Findikaattori

Tilaa syöte syöte Findikaattori
Findikaattori.fi palvelun viimeisimmät päivitykset
Päivitetty: 1 tunti 27 min sitten

Asuntojen hinnat

Pe, 31/07/2020 - 10:00

Asuntojen hinnat

Lähde: Tilastokeskus / Osakeasuntojen hinnat

Päivitetty: 31.7.2020 Seuraava päivitys: 29.10.2020

Vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat toisella vuosineljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna vain Uudellamaalla Ennakkotietojen mukaan vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla vuoden 2020 toisella neljänneksellä noin kaksi prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Muualla Suomessa hinnat laskivat lähes kolme prosenttia. Edelliseen neljännekseen verrattuna hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla 1,4 prosenttia ja laskivat muualla Suomessa 0,6 prosenttia. Maakunnittain tarkasteltuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat toisella neljänneksellä vain Uudellamaalla, noin yhden prosentin. Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa hinnat olivat toisella. neljänneksellä viime vuoden tasolla. Viime vuoteen verrattuna hinnat laskivat eniten Keski-Pohjanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Etelä-Savossa.

Indikaattorin kuvaus

Asuntojen hintaindeksi kuvaa vanhojen kerros- ja rivitalohuoneistojen hintakehitystä. Vanhoiksi asunnoiksi lasketaan tilastossa asunnot, jotka on rakennettu aiemmin kuin tilastovuonna tai sitä edeltäneenä vuonna.

Reaalihintaindeksi kertoo reaalisen hintojen muutoksen indeksin perusajankohtaan (vuosi 2000) verrattuna. Reaalihinta on perusvuoden hinnoin laskettu hinta, josta on poistettu hintatason muutosten vaikutukset. Useimmiten reaalihinnalla tarkoitetaan kuluttajahintaindeksillä deflatoitua nimellishintaa.

Vanhojen osakeasuntojen tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta osakeasuntojen hintatilastosta, joka perustuu verohallinnon aineistoon. Ennakkotiedot sisältävät kaksi kolmasosaa vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kaupoista. Uusien osakeasuntojen tiedot perustuvat suurimpien rakennuttajien ja kiinteistönvälittäjien kauppahintatietoihin. Osakeasuntojen hintatiedot ovat saatavissa tarkemmin eri alueilta osoitteesta tilastokeskus.fi/til/ashi/tau.html.

Asuntojen hintojen kuukausi- ja neljännesvuositilastot soveltuvat asuntojen hintakehityksen seurantaan lyhyellä aikavälillä, kun taas vuositilasto antaa tarkempaa tietoa alueittaisista asuntomarkkinoista kuten tehtyjen kauppojen lukumääristä. Tilastot perustuvat varainsiirtoveroilmoituksiin.

Ulosottovelalliset

Pe, 31/07/2020 - 10:00

Ulosottovelalliset

Lähde: Valtakunnanvoudinvirasto

Päivitetty: 31.7.2020 Seuraava päivitys: 22.1.2021

Ulosottovelallisten määrä laski vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla Vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla oli ulosoton perintätoimien kohteena 472 995 velallista, mikä on 0,7 % vähemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Velallisista luonnollisia henkilöitä oli 434 572 (92 %) ja oikeushenkilöitä 38 423 (8 %). Luonnollisten henkilöiden lukumäärä laski 1 040 velallisella (-0,2 %) ja oikeushenkilöiden lukumäärä 2 357 velallisella (-5,8 %) edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Indikaattorin kuvaus

Vuodesta 2005 lukien julkaistava indikaattori kuvaa sitä, kuinka monta eri velallista ulosotossa on ollut ensimmäisellä vuosipuoliskolla tai kalenterivuoden aikana.

Aikaisempi indikaattori, joka löytyy aikasarjana vuosilta 1989-2012, kuvasi ulosottovelallisten senhetkistä määrää vuoden lopussa.

Ulosottovelallisilla tarkoitetaan sekä luonnollisia henkilöitä että oikeushenkilöitä. Luonnollisia henkilöitä ovat mm. yksityiset kansalaiset, ammatinharjoittajat ja kuolinpesät. Oikeushenkilöitä ovat mm. yritykset, säätiöt, kunnat ja valtio.

