Findikaattori

Tilaa syöte syöte Findikaattori
Findikaattori.fi palvelun viimeisimmät päivitykset
Päivitetty: 1 tunti 8 min sitten

Konkurssit

Ke, 16/10/2019 - 10:00

Konkurssit

Lähde: Tilastokeskus / Konkurssit

Päivitetty: 16.10.2019 Seuraava päivitys: 20.11.2019

Konkurssien määrä tammi–syyskuussa 2019 edellisvuoden tasollaTilastokeskuksen tietojen mukaan tammi–syyskuussa 2019 pantiin vireille 1 957 konkurssia, mikä on 27 konkurssia (1,4 prosenttia) vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 9 182, mikä on 165 henkilöä (1,8 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna.Vireille pantujen konkurssien määrä väheni teollisuuden ja kaivostoiminnan, kaupan sekä muiden palvelujen päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit vähenivät muiden palvelujen päätoimialalla. Alalla pantiin vireille 580 konkurssia, mikä on 42 konkurssia (6,8 prosenttia) vähemmän kuin edellisvuonna. Muiden palveluiden päätoimiala käsittää mm. informaatio- ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan toiminnan, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, hallinto- ja tukipalvelut, koulutuspalvelut, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä taide-, viihde- ja virkistystoiminnan.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan konkurssitilastoissa kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä.

Konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun. Konkurssin alkaessa velallinen menettää määräysvallan omaisuuteen. Tuomioistuin määrää omaisuutta ja konkurssipesän hallintoa hoitamaan pesänhoitajan. Omaisuus realisoidaan ja varat käytetään velkojen suoritukseksi.

Konkurssitilastoinnin kehityksen seuranta on tärkeää, koska sen avulla saadaan keskeistä informaatiota yritysten ja investointien määrästä, työelämän elinvoimaisuudesta ja yleisesti talouden kehityksestä. Yleisten kehityssuuntien lisäksi konkurssi-indikaattoreiden avulla voidaan analysoida yritys- ja toimialakohtaisia suhdanteita sekä havaita mahdollisia yrityssektorin kehityksen esteitä ja haasteita. Konkurssien määrän seuranta tuottaa olennaista tietoa yhteiskunnan ja työelämän kehityksestä, koska konkurssien määrä heijastaa osaltaan myös yritysten ja työpaikkojen määrän kehitystä sekä sitä kautta työllisyyden ja kansalaisten tulotason vaihtelua. Teollisuuden ja yrityssektorin suhdanteiden lisäksi yritysten konkurssien määrän kehitys näkyykin seurannaisvaikutusten kautta myös kansantalouden suhdanteissa.

Kulttuurin arvonlisäys

Ke, 16/10/2019 - 10:00

Kulttuurin arvonlisäys

Lähde: Tilastokeskus / Kulttuurin satelliittitilinpito

Päivitetty: 16.10.2019 Seuraava päivitys: 7.10.2020

Kulttuurin osuus taloudesta pieneni hieman vuonna 2017, vaikka peliala tuli mukaan kulttuurisatelliittiin Uusien laskelmien mukaisessa aikasarjassa vuonna 2017 kulttuurin osuus taloudesta on hieman laskenut edelliseen vuoteen verrattuna, eli osuus bruttokansantuotteesta oli 3,4 prosenttia (3,5 prosenttia vuonna 2016). Uusimmissa kulttuurisatelliittilaskelmissa on huomioitu sekä kansantalouden tilinpidossa tehty aikasarjakorjaus että joidenkin pelialan yritysten toimialasiirto. Pelialan lisääminen laskelmiin vaikutti niin, että aiemmin jatkuvasti laskeva suuntaus onkin ollut viime vuodet kasvava ja vasta vuonna 2017 kulttuurin osuus taloudesta – sekä tuotoksella että arvonlisäyksellä mitattuna – on kääntynyt laskuun. Kulttuurin osuus työllisistä on laskenut jatkuvasti, ja uusien laskelmien myötä osuus työllisistä on viime vuosina pienentynyt alhaisemmaksi kuin osuus tuotoksesta ja arvonlisäyksestä.

Indikaattorin kuvaus

Kulttuurin osuus bruttoarvonlisäyksestä kuvaa kulttuurin ja joukkoviestinnän toimialojen suoraa taloudellista merkitystä. Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksessa kansantalouden tilinpitojärjestelmän kehikossa toteutetusta erillislaskelmasta, niin sanotusta kulttuurin satelliittitilinpidosta. Laskelmassa on mukana 58 kokonaan tai osittain kulttuuriseksi katsottua toimialaa.

Palkkojen kehitys

Ti, 15/10/2019 - 10:00

Palkkojen kehitys

Lähde: Tilastokeskus / Ansiotasoindeksi

Päivitetty: 15.10.2019 Seuraava päivitys: 6.2.2020

Palkansaajien ansiotasoindeksi nousi heinä-syyskuussa 2,4 prosenttiaPalkansaajien nimellisansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2019 heinä–syyskuussa 2,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Reaaliansiot nousivat 1,4 prosenttia edellisen vuoden kolmanteen neljännekseen verrattuna, koska ansiotason nousu oli nopeampaa kuin kuluttajahintojen nousu.Palkansaajien nimellisansiot kohosivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2018 heinä–syyskuusta vuoden 2019 vastaavaan ajanjaksoon yksityisellä sektorilla 2,1 prosenttia, valtiolla 3,2 prosenttia ja kuntasektorilla 3,4 prosenttia.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Ansiotasoindeksi kuvaa kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskiansioiden kehitystä neljännesvuosittain sektoreittain, toimialoittain sekä tunti- ja kuukausipalkkaisille erikseen. Keskiansioista ei ole vähennetty veroja eikä työntekijän sosiaaliturvamaksuja. Ansiotasoindeksin aineistosta lasketaan keskiansiotietoja työnantajasektoreittain ja toimialoittain.

Vuodesta 2010 alkaen keskiansiot julkaistaan yksityisen sektorin ja muut-sektorin osalta yhdessä. Muut-sektori sisältää voittoa tavoittelemattomia organisaatioita, säätiöitä ja vuodesta 2010 alkaen yliopistot. Laskentatavan muutoksesta ja aineiston laajentumisesta johtuen tiedot eivät ole vertailukelpoisia ennen ja jälkeen vuoden 2010.

