Findikaattori

Tilaa syöte syöte Findikaattori
Findikaattori.fi palvelun viimeisimmät päivitykset
Päivitetty: 1 tunti 25 min sitten

Taloudellinen kasvu (BKT)

Pe, 28/02/2020 - 09:00

Taloudellinen kasvu (BKT)

Lähde: Tilastokeskus / Neljännesvuositilinpito

Päivitetty: 28.2.2020 Seuraava päivitys: 29.5.2020

Bruttokansantuote supistui vuoden 2019 viimeisellä neljännekselläTilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi 1) pieneni loka-joulukuussa 0,7 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Vuoden 2018 viimeiseen neljännekseen verrattuna työpäiväkorjattu bruttokansantuote kasvoi 0,4 prosenttia.Bruttokansantuote, vuosineljänneksittäin viitevuoden 2010 hintoihin (mrd. euroa)Vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä bruttokansantuote kasvoi tarkentuneiden tietojen mukaan 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä (oli 0,7 %) ja 1,9 prosenttia vuodentakaisesta (oli 2,2 %).Viennin volyymi kasvoi loka-joulukuussa 8,2 prosenttia ja tuonnin volyymi pieneni 0,7 prosenttia vuodentakaisesta. Kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit vähenivät 3,1 prosenttia. Yksityinen kulutus kasvoi 1,5 prosenttia, mutta julkiset kulutusmenot vähenivät 1,9 prosenttia vuodentakaisesta.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Kansantalouden neljännesvuositilinpito kuvaa systemaattisesti Suomen taloutta samoin käsittein ja määritelmin kuin vuositilinpito, mutta aggregoidummalla tasolla. Tiedoista ilmenee mm. miten Suomen bruttokansantuote on kehittynyt vuosineljänneksittäin, mitkä toimialat ovat kasvaneet ja kuinka paljon, onko tuotantoa kasvattanut esimerkiksi vienti vai investoinnit, miten kotitalouksien kulutus on muuttunut edellisestä neljänneksestä ja paljonko palkat ovat nousseet viime vuodesta.

BKT (bruttokansantuote) markkinahintaan on kotimaisten tuotantoyksiköiden tuotantotoiminnan lopputulos. Kun bruttokansantuotteen volyymi laskee kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä, kansantalouden katsotaan yleisesti olevan taantumassa.

Volyymi tarkoittaa hintamuutoksista puhdistettua tietoa. Viitevuoden 2010 hintaiset volyymit on ilmaistu suhteessa vuoden 2010 käypähintaiseen (euromääräiseen) tasoon.

Talouden kasvulla on keskeinen vaikutus yhteiskunnan kehityksen kokonaiskuvaan. Taloudellisen kasvun tulee olla jatkuvaa ja luonteeltaan työllistävää, jotta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja laajan sosiaalisektorin menojen rahoittaminen on tasa-painoista suhteessa julkisen sektorin tuloihin. Kestävä talouskasvu tarvitsee tuekseen työllistävän talouspolitiikan lisäksi teknologian kehittymistä. Teknologia luo mahdollisuuksia kasvun jatkumiselle ja samalla hillitsee luonnonvarojen käyttöä. Väestön ikääntyminen ja työtätekevien osuuden supistuminen ovat tulevaisuuden suurimpia uhkia kansantalouden kokonaistyöpanoksen laskulle sekä tuottavuuden kasvuvauhdin hidastumiselle.

Toimialoittainen kehitys

Pe, 28/02/2020 - 09:00

Toimialoittainen kehitys

Lähde: Tilastokeskus / Neljännesvuositilinpito

Päivitetty: 28.2.2020 Seuraava päivitys: 29.5.2020

Toimialojen arvonlisäyksen yhteenlaskettu volyymi supistui neljännellä neljänneksellä 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Koko vuonna 2019 arvonlisäystä kertyi 1,2 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Useat teollisuuden ja palveluiden toimialat kasvoivat vuonna 2019, mutta metsätalouden, metsäteollisuuden, rakentamisen sekä rahoitus- ja vakuutustoimialan arvonlisäys pieneni. Alkutuotannon, eli maa-, metsä- ja kalatalouden arvonlisäyksen volyymi pieneni loka-joulukuussa neljä prosenttia vuodentakaisesta. Koko vuonna 2019 alkutuotanto väheni kaksi prosenttia. Teollisuuden (toimialat B–E) arvonlisäys kasvoi 1,2 prosenttia vuonna 2019 ja viimeisellä vuosineljänneksellä kaksi prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Metalliteollisuuden volyymi kasvoi vuonna 2019 kaksi prosenttia ja kemianteollisuus kolme prosenttia. Metsäteollisuus supistui kaksi prosenttia sekä energia- ja vesihuolto yhden prosentin. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden arvioidaan kasvaneen viisi prosenttia vuonna 2019. Tässä vaiheessa vuoden 2019 yrityssektorin tietoihin liittyy tavallista enemmän epävarmuutta. Käytettävissä olevat tiedot antavat melko hyvän kuvan yritysten tuotoista, mutta kulujen osalta tiedot saadaan vasta myöhemmin keväällä. Rakentamisessa arvonlisäyksen volyymi pieneni loka-joulukuussa kaksi prosenttia vuodentakaisesta. Koko vuonna 2019 rakentaminen väheni yhden prosentin. Palvelutoimialojen arvonlisäyksen volyymi kasvoi loka-joulukuussa yhden prosentin vuodentakaisesta neljänneksestä. Koko vuonna 2019 palvelutoimialat kasvoivat 1,5 prosenttia. Yksityiset palvelut kasvoivat kaksi prosenttia. Eniten kasvoivat majoitus- ja ravitsemistoiminnan, informaation ja viestinnän sekä liike-elämän palveluiden toimialat. Julkisyhteisöjen palvelut pysyivät vuoden 2018 tasolla.

