Piksu: Trendit

Tilaa syöte syöte Piksu: Trendit
Päivitetty: 34 min 8 s sitten

Rahanpainamisen negatiiviset sivuvaikutukset taloudessa

Ti, 22/09/2020 - 14:41

Rahanpainamisen positiivisia vaikutuksia 2008-2009 talouskriisin hoidossa ei voi kiistää. Ilman sitä maailmanlaajuiset rahoitusmarkkinat olisivat silloin tuhoutuneet. Se on tuottanut myös talouskasvua lyhyillä aikaväleillä, mutta mitä pidempään sitä tehdään sitä suurempia negatiivisia sivuvaikutuksia siitä seuraa. Sen hyödyt pienenevät samaa vauhtia. Henkilökohtainen arvioni on, että haitat ovat jo ylittäneet hyödyt ja pahimmassa tapauksessa paska osuu tuulettimeen lähivuosina. Listaan kirjoituksessa negatiiviset sivuvaikutukset ja käyn niitä pintapuolisesti läpi. Olen hahmottanut ainakin seuraavat negatiiviset vaikutukset talouteen viimeisten noin kymmenen vuoden aikana:

 

  • Massiiviset velkakirjakuplat

  • Vapaiden hintamuodostusten puute monissa omaisuuserissä, kuten velkakirjoissa

  • Muidenkin omaisuuserien massiiviset yliarvostustilanteet

  • Tuottavuuskasvun hidastuminen pitkällä aikavälillä

  • Zombiyritysten määrän kasvu

  • Suurten ja byrokraattisten yritysten hyötyminen pienyrittäjiin verrattuna

  • Kalliiden omien osakkeiden ostot

Rotaatio heiluttaa osakkeiden hintoja

Pe, 18/09/2020 - 16:10

Energiasektorikin alkaa nousta rotaation mukana

Ylikuumentuneet tekno-osakkeet ovat korjanneet rutkasti alas, huolimatta elvytysrahan tulvasta. Yksi syy siihen on rotaatio: pääomien kierto omistusluokkien tai sektorien välillä. 

Rotaatiolla viitataan tavallisesti pääomien liukumiseen osakkeiden ja korkopapereiden välillä välillä. Sitä tapahtuu myös osakemarkkinoiden sisällä.

Raha kiertyy aina niihin talouden segmentteihin, joiden odotetaan pärjäävän kyseisissä olosuhteissa toisia paremmin. Tästä on koronakriisi suorastaan tyrmäävän hyvä esimerkki. Teknologiaosakkeet ovat rymistelleet hurjimman nousumarkkinansa sitten 1990-luvun lopun teknokuplan turpoamisen.

Muutamat muutkin defensiiviset eli suhdannevapaat sektorit kaupan ja lääketeollisuuden johdolla ovat vetäneet rahaa, kun sijoittajat hakevat varmaa tuottoa talouskriisin ravistellessa useimpia toimialoja.

Suomen Pankkin lyhyt tilannekatsaus

To, 17/09/2020 - 12:06

Oheisella (1 min) videolla Suomen Pankin toimistopäälikkö Hanna Freystätter kertoo ydinkohdat Euroalueen talouden tilanteesta:

  • Euroalueen talous supistui vuoden alkupuolella 15%
  • Työttömyys on kasvussa ja talousnäkymät ovat epävarmat
  • Kesällä käynnistynyt elpyminen on pysähtynyt tai hiipunut
  • Elpyminen on epätasaista maittain ja sektoreittain
  • Riskinä on Euroalueen joutuminen hitaan talouskasvun ja hitaan inflaation pitkäaikaiseen loukkuun

Lisää tietoa: Suomen Pankki / Euro ja talous

Suomen Pankki ennakoi erittäin hidasta toipumista

Ke, 16/09/2020 - 10:46

Suomen Pankin väliennuste on karua luettavaa. Vaikka BKT supistuu kuluvana vuonna "vain" 4,7 prosenttia, on elpyminen hidasta eikä ensi vuoden mahdollinen pieni 2-3 % kasvu korjaa pudotusta. Toisen neljänneksen pudotus oli Euroopan pienimpiä ja pienempää kuin alkukesästä pelättiin. Mutta jatko ei näytä hyvältä:

  • kaikki luottamusluvut ovat edelleen negatiivisia (kuva)
  • lomautettujen työntekijöiden määrä on edelleen korkealla

Suomen Pankin lyhyen aikavälin ennusteet osoittavat silti pientä 1..1,5 % kasvua loppuvuodelle. Terve, elvytysmiljardeihin perustumaton talouskasvu olisi piksu toimituksen käsityksen mukaan tässä tilanteessa yllättävää, lähes mahdotonta.    

Testataan uutta maksutapaa

Ma, 14/09/2020 - 14:33

Verkossa ostaminen ja maksaminen ovat tätä nykyä arkipäivää ja hoituvat kätevästi kotoa käsin vaikkapa koronakriisin aikaan. Verkossa maksaminen helpottuu jatkuvasti ja uusia maksutapoja ilmestyy markkinoille tiheään tahtiin. Palveluita käyttäville turvallisuus on varmasti yksi tärkeimpiä seikkoja, mutta tärkeänä voi pitää myös helppokäyttöisyyttä sekä nopeutta.

Danske: Talvesta tulee vientiteollisuuden YT- aikaa

Ke, 09/09/2020 - 16:22

Suomen talous on toistaiseksi selvinnyt koronakriisistä pelättyä pienemmin vaurioin. Danske Bankin ekonomistit odottavat Suomen bruttokansantuotteen supistuvan tänä vuonna 4,5 prosenttia.  Vuoden 2021 talouskasvuksi Danske ennustaa vaatimatonta 2,5 prosentin tahtia. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,2 prosenttiin ja pysyvän koholla myös tulevana vuonna.

”Jo aiemmin olemme ennustaneet, että pahin ensimmäisen vaiheen sokki jää lyhytkestoiseksi ja talouden elpyminen alkaa kesällä. Toistaiseksi tilanne on kehittynyt likimain odotetusti, jopa hieman vahvemmin. Kotimaan talouskehityksessä on silti huolestuttavia merkkejä. Vaikka palvelutoimialat ovat osin toipuneet, on tilanne vientikysynnän osalta vaikea. Teollisuuden tilauskirjat ovat ohentuneet, ja yt-neuvotteluja käynnistellään monessa yrityksessä”, sanoo Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist.

Vaihtotase on taloudellisten valtasuhteiden muutoksen mittari

Su, 06/09/2020 - 12:20

Taloudellinen valta syntyy omistuksesta tai velkasuhteesta. Muutoksia kulttuurialueiden välisissä taloudellisissa valtasuhteissa on helppo mitata. Mittari ei ole pelkästään bruttokansantuote, vaan ennen kaikkea vaihtotase. Vaihtotase mittaa ulkomaista kokonaisvelkaantumista/vaurastumista, joka on taloudellisen vallan kasvun/vähenemisen mittari. 

Suomalaisten suhteellinen taloudellinen valta oli suurimmillaan vuoden 2007 tienoissa ja on sen jälkeen laskenut. Tämä on myös hyvä asia. Vähittäinen siirtymisemme kohti tilannetta, jossa liike-elämämme on ulkomaalaisten yritysten tytäryhtiöitä, tuottaa myös positiivista. Tällä tavalla saamme ulkomaisia innovaatioita ja kansainvälistä tapaa toimia.

Keskieurooppalainen, erityisesti germaaninen, taloudellinen vaikutusvalta on kasvussa. Myös Kauko-Idän ja Venäjän taloudellinen vaikutusvalta lisääntyvät (IMF:n kuva).  Taloudellinen valta on näkymätöntä, hidasta vallankäyttöä, jossa velallinen tai omistettu taho huomaamattaan kuuntelee isäntäänsä. Omistettuun yritykseen tulee omistajan kulttuuria ja ajattelutapaa. Yritysten pääkonttorit ja kehitystoiminta ovat usein vähitellen, vuosien kuluessa, valuneet kohti omistajan kotimaata.

Markkinapaniikki kiihtyy vielä

Pe, 04/09/2020 - 15:55

Teslako se siellä?

Toisin kuin äkkipäätä kuvittelisi, sijoittajan pitää riemuita pörssiromahduksista, ainakin odotetuista. Tässä tapauksessa niin on, vaikka ei  tuore kasvuosakkeiden poksahdus vielä täytä likikään romahduksen kriteereitä.

Mutta suunta on jo oikea, onneksi. Koska sijoituskohteiden ylikuumentuminen tekee sijoittamisesta mahdotonta, paitsi tietysti hyvissä ajoin hankittujen kurssikäyrien ihailun osalta.

Tekno-osakkeiden eilinen rysäys ei todellakaan yllätä. Ne ovat käyneet tulikuumana – ja sillä on aina sama loppu ennen pitkää.

VIX tekee nousua

Ylihintaisia osakkeita ei voi ostaa eikä suositella vain siinä toivossa, että vieläkin hullumpia ostajia löytyy. Tämä on ollut iso riesa jo kuukausia lukemattomien osakkeiden kohdalla, mutta nyt se on purkautumassa.

Nordean Antti Saari kehoittaa ylipainottamaan osakkeita

Ma, 31/08/2020 - 11:01

Nordea nostaaa suosituksissaan osakkeet ylipainoon:

  • Talous on Covid-19 kriisin jälkeen elpymässä.
  • Yritysten tulosnäkymät ovat parantumassa. Tulosennusteita on jo nostettu tälle ja ensi vuodelle.
  • Osakkeet näyttäytyvät tunnuslukujen valossa kalliilta. Tunnusluvut paranevat kuitenkin yhtä tahtia tulosten kanssa. Ja osakkeet ovat korkotasoon nähden jopa edullisia.

Olemme pääsemässä taantumasta ja osakkeiden nousulle on tässä suhdannevaiheessa hyvät mahdollisuudet.