Palkkojen kehitys on työmarkkinoiden luonnetta keskeisesti kuvaava mittari, minkä seurauksena palkkojen ja tulojen kasvu heijastaa laajalti myös yhteiskunnan kokonaiskehityksen näkymiä. Palkansaajien tulotason kehityksellä on vaikutukset usean eri yhteiskunnan sektorin toimintaan, kuten kaupan ja elinkeinoelämän elinvoimaisuuteen, hintojen nousuun ja sitä kautta kotitalouksien ostovoiman tasoon sekä laajemmin kansalliseen korko- ja velkakehitykseen. Seurannaisvaikutusten kautta palkansaajien ansioiden kehitys näkyy julkisen sektorin sosiaalimenojen määrässä sekä toimeentulon ja tuloerojen kautta kansalaisten sosio-ekonomisessa asemassa.

Palkansaajien nimellisansioiden kehityksen rinnalla tulee tarkastella laajemmin kansalaisten ja kotitalouksien reaalisten tulojen ja ansioiden kehitystä. Laajemman perspektiivin tarkastelussa palkkojen kehitys suhteutetaan inflaation ja elinkustannusten nousuun, jolloin voidaan tarkastella kohdennetusti kansalaisten elintason ja toimeentulon kehitystä. Palkkojen määrän pitäisikin kasvaa samassa suhteessa elinkustannusten kanssa. Palkkakehityksessä on tärkeää tarkastella myös, kuinka ansiot vaihtelevat yksityisen ja julkisen sektorin välillä ja miten elinkeinoelämän muuttuvat rakenteet näkyvät palkkojen kehityksessä? Palkkatason lisäksi tulisi analysoida palkansaajien osuuden kehitystä yhteiskunnassa. Palkkojen ja toimeentulon kehitys tulee nähdä myös tasa-arvo-kysymyksenä, jossa tuodaan esiin sukupuolten ja eri yhteiskunnan sektoreiden väliset palkkaerot.

Kansantalouden suhdanteet

Ti, 15/10/2019 - 10:00

Kansantalouden suhdanteet

Lähde: Tilastokeskus / Tuotannon suhdannekuvaaja

Päivitetty: 15.10.2019 Seuraava päivitys: 14.11.2019

Kansantalouden tuotanto kasvoi elokuussaTyöpäiväkorjattu tuotanto kasvoi elokuussa 2019 2,5 prosenttia vuodentakaisesta. Elokuun kausitasoitettu tuotanto kasvoi 0,5 prosenttia edelliskuukaudesta. Heinäkuun työpäiväkorjattu tuotanto nousi tarkentuneiden tietojen mukaan 2,5 prosenttia (oli 1,7) edellisvuoden heinäkuusta.Tuotannon suhdannekuvaajan sarjat kausitasoitetaan Tramo/Seats -menetelmällä. Kausi- ja satunnaisvaihteluista tasoitettujen sarjojen (kausitasoitettu ja trendisarja) viimeiset havainnot tarkentuvat uusien havaintojen myötä kausitasoitusmenetelmissä. Tarkentumiset voivat etenkin suhdannekäänteissä olla suuria, mikä tulee ottaa huomioon kausitasoitettuja ja trenditietoja käytettäessä.Työpäiväkorjattuna alkutuotanto kasvoi noin prosentin, jalostus noin neljä prosenttia ja palvelut vajaat kaksi prosenttia vuoden 2018 elokuusta.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Tuotannon suhdannekuvaajalla pyritään ennakoimaan kansantalouden kehitystä kuukausitasolla. Tiedot ovat indeksimuodossa. Tiedot on laskettu alkuperäisinä ja työpäiväkorjattuina koko kansantaloudelle ja kolmelle päätoimialalle. Lisäksi lasketaan kausitasoitettu sarja ja trendisarja koko kansantalouden tasolla.

Talouden suhdannevaihtelut näkyvät suoraan julkisen talouden tasapainossa. Suomen julkisen talouden pitkän aikavälin tavoitteena on ylläpitää ja tukea vakaata ja kestävää talouskehitystä, jolloin vältytään suurelta osin sosiaalimenojen leikkauksilta ja verojen korotuksilta. Valtion talouden rahoitusjäämä ja bruttovelka ovat niitä julkisen talouden osia, joissa julkisen talouden vaihtelut näkyvät selkeimmin. Talouden heikentyessä julkisen sektorin kassan alijäämäisyyttä rajoitetaan ottamalla velkaa. Tästä syystä suhdanteiden vaihtelut heijastuvat selkeimmin juuri rahoitusjäämän tasossa ja siten myös valtion velan vaihteluissa. Taloutta pyritään tasapainottamaan työllisyyttä kasvattamalla, jolloin myös verotulojen määrä kasvaa ja työttömyyden laskun seurauksena myös tarve julkisten menojen kasvattamiseen vähenee.

Julkisen talouden ja samalla talouspolitiikan suurimpia tulevaisuuden haasteita ovat talouden suhdanteiden epävakaus, avoimen sektorin rakennemuutospaineet ja hyvinvointivaltion pitkän aikavälin rahoitusongelmat. Talouspolitiikan ongelmat ovat kytköksissä yhteiskunnan sosiaalisten ja rakenteellisten ongelmien kanssa. Ongelmia tulisikin tarkastella monialaisesti ja rinnakkain, jotta talouden tehostamistoimilla saavutetaan kestävästä sekä lyhyen että pitkänaikavälin tavoitteita. Julkisen talouden hoidon keskiössä tulisi olla toiminnan kestävyys. Lyhyen aikavälin talouden aktiivisuutta tukevat toimet pitää samalla parantaa julkisen talouden rahoitustasapainon kestävyyttä. Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaalimenojen kustannukset voivat johtaa julkisen talouden epävakauteen ja kestävyysvajeeseen, mikäli talouspolitiikka ei huomioi yhteiskunnan rakenteellisten ongelmien, kuten ikärakenteen muutoksen ja taloudellisen huoltosuhteen vääristymisen vaikutuksia.