Velalliseen kohdistuvat perintätoimet päättyvät

-kun velka maksetaan

-kun velallinen on todettu ulosotossa varattomaksi

-kun velallinen on hyväksytty velkajärjestelyyn tai yrityssaneeraukseen

-kun konkurssimenettely on käynnissä tai

-kun velat vanhentuvat.

Valtakunnanvoudinvirasto julkaisee lukumäärätietoja ulosottovelallisista puolivuosittain tammikuussa ja heinäkuussa.

Kuluttajien luottamus

Ma, 27/07/2020 - 10:00

Kuluttajien luottamus

Lähde: Tilastokeskus / Kuluttajien luottamus

Päivitetty: 27.7.2020 Seuraava päivitys: 27.8.2020

Kuluttajien luottamus ylitti jo keskiarvonsa – isot ostot houkuttavatKuluttajien luottamusindikaattori oli heinäkuussa -1,6, kun se kesäkuussa oli -3,9 ja toukokuussa -9,0. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -1,8. Viime vuoden heinäkuussa luottamusindikaattori sai arvon -3,9. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajien luottamustutkimukseen, johon vastasi 1.–19. heinäkuuta 1 034 Suomessa asuvaa henkilöä.Kuluttajien luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä odotukset omasta ja Suomen taloudesta vahvistuivat heinäkuussa kesäkuuhun verrattuna. Lisäksi rahankäyttöaikeet kestotavaroihin lisääntyivät. Arvio kuluttajan oman talouden nykytilasta pysyi ennallaan. Myös viime vuoden vastaavaan aikaan nähden olivat odotukset taloudesta nyt valoisammat ja kulutusaikeita enemmän. Sen sijaan näkemys oman talouden nykytilasta oli heinäkuussa huonompi kuin vuosi sitten.Heinäkuussa kuluttajien kuva Suomen talouskehityksestä oli edelleen heikko. Sen sijaan odotus oman talouden lähitulevaisuudesta oli jo melko valoisa, ja arvio sen nykytilasta vastasi pitkän ajan keskimääräistä näkemystä. Lisäksi kestokulutusaikeet olivat heinäkuussa jo hyvällä tasolla.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Kuluttajien luottamus kuvaa kuluttajien luottamusta talouteen.

Kuluttajien luottamusindikaattori on sen osatekijöiden saldolukujen keskiarvo. Saldoluvut ja luottamusindikaattori voivat vaihdella -100:n ja +100:n välillä – mitä korkeampi (positiivinen) lukema, sitä valoisampi näkemys taloudesta.

Saldoluku saadaan vähentämällä myönteisten vastausten prosenttiosuudesta kielteisten vastausten prosenttiosuus. Kuluttajien luottamusindikaattori on osatekijöiden saldolukujen keskiarvo.

Talouden kasvunäkymien analysoinnin kannalta on tärkeää tietää, kuinka kansalaiset näkevät oman ja maan taloudellisen tilanteen ja kuinka kansalaiset varautuvat tulevaisuuteen muun muassa kulutustottumuksillaan ja säästösuunnitelmillaan. Kuluttajabarometrin avulla saadaankin monipuolista tietoa kotitalouksien kulutus- tai säästöhalukkuudesta, ja sen avulla voidaan ennakoida kaupan ja hintojen kehitystä. Kuluttajabarometrin indikaattorit muodostavat laajan tietopohjan niin kansantalouden kehityksen kuin kotitalouksien kysynnän kasvun ennakointiin.

Työttömyysaste

Ti, 21/07/2020 - 10:00

Työttömyysaste

Lähde: Tilastokeskus / Työvoimatutkimus

Päivitetty: 21.7.2020 Seuraava päivitys: 25.8.2020

Työllisyys laski ja työttömyys nousi selvästi kesäkuussaTyöttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2020 kesäkuussa 223 000 (virhemarginaali ±22 000), mikä oli 47 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä miehiä oli 112 000 ja naisia 111 000.Työttömyysaste oli kesäkuussa 7,9 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 6,2 prosenttia. Miesten työttömyysaste nousi viime vuoden kesäkuusta 0,8 prosenttiyksikköä 7,6 prosenttiin. Naisten työttömyysaste nousi 2,8 prosenttiyksikköä 8,3 prosenttiin.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta. Virallinen työttömyysaste lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta.

Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla, on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi vastaanottaa työtä kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon sisällä. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää em. työnhaku- ja työnvastaanottokriteerit.

Työvoimaan kuuluvat kaikki ne 15-74 -vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusviikolla olivat työllisiä tai työttömiä.

Pitkäaikaistyöttömät

Ti, 21/07/2020 - 10:00

Pitkäaikaistyöttömät

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, työnvälitystilasto

Päivitetty: 21.7.2020 Seuraava päivitys: 25.8.2020

Pitkäaikaistyöttömyys kasvoi Kesäkuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 75 200, mikä on 11 400 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömistä oli miehiä 44 300 ja naisia 30 900. Miesten määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 6 700:lla (18 %) ja naisten määrä lisääntyi 4 600:lla (18 %). Yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömistä oli 31 600, mikä on 1 000 enemmän kuin vuosi sitten.

Indikaattorin kuvaus

Vaikeasti työllistyvät eli rakennetyöttömyys

Rakenteellista työttömyyttä voidaan mitata pitkäaikaistyöttömyyden, toistuvaistyöttömyyden, työvoimapoliittisista palveluista työttömäksi palanneiden ja näissä palveluissa toistuvasti kiertävien henkilöiden yhteismääränä.

Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet.

Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät sisältää viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleet. Ei kuitenkaan edelliseen ryhmään kuuluvia yhdenjaksoisia pitkäaikaistyöttömiä.

Palveluilta työttömäksi jääneisiin lasketaan viimeisen 12 kuukauden aikana työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa olleet, joiden työllistäminen on päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivää ja jotka ovat kuukauden laskentapäivänä työttöminä työnhakijoina. Henkilöt eivät sisälly pitkäaikaistyöttömien tai rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien muuttujiin.

Palveluilta palveluille sijoittuneisiin lasketaan työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa laskentapäivänä olevat, jotka ovat olleet viimeisen 16 kuukauden aikana em. palveluissa, joka on kuitenkin päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivänä voimassa olevan palvelun alkua. Lisäksi henkilön on täytynyt olla viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana tai em. palvelussa.

Työllisyysaste

Ti, 21/07/2020 - 10:00

Työllisyysaste

Lähde: Tilastokeskus / Työvoimatutkimus

Päivitetty: 21.7.2020 Seuraava päivitys: 25.8.2020

Työllisiä oli vuoden 2020 kesäkuussa 2 586 000 (virhemarginaali ±36 000), mikä oli 87 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisiä miehiä oli 27 000 vähemmän ja naisia 61 000 vähemmän kuin vuoden 2019 kesäkuussa.Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli kesäkuussa 73,7 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 75,7 prosenttia. 15–64-vuotiaiden miesten työllisyysaste laski viime vuoden kesäkuusta 1,0 prosenttiyksikköä 75,6 prosenttiin ja naisten työllisyysaste laski 3,2 prosenttiyksikköä 71,6 prosenttiin.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Työllisyysaste on työllisten prosenttiosuus väestöstä. Virallinen työllisyysaste lasketaan 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä.

Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen, tai on ollut tilapäisesti poissa työstä. Tutkimusviikolla työstä pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Työlliset voivat olla palkansaajia, yrittäjiä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskenteleviä.

Rakentaminen

Ti, 21/07/2020 - 10:00

Rakentaminen

Lähde: Tilastokeskus / Rakennus- ja asuntotuotanto

Päivitetty: 21.7.2020 Seuraava päivitys: 25.8.2020

Rakennustuotannon volyymi kasvoiRakennuslupia myönnettiin maalis-toukokuussa kaikkiaan 8 883 asunnolle, määrä väheni 15,8 prosenttia vuodentakaisesta. Samaan aikaan aloitettiin kaikkiaan 11 730 asunnon rakentaminen, kasvua oli 11,8 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Indikaattori kuvaa kotimaan uudisrakentamisen kiinteähintaisen arvon muutosta vertailuajankohtaan, indeksin perusvuoteen nähden. Uudisrakentamiseksi katsotaan rakennusluvanvarainen uudisrakentaminen ja rakennusten laajentaminen. Uudisrakentaminen jakautuu asuntotuotantoon ja teollisuuden rakentamisen osalta varasto- ja teollisuusrakentamiseen sekä liike- ja toimistorakentamiseen.