Indikaattorin kuvaus

Kansantalouden neljännesvuositilinpito kuvaa systemaattisesti Suomen taloutta samoin käsittein ja määritelmin kuin vuositilinpito, mutta aggregoidummalla tasolla. Tiedoista ilmenee mm. miten Suomen bruttokansantuote on kehittynyt vuosineljänneksittäin, mitkä toimialat ovat kasvaneet ja kuinka paljon, onko tuotantoa kasvattanut esimerkiksi vienti vai investoinnit, miten kotitalouksien kulutus on muuttunut edellisestä neljänneksestä ja paljonko palkat ovat nousseet viime vuodesta.

Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot.

Volyymi tarkoittaa hintamuutoksista puhdistettua tietoa. Viitevuoden 2010 hintaiset volyymit on ilmaistu suhteessa vuoden 2010 käypähintaiseen (euromääräiseen) tasoon.

Kuluttajien luottamus

To, 27/02/2020 - 09:00

Kuluttajien luottamus

Lähde: Tilastokeskus / Kuluttajien luottamus

Päivitetty: 27.2.2020 Seuraava päivitys: 27.3.2020

Kuluttajien luottamus ennallaan helmikuussaKuluttajien luottamusindikaattori oli helmikuussa -4,5, kun se tammikuussa oli -4,6 ja joulukuussa -4,2. Viime vuoden helmikuussa luottamusindikaattori sai arvon -2,4. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -1,7. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajien luottamustutkimukseen, johon vastasi 1.–18. helmikuuta 1 041 Suomessa asuvaa henkilöä. Tilaston pitkät aikasarjat julkaistiin uudestaan tasokorjattuina ja tarkistettuina tammikuussa. Tasokorjauksesta kerrotaan tarkemmin tammikuun julkistuksenkatsausosiossa .Kuluttajien luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä arviot kuluttajan oman talouden nykytilasta ja lähitulevaisuudesta heikkenivät helmikuussa tammikuuhun verrattuna. Odotukset Suomen talouden lähitulevaisuudesta pysyivät ennallaan, mutta arviot rahankäytöstä kestotavaroihin paranivat jonkin verran. Viime vuoden vastaavaan aikaan nähden luottamusindikaattorin osatekijät heikkenivät, lukuun ottamatta rahankäyttöaikeita, jotka pysyivät suunnilleen samalla tasolla.Helmikuussa kuluttajat arvioivat Suomen talouskehitystä heikoksi. Kuva omasta taloudesta oli kohtalaisella tasolla.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Kuluttajien luottamus kuvaa kuluttajien luottamusta talouteen.

Kuluttajien luottamusindikaattori on sen osatekijöiden saldolukujen keskiarvo. Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja +100:n välillä – mitä korkeampi (positiivinen) lukema, sitä valoisampi näkemys taloudesta.

Saldoluku saadaan vähentämällä myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Kuluttajien luottamusindikaattori on osatekijöiden saldolukujen keskiarvo.

Talouden kasvunäkymien analysoinnin kannalta on tärkeää tietää, kuinka kansalaiset näkevät oman ja maan taloudellisen tilanteen ja kuinka kansalaiset varautuvat tulevaisuuteen muun muassa kulutustottumuksillaan ja säästösuunnitelmillaan. Kuluttajabarometrin avulla saadaankin monipuolista tietoa kotitalouksien kulutus- tai säästöhalukkuudesta, ja sen avulla voidaan ennakoida kaupan ja hintojen kehitystä. Kuluttajabarometrin indikaattorit muodostavat laajan tietopohjan niin kansantalouden kehityksen kuin kotitalouksien kysynnän kasvun ennakointiin.

Pitkäaikaistyöttömät

Ti, 25/02/2020 - 09:00

Pitkäaikaistyöttömät

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto

Päivitetty: 25.2.2020 Seuraava päivitys: 24.3.2020

Pitkäaikaistyöttömyys väheni Tammikuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 63 400, mikä on 2 500 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömistä oli miehiä 38 100 ja naisia 25 300. Miesten määrä väheni edellisestä vuodesta 1 200:lla (-3 %) ja naisten määrä väheni 1 300:lla (-5 %). Yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömistä oli 28 600, mikä on 4 400 vähemmän kuin vuosi sitten.

Indikaattorin kuvaus

Vaikeasti työllistyvät eli rakennetyöttömyys

Rakenteellista työttömyyttä voidaan mitata pitkäaikaistyöttömyyden, toistuvaistyöttömyyden, työvoimapoliittisista palveluista työttömäksi palanneiden ja näissä palveluissa toistuvasti kiertävien henkilöiden yhteismääränä.

Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet.

Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät sisältää viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleet. Ei kuitenkaan edelliseen ryhmään kuuluvia yhdenjaksoisia pitkäaikaistyöttömiä.

Palveluilta työttömäksi jääneisiin lasketaan viimeisen 12 kuukauden aikana työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa olleet, joiden työllistäminen on päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivää ja jotka ovat kuukauden laskentapäivänä työttöminä työnhakijoina. Henkilöt eivät sisälly pitkäaikaistyöttömien tai rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien muuttujiin.

Palveluilta palveluille sijoittuneisiin lasketaan työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa laskentapäivänä olevat, jotka ovat olleet viimeisen 16 kuukauden aikana em. palveluissa, joka on kuitenkin päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivänä voimassa olevan palvelun alkua. Lisäksi henkilön on täytynyt olla viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana tai em. palvelussa.