Inflaatio

Ma, 14/10/2019 - 10:00

Inflaatio

Lähde: Tilastokeskus / Kuluttajahintaindeksi

Päivitetty: 14.10.2019 Seuraava päivitys: 14.11.2019

Inflaatio syyskuussa 0,9 prosenttiaTilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli syyskuussa 0,9 prosenttia. Elokuussa inflaatio oli 1,1 prosenttia. Inflaation lasku johtui muun muassa vihannesten hintojen laskusta.Syyskuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten sähkön, savukkeiden, vuokrien ja matkaviestintäpalveluiden kallistuminen. Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten matkapuhelinten, bensiinin, urheiluvälineiden ja televisioiden halpeneminen. Elokuulta syyskuulle kuluttajahintojen kuukausimuutos oli 0,0 prosenttia, kokonaistasolla hintataso pysyi ennallaan.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleisenä inflaation mittarina. Inflaatiolla tarkoitetaan yleisen hintatason nousua. Kuluttajahintaindeksi kuvaa Suomessa asuvien kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä. Kuluttajahintaindeksi lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla.

Määrävuosin uudistettavat kuluttajahintaindeksit sopivat lyhyen aikavälin tarkasteluihin. Pitkän aikavälin tarkasteluihin, esim. vuokran tarkistamiseen, soveltuu parhaiten elinkustannusindeksi. Se on uusimmasta kuluttajahintaindeksistä laskettu pitkä aikasarja ja kehittyy samalla tavalla kuin kuluttajahintaindeksi. Monet vuokrat, niin asuin- ja liikehuoneistojen kuin maanvuokratkin, on sidottu yleensä elinkustannusindeksiin.

Inflaatiolla on, yhdessä talouden kasvun, työttömyyden kehityksen ja talouden tasapainon kanssa, keskeinen vaikutus talouden suhdanteisiin Suomessa. Korkeasta ja epävakaasta inflaatiosta on haittaa niin taloudelle, kuluttajille kuin yrityksillekin. Inflaatiokehitystä pyritään talouspolitiikan keinoin tasapainottamaan, koska inflaation epävakaus aiheuttaa markkinoilla epävarmuutta, tehottomuutta ja vaikeuttaa investointien ja säästämisen suunnittelua. Inflaation vaikutukset heijastuvat tavallisten kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja ostovoimaan sekä toisaalta yritysten investointihalukkuuteen.

Puhelut ja viestit

Pe, 11/10/2019 - 10:00

Puhelut ja viestit

Lähde: Viestintävirasto

Päivitetty: 11.10.2019 Seuraava päivitys: 6.3.2020

Vuoden 2019 alusta kesäkuun loppuun suomalaista kohden soitettiin 215 matkapuheluminuuttia ja lähetettiin 25 tekstiviestiä kuukaudessa. Kesäkuun 2019 lopussa kiinteän verkon puhelinliittymiä oli 290 000. Näistä liittymistä enemmistö oli yritysliittymiä. Kotitalouksien kiinteiden puhelinliittymien määrä oli enää hieman reilu 100 000 liittymää. Traficomin tilastosivuilta löytyy lisää puhelin- ja laajakaistapalveluita koskevia tilastoja sekä tarkempaa tietoa näiden kehittymisestä.

Indikaattorin kuvaus

Tiedot kerätään puolivuosittain. Puheluminuutit ja viestien määrät on ilmoitettu miljoonissa ajanjaksojen 1.1.-30.6. ja 1.7.-31.12. kertymien mukaan.

Kiinteän verkon puheluminuutit sisältävät kotitalous- ja yritysasiakkaiden kiinteän verkon liittymistä soittamien puhelujen yhteenlasketun minuuttimäärän (sisältää paikallis-, kauko- ja ulkomaanpuhelut, puhelut palvelu- ja ilmaisnumeroihin ja valtakunnallisiin yritysnumeroihin sekä matkaviestinliittymiin).

Matkaviestinverkon puheluminuutit sisältävät kotitalous- ja yritysasiakkaiden matkaviestinliittymistä (sopimus- ja prepaid-liittymistä) kotimaassa soitettujen puhelujen minuuttimäärän.

SMS-viestien lukumäärä sisältää kaikki kotimaassa lähetetyt tekstiviestit.

MMS-viestien lukumäärä sisältää kaikki kotimaassa lähetetyt multimediaviestit.

Kiinteän verkon laajakaistaliittymien nopeudet

Pe, 11/10/2019 - 10:00

Kiinteän verkon laajakaistaliittymien nopeudet

Lähde: Viestintävirasto

Päivitetty: 11.10.2019 Seuraava päivitys: 6.3.2020

Kiinteän verkon laajakaistaliittymiä oli kesäkuun 2019 lopussa reilu 1,7 miljoonaa, joista yli 1,5 miljoonaa oli kotitalousliittymiä. Määrä jatkoi hidasta kasvuaan kotitalousliittymien siivittämänä. Yritysten kiinteiden laajakaistaliittymien määrä sen sijaan jatkoi laskusuunnassa viime vuosien tapaan. Laajakaistaliittymien download- ja upload-nopeudet olivat kasvaneet vuotta aiemmasta tilanteesta. Download-nopeudeltaan vähintään 100 megaisten liittymien määrä oli kasvanut 5 prosenttiyksikköä 41 prosenttiin. Peräti 95 prosenttia käytössä olevista kiinteän verkon laajakaistaliittymistä oli kesäkuun lopussa download-nopeudeltaan vähintään 10 megainen. Nousevan liikenteen nopeudet olivat kasvaneet vielä näkyvämmin. Kesäkuun lopussa lähes 80 prosentissa kiinteän verkon laajakaistaliittymistä oli vähintään 10 megan upload-nopeus. Vuotta aiemmin luku oli 50 prosenttia. Traficomin tilastosivuilta löytyy lisää puhelin- ja laajakaistapalveluita koskevia tilastoja sekä tarkempaa tietoa näiden kehittymisestä.

Indikaattorin kuvaus

Kiinteän verkon liittymämäärät sisältävät kaikki kotitalouksien ja yritysten hankkimat liittymät. Kiinteän verkon laajakaistaliittymiin on tässä tilastossa laskettu kaikki laajakaistaliittymät, jotka on toteutettu muun kuin matkaviestinverkon kautta.

