Piksu: Yhteiskunta

Tilaa syöte syöte Piksu: Yhteiskunta
Päivitetty: 50 min 47 s sitten

Suomen näivettyminen jatkuu ainakin kymmenen vuotta

Pe, 18/10/2019 - 08:55

Suomessa on ongelmia: investointeja tuotantoon ei tehdä, koulutettuja muuttaa muualle, elintason kasvu on maailman hitaimpia, työttömyys on naapurimaita suurempaa ja lapsia syntyy yhä vähemmän. Mutta miten nopeasti saadaan aikaan korjaavia toimenpiteitä, tämä kiinnostaa myös sijoittajaa. Tässä aika-arvioita siitä miten nopeasti ongelmiin tartututaan:

Syntyvyyden alhaisuutta ei haluta korjata

Syntyvyys on korkeaa siellä missä ihmisen tuleva vanhuudenturva on kerätyn (eläke-) varallisuuden ohella riippuvaista myös lasten lukumäärästä.

Tämä periaate on looginen. Ei pelkällä rahalla mitään tee ellei ole ketään (tulevaa sukupolvea) joka tuota investointia käyttäisi. Tämän hyvin tunnetun ymmärryksen hyväksyminen ja sen perusteella tehtyjen lakien (esim. eläketurvan osittainen sitominen lasten lukumäärään) kirjoittaminen voi kestää kymmeniä vuosia, kenties sata vuotta. Asenteiden muuttuminen kestää eikä edes aina tapahdu.

Elintason kasvunopeus on joskus korjaantunut nopeasti

Yksityisellä sektorilla työskentelevän lisäarvoa tuottavan henkilön työpanoksesta 60-70% otetaan (eläkevakuutusmaksut, työtuloverot, kunnallisvero, alv, ...) julkisen sektorin haltuun. Olemme näin laskien kaikki töissä julkisella sektorilla. Lisäarvo ja rahat päätyvät sinne.   

Työeläkeyhtiöiden toimintaa irroitetaan vakuutusliiketoiminnallisesta mielekkyydestä

Ke, 16/10/2019 - 08:34

Finanssivalvonta antoi 25.2.2016 ohjeet siitä miten työeläkeyhtiöt voivat tarjota palveluita, jotka pienentävät työkyvyttömyysriskiä. Ohjeen mukaan nämä palvelut eivät saa kumulatiivisesti muodostua kalliimmiksi, kuin se hyöty (pienentynyt työkyvyttömyys), joita näillä palveluilla saadaan aikaan. Palveluilla pitää olla vakuutusliiketoiminnallinen mielekkyys.

Työeläkeyhtiöt eivät ole osanneet näitä palveluita liiketoiminnallisin perustein tarjota ja Finanssiala ry:n varatoimitusjohtaja Esko Kirvisaari ehdottaakin, että liiketoiminnallinen mielekkyys korvattaisiin lakiin perustuvilla tarkemmilla velvoitteella.

Vakuutuskuoret pienenevät ja osakesäästötili tulee

Ma, 14/10/2019 - 20:49

Finanssimaailman eräs erityispiirre on se, että tyyli on kovasti etunojassa. Taaksepäin ei vilkuilla, mutta tulevasta pulistaan, oli sitten aihetta tai ei.

Uskon että loppuvuoden ja vuoden alun aikana talousmedian kestopuheenaihe tulee olemaan osakesäästötili, jota pidän huonona vaihtoehtona, koska niistä puuttuu eräs vakuutuskuoren ominaisuus, joka samalla häviää kaikista tuotteista.

Vakuutuskuoresta on nimittäin saanut oman harkintansa mukaan ajan kuluessa nostaa sijoitetun pääoman ulos viimeistä senttiä myöten ilman veroseuraamuksia, jolloin kuoreen on jäänyt pelkkä tuotto. Vasta jos tuottoa alkaa nostaa menee veroa, mutta pääoman nostosta ei siis mene.

Tämä järjestelmä päättyy vuoden lopussa ja pankit ovat hyvin minimaalisesti asiasta tiedottaneet. Ainoa internetistä löytämäni maininta on linkissä ja sekin pienestä pankista. Nyt on sitten saatu keskituloisten verosuunnittelua rajattua.

Dynaaminen vuokrataso kaupungin vuokra-asuntoihin

To, 10/10/2019 - 19:53

Silloin tällöin julkisuudessa käydään keskustelua kaupungin vuokra-asuntojen edullisuudesta ja siitä, miten hyvätuloisetkin voivat jäädä niihin asumaan pitkiksi ajoiksi. Näin on ollut myös viime viikkoina, ja samalla on tuntunut toistuvan pari kommenttia järjestelmään liittyen:

  1. Tulorajat ylittäviä asuntokuntia on todettu olleen vain noin 5%.
  2. Tulojen tarkastelu jo järjestelmässä olevilta johtaisi haitallisiin kannustimiin, kun ihmiset eivät haluaisikaan ottaa töitä vastaan.

Ensimmäinen lausuma on luultavasti totta, mutta myös samalla harhaanjohtava osatotuus. Toinen taas pätee kunnolla vain tietyin olettamuksin. 

Taideteos valjastettuna esittämään vuokran perusosaa.
(Lux Helsinki, 26.1.2013)

Ovatko USA:n presidentit tyhmiä?

Su, 06/10/2019 - 19:54

Arvioitavan kirjan tiedot

400-sivuisessa -kirjassa on toki jonkin verran oivaltavaakin tekstiä, mutta kiinnittäisin huomiota aika moneen kyseenalaisen piirteeseen.

Ensinnäkin voi kysyä, kuinka paljon uutta tietoa keskiverto suomalainen tarvitsee suomen kielellä Yhdysvaltain toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta. Olisiko Kiinan tunteminen hyödyllisempää?

Ongelmallista on erityisesti Matti Roitto -nimisen kirjoittajan osuus. Hän on tutkinut toisen maailmansodan aikaista ja jälkeistä ydinaseen valmistusta Yhdysvaltain ja Britannian yhteistyönä. Tästä aiheesta on väännetty tekstiä yli kymmesosa koko kirjasta  (s. 123 - 174), joka kaiken lisäksi poukkoilee runsaasti edestakaisin. Aihe on Yhdysvaltain yli satavuotisessa ulkopolitiikassa sentään varsin pieni siivu.

Piksu vaatii osake- ja asunto- sijoittajille jatkossakin oikeutta velkavipuun

To, 03/10/2019 - 20:30
Lausunto koskien aihetta: "Selvitys keinoista ehkäistä kotitalouksien velkaantumista"
Lausuntopyynnön diaarinumero: VM119:00/2018
Lausunnon antaja: Piksu Oy (LY-tunnus 2250876-1)  / Kai Nyman Työryhmän lakiehdotus:

Työryhmä ehdottaa selvityksessään että lakiin että lakiin lisättäisiin enimmäisvelkasuhdetta koskeva rajoitus joka olisi 4,5 kertainen suhteessa vuosituloihin.

Enimmäisvelkasuhdetta laskettaessa otetaan huomioon kaikki asiakkaan luotot sekä asiakkaan asunto-omaisuuden osalle tuleva osuus asuntoyhteisön veloista.

Vuosituloina otetaan huomioon asiakkaan viimeksi päättyneen kalenterivuoden aikana saamat ansiotulot, etuudet sekä pysyvät ja säännölliset pääomatulot bruttomääräisinä.

Piksun muutosehdotus lakiehdotukseen:

Enimmäisvelkasuhdetta laskettaessa tulee asiakkaan bruttotulojen ohella huomioida myös hänen kokonaisvarallisuutensa. Velkaa pitää voida olla ja ottaa kohtuullinen osuus (esim. 25...40%) suhteessa kokonaisvarallisuuteen siinäkin tapauksessa että asiakkaalla ei ole ollut säännöllisiä tuloja tai jos asiakas on esimerkiksi joutunut työttömäksi. 

Perustelut:

Omissa nimissään liiketoimintaa harjoittavalla pitää olla oikeus kohtuulliseen velan ottamiseen. Liiketoiminnalla on riskinsä. Liiketoiminnan tulot voivat olla epäsäännöllisiä ja vaatimattomia, mutta on silti paikallaan että tätä liiketoimintaa varten voi ottaa velkaa esimerkiksi tuo mainittu 25...40% kokonaisvarallisuudesta.  

Trumpin Kiovagate tuo uusia riskejä

Pe, 27/09/2019 - 13:52

Richard Nixon (vasemmalla) kaatui omassa vehkeilyskandaalissaan Watergatessa

Donald Trumpin kanssa ei elämä pääse yksitoikkoiseksi. Tai miten sen ottaa – Ukrainan presidentin kiristäminen oman edun saamiseksi istuu yllätyksettä Trumpin skandaalien sarjaan. Mutta virkarikossyyte presidentille ei ole ihan arkea tai läpihuutojuttu enempää Yhdysvalloille kuin Trumpille. Tilanteen vakavuuden näkee jo hänen ahdistuneesta raivostaan kameroiden edessä.

Poliittisesta järjestelmästä

Ti, 24/09/2019 - 16:05

Lähes kaikissa maailman maissa on käytössä edustuksellinen poliittinen järjestelmä. Se tarkoittaa, että pyritään valitsemaan "kansaa" edustamaan henkilöitä, joilla on kyky tehdä järkeviä päätöksiä. Siten ei ole erityisen hyödyllistä äänestä ketään protestimielessä. Ehdokasta ei pitäisi äänestää liioin vain siksi, että häneen on jollain tavalla helppo samaistua.

Iso-Britanniassa järjestettiin kansanäänestys Euroopan yhteisöön kuulumisesta, jossa eroamisvaihtoehto sai kannatusta lähinnä siksi, että ihmiset olivat tyytymättömiä elämäänsä.

Tulos oli kohtalaisen suuri sokki ja vielä paljon suurempi oli se, ettei Britannia voi Euroopan yhteisöstä erota ja säilyttää samalla kaikkia jäsenyydestä tulevia etuja. Kun tämä asia selvisi, tuloksena on ollut lähinnä sähläämistä.

Suomalaiset tarvitsevat muita Euroopplaisia enemmän holhousta

Ti, 24/09/2019 - 13:13

Euroopan järjestelmäriskikomitea varoittaa Suomea kotitalouksien velkaantumisesta ja suositellut, että Suomen lainsäädäntöön sisällytetään enimmäisraja sille, kuinka paljon luotonottajalla voi olla velkaa suhteessa tuloihin. Asuntolainojen takaisinmaksuajalle pitäisi myös säätää enimmäispituus.

Suomalaiset eivät ole enää talousasioissaan niin vastuullisia kuin Eurooppalaiset keskimäärin ja tarvitsemme hieman muita enemmän valtion holhousta. Siksi yllä mainittuja lakeja ei tarvita kaikissa Euroopan maissa.