksessa pyydetyn silakan ja kilohailin määrän vaihtelu. Viime vuosina niiden osuus on ollut noin 80 prosenttia saaliin koko määrästä. Merialueen kaupallisen kalastuksen saaliista, 142 miljoonaa kiloa vuonna 2019, oli silakan ja kilohailin osuus noin 95 prosenttia. Markkinatilanne ja vuosittain vaihteleva kalastuskiintiö vaikuttavat kalastuksen ja saaliin määrään. Vuonna 1991 kaupallisen kalastuksen kokonaissaalis oli pohjalukemissa. Se johtui silakan ja kilohailin vaikeasta markkinatilanteesta, joka oli heijastuma turkisteollisuuden – ja laajemmin koko talouden – lamasta. Silti rannikolla verkoin ja rysin harjoitettava pyynti työllistää huomattavasti enemmän kalastajia kuin avomerellä tapahtuva silakan ja kilohailin troolikalastus. Vuoden 2019 vapaa-ajankalastuksen saaliin määränä on käytetty vuoden 2018 arvoja. Vapaa-ajankalastajien pyydystämä saalis oli 22 miljoonaa kiloa vuonna 2018. Heidän saaliinsa oli suurimmillaan 69 miljoonaa kiloa vuonna 1992. Vapaa-ajankalastajien saalis on pienentynyt lähes 30 vuoden ajan. Sitä selittää sekä kalastajien määrän väheneminen, mutta etenkin verkkojen käytön väheneminen. Valtaosa, noin 80 prosenttia, vapaa-ajankalastuksen saaliista pyydetään sisävesiltä. Vapaa-ajankalastajat hyödyntävät sisävesien kalantuotantoa enemmän kuin kaupalliset kalastajat, joiden saalis oli 5,2 miljoonaa kiloa vuonna 2018. Muikku oli sisävesien kaupallisen kalastuksen tärkein saaliskala sekä määrältään että arvoltaan. Muikkua oli kaupallisesta saaliista lähes puolet.

Indikaattorin kuvaus

Kaupallisen kalastuksen kokonaissaalis kuvaa merien ja sisävesien luonnonvarojen taloudellista käyttöä. Myös vapaa-ajankalastus on Suomessa merkittävä kalavarojen hyödyntäjä ja virkistyksen lähde. Saalistilastoja käytetään kalastuksen hallinnan suunnitteluun esimerkiksi kalavarojen arvioinnissa. Kalavara-arviot ja -ennusteet ovat perustana, kun Itämeren kalavarojen hyödyntämisestä ja saaliskiintiöistä sovitaan valtioiden kesken.

Merialueen ja sisävesien kaupallisen kalastuksen saalistilastot laaditaan vuosittain kalastajien viranomaisille tekemien saalisilmoitusten perusteella. Vapaa-ajankalastuksen tilasto laaditaan joka toinen tehtävän kyselytutkimuksen perusteella.