Kaikki kiinteän verkon laajakaistaliittymät on luokiteltu niiden nimellisen tiedonsiirtonopeuden mukaan. Tiedonsiirtonopeudella tarkoitetaan tässä sopimuksessa ilmoitettua maksiminopeutta (vaihteluvälin ylärajaa) verkosta käyttäjälle päin.

Matkaviestinverkossa siirretty data

Pe, 11/10/2019 - 10:00

Matkaviestinverkossa siirretty data

Lähde: Liikenne- ja viestintävirasto Traficom

Päivitetty: 11.10.2019 Seuraava päivitys: 6.3.2020

Matkaviestinverkon datakäyttö kasvoi vuoden 2019 ensimmäisellä vuosipuoliskolla 34 gigatavuun kuukaudessa suomalaista kohden, mikä oli 21 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Datan käyttö vaihteli voimakkaasti liittymätyypeittäin. Vain tiedonsiirtokäytössä olevaa mobiililaajakaistaliittymää kohden tietoa siirrettiin kuukaudessa keskimäärin 48 gigatavua, mutta useimmista liittymistä (mediaani) alle 10 gigatavua kuussa. Tiedonsiirtomäärät on laskettu käyttäen binäärijärjestelmää. Traficomin tilastosivuilta löytyy lisää puhelin- ja laajakaistapalveluita koskevia tilastoja sekä tarkempaa tietoa näiden kehittymisestä.

Indikaattorin kuvaus

Tiedot kerätään puolivuosittain. Matkaviestinverkossa siirretyn datan määrä on ilmoitettu miljoonina gigatavuina ajanjaksojen 1.1.-30.6. ja 1.7.-31.12. kertymien mukaan.

Matkaviestinverkossa siirrettyyn dataan sisältyy teleyritysten matkaviestinliittymistä lähetetty tai niihin vastaanotettu pakettikytkentäinen dataliikenne ilmoitettuna ajankohtana. Määrä sisältää sekä asiakkaiden lähettämän (uploaded) että itselleen vastaanottaman (downloaded) dataliikenteen. Määrä ei sisällä roaming-käyttöä tai M2M-liittymien tiedonsiirtoa.

Matkaviestinverkon liittymät

Pe, 11/10/2019 - 10:00

Matkaviestinverkon liittymät

Lähde: Liikenne- ja viestintävirasto Traficom

Päivitetty: 11.10.2019 Seuraava päivitys: 6.3.2020

Matkaviestinverkon liittymiä oli kesäkuun 2019 lopussa yhteensä 9,34 miljoonaa, mikä oli lähes saman verran kuin vuotta aiemmin. Jotta tilastoissa voidaan tarkemmin huomioida esineiden internetin (IoT) kasvu, M2M-ratkaisuiden määritelmää laajennettiin koskemaan kaikkia koneiden väliseen viestintään myytyjä SIM-kortteja. Ainoastaan M2M-käyttöön tarkoitettuja SIM-kortteja oli kesäkuun lopussa 1,6 miljoonaa. M2M SIM-kortteja ei lasketa liittymätilastoihin, joten muutoksella oli vähäisiä takautuvia vaikutuksia näihin lukumääriin. Traficomin tilastosivuilta löytyy lisää puhelin- ja laajakaistapalveluita koskevia tilastoja sekä tarkempaa tietoa näiden kehittymisestä.

Indikaattorin kuvaus

Matkaviestinverkon liittymämäärä sisältää kaikki kotitalouksien ja yritysten hankkimat puhe- ja tiedonsiirtoliittymät pois lukien sellaiset liittymät, jotka on myyty pelkästään niin sanottuun Machine-to-Machine-käyttöön (M2M).

Matkaviestinverkon tiedonsiirtoliittymät voidaan jakaa liittymäsopimuksen perusteella erilaisiin liittymiin. Tässä tilastossa liittymät on luokiteltu mobiililaajakaistoihin ja muihin liittymiin. Mobiililaajakaistoilla tarkoitetaan liittymiä, jotka 1) yritys on tuotteistanut tiedonsiirtoliittymiksi. Liittymillä voi olla teknisesti mahdollista käyttää puhelinpalveluja (puhelut ml. VoLTE/SMS/MMS), mutta ne on myyty vain tiedonsiirtopalvelukäyttöön. Tai liittymiä, jotka 2) on tuotteistettu puhelin- ja tiedonsiirtokäyttöön. Liittymät sisältävät kuukausimaksullisia tiedonsiirtopalveluja ja liittymistä on mahdollista soittaa perinteisiä puhelinpalveluja (puhelut ml. VoLTE/SMS/MMS), joiden käyttö on hinnoiteltu liittymän yhteydessä.

2H2017 eteenpäin tiedonsiirtoon käytetyt prepaid-liittymät on laskettu mukaan mobiililaajakaistojen osuuteen.

Teollisuuden suhdanteet

To, 10/10/2019 - 10:00

Teollisuuden suhdanteet

Lähde: Tilastokeskus / Teollisuustuotannon volyymi-indeksi

Päivitetty: 10.10.2019 Seuraava päivitys: 8.11.2019

Teollisuustuotanto kasvoi elokuussa sekä vuodentakaisesta että edellisestä kuukaudestaKausitasoitettu teollisuustuotanto (TOL BCD) kasvoi elokuussa 0,4 prosenttia edellisestä kuukaudesta. Teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2019 elokuussa 4,4 prosenttia suurempi kuin vuoden 2018 elokuussa. Tammi-elokuussa työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi 2,7 prosenttia vuodentakaisesta.Päätoimialoittain tarkasteltuna kausitasoitettu teollisuustuotanto kasvoi elokuussa eniten toimialalla kaivostoiminta ja louhinta, 8,3 prosenttia. Myös kemianteollisuudessa tuotanto kasvoi hieman, 0,6 prosenttia edelliskuukaudesta. Kaikilla muilla päätoimialoilla tuotanto väheni edellisestä kuukaudesta. Lasku oli voimakkainta toimialoilla sähkö-, kaasu-, lämpö- ja ilmastointihuolto, 9,9 prosenttia, sähkö- ja elektroniikkateollisuus, 2,8 prosenttia ja elintarviketeollisuus, 0,8 prosenttia.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi kuvaa teollisuuden kiinteähintaisen tuotoksen suhteellista muutosta verrattuna tiettyyn perusajankohtaan (2010=100). Teollisuustuotannon volyymi-indeksi perustuu yrityksille ja toimipaikoille lähetettyyn kyselyyn, jossa tiedustellaan tuotannon määrä- tai arvotietoja kuukausittain.