Talouden ja teollisuuden suhdanteiden vaihtelut näkyvät laajasti rakentamisen määrän kehityksessä. Toimialoittainen kehitys ja elinkeinoelämän muuttuvat rakenteet vaikuttavat suoraan yritysten ja julkisen sektorin rakentamishalukkuuteen ja uusien rakennushankkeiden suunnitteluun. Talouden epävakauden ja tuotannon laskun seurauksena investointien ja teollisuuden panostusten, kuten uudisrakentamisen määrä myös laskee. Investointien lisäksi rakentamisen kasvuun (tai vähenemiseen) vaikuttavat korkojen ja inflaation kehitys. Rakentamisen taloudelliset vaikutukset eivät rajaudu vain rakennusalan ja sen työpaikkojen kehitykseen, vaan rakentamisen volyymi heijastuu laajalti kansantalouden tilaan ja elinkeinoelämän kysynnän ja kasvun ennusteisiin.

Julkisella hallinnolla on keskeinen rooli rakennusalan ja rakentamisen volyymin kehitykseen. Sen lisäksi, että julkinen sektori on merkittävä uudisrakentamisen rahoittaja, julkinen sektori myös ohjaa ja sääntelee rakentamisen olosuhteita lainsäädännön, verotuksen ja kaavoituksen avulla. Julkisen sektorin keskeistä roolia rakennushankkeiden suunnittelussa ja valmistelussa on perusteltu sillä, että uudisrakentamisen volyymilla ja rakentamisen kohdentumisella on monialaiset heijastusvaikutukset työllisyysasteeseen, uusien investointien kohdentamiseen ja kaupunkirakenteen kehitykseen yhteiskunnassa.

Työlliset toimialoittain

Ti, 21/07/2020 - 10:00

Työlliset toimialoittain

Lähde: Tilastokeskus / Työvoimatutkimus

Päivitetty: 21.7.2020 Seuraava päivitys: 20.10.2020

Työvoimatutkimuksen vuoden 2020 toisen vuosineljänneksen tiedot Vuoden 2020 toisella neljänneksellä (huhti-kesäkuussa) työllisiä oli keskimäärin 2 514 000, mikä oli 79 000 vähemmän kuin vuoden 2019 vastaavana aikana. Työllisten määrä vähentyi eniten tukku- ja vähittäiskaupassa (G) sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (I).

Indikaattorin kuvaus

Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen, tai on ollut tilapäisesti poissa työstä. Tutkimusviikolla työstä pois ollut henkilö lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Työlliset voivat olla palkansaajia, yrittäjiä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskenteleviä. Toimialaluokitus luokittelee yritykset, organisaatiot ja yksittäiset toimipaikat niissä harjoitetun taloudellisen toiminnan perusteella.

Työllisyyden toimialakohtainen tarkastelu mahdollistaa työvoimapoliittisen ennakoinnin Suomen elinkeinorakenteen, työmarkkinoiden ja eri alojen tulevaan kehitykseen. Suomen työmarkkinat ovat tulevaisuudessa suurten rakennemuutosten edessä, mikä luo tarvetta kehittää työelämän joustavuutta ja työntekijöiden liikkuvuutta. Etenkin teollisuudesta on siirrytty palvelualoille ja samalla elinkeinoelämän muuttunut toimintaympäristö on heijastunut työsuhteiden laadun muutoksissa. Työurat ovat nykyisillä työmarkkinoilla aiempaa yksilöllisempiä ja hajanaisempia ja samoin yritysten olosuhteet ja elinkaaret ovat vaikeammin ennustettavissa.

Työelämän rakenteen huomattavat muutokset edellyttävätkin, että työvoimapoliittiset toimet edistävät työntekijöiden uudelleen työllistymistä ja elinkeinoelämän avoimuutta. Keskeisessä roolissa työmarkkinoiden kehityksessä ovat työntekijöiden laajat koulutusmahdollisuudet, elinkeinosektoria aktivoivat julkiset investoinnit sekä panostukset uusien kasvualojen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Rakennemuutoksen ennakoinnin keskeisenä tekijänä on aktiivisen työvoimapolitiikan tehokkuus, mikä edellyttää koulutuksen ja työn välistä tiiviimpää sidoksellisuutta ja sen mukanaan tuomaa nopeampaa työllistymistä.

Konkurssit

Ke, 15/07/2020 - 10:00

Konkurssit

Lähde: Tilastokeskus / Konkurssit

Päivitetty: 15.7.2020 Seuraava päivitys: 26.8.2020

Konkurssien määrä edellisvuoden tasolla tammi–kesäkuussa 2020Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi–kesäkuussa 2020 pantiin vireille 1 328 konkurssia, mikä on 22 konkurssia (1,6 prosenttia) vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 7 464, mikä on 1 204 henkilöä (19,2 prosenttia) enemmän kuin edellisvuonna.Vireille pantujen konkurssien määrä kasvoi teollisuuden ja kaivostoiminnan, majoitus ja ravitsemistoiminnan sekä muiden palveluiden päätoimialoilla. Lukumääräisesti eniten konkurssit kasvoivat muiden palveluiden päätoimialalla. Alalla pantiin vireille 420 konkurssia, mikä on 23 konkurssia (5,8 prosenttia) enemmän kuin vuotta aiemmin. Muiden palveluiden päätoimiala käsittää mm. informaatio- ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan toiminnan, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, hallinto- ja tukipalvelut, koulutuspalvelut, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä taide-, viihde- ja virkistystoiminnan.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Vireille pannuilla konkursseilla tarkoitetaan konkurssitilastoissa kalenterivuoden aikana konkurssiin haettuja yrityksiä, yhteisöjä tai luonnollisia henkilöitä.

Konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun. Konkurssin alkaessa velallinen menettää määräysvallan omaisuuteen. Tuomioistuin määrää omaisuutta ja konkurssipesän hallintoa hoitamaan pesänhoitajan. Omaisuus realisoidaan ja varat käytetään velkojen suoritukseksi.

Konkurssitilastoinnin kehityksen seuranta on tärkeää, koska sen avulla saadaan keskeistä informaatiota yritysten ja investointien määrästä, työelämän elinvoimaisuudesta ja yleisesti talouden kehityksestä. Yleisten kehityssuuntien lisäksi konkurssi-indikaattoreiden avulla voidaan analysoida yritys- ja toimialakohtaisia suhdanteita sekä havaita mahdollisia yrityssektorin kehityksen esteitä ja haasteita. Konkurssien määrän seuranta tuottaa olennaista tietoa yhteiskunnan ja työelämän kehityksestä, koska konkurssien määrä heijastaa osaltaan myös yritysten ja työpaikkojen määrän kehitystä sekä sitä kautta työllisyyden ja kansalaisten tulotason vaihtelua. Teollisuuden ja yrityssektorin suhdanteiden lisäksi yritysten konkurssien määrän kehitys näkyykin seurannaisvaikutusten kautta myös kansantalouden suhdanteissa.

Kansantalouden suhdanteet

Ke, 15/07/2020 - 10:00

Kansantalouden suhdanteet

Lähde: Tilastokeskus / Tuotannon suhdannekuvaaja

Päivitetty: 15.7.2020 Seuraava päivitys: 14.8.2020

Kansantalouden tuotanto laski toukokuussaTyöpäiväkorjattu tuotanto laski toukokuussa 2020 5,5 prosenttia vuodentakaisesta. Toukokuun kausitasoitettu tuotanto puolestaan laski 0,7 prosenttia edelliskuukaudesta. Huhtikuun 2020 työpäiväkorjattu tuotanto laski tarkentuneiden tietojen mukaan 5,3 prosenttia (oli –7,9) edellisvuoden huhtikuusta.Tuotannon suhdannekuvaajan sarjat kausitasoitetaan Tramo/Seats -menetelmällä. Kausi- ja satunnaisvaihteluista tasoitettujen sarjojen (kausitasoitettu ja trendisarja) viimeiset havainnot tarkentuvat uusien havaintojen myötä kausitasoitusmenetelmissä. Tarkentumiset voivat etenkin suhdannekäänteissä olla suuria, mikä tulee ottaa huomioon kausitasoitettuja ja trenditietoja käytettäessä.Työpäiväkorjattuna alkutuotanto kasvoi noin 4 prosenttia vuodentakaisesta. Jalostus laski noin 3 prosenttia ja palvelut noin 7 prosenttia vuoden 2019 toukokuusta.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Tuotannon suhdannekuvaajalla pyritään ennakoimaan kansantalouden kehitystä kuukausitasolla. Tiedot ovat indeksimuodossa. Tiedot on laskettu alkuperäisinä ja työpäiväkorjattuina koko kansantaloudelle ja kolmelle päätoimialalle. Lisäksi lasketaan kausitasoitettu sarja ja trendisarja koko kansantalouden tasolla.

Talouden suhdannevaihtelut näkyvät suoraan julkisen talouden tasapainossa. Suomen julkisen talouden pitkän aikavälin tavoitteena on ylläpitää ja tukea vakaata ja kestävää talouskehitystä, jolloin vältytään suurelta osin sosiaalimenojen leikkauksilta ja verojen korotuksilta. Valtion talouden rahoitusjäämä ja bruttovelka ovat niitä julkisen talouden osia, joissa julkisen talouden vaihtelut näkyvät selkeimmin. Talouden heikentyessä julkisen sektorin kassan alijäämäisyyttä rajoitetaan ottamalla velkaa. Tästä syystä suhdanteiden vaihtelut heijastuvat selkeimmin juuri rahoitusjäämän tasossa ja siten myös valtion velan vaihteluissa. Taloutta pyritään tasapainottamaan työllisyyttä kasvattamalla, jolloin myös verotulojen määrä kasvaa ja työttömyyden laskun seurauksena myös tarve julkisten menojen kasvattamiseen vähenee.

Julkisen talouden ja samalla talouspolitiikan suurimpia tulevaisuuden haasteita ovat talouden suhdanteiden epävakaus, avoimen sektorin rakennemuutospaineet ja hyvinvointivaltion pitkän aikavälin rahoitusongelmat. Talouspolitiikan ongelmat ovat kytköksissä yhteiskunnan sosiaalisten ja rakenteellisten ongelmien kanssa. Ongelmia tulisikin tarkastella monialaisesti ja rinnakkain, jotta talouden tehostamistoimilla saavutetaan kestävästä sekä lyhyen että pitkänaikavälin tavoitteita. Julkisen talouden hoidon keskiössä tulisi olla toiminnan kestävyys. Lyhyen aikavälin talouden aktiivisuutta tukevat toimet pitää samalla parantaa julkisen talouden rahoitustasapainon kestävyyttä. Hyvinvointiyhteiskunnan sosiaalimenojen kustannukset voivat johtaa julkisen talouden epävakauteen ja kestävyysvajeeseen, mikäli talouspolitiikka ei huomioi yhteiskunnan rakenteellisten ongelmien, kuten ikärakenteen muutoksen ja taloudellisen huoltosuhteen vääristymisen vaikutuksia.

Inflaatio

Ti, 14/07/2020 - 10:00

Inflaatio

Lähde: Tilastokeskus / Kuluttajahintaindeksi

Päivitetty: 14.7.2020 Seuraava päivitys: 14.8.2020

Inflaatio kesäkuussa -0,0 prosenttiaTilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos oli kesäkuussa -0,0 prosenttia. Toukokuussa inflaatio oli -0,2 prosenttia. Inflaation nousun aiheutti muun muassa pitkien linja-automatkojen ja matkaviestintäpalvelujen hintojen nousu.Kesäkuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten savukkeiden, pitkien junamatkojen, pitkien linja-automatkojen ja lasten päivähoitomaksun kallistuminen. Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten bensiinin, hotellihuoneen, dieselin ja kevyen polttoöljyn halpeneminen. Toukokuulta kesäkuulle kuluttajahintojen kuukausimuutos oli 0,2 prosenttia, mikä johtui lähinnä bensiinin hinnan noususta.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Kuluttajahintaindeksiä käytetään yleisenä inflaation mittarina. Inflaatiolla tarkoitetaan yleisen hintatason nousua. Kuluttajahintaindeksi kuvaa Suomessa asuvien kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä. Kuluttajahintaindeksi lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan yhteen niiden kulutusosuuksilla.

Määrävuosin uudistettavat kuluttajahintaindeksit sopivat lyhyen aikavälin tarkasteluihin. Pitkän aikavälin tarkasteluihin, esim. vuokran tarkistamiseen, soveltuu parhaiten elinkustannusindeksi. Se on uusimmasta kuluttajahintaindeksistä laskettu pitkä aikasarja ja kehittyy samalla tavalla kuin kuluttajahintaindeksi. Monet vuokrat, niin asuin- ja liikehuoneistojen kuin maanvuokratkin, on sidottu yleensä elinkustannusindeksiin.

Inflaatiolla on, yhdessä talouden kasvun, työttömyyden kehityksen ja talouden tasapainon kanssa, keskeinen vaikutus talouden suhdanteisiin Suomessa. Korkeasta ja epävakaasta inflaatiosta on haittaa niin taloudelle, kuluttajille kuin yrityksillekin. Inflaatiokehitystä pyritään talouspolitiikan keinoin tasapainottamaan, koska inflaation epävakaus aiheuttaa markkinoilla epävarmuutta, tehottomuutta ja vaikeuttaa investointien ja säästämisen suunnittelua. Inflaation vaikutukset heijastuvat tavallisten kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja ostovoimaan sekä toisaalta yritysten investointihalukkuuteen.

Teollisuuden suhdanteet

Pe, 10/07/2020 - 10:00

Teollisuuden suhdanteet

Lähde: Tilastokeskus / Teollisuustuotannon volyymi-indeksi

Päivitetty: 10.7.2020 Seuraava päivitys: 10.8.2020

Teollisuustuotanto laski toukokuussa sekä edellisestä kuukaudesta että vuodentakaisestaKausitasoitettu teollisuustuotanto (TOL BCD) laski toukokuussa 1,2 prosenttia edellisestä kuukaudesta. Teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2020 toukokuussa 3,8 prosenttia pienempi kuin vuoden 2019 toukokuussa. Toukokuussa 2020 oli kaksi työpäivää vähemmän kuin toukokuussa 2019. Tammi-toukokuussa työpäiväkorjattu tuotanto laski 1,7 prosenttia vuodentakaisesta.Päätoimialoittain tarkasteltuna kausitasoitettu teollisuustuotanto kasvoi toukokuussa eniten toimialalla sähkö- ja elektroniikkateollisuus, 8,2 prosenttia, ja metalliteollisuudessa, 1,3 prosenttia edelliseen kuukauteen verrattuna. Voimakkaimmin tuotanto laski edellisestä kuukaudesta kemianteollisuudessa, 9,8 prosenttia, toimialalla kaivostoiminta ja louhinta, 9,1 prosenttia, ja metsäteollisuudessa, 2,2 prosenttia.Tilastojulkistus

Indikaattorin kuvaus

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi kuvaa teollisuuden kiinteähintaisen tuotoksen suhteellista muutosta verrattuna tiettyyn perusajankohtaan (2010=100). Teollisuustuotannon volyymi-indeksi perustuu yrityksille ja toimipaikoille lähetettyyn kyselyyn, jossa tiedustellaan tuotannon määrä- tai arvotietoja kuukausittain.

Työpäiväkorjattu indeksi huomioi arkipäivien lukumäärän vaihtelusta aiheutuvat tekijät. Teollisuuden suhdanteet vaikuttavat laajasti yhteiskunnan kasvuun ja talouden tasapainoon. Teollisuuden suhdannevaihtelut näkyvät työmarkkinoiden toimialakohtaisessa kehityksessä ja elinkeinorakenteen monipuolisuudessa, mikä puolestaan heijastuu investointien, rakentamisen ja työpaikkojen määrässä. Yleisen talouskehityksen lisäksi teollisuuden suhdanteet kuvastavat osaltaan myös työmarkkinoiden toimintaympäristön elinvoimaisuutta ja kilpailukykyisyyttä.

Tämän lisäksi teollisuuden kehityssuunnalla on heijastusvaikutuksia teollisuuden toimialakohtaiseen kasvuun, mikä näkyy muun muassa energian kulutuksen kehityksessä etenkin teollisuuden energiaintensiivisillä aloilla. Julkisen hallinnon tehtävänä on kannustaa kestävään ja energiatehokkaaseen yritystoimintaan sekä samalla taata yrityksille hyvät toimintaedellytykset kohtuullisen verotuksen sekä elinkeinoelämää aktivoivan ja kilpailukykyä edistävän poliittisen toiminnan avulla.