Työttömyysaste

Ti, 25/02/2020 - 09:00

Työttömyysaste

Lähde: Tilastokeskus / Työvoimatutkimus

Päivitetty: 25.2.2020 Seuraava päivitys: 24.3.2020

Sekä työllisyys että työttömyys kasvoivat vuoden takaiseen verrattunaTyöttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2020 tammikuussa 196 000 (virhemarginaali ±19 000), mikä oli 15 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä miehiä oli 106 000 ja naisia 91 000.Työttömyysaste oli tammikuussa 7,2 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 6,8 prosenttia. Miesten työttömyysaste nousi viime vuoden tammikuusta 0,3 prosenttiyksikköä 7,4 prosenttiin. Naisten työttömyysaste nousi 0,5 prosenttiyksikköä 6,9 prosenttiin.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta. Virallinen työttömyysaste lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta.

Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla, on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi vastaanottaa työtä kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon sisällä. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää em. työnhaku- ja työnvastaanottokriteerit.

Työvoimaan kuuluvat kaikki ne 15-74 -vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusviikolla olivat työllisiä tai työttömiä.

Työllisyysaste

Ti, 25/02/2020 - 09:00

Työllisyysaste

Lähde: Tilastokeskus / Työvoimatutkimus

Päivitetty: 25.2.2020 Seuraava päivitys: 24.3.2020

Työllisiä oli vuoden 2020 tammikuussa 2 543 000 (virhemarginaali ±34 000), mikä oli 46 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisiä miehiä oli 32 000 ja naisia 14 000 enemmän kuin vuoden 2019 tammikuussa.Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli tammikuussa 72,1 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 70,6 prosenttia. 15–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste nousi viime vuoden tammikuusta 1,6 prosenttiyksikköä 72,6 prosenttiin ja naisten työllisyysaste nousi 1,4 prosenttiyksikköä 71,6 prosenttiin.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Työllisyysaste on työllisten prosenttiosuus väestöstä. Virallinen työllisyysaste lasketaan 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä.

Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen, tai on ollut tilapäisesti poissa työstä. Tutkimusviikolla työstä pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Työlliset voivat olla palkansaajia, yrittäjiä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskenteleviä.

Rakentaminen

Ti, 25/02/2020 - 09:00

Rakentaminen

Lähde: Tilastokeskus / Rakennus- ja asuntotuotanto

Päivitetty: 25.2.2020 Seuraava päivitys: 24.3.2020

Rakennustuotannon volyymi väheni edelleenVolyymi eli käynnissä olevan rakennustuotannon kiinteähintainen arvo väheni vuoden 2019 viimeisen neljänneksen aikana 3,4 prosenttia vuodentakaisesta. Asuinrakentamisen volyymi väheni ajanjaksolla 9,2 prosenttia, muun kuin asuinrakentamisen volyymi kasvoi puolestaan 1,9 prosenttia. Samaan aikaan rakennushankkeita aloitettiin tilavuudella mitattuna 7,1 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Asuinrakentamisen aloituksia oli 10,7 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Indikaattori kuvaa kotimaan uudisrakentamisen kiinteähintaisen arvon muutosta vertailuajankohtaan, indeksin perusvuoteen nähden. Uudisrakentamiseksi katsotaan rakennusluvanvarainen uudisrakentaminen ja rakennusten laajentaminen. Uudisrakentaminen jakautuu asuntotuotantoon ja teollisuuden rakentamisen osalta varasto- ja teollisuusrakentamiseen sekä liike- ja toimistorakentamiseen.

Talouden ja teollisuuden suhdanteiden vaihtelut näkyvät laajasti rakentamisen määrän kehityksessä. Toimialoittainen kehitys ja elinkeinoelämän muuttuvat rakenteet vaikuttavat suoraan yritysten ja julkisen sektorin rakentamishalukkuuteen ja uusien rakennushankkeiden suunnitteluun. Talouden epävakauden ja tuotannon laskun seurauksena investointien ja teollisuuden panostusten, kuten uudisrakentamisen määrä myös laskee. Investointien lisäksi rakentamisen kasvuun (tai vähenemiseen) vaikuttavat korkojen ja inflaation kehitys. Rakentamisen taloudelliset vaikutukset eivät rajaudu vain rakennusalan ja sen työpaikkojen kehitykseen, vaan rakentamisen volyymi heijastuu laajalti kansantalouden tilaan ja elinkeinoelämän kysynnän ja kasvun ennusteisiin.

Julkisella hallinnolla on keskeinen rooli rakennusalan ja rakentamisen volyymin kehitykseen. Sen lisäksi, että julkinen sektori on merkittävä uudisrakentamisen rahoittaja, julkinen sektori myös ohjaa ja sääntelee rakentamisen olosuhteita lainsäädännön, verotuksen ja kaavoituksen avulla. Julkisen sektorin keskeistä roolia rakennushankkeiden suunnittelussa ja valmistelussa on perusteltu sillä, että uudisrakentamisen volyymilla ja rakentamisen kohdentumisella on monialaiset heijastusvaikutukset työllisyysasteeseen, uusien investointien kohdentamiseen ja kaupunkirakenteen kehitykseen yhteiskunnassa.

Konkurssit

Ke, 19/02/2020 - 09:00

Konkurssit

Lähde: Tilastokeskus / Konkurssit

Päivitetty: 19.2.2020 Seuraava päivitys: 18.3.2020

Konkurssien määrä kasvoi tammikuussa 2020 edellisvuodesta 16,1 prosenttiaTilastokeskuksen tietojen mukaan tammikuussa 2020 pantiin vireille 289 konkurssia, mikä on 40 konkurssia (16,1 prosenttia) enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 1 245, mikä on 101 henkilöä (8,8 prosenttia) enemmän kuin edellisvuonna.Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi teollisuuden ja kaivostoiminnan, majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä muiden palvelujen päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit kasvoivat muiden palveluiden päätoimialalla. Alalla pantiin vireille 96 konkurssia, mikä on 27 konkurssia (39,1 prosenttia) enemmän kuin vuotta aiemmin. Muiden palveluiden päätoimiala käsittää mm. informaatio- ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan toiminnan, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, hallinto- ja tukipalvelut, koulutuspalvelut, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä taide-, viihde- ja virkistystoiminnan.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan konkurssitilastoissa kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä.

Konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun. Konkurssin alkaessa velallinen menettää määräysvallan omaisuuteen. Tuomioistuin määrää omaisuutta ja konkurssipesän hallintoa hoitamaan pesänhoitajan. Omaisuus realisoidaan ja varat käytetään velkojen suoritukseksi.

Konkurssitilastoinnin kehityksen seuranta on tärkeää, koska sen avulla saadaan keskeistä informaatiota yritysten ja investointien määrästä, työelämän elinvoimaisuudesta ja yleisesti talouden kehityksestä. Yleisten kehityssuuntien lisäksi konkurssi-indikaattoreiden avulla voidaan analysoida yritys- ja toimialakohtaisia suhdanteita sekä havaita mahdollisia yrityssektorin kehityksen esteitä ja haasteita. Konkurssien määrän seuranta tuottaa olennaista tietoa yhteiskunnan ja työelämän kehityksestä, koska konkurssien määrä heijastaa osaltaan myös yritysten ja työpaikkojen määrän kehitystä sekä sitä kautta työllisyyden ja kansalaisten tulotason vaihtelua. Teollisuuden ja yrityssektorin suhdanteiden lisäksi yritysten konkurssien määrän kehitys näkyykin seurannaisvaikutusten kautta myös kansantalouden suhdanteissa.

Inflaatio

Ke, 19/02/2020 - 09:00

Inflaatio

Lähde: Tilastokeskus / Kuluttajahintaindeksi

Päivitetty: 19.2.2020 Seuraava päivitys: 13.3.2020

Inflaatio tammikuussa 1,0 prosenttiaTilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli tammikuussa 1,0 prosenttia. Joulukuussa inflaatio oli 0,9 prosenttia. Tammikuun alussa kuluttajahintaindeksin hyödykekori ja kulutuksen painorakenne päivitettiin vastaamaan vuoden 2019 yksityistä kulutusta. Hyödykekorin seurattaviin tuotteisiin lisättiin naisten ja miesten urheilupaidat. Tämän lisäksi laajennettiin kokonaisaineistojen käyttöä muun muassa tuoretuotteilla, virvoitus- ja alkoholijuomilla, siivous- ja puhdistustuotteilla sekä henkilökohtaisen hygienian tuotteilla.Tammikuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten bensiinin, savukkeiden, vihannesten ja sähkön kallistuminen. Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten EU:n sisäisten ulkomaan valmismatkojen, asuntolainojen keskikoron, matkapuhelinten ja televisioiden halpeneminen. Joulukuulta tammikuulle kuluttajahintojen kuukausimuutos oli -0,3 prosenttia, mikä johtui muun muassa kausivaatteiden ja ulkomaan lentomatkojen halpenemisesta.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleisenä inflaation mittarina. Inflaatiolla tarkoitetaan yleisen hintatason nousua. Kuluttajahintaindeksi kuvaa Suomessa asuvien kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä. Kuluttajahintaindeksi lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla.

Määrävuosin uudistettavat kuluttajahintaindeksit sopivat lyhyen aikavälin tarkasteluihin. Pitkän aikavälin tarkasteluihin, esim. vuokran tarkistamiseen, soveltuu parhaiten elinkustannusindeksi. Se on uusimmasta kuluttajahintaindeksistä laskettu pitkä aikasarja ja kehittyy samalla tavalla kuin kuluttajahintaindeksi. Monet vuokrat, niin asuin- ja liikehuoneistojen kuin maanvuokratkin, on sidottu yleensä elinkustannusindeksiin.

Inflaatiolla on, yhdessä talouden kasvun, työttömyyden kehityksen ja talouden tasapainon kanssa, keskeinen vaikutus talouden suhdanteisiin Suomessa. Korkeasta ja epävakaasta inflaatiosta on haittaa niin taloudelle, kuluttajille kuin yrityksillekin. Inflaatiokehitystä pyritään talouspolitiikan keinoin tasapainottamaan, koska inflaation epävakaus aiheuttaa markkinoilla epävarmuutta, tehottomuutta ja vaikeuttaa investointien ja säästämisen suunnittelua. Inflaation vaikutukset heijastuvat tavallisten kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja ostovoimaan sekä toisaalta yritysten investointihalukkuuteen.