Työpäiväkorjattu indeksi huomioi arkipäivien lukumäärän vaihtelusta aiheutuvat tekijät. Teollisuuden suhdanteet vaikuttavat laajasti yhteiskunnan kasvuun ja talouden tasapainoon. Teollisuuden suhdannevaihtelut näkyvät työmarkkinoiden toimialakohtaisessa kehityksessä ja elinkeinorakenteen monipuolisuudessa, mikä puolestaan heijastuu investointien, rakentamisen ja työpaikkojen määrässä. Yleisen talouskehityksen lisäksi teollisuuden suhdanteet kuvastavat osaltaan myös työmarkkinoiden toimintaympäristön elinvoimaisuutta ja kilpailukykyisyyttä.

Tämän lisäksi teollisuuden kehityssuunnalla on heijastusvaikutuksia teollisuuden toimialakohtaiseen kasvuun, mikä näkyy muun muassa energian kulutuksen kehityksessä etenkin teollisuuden energiaintensiivisillä aloilla. Julkisen hallinnon tehtävänä on kannustaa kestävään ja energiatehokkaaseen yritystoimintaan sekä samalla taata yrityksille hyvät toimintaedellytykset kohtuullisen verotuksen sekä elinkeinoelämää aktivoivan ja kilpailukykyä edistävän poliittisen toiminnan avulla.

Tuonti ja vienti

Ke, 09/10/2019 - 10:00

Tuonti ja vienti

Lähde: Tulli

Päivitetty: 9.10.2019 Seuraava päivitys: 7.11.2019

Tavaraviennin arvo väheni 1,6 prosenttia elokuussa Laiva- ja kaasuputkitoimitukset loivensivat kokonaisviennin laskua Suomen tavaraviennin arvo oli elokuussa Tullin ennakkotilaston mukaan hieman yli viisi miljardia euroa. Viennin arvo oli 1,6 prosenttia pienempi kuin viime vuoden elokuussa. Tuonnin arvo laski elokuussa 6,5 prosenttia ja oli liki 5,3 miljardia euroa. Tammi-elokuussa yhteenlaskettu viennin arvo nousi 2,7 prosenttia viime vuoden vastaavalta ajanjaksolta. Yhteenlaskettu tuonti vuoden alusta laski 0,9 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kauppatase oli elokuussa 240 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tammi-elokuussa kauppataseen alijäämää kertyi 580 miljoonaa euroa. Viime vuoden elokuussa kauppatase oli 523 miljoonaa euroa alijäämäinen ja tammi-elokuussa lähes 2,1 miljardia euroa alijäämäinen. Lähes kaikkien arvoltaan suurimpien tavararyhmien viennin arvo laski elokuussa. Öljyjalosteiden ja metsäteollisuuden tuotteiden viennin arvo heikkeni selvästi vuoden takaisesta. Koneiden ja laitteiden viennin arvon lasku oli hieman maltillisempaa. Myös kemianteollisuuden tuotteiden ja metallien viennin arvoon kirjattiin laskua. Nousua tilastoitiin kojeiden ja mittareiden viennin arvoon. Kuljetusvälineiden vienti kasvoi myös. Elokuun kokonaisviennin laskua loivensivat laiva- ja kaasuputkitoimitukset. Elokuussa vietiin säiliöalus Kyprokselle, jonka arvoksi tilastoitiin 125 miljoonaa euroa. Viime kuukausien tapaan elokuussa vietiin kaasuputkia avomerelle ja Venäjällä. Putkitoimitusten viennin arvo oli elokuussa 189 miljoonaa euroa. Myös tuonnin kohdalla arvon laskua tilastoitiin lähes kaikkien suurimpien tavararyhmien kohdalle. Nousua tilastoitiin kuljetusvälineiden ja lääkkeiden tuonnin arvoon. Vienti EU-maihin säilyi edellisvuoden tasolla elokuussa, mutta tuonti EU:sta laski 4,2 prosenttia. Samaan aikaan vienti EU:n ulkopuolelle laski 3,7 prosenttia ja tuonti EU:n ulkopuolelta 9,5 prosenttia. Tammi-elokuussa vienti EU-maihin kasvoi 1,3 prosenttia ja ulkokaupan vienti 4,7 prosenttia. Samalla ajanjaksolla tuonti EU-maista nousi 0,4 prosenttia kun taas tuonti EU:n ulkopuolelta laski 2,7 prosenttia. Vienti Yhdysvaltoihin, Alankomaihin ja Isoon-Britanniaan laski elokuussa. Viennin kasvua tilastoitiin Saksaan, Ruotsiin ja Venäjälle. Tuonti Yhdysvalloista, Saksasta, Kiinasta ja Ruotsista kasvoi, mutta tuonti Venäjältä, Alankomaista ja Isosta-Britanniasta laski.

Indikaattorin kuvaus

Ulkomaankauppatilasto kuvaa Suomen ja muiden Euroopan unionin (EU) jäsenvaltioiden ja Suomen ja kolmansien maiden välistä tavarakauppaa eli sisä- ja ulkokauppaa. Ulkomaankauppatilasto on virallinen tietolähde Suomen tuonnista, viennistä ja kauppataseesta. Ulkomaankaupan ennakkotiedot antavat ensimmäiset kuukausitason tiedot Suomen käymästä tavaroiden ulkomaankaupasta. Ennakkotiedoista käy ilmi, miten Suomen vienti, tuonti ja kauppatase ovat kehittyneet sekä kokonaisuudessaan että muiden EU-maiden, euroalueen ja EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

Tiedot Suomen käymästä kaupasta muiden EU-maiden kanssa kerätään yritysten antamista tilastoilmoituksista sisäkaupan Intrastat-järjestelmällä. Tiedot Suomen ja kolmansien maiden välisestä tavarakaupasta saadaan tulli-ilmoituksista, jotka on annettava jokaisesta tuonti- ja vientilähetyksestä. Suomen ulkomaankauppatilaston laadinnassa sisä- ja ulkokaupan tiedot yhdistetään.

Pääsääntöisesti kaikki Suomesta vietävät ja Suomeen tuotavat tavarat sisältyvät sisä- ja ulkokaupan tavarakaupan tilastoon. Palvelujen kauppa jää tämän tilaston ulkopuolelle. Tilastoinnin edellytyksenä on, että tavara fyysisesti saapuu maahan tai lähtee maasta. Poikkeuksena ovat laivat ja lentokoneet, jotka tilastoidaan taloudellisen omistusoikeuden muuttuessa. Taloudellisella omistusoikeudella tarkoitetaan oikeutta hakea etuuksia, jotka liittyvät laivojen tai lentokoneiden käyttöön taloudellisen toiminnan yhteydessä sen nojalla, että samalla hyväksytään toimintaan liittyvät riskit. Toisaalta tilastoinnin kannalta ei ole merkitystä, sisältyykö tavaran tuontiin tai vientiin maksuliikennettä vai ei.

Ammatillinen järjestäytyminen

Ti, 01/10/2019 - 10:00

Ammatillinen järjestäytyminen

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö / Työolobarometri

Päivitetty: 1.10.2019 Seuraava päivitys: 1.10.2020

Muutokset palkansaajien ammatillisessa järjestäytymisessä ovat työolobarometrin mukaan olleet 2000-luvulla melko pieniä. Sen sijaan taloudellista turvaa työttömyyden varalle on viime vuosina haettu aiempaa useammin pelkästä työttömyyskassan jäsenyydestä. Palkansaajista 71 prosentilla oli vuonna 2018 ammattiliiton jäsenyys ja lisäksi 19 prosenttia kuului vain työttömyyskassaan. Ainoastaan yksi kymmenestä ei ole ammattiliiton eikä työttömyyskassan jäsen. Naiset kuuluvat miehiä useammin ammattiliittoon. Miehet taas ovat naisia useammin pelkän työttömyyskassan jäseniä. Naisista 76 prosenttia ja miehistä kaksi kolmesta kertoi viime vuonna, että kuului ammattiliittoon. Pelkkään työttömyyskassaan kuului 22 prosenttia miehistä ja 15 prosenttia naisista.

Indikaattorin kuvaus

Indikaattorin tiedot perustuvat vuosittain tehtävän työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin tietoihin.Ammatillisesti järjestäytynyt on henkilö, joka on jonkin ammattiliiton jäsen. Osa palkansaajista kuuluu pelkästään joko yksityiseen tai ammattiliittojen yhteydessä toimiviin työttömyyskassoihin.

Kokonaiskuvan luominen järjestöjen merkityksestä suomalaiselle demokratialle edellyttää, että järjestöosallistumista tarkastellaan sekä yksilö että organisaatio tasolla. Ammattijärjestöjen tehtävät eivät rajoitu vain edunvalvontaan, vaan ne toimivat myös vaikuttamisen kanavina kansalaisille. Järjestöosallistuminen tukee, osana muuta poliittista toimintaa, poliittisen järjestelmän monimuotoisuutta. Suomessa on pitkät perinteet työmarkkinajärjestöjen konsensuaalisille ja keskitetyille palkka- ja tulopoliittisille ratkaisuille, joissa valtio on ollut aktiivisesti mukana tukemalla yhteispäätöksien syntymistä tulonjaon ja veropolitiikan keinoin.

Perinteisesti suomalaisten järjestäytymisaste on ollut korkeaa. Suurin osa suomalaisista kuuluukin johonkin ammattiliittoon. Järjestöosallistumisen kehitystendenssit osoittavat kuitenkin, että viime vuosikymmenten aikana järjestöosallistumisen muodot ja laatu ovat muuttuneet. Lisäksi kansalaisten kiinnittyneisyys yhdistyksiin ja järjestötoimintaa on vähentynyt. Muutosta voidaan osaltaan selittää ikärakenteen painopisteen siirtymisellä vanhempiin ikäluokkiin, jolloin nuorten osuus järjestäytymisestä on vähentynyt samassa suhteessa. Kansalaisten osallistumisen tavat ovat myös muuttuneet. Luonteeltaan kevyemmät ja matalamman hierarkiarakenteen järjestöt ovat määrällisesti kasvaneet. Yhteiskunnallispoliittisista työ- ja ammattijärjestöistä on siirrytty vapaa-ajan harrastejärjestöihin ja yhden asian liikkeisiin, jotka ovat toimintalogiikaltaan joustavampia ja kestoltaan lyhyempiä.

Lastensuojelu

Pe, 27/09/2019 - 10:00

Lastensuojelu

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Päivitetty: 27.9.2019 Seuraava päivitys: 26.9.2020

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä lisääntyi hieman vuonna 2018 Kodin ulkopuolelle sijoitettuja alle 18-vuotiaita lapsia oli kaikkiaan 15 884 vuoden 2018 aikana. Sijoitettujen alle 18-vuotiaiden lasten osuus oli 1,5 prosenttia väestön vastaavasta ikäryhmästä.

Indikaattorin kuvaus

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0–17-vuotiaiden lasten osuuden vastaavanikäisestä väestöstä vuoden lopussa. Luvut sisältävät kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti sijoitetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut sekä jälkihuollossa olevat sijoitetut 0–17-vuotiaat lapset.

Sijoitetuilla lapsilla tarkoitetaan kodin ulkopuolelle joko avohuollon tukitoimena, kiireellisesti sijoitettuna, huostaan otettuna tai jälkihuoltona sijoitettuja lapsia ja nuoria. Kodin ulkopuolelle sijoittamisen kriteereitä ovat lapsen terveyden tai kehityksen vakava vaarantuminen nykyisissä oloissa (vanhempien tai nuoren itsensä aiheuttamana) sekä lapsen etu.

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä kuvaa perheiden henkistä ja taloudellista pahoinvointia ja korostaa lasten ja nuorten huomioon ottamista. Silloin, kun lapsen omat vanhemmat eivät kykene suoriutumaan lapsen hoidosta ja kasvattamisesta, lastensuojelu turvaa lapsen elinolot ja kehittymisen mahdollisuudet sijoittamalla hänet perhe- tai laitoshoitoon.

Kodin ulkopuolelle sijoitusten taustalla voivat olla niin vanhemmista kuin lapsistakin johtuvat syyt. Tämän indikaattorin rinnalla olisi hyvä tarkastella lastensuojeluilmoitusten pitkän aikavälin tilastoja, joissa ilmenevät muutokset heijastuvat myös huostaanottotilastoihin. Avohuollon tukitoimien lisääminen voi vähentää sijoitusten määrää, mutta samalla se voi lisätä huostaanottojen määrää, kun lastensuojelullisia toimenpiteitä vaativia tilanteita tulee enemmän esille.

Kuluttajien luottamus

Pe, 27/09/2019 - 10:00

Kuluttajien luottamus

Lähde: Tilastokeskus / Kuluttajien luottamus

Päivitetty: 27.9.2019 Seuraava päivitys: 28.10.2019

Kuluttajien arviot talouskasvusta ja työttömyydestä yhä apeammatKuluttajien luottamus talouteen pysyi syyskuussa suunnilleen ennallaan. Kuluttajien luottamusindikaattori oli syyskuussa -4,2, kun se elokuussa oli -4,5 ja heinäkuussa -3,9. Viime vuoden syyskuussa luottamusindikaattori sai arvon 1,5. Indikaattorin keskiarvo tammikuusta 2018 lähtien on -0,2. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajien luottamustutkimukseen, johon vastasi 1.–18. syyskuuta 1 012 Suomessa asuvaa henkilöä. Tutkimuksen menetelmät uudistuivat toukokuussa.Kuluttajien luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä odotus Suomen talouskehityksestä synkkeni syyskuussa entisestään. Sen sijaan arvio kuluttajan oman talouden nykytilasta ja myös sen lähitulevaisuudesta parani elokuuhun verrattuna. Odotus pysyi kuitenkin yhä vaisulla tasolla. Syyskuussa kuluttajien rahankäyttöaikeet kestokulutukseen lisääntyivät hieman ja niitä oli keskimääräistä enemmän.Viime vuoden vastaavaan aikaan nähden osatekijöistä sekä oman että Suomen talouden odotukset heikkenivät syyskuussa. Kuva Suomen taloudesta suorastaan romahti vuodessa. Muut osatekijät vahvistuivat hieman.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Kuluttajien luottamus kuvaa kuluttajien luottamusta talouteen.

Kuluttajien luottamusindikaattori on sen osatekijöiden saldolukujen keskiarvo. Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja +100:n välillä – mitä korkeampi (positiivinen) lukema, sitä valoisampi näkemys taloudesta.

Saldoluku saadaan vähentämällä myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Kuluttajien luottamusindikaattori on osatekijöiden saldolukujen keskiarvo.

Talouden kasvunäkymien analysoinnin kannalta on tärkeää tietää, kuinka kansalaiset näkevät oman ja maan taloudellisen tilanteen ja kuinka kansalaiset varautuvat tulevaisuuteen muun muassa kulutustottumuksillaan ja säästösuunnitelmillaan. Kuluttajabarometrin avulla saadaankin monipuolista tietoa kotitalouksien kulutus- tai säästöhalukkuudesta, ja sen avulla voidaan ennakoida kaupan ja hintojen kehitystä. Kuluttajabarometrin indikaattorit muodostavat laajan tietopohjan niin kansantalouden kehityksen kuin kotitalouksien kysynnän kasvun ennakointiin.

Kotitalouksien rahoitusvarat

Pe, 27/09/2019 - 10:00

Kotitalouksien rahoitusvarat

Lähde: Tilastokeskus, Rahoitustilinpito

Päivitetty: 27.9.2019 Seuraava päivitys: 20.12.2019

Talletusten kasvu kasvatti kotitalouksien rahoitusvarojaVuoden 2019 toisen neljänneksen aikana kotitaloudet lisäsivät sijoituksiaan rahoitusvaroihin nettomääräisesti 4,1 miljardilla eurolla. Nettomääräisesti kotitalouksien sijoitukset kasvoivat talletuksissa sekä noteeratuissa osakkeissa sekä sijoitusrahastoissa ja vähenivät velkapapereissa. Erityisesti kotitalouksien sijoitukset talletuksiin olivat rahoitusvarojen kasvun taustalla.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Indikaattori esittää kotitalouksien rahoitusvarojen arvon kunkin neljänneksen lopussa jaoteltuna rahoitusvaateittain. Tiedot laaditaan rahoitustilinpidossa EKT2010:n mukaisesti. Rahoitusvarat arvostetaan pääosin markkina-arvoon. Talletukset ja lainat arvostetaan kuitenkin nimellisarvoon. Muut osakkeet ja osuudet, joille ei ole saatavissa markkina-arvoa, arvostetaan yhtiöiden oman pääoman arvoon.

Vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuut sisältävät kotitalouksien vakuutustyyppiset saamiset. Siihen kuuluu henkivakuutustekninen vastuuvelka, eläkevastuut ja vahinkovakuutukseen liittyviä kotitalouksien saamisia. Henkivakuutustekninen vastuuvelka muodostuu henkivakuutuksen korvausvastuista. Eläkevastuisiin on kirjattu eläkerahastot, jotka on perustettu muiden kuin lakisääteisten (TEL) eläkkeiden maksun turvaamiseksi.


Kotitalouksien rahoitusvarojen kehityksellä on merkitystä kotitalouksien kulutusmahdollisuuksien ja sitä kautta talouskasvun kannalta. Lisäksi kotitalouksien rahoitusvaroilla on merkitystä rahoitusjärjestelmän vakauden kannalta.

Rakentaminen

Ti, 24/09/2019 - 10:00

Rakentaminen

Lähde: Tilastokeskus / Rakennus- ja asuntotuotanto

Päivitetty: 24.9.2019 Seuraava päivitys: 22.10.2019

Rakennustuotannon volyymi väheniVolyymi eli käynnissä olevan rakennustuotannon kiinteähintainen arvo väheni vuoden 2019 touko-heinäkuun aikana 1,4 prosenttia vuodentakaisesta. Asuinrakentamisen volyymi väheni ajanjaksolla 6,5 prosenttia, muun kuin asuinrakentamisen volyymi kasvoi puolestaan 2,9 prosenttia. Samaan aikaan rakennushankkeita aloitettiin tilavuudella mitattuna 1,4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Asuinrakentamisen aloituksia oli 1,8 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Indikaattori kuvaa kotimaan uudisrakentamisen kiinteähintaisen arvon muutosta vertailuajankohtaan, indeksin perusvuoteen nähden. Uudisrakentamiseksi katsotaan rakennusluvanvarainen uudisrakentaminen ja rakennusten laajentaminen. Uudisrakentaminen jakautuu asuntotuotantoon ja teollisuuden rakentamisen osalta varasto- ja teollisuusrakentamiseen sekä liike- ja toimistorakentamiseen.

Talouden ja teollisuuden suhdanteiden vaihtelut näkyvät laajasti rakentamisen määrän kehityksessä. Toimialoittainen kehitys ja elinkeinoelämän muuttuvat rakenteet vaikuttavat suoraan yritysten ja julkisen sektorin rakentamishalukkuuteen ja uusien rakennushankkeiden suunnitteluun. Talouden epävakauden ja tuotannon laskun seurauksena investointien ja teollisuuden panostusten, kuten uudisrakentamisen määrä myös laskee. Investointien lisäksi rakentamisen kasvuun (tai vähenemiseen) vaikuttavat korkojen ja inflaation kehitys. Rakentamisen taloudelliset vaikutukset eivät rajaudu vain rakennusalan ja sen työpaikkojen kehitykseen, vaan rakentamisen volyymi heijastuu laajalti kansantalouden tilaan ja elinkeinoelämän kysynnän ja kasvun ennusteisiin.

Julkisella hallinnolla on keskeinen rooli rakennusalan ja rakentamisen volyymin kehitykseen. Sen lisäksi, että julkinen sektori on merkittävä uudisrakentamisen rahoittaja, julkinen sektori myös ohjaa ja sääntelee rakentamisen olosuhteita lainsäädännön, verotuksen ja kaavoituksen avulla. Julkisen sektorin keskeistä roolia rakennushankkeiden suunnittelussa ja valmistelussa on perusteltu sillä, että uudisrakentamisen volyymilla ja rakentamisen kohdentumisella on monialaiset heijastusvaikutukset työllisyysasteeseen, uusien investointien kohdentamiseen ja kaupunkirakenteen kehitykseen yhteiskunnassa.

Pitkäaikaistyöttömät

Ti, 24/09/2019 - 10:00

Pitkäaikaistyöttömät

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto

Päivitetty: 24.9.2019 Seuraava päivitys: 22.10.2019

Pitkäaikaistyöttömyys väheni Elokuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 63 400, mikä on 9 900 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömistä oli miehiä 37 500 ja naisia 25 900. Miesten määrä väheni edellisestä vuodesta 5 200:lla (­12 %) ja naisten 4 700:lla (­15 %). Yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömistä oli 30 200, mikä on 7 800 vähemmän kuin vuosi sitten.

Indikaattorin kuvaus

Vaikeasti työllistyvät eli rakennetyöttömyys

Rakenteellista työttömyyttä voidaan mitata pitkäaikaistyöttömyyden, toistuvaistyöttömyyden, työvoimapoliittisista palveluista työttömäksi palanneiden ja näissä palveluissa toistuvasti kiertävien henkilöiden yhteismääränä.

Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet.

Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät sisältää viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleet. Ei kuitenkaan edelliseen ryhmään kuuluvia yhdenjaksoisia pitkäaikaistyöttömiä.

Palveluilta työttömäksi jääneisiin lasketaan viimeisen 12 kuukauden aikana työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa olleet, joiden työllistäminen on päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivää ja jotka ovat kuukauden laskentapäivänä työttöminä työnhakijoina. Henkilöt eivät sisälly pitkäaikaistyöttömien tai rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien muuttujiin.

Palveluilta palveluille sijoittuneisiin lasketaan työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa laskentapäivänä olevat, jotka ovat olleet viimeisen 16 kuukauden aikana em. palveluissa, joka on kuitenkin päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivänä voimassa olevan palvelun alkua. Lisäksi henkilön on täytynyt olla viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana tai em. palvelussa.

Työttömyysaste

Ti, 24/09/2019 - 10:00

Työttömyysaste

Lähde: Tilastokeskus / Työvoimatutkimus

Päivitetty: 24.9.2019 Seuraava päivitys: 22.10.2019

Työllisyys kasvoi elokuussa vuoden takaiseen verrattunaTyöttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2019 elokuussa 170 000 (virhemarginaali ±18 000), mikä oli 17 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä miehiä oli 94 000 ja naisia 76 000.Työttömyysaste oli elokuussa 6,1 prosenttia eli 0,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Miesten työttömyysaste oli 6,5 prosenttia eli 0,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi sitten. Naisten työttömyysaste laski 1,6 prosenttiyksikköä 5,7 prosenttiin.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta. Virallinen työttömyysaste lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta.

Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla, on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi vastaanottaa työtä kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon sisällä. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää em. työnhaku- ja työnvastaanottokriteerit.

Työvoimaan kuuluvat kaikki ne 15-74 -vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusviikolla olivat työllisiä tai työttömiä.

Työllisyysaste

Ti, 24/09/2019 - 10:00

Työllisyysaste

Lähde: Tilastokeskus / Työvoimatutkimus

Päivitetty: 24.9.2019 Seuraava päivitys: 22.10.2019

Työllisiä oli vuoden 2019 elokuussa 2 598 000 (virhemarginaali ±34 000), mikä oli 32 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisiä miehiä oli 5 000 ja naisia 27 000 enemmän kuin vuoden 2018 elokuussa.Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli elokuussa 73,5 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 72,6 prosenttia. 15–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste laski edellisen vuoden elokuusta 0,2 prosenttiyksikköä 74,2 prosenttiin ja naisten työllisyysaste nousi 2,0 prosenttiyksikköä 72,8 prosenttiin.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Työllisyysaste on työllisten prosenttiosuus väestöstä. Virallinen työllisyysaste lasketaan 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä.

Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen, tai on ollut tilapäisesti poissa työstä. Tutkimusviikolla työstä pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Työlliset voivat olla palkansaajia, yrittäjiä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskenteleviä.