Piksu: Yhteiskunta

Tilaa syöte syöte Piksu: Yhteiskunta
Päivitetty: 56 min 10 s sitten

Elvytys auttaa poliitikkoja ja ylläpitää huonoja lakeja ja rakenteita

12 tuntia 18 min sitten

Elvytys koetaan mielyttäväksi, hauskaksi ja helpoksi tavaksi korjata yhteiskunta. Lisää rahaa on jaossa ja sitä jakaa eduskunta ja valtio. Poliitikot saaavat tärkeitä projekteja nimiinsä eikä kukaan ei jaksa pahastua kun rahaa on tarjolla. Kaikilla on hyvä mieli.

Mutta elvytys on harvoin onnistunut. Elvyttäneitä maita ovat Kreikka, Italia, Venettsuela, Argentiina ja viimeisen kymmenen vuoden aikana myös Suomi. Tulokset ovat olleet karuja, elvyttäneet taloudet ovat tyypillisesti kasvaneet kituliaasti. Sen sijaan esimerkiksi Kiinan teollistuminen ja kasvu tapahtui säästäväisyydellä, kurinalaisuudella ja velan antamisella muille maille.  Mistä tämä outo ilmiö aihautuu?

Tässä muutamia elvytyksen aiheuttamia seurauksia:

  • Palkkataso nousee suurin piirtein sillä summalla, jolla valtio pumppaa velkarahaa talouteen. Palkkatason mukana nousee vientiteollisuusyritysten kustannustaso ja kilpailukyky heikkenee.
  • Älykkäät ihmiset alkavat etsiytyä noihin uusiin julkisen sektorin tukemiin työtehtäviin. Yhteiskunnan dynamiikka heikkenee myös sitä kautta että fiksuja ihmisiä hakeutuu keinotekoisen elvytyksen varassa oleviin työtehtäviin.
  • Monet ihmiset yrittävät kaapia kokoon vaurautta tuottamalla lisäarvoa muille ja saamalla siitä korvauksen. Valtion yhteiskuntaan työntämät rahat vähentävät lisäarvon tuottamisen merkitystä. Helppoa rahaa tulee jakoon.

Yksinyrittäjien tulot eivät riitä eläketurvaan

To, 21/05/2020 - 10:11

Suurin osa yrittäjistä (57%) kokee maksavansa itselleen riittävää julkista eläketurvaa selviää Eläketurvakeskuksen (ETK) kattavasta tutkimuksesta "Kuinka yrttäjät eläkevakuuttavat?".

Kuitenkin 43% kokee maksavansa itselleen liian pientä eläkevakuutusta. Näissä on paljon sellaisia, jotka ovat järjestäneet eläketurvansa muulla tavoin. Osa (38%) käyttää yksityistä eläkevakuutusta ja jotkin (29%) ovat ajatelleet myydä yrityksensä sitten kun jäävät eläkkeelle. Mutta valtaosa (66%) näistä itselleen mielestään liian pientä eläkettä keräävistä ilmoittaa, että tulot eivät yksinkertaisesti riitä eläkevakuutusmaksuihin. Monet yrittäjät ovat pienituloisia ja köyhyys on tuttu vieras erityisesti yksinyrittäjien kodeissa.

Markkinatalouden etu on automaattisessa optimaalisessa organisoitumisessa

La, 16/05/2020 - 10:28

Minkälaista on hyvä hallinto ja miten se tulisi organisoida? Yksityisen yritystoiminnan osalta asia hoituu automaattisesti. Hyvin orgainisoitu ja hoidettu yritys tuottaa lisäarvoa ja sen tuotteet ovat parempia ja kuluttajien suosimia. Myös sijoittajat ja rahaa lainaavat siirtävät näihin menestyviin yrityksiin mieluusti pääomia. Joskus päädytään muutamaan maailmalaajuiseen toimijaan kuten esimerkiksi hissien valmistuksessa ja joskus taas paikallisuus on valttia kuten vaikkapa kampaamoalalla tai kiinteistönhoidossa.

Suunnitelmataloudessamme tuo optimaalinen organisoituminen vaatii suunnittelua. Ihmiset eivät suunnitelmataloudessamme pääse valitsemaan haluamiaan palveluita ja esimerkiksi kunnallissektorimme palvelut ja laatukriteerit päättää eduskunta. Myös maan kattavat palkat ja työehdot ovat suunnitelmatalouteemme kuuluvien kansallisten työmarkkinakollektiivien ohjauksessa. Hyvä suunnitelmatalous käyttää seuraavia organisoitumisen periaatteita:

  • Kukin palvelu suunnitellaan niin lähellä ihmistä ja paikallisuutta kuin kulloinkin on käytännöllistä.
  • Ihmisille annetaan niin paljon paikallista -sopimusoikeudellista ja -edustuksellista valtaa kuin kunkin asian suhteen käytännöllistä.

Vesa Vihriälän raportti vaatii että yhteiskuntarakenne korjataan

Ke, 13/05/2020 - 19:41

Tässä lyhennelmä ja muutamia kommentteja Vesa Vihriälän työryhmän ansiokkaasta raportista (työryhmän havainnot lihavoituna):

1.  Maailmantalous kasvoi ennen kriisiä 3%. Nyt se tulee supistumaan vähintään saman verran.

- suurempaa kriisiä ei ole ollut sitten toisen maailmansodan (tämä on käsittääkseni myös työryhmän kanta)

2.  Rajoitustoimet ja pelko aiheuttavat paljon haittoja

- pelkoa ja rajoitustoimia on ollut enemmän kuin olisi ollut välttämätöntä (tämä on rivien välissä myös työryhmän kanta)

3.  Yritykset ja työntekijät saatettava tukien avulla talven yli.

- työryhmä ottaa saman kannan kuin Juha Vahe: Tuet on annettava palkkoihin liittyvinä yleistukina eikä esimerkiksi Business Finland kautta

- loppujen lopuksi elintason ja reaalipalkkojen on joustettava alaspäin saman verran kuin bkt supistuu

4.   Rajoituksia on lievennettävä. Suomen strateginen päämäärä, oppia elämään (taudin kanssa), on oikea.  

5.   Suomen kymmenen vuoden pysähtyneisyys saa kymmenen lisävuotta ellei tämäkään kriisi havahduta eduskuntaa rakenteellisiin uudistuksiin (Vesa Vihriälän haastattelusta). Julkinen talous on kestämättömällä velkaantumisen uralla.

Yritystukia ja muita koiruuksia

Ti, 12/05/2020 - 16:48

Ministeriö (TEM) on vastaanottanut tilaamansa selvityksen Business Finlandin 2020 jakamista yritystuista. Kuinka ollakaan, asiat ovat pääosin menneet ohjeitten mukaan. Seuraava asia on vain kysyä, millaisia ovat olleet ohjeet.

Aivan ensimmäiseksi oudoksun englanninkielen käyttämistä pelkästään Suomea koskevassa lainsäädännössä, mutta koko laki on siis säädetty sellaisesta kuin Business Finlandista. Ehkä lain kohde on kuitenkin siksi epämääräinen, että kääntäminen sanasta sanaan on liian vaikeaa tai vähemmän pol. tarkoituksenmukaista?

Laissa puhutaan jatkuvasti innovaatioista ja uudesta teknologiasta. Lutherin tavoin kysyn, mitä se on.

Pk- yritysten kannattaa hakea rahoitusta valtiolta

Pe, 08/05/2020 - 11:40

Rahoitusta hakevien pienten ja keskisuurten yritysten kannattaa nykyisin pankkien ja yksityishenkilöiden sijaan hakea rahoitusta julkiselta sektorilta. Valtio (Finnvera, ELY- keskukset, Business Finland,..) kilpailee tänä päivänä menestyksellisesti pankkien, rahoituslaitosten ja yksityisten sijoittajien kanssa. Pienenkin yrityksen kannattaa monasti suunnata sinne hakemaan rahoitusta.

Pankit pystyivät aiemmin arvioimaan yritysasiakkaan lainatarpeen, rahoitettavan kohteen riskisyyden ja hinnoittelivat vaaditun koron sen mukaiseksi. Nyt tämä funktio on siirtynyt osin julkisen sektorin hoitoon ja tuntuu vähitellen siirtyvän yhä enemmän. Julkisella sektorilla on selviä etuja puolellaan. Se voi tukea toimintaansa verorahalla, sen ei tarvitse hinnoitella henkilökuntansa palkkoja tarjoamiinsa rahoitustuotteisiin ja sillä on lähes rajaton mahdollisuus taata luottoja ilman että sen oma vakavaraisuus vaarantuu.

Korona ei ole muodostunut vakavimmaksi terveysongelmaksi

Ti, 05/05/2020 - 08:59

Muutamia poimintoja Hetemäen korona raportista ja tilastokeskuksen julkistuksista ja hallituksen toimista:

Korona epidemia:

  • Uusia tartuntatapauksia on yhä vähemmän ja terveydenhuollon kapasiteetti riittää tällä hetkellä mainiosti
  • Korona ei ole muodostunut vakavimmaksi terveysongelmaksi. Liikunnan puutteen ja epäterveellisen ruokavalion aiheuttamiin sydän- ja verisuonitauteihin on kuollut epidemian aikana lähes kymmenen kertaa enemmän suomalaisia. 
  • Koronaan kuolleiden mediaani-ikä on 84

Epidemian taltuttamiseksi tehdyt rajoitukset vaikuttavat talouteen:

  • kulutus (luottokorttiostokset, kuva oikealla) on pudonnut noin 25% vuoden takaisesta
  • rajoitusten aikaansaama bruttokansantuoteen ja elintason pudotus on 1,5%..2% kuukaudessa (arvio)
  • bkt supistuminen on kokonaisuudessaan luokkaa 5.5% (jos kaikki menee hyvin ja rajoitukset saadaan nopeasti pois sekä meiltä että lähialueen maista)

Verorasituksen kohdentumisessa tapahtuu hidasta muutosta

La, 02/05/2020 - 12:07

Verorasituksen rakenteessa on vuosikymmenten aikana tapahtunut hitaita muutoksia:

  • Työn verottamisesta on siirrytty vähittäin kohti kuluttamisen verottamista (arvonlisäveron osuus on kasvanut)
  • Kasvavat kiinteistöverot ovat kasvattaneet omaisuusverojen osuutta
  • Yhteisöjen maksamaa tuloverokertymää kasvatti viime vuosina erityisesti yhteisöveroprosentin laskeminen vuonna 2014 20% tasolle ennen sitä vallinneesta 24,5% tasosta. Yritykset päättivät muutoksen seurauksena maksaa verojaan enemmän Suomessa.

Kokonaisverorasitus on Suomessa maailman raskaimpia ja näyttäisi kasvavan edelleen. Tilastokeskuksen mittausten mukaan se olisi noin 43% luokkaa. Niiden veroaste, jotka oikeasti tekevät töitä on suurempi.