Kansantalouden suhdanteet

Pe, 14/02/2020 - 09:00

Kansantalouden suhdanteet

Lähde: Tilastokeskus / Tuotannon suhdannekuvaaja

Päivitetty: 14.2.2020 Seuraava päivitys: 13.3.2020

Kansantalouden tuotanto kasvoi joulukuussa vuodentakaisesta, laskua edelliskuukauteenTyöpäiväkorjattu tuotanto kasvoi joulukuussa 2019 0,5 prosenttia vuodentakaisesta. Joulukuun kausitasoitettu tuotanto puolestaan laski 0,4 prosenttia edelliskuukaudesta. Marraskuun 2019 työpäiväkorjattu tuotanto nousi tarkentuneiden tietojen mukaan 1,6 prosenttia (oli 2,3) edellisvuoden marraskuusta.Tuotannon suhdannekuvaajan sarjat kausitasoitetaan Tramo/Seats -menetelmällä. Kausi- ja satunnaisvaihteluista tasoitettujen sarjojen (kausitasoitettu ja trendisarja) viimeiset havainnot tarkentuvat uusien havaintojen myötä kausitasoitusmenetelmissä. Tarkentumiset voivat etenkin suhdannekäänteissä olla suuria, mikä tulee ottaa huomioon kausitasoitettuja ja trenditietoja käytettäessä.Työpäiväkorjattuna alkutuotanto laski noin 3,3 prosenttia vuodentakaisesta. Jalostus kasvoi noin 0,8 prosenttia ja palvelut noin 0,3 prosenttia vuoden 2018 joulukuusta.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Tuotannon suhdannekuvaajalla pyritään ennakoimaan kansantalouden kehitystä kuukausitasolla. Tiedot ovat indeksimuodossa. Tiedot on laskettu alkuperäisinä ja työpäiväkorjattuina koko kansantaloudelle ja kolmelle päätoimialalle. Lisäksi lasketaan kausitasoitettu sarja ja trendisarja koko kansantalouden tasolla.

Talouden suhdannevaihtelut näkyvät suoraan julkisen talouden tasapainossa. Suomen julkisen talouden pitkän aikavälin tavoitteena on ylläpitää ja tukea vakaata ja kestävää talouskehitystä, jolloin vältytään suurelta osin sosiaalimenojen leikkauksilta ja verojen korotuksilta. Valtion talouden rahoitusjäämä ja bruttovelka ovat niitä julkisen talouden osia, joissa julkisen talouden vaihtelut näkyvät selkeimmin. Talouden heikentyessä julkisen sektorin kassan alijäämäisyyttä rajoitetaan ottamalla velkaa. Tästä syystä suhdanteiden vaihtelut heijastuvat selkeimmin juuri rahoitusjäämän tasossa ja siten myös valtion velan vaihteluissa. Taloutta pyritään tasapainottamaan työllisyyttä kasvattamalla, jolloin myös verotulojen määrä kasvaa ja työttömyyden laskun seurauksena myös tarve julkisten menojen kasvattamiseen vähenee.

Julkisen talouden ja samalla talouspolitiikan suurimpia tulevaisuuden haasteita ovat talouden suhdanteiden epävakaus, avoimen sektorin rakennemuutospaineet ja hyvinvointivaltion pitkän aikavälin rahoitusongelmat. Talouspolitiikan ongelmat ovat kytköksissä yhteiskunnan sosiaalisten ja rakenteellisten ongelmien kanssa. Ongelmia tulisikin tarkastella monialaisesti ja rinnakkain, jotta talouden tehostamistoimilla saavutetaan kestävästä sekä lyhyen että pitkänaikavälin tavoitteita. Julkisen talouden hoidon keskiössä tulisi olla toiminnan kestävyys. Lyhyen aikavälin talouden aktiivisuutta tukevat toimet pitää samalla parantaa julkisen talouden rahoitustasapainon kestävyyttä. Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaalimenojen kustannukset voivat johtaa julkisen talouden epävakauteen ja kestävyysvajeeseen, mikäli talouspolitiikka ei huomioi yhteiskunnan rakenteellisten ongelmien, kuten ikärakenteen muutoksen ja taloudellisen huoltosuhteen vääristymisen vaikutuksia.

Tuonti ja vienti

Ma, 10/02/2020 - 09:00

Tuonti ja vienti

Lähde: Tulli

Päivitetty: 10.2.2020 Seuraava päivitys: 9.3.2020

Tavaraviennin arvo kasvoi 13,3 prosenttia joulukuussa Alustoimitus nosti viennin arvoa reippaasti Suomen tavaraviennin arvo oli joulukuussa Tullin ennakkotilaston mukaan 5,6 miljardia euroa. Viennin arvo oli 13,3 prosenttia suurempi kuin vuoden 2018 joulukuussa. Tuonti sen sijaan laski joulukuussa 1,9 prosenttia ja oli arvoltaan hieman alle 5,3 miljardia euroa. Tammi-joulukuussa yhteenlaskettu viennin arvo nousi 1,9 prosenttia, mutta yhteenlaskettu tuonnin arvo väheni 1,4 prosenttia vuodesta 2018. Kauppatase oli joulukuussa 330 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tammi-joulukuussa kauppataseen alijäämää kuitenkin kertyi 710 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 joulukuussa kauppatase oli 428 miljoonaa euroa alijäämäinen ja tammi-joulukuussa 2,9 miljardia euroa alijäämäinen. Tilastoarvoltaan 931 miljoonan euron alustoimitus Italiaan nosti viennin arvoa tuntuvasti joulukuussa. Ilman alustoimitusta laskettuna joulukuun viennin arvo olisi pienentynyt vuoden 2018 joulukuusta noin kuusi prosenttia. Alustoimituksen lisäksi kokonaisviennin arvoa nosti öljyjalosteiden ja nikkelin viennin arvon nousu. Koneiden ja laitteiden, henkilöautojen, metsäteollisuuden tuotteiden ja muiden metallien viennin arvoon kirjattiin selvää laskua. Jyrkintä arvon lasku oli paperimassan kohdalla. Myös tuonnissa arvon laskua tilastoitiin lähes kaikkien merkittävien tavararyhmien kohdalla. Metallien tuonnin arvoa nosti arvoltaan suuri metallirakenteiden tuonti Saksasta. Kokonaistuonnin arvon laskua selittää myös joulukuussa 2018 Ranskasta tuotu 122 miljoonan euron lentokone. Vienti EU-maihin kasvoi 24,5 prosenttia, mutta tuonti EU:sta laski 3,9 prosenttia joulukuussa. Samaan aikaan vienti EU:n ulkopuolelle laski 2,0 prosenttia, mutta tuonti EU:n ulkopuolelta nousi 1,2 prosenttia. Tammi-joulukuussa vienti EU-maihin nousi 1,7 prosenttia ja ulkokaupan vienti 2,3 prosenttia. Samalla ajanjaksolla tuonti EU-maista laski 0,1 prosenttia ja tuonti EU:n ulkopuolelta 3,4 prosenttia. Vienti Ruotsiin ja Kiinaan kasvoi joulukuussa, mutta vienti muihin suuriin kauppakumppaneihin laski. Vienti Isoon-Britanniaan ja Saksaan laski jyrkästi. Italiaan viennin arvo moninkertaistui vertailukuukaudesta alustoimituksen vuoksi. Tuonti Alankomaista ja Yhdysvalloista laski, mutta tuonti Venäjältä, Saksasta, Ruotsista ja Kiinasta kasvoi.

Indikaattorin kuvaus

Ulkomaankauppatilasto kuvaa Suomen ja muiden Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden ja Suomen ja kolmansien maiden välistä tavarakauppaa eli sisä- ja ulkokauppaa. Ulkomaankauppatilasto on virallinen tietolähde Suomen tuonnista, viennistä ja kauppataseesta. Ulkomaankaupan ennakkotiedot antavat ensimmäiset kuukausitason tiedot Suomen käymästä tavaroiden ulkomaankaupasta. Ennakkotiedoista käy ilmi, miten Suomen vienti, tuonti ja kauppatase ovat kehittyneet sekä kokonaisuudessaan että muiden EU-maiden, euroalueen ja EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

Tiedot Suomen käymästä kaupasta muiden EU-maiden kanssa kerätään yritysten antamista tilastoilmoituksista sisäkaupan Intrastat-järjestelmällä. Tiedot Suomen ja kolmansien maiden välisestä tavarakaupasta saadaan tulli-ilmoituksista, jotka on annettava jokaisesta tuonti- ja vientilähetyksestä. Suomen ulkomaankauppatilaston laadinnassa sisä- ja ulkokaupan tiedot yhdistetään.

Pääsääntöisesti kaikki Suomesta vietävät ja Suomeen tuotavat tavarat sisältyvät sisä- ja ulkokaupan tavarakaupan tilastoon. Palvelujen kauppa jää tämän tilaston ulkopuolelle. Tilastoinnin edellytyksenä on, että tavara fyysisesti saapuu maahan tai lähtee maasta. Poikkeuksena ovat laivat ja lentokoneet, jotka tilastoidaan taloudellisen omistusoikeuden muuttuessa. Taloudellisella omistusoikeudella tarkoitetaan oikeutta hakea etuuksia, jotka liittyvät laivojen tai lentokoneiden käyttöön taloudellisen toiminnan yhteydessä sen nojalla, että samalla hyväksytään toimintaan liittyvät riskit. Toisaalta tilastoinnin kannalta ei ole merkitystä, sisältyykö tavaran tuontiin tai vientiin maksuliikennettä vai ei.

Teollisuuden suhdanteet

Ma, 10/02/2020 - 09:00

Teollisuuden suhdanteet

Lähde: Tilastokeskus / Teollisuustuotannon volyymi-indeksi

Päivitetty: 10.2.2020 Seuraava päivitys: 10.3.2020

Teollisuustuotanto kasvoi joulukuussa sekä edellisestä kuukaudesta että vuodentakaisestaKausitasoitettu teollisuustuotanto (TOL BCD) kasvoi joulukuussa 0,3 prosenttia edellisestä kuukaudesta. Teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2019 joulukuussa 0,6 prosenttia suurempi kuin vuoden 2018 joulukuussa. Tammi-joulukuussa työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi 2,0 prosenttia vuodentakaisesta.Päätoimialoittain tarkasteltuna kausitasoitettu teollisuustuotanto kasvoi joulukuussa eniten toimialoilla sähkö- ja elektroniikkateollisuus, 7,2 prosenttia, kaivostoiminta ja louhinta, 6,5 prosenttia, sekä sähkö-, kaasu-, lämpö- ja ilmastointihuolto, 4,7 prosenttia. Tuotannon lasku oli voimakkainta kemianteollisuudessa, 3,1 prosenttia edellisestä kuukaudesta. Teollisuustuotanto väheni myös elintarviketeollisuudessa, 2,3 prosenttia, ja metsäteollisuudessa, 1,9 prosenttia.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi kuvaa teollisuuden kiinteähintaisen tuotoksen suhteellista muutosta verrattuna tiettyyn perusajankohtaan (2010=100). Teollisuustuotannon volyymi-indeksi perustuu yrityksille ja toimipaikoille lähetettyyn kyselyyn, jossa tiedustellaan tuotannon määrä- tai arvotietoja kuukausittain.

Työpäiväkorjattu indeksi huomioi arkipäivien lukumäärän vaihtelusta aiheutuvat tekijät. Teollisuuden suhdanteet vaikuttavat laajasti yhteiskunnan kasvuun ja talouden tasapainoon. Teollisuuden suhdannevaihtelut näkyvät työmarkkinoiden toimialakohtaisessa kehityksessä ja elinkeinorakenteen monipuolisuudessa, mikä puolestaan heijastuu investointien, rakentamisen ja työpaikkojen määrässä. Yleisen talouskehityksen lisäksi teollisuuden suhdanteet kuvastavat osaltaan myös työmarkkinoiden toimintaympäristön elinvoimaisuutta ja kilpailukykyisyyttä.

Tämän lisäksi teollisuuden kehityssuunnalla on heijastusvaikutuksia teollisuuden toimialakohtaiseen kasvuun, mikä näkyy muun muassa energian kulutuksen kehityksessä etenkin teollisuuden energiaintensiivisillä aloilla. Julkisen hallinnon tehtävänä on kannustaa kestävään ja energiatehokkaaseen yritystoimintaan sekä samalla taata yrityksille hyvät toimintaedellytykset kohtuullisen verotuksen sekä elinkeinoelämää aktivoivan ja kilpailukykyä edistävän poliittisen toiminnan avulla.

Pienimpiä eläkkeitä saaneet

Pe, 07/02/2020 - 09:00

Pienimpiä eläkkeitä saaneet

Lähde: Kela

Päivitetty: 7.2.2020 Seuraava päivitys: 7.2.2021

Pienimpiä eläkkeitä saaneet (takuueläke) Indikaattori kuvaa kaikkein pienimpiä eläkkeitä saavien määrää ja väestörakennetta. Takuueläkettä maksetaan eläkkeensaajille, joiden kansaneläke ja työeläke jäävät alle laissa määritellyn eläketulorajan. Takuueläkkeen tarkoituksena on parantaa pienimpiä eläkkeitä saavien toimeentuloa. Takuueläkkeen saajia oli vuoden 2019 päättyessä 109 500, määrä lisääntyi edellisvuodesta 6,2 %. Vanhemmissa ikäluokissa suurempi osuus saajista oli naisia. Tämä johtuu siitä, että vanhuuseläkettä saavilla naisilla työeläkkeet ovat miehiä useammin pieniä tai työeläkettä ei ole lainkaan. Lisäksi naisten elinajanodote on miehiä pitempi. Nuoremmissa ikäluokissa miesten osuus saajista oli puolestaan suurempi. He saavat naisia useammin työkyvyttömyyseläkettä. Takuueläkkeen saajista noin puolet oli yli 60-vuotiaita. Alle 30-vuotiaita etuuden saajia oli 14 600 henkilöä eli 13 % takuueläkkeen saajista.

Indikaattorin kuvaus

Takuueläkkeen saajien määrä kunkin vuoden joulukuussa ikäryhmittäin ja sukupuolittain. Kela alkoi maksaa takuueläkettä 1.3.2011. Takuueläke korotti Suomessa asuvan vähimmäiseläkkeen 834,52 euroon (vuoden 2020 tasossa), samalla poistui perhesuhteiden vaikutus vähimmäiseläkkeen suuruuteen. Parisuhteessa elävien vähimmäiseläke nousi tästä syystä enemmän kuin yksinelävien. Jos eläkeläinen on varhentanut vanhuuseläkkeensä alkamista, varhennusvähennys pienentää myös takuueläkettä vähimmäiseläketasoa pienemmäksi. Takuueläkkeeseen voi olla oikeus vanhuuseläkettä, työkyvyttömyyseläkettä tai etuutta maatalouden luopumistukijärjestelmästä saavalla. Myös työkyvytön tai 65 vuotta täyttänyt maahanmuuttaja voi saada takuueläkkeen, jos hän on asunut Suomessa vähintään kolme vuotta.

Palkkojen kehitys

To, 06/02/2020 - 09:00

Palkkojen kehitys

Lähde: Tilastokeskus / Ansiotasoindeksi

Päivitetty: 6.2.2020 Seuraava päivitys: 28.5.2020

Palkansaajien ansiotasoindeksi nousi loka-joulukuussa 2,4 prosenttiaPalkansaajien nimellisansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2019 loka–joulukuussa 2,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Reaaliansiot nousivat 1,6 prosenttia edellisen vuoden neljänteen neljännekseen verrattuna, koska ansiotason nousu oli nopeampaa kuin kuluttajahintojen nousu.Palkansaajien nimellisansiot kohosivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2018 loka–joulukuusta vuoden 2019 vastaavaan ajanjaksoon yksityisellä sektorilla 2,0 prosenttia, valtiolla 3,2 prosenttia ja kuntasektorilla 3,3 prosenttia.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Ansiotasoindeksi kuvaa kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä neljännesvuosittain sektoreittain, toimialoittain sekä tunti- ja kuukausipalkkaisille erikseen. Keskiansioista ei ole vähennetty veroja eikä työntekijän sosiaaliturvamaksuja. Ansiotasoindeksin aineistosta lasketaan keskiansiotietoja työnantajasektoreittain ja toimialoittain.

Vuodesta 2010 alkaen keskiansiot julkaistaan yksityisen sektorin ja muut-sektorin osalta yhdessä. Muut-sektori sisältää voittoa tavoittelemattomia organisaatioita, säätiöitä ja vuodesta 2010 alkaen yliopistot. Laskentatavan muutoksesta ja aineiston laajentumisesta johtuen tiedot eivät ole vertailukelpoisia ennen ja jälkeen vuoden 2010.

Palkkojen kehitys on työmarkkinoiden luonnetta keskeisesti kuvaava mittari, minkä seurauksena palkkojen ja tulojen kasvu heijastaa laajalti myös yhteiskunnan kokonaiskehityksen näkymiä. Palkansaajien tulotason kehityksellä on vaikutukset usean eri yhteiskunnan sektorin toimintaan, kuten kaupan ja elinkeinoelämän elinvoimaisuuteen, hintojen nousuun ja sitä kautta kotitalouksien ostovoiman tasoon sekä laajemmin kansalliseen korko- ja velkakehitykseen. Seurannaisvaikutusten kautta palkansaajien ansioiden kehitys näkyy julkisen sektorin sosiaalimenojen määrässä sekä toimeentulon ja tuloerojen kautta kansalaisten sosio-ekonomisessa asemassa.

Palkansaajien nimellisansioiden kehityksen rinnalla tulee tarkastella laajemmin kansalaisten ja kotitalouksien reaalisten tulojen ja ansioiden kehitystä. Laajemman perspektiivin tarkastelussa palkkojen kehitys suhteutetaan inflaation ja elinkustannusten nousuun, jolloin voidaan tarkastella kohdennetusti kansalaisten elintason ja toimeentulon kehitystä. Palkkojen määrän pitäisikin kasvaa samassa suhteessa elinkustannusten kanssa. Palkkakehityksessä on tärkeää tarkastella myös, kuinka ansiot vaihtelevat yksityisen ja julkisen sektorin välillä ja miten elinkeinoelämän muuttuvat rakenteet näkyvät palkkojen kehityksessä? Palkkatason lisäksi tulisi analysoida palkansaajien osuuden kehitystä yhteiskunnassa. Palkkojen ja toimeentulon kehitys tulee nähdä myös tasa-arvo-kysymyksenä, jossa tuodaan esiin sukupuolten ja eri yhteiskunnan sektoreiden väliset palkkaerot.

Tieliikenneonnettomuudet

Ke, 05/02/2020 - 09:00

Tieliikenneonnettomuudet

Lähde: Tilastokeskus / Tieliikenneonnettomuustilasto

Päivitetty: 5.2.2020 Seuraava päivitys: 5.2.2021

Tieliikenneonnettomuuksissa kuoli 239 ja loukkaantui vakavasti 485 ihmistä vuonna 2018 Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 tapahtui 4 312 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta. Onnettomuuksissa kuoli 239 ja loukkaantui 5 303 ihmistä. Loukkaantuneista noin 9 prosenttia, eli 485 ihmistä, loukkaantui vakavasti. Vuonna 2018 kuolleita oli 1 henkilö enemmän ja loukkaantuneita 271 vähemmän kuin vuonna 2017. Menehtyneistä 74 prosenttia ja loukkaantuneista 58 prosenttia oli miehiä.

Indikaattorin kuvaus

Tieliikenneonnettomuus on henkilö- tai omaisuusvahinkoon johtanut tapahtuma, joka on sattunut tieliikennelain mukaan yleiselle liikenteelle tarkoitetulla tai yleisesti liikenteeseen käytetyllä alueella ja jossa on osallisena ainakin yksi liikkuva kulkuneuvo. Jalankulkijan kaatuminen ei ole liikenneonnettomuus, polkupyörällä (=ajoneuvo) kaatuminen on.

Tieliikenneonnettomuustilaston tiedot perustuvat poliisin tietoon tulleisiin, henkilövahinkoon johtaneisiin tieliikenneonnettomuuksiin. Mukana ovat kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet sekä suuri osa loukkaantumisonnettomuuksista. Tietoja käytetään liikenneturvallisuustilanteen seurantaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Maanpuolustustahto

Ti, 04/02/2020 - 09:00

Maanpuolustustahto

Lähde: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto ja Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta

Päivitetty: 4.2.2020 Seuraava päivitys: 14.12.2020

Maanpuolustustahto vahvistunut Kaksi kolmasosaa, 68 prosenttia (66 % v. 2018) on sitä mieltä, että jos Suomeen hyökätään, niin suomalaisten on puolustauduttava aseellisesti, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Miehistä näin ajattelee 78 prosenttia (70 % v. 2018) ja naisista 58 prosenttia (62 %). Yli 50-vuotiaista tätä mieltä on 74 prosenttia (72 %), 25–34-vuotiaista 66 (62 %), 35–49-vuotiaista 64 (69 %) ja alle 25-vuotiaista 56 prosenttia (49 %). Keskustan kannattajista myöntävästi vastaa 82 prosenttia (80 % v. 2018), kokoomuksen 81 (65 %), perussuomalaisten 76 (73 %), SDP:n 63 (71 %), vihreiden 60 (36 %) ja vasemmistoliiton kannattajista 46 prosenttia (55 %). Viidennes, 19 prosenttia (23 % v. 2018) ajattelee, että suomalaisten ei tule puolustautua aseellisesti kaikissa tilanteissa. Naisista tätä mieltä on 24 prosenttia (23 % v.2018) ja miehistä 15 prosenttia (22 %). Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes, 34 prosenttia (30 % v. 2018) on sitä mieltä, että suomalaisten ei tule puolustautua aseellisesti, vihreiden 23 (49 %), SDP:n 22 (21 %), perussuomalaisten 17 (21 %), kokoomuksen 15 (24 %) ja keskustan kannattajista 10 prosenttia (15 %). Kantaansa ei osaa sanoa 13 prosenttia (11 % v. 2018), naisista 19 (14 %) ja miehistä kahdeksan prosenttia (22 %).

Indikaattorin kuvaus

Maanpuolustustahtoa on tiedusteltu MTS-tutkimuksissa kysymyksellä ”Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?” vuodesta 1970 lähtien. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) vuosittaiset turvallisuus- ja ulkopoliittisiin teemoihin sekä maanpuolustukseen liittyvät käyntikyselytutkimukset selvittävät suomalaisten turvallisuuspoliittisia mielipiteitä ja asenteita sekä niiden muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä. Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon on arkistoitu aineistot vuodesta 1992.

Indikaattorin tiedot perustuvat MTS-tutkimusraportteihin. Tiedot on pääosin koottu MTS-sarjan syystutkimuksista. Vuosien 1970 ja 1971 tutkimukset toteutti MTS:n edeltäjä, Henkisen maanpuolustuksen suunnittelukunta HMS. Kyselyihin on vastannut vuosittain noin tuhat 15–74(79) -vuotiasta suomalaista. Otos on painotettu kohderyhmää vastaavaksi.

Maanpuolustustahto-kysymys on käännetty Suomeen Ruotsista, missä Styrelsen för Psykologiskt Försvar on esittänyt sitä jo vuodesta 1952. SPF sulautui vuoden 2009 alusta perustettuun Myndigheten för samhällsskydd och beredskap MSB, joka tekee nyt vastaavia mielipidetutkimuksia. Raportit löytyvät internetistä: www.